Pioneeripuisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pioneeripuisto on Kouvolan kaupungin Korian kaupunginosassa, Kymijoen rannalla sijaitseva entinen varuskunta-alue.

Korian Pioneeripuistossa järjestetään vuoden 2019 asuntomessut.[1]

Korian varuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset perustivat Korian varuskunnan Kouvolan varuskunnan täydennykseksi suojaamaan Helsinki–Pietari-radan Kymijoen ylittävää siltaa.[2] Kasarmialuetta alettiin rakentaa vuonna 1911. Tätä varten neljältä maanomistajalta pakkolunastettiin yhteensä 18,5 hehtaaria maata. Koska kasarmien tarkoituksena oli suojata rautatiesiltaa, ne jouduttiin rakentamaan sillan lähelle pehmeälle savimaalle.[2] Aluksi Kouvolaan ja Korialle sijoitettiin 12. suomenmaalainen tarkk'ampujarykmentti. Se lähti ensimmäisen maailmansodan puhjettua rintamalle. Sen jälkeen Korialle sijoitettiin muita joukkoja vaihteleviksi ajoiksi. Sisällissodan aikana kasarmit olivat punaisten käytössä. Sodan loputtua vuonna 1918 niihin sijoittui kuudeksi viikoksi hevosineen saksalainen ulaaniosasto,[2] jonka lähdettyä takaisin Saksaan varuskunta jäi tyhjäksi. Vuonna 1919 alue annettiin Savon Jalkaväkirykmentin II pataljoonalle, mutta se muutti pois jo seuraavana vuonna. Sitä korvaamaan tuli Viipurista 9. joulukuuta 1920[2] Pioneeripataljoona 1, jonka nimeksi tuli myöhemmin Pioneerirykmentti. Vuodesta 1925 lähtien Korialla alettiin pitää myös kertausharjoituksia. Varuskunta-alue laajeni nykyiseen kokoonsa 1930-luvulla. Kapteeni Kuittinen keksi Molotovin cocktailin Korialla vähän ennen talvisotaa[3]. Talvisodan aikana varuskuntaa ei varsinaisesti pommitettu, mutta Korian sillan tuhoamiseen tarkoitettu neuvostoliittolainen lentopommi osui yhteen kasarmirakennuksista.[2] Varuskunnan alasajo alkoi jo vuonna 1967, jolloin Pioneerirykmentti jaettiin kahtia: uusi Keski-Suomen Pioneeripataljoona siirtyi Keuruulle ja Korialle jäi vain Kymen Pioneeripataljoona. Kymen Pioneeripataljoonankin oli alun perin tarkoitus muuttaa Keuruulle, mutta se siirtyi Korialta vasta vuonna 1994 joukkoyksiköksi Karjalan Prikaatiin Vekaranjärvelle.[2]

Pioneerien vapaapalokunta oli pitkään ainoa todella tehokas palo- ja pelastuspalveluiden tarjoaja Elimäellä. Kunta antoikin paloauton pioneerien käyttöön vuonna 1950 ja rakennutti paloaseman kasarmialueelle vuonna 1955. Varuskunta-alueella toimi vuosina 1945-1994 Pioneerimuseo. Vuosina 1947–1971 alueella järjestettiin joka toinen vuosi suuret juhannusjuhlat, joissa oli muun muassa taistelunäytöksiä ja soutukilpailuja.[2] Juhannusjuhlille osallistui parhaimpina vuosina jopa 15 000–20 000 vierailijaa.[2]

Rakennuksia ja nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasarmialue ja sen noin 50 rakennusta on suojeltu valtakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä. Siihen kuuluu vuosina 1911-1915 rakennettujen, venäläistä sotilasarkkitehtuuria edustavien punatiilirakennusten lisäksi muutama 1920-30-luvulla valmistunut funkkistyylinen rakennus. Näitä suomalaisvalmisteisia rakennuksia ovat muun muassa upseerirakennus vuodelta 1927, Olavi Sortan suunnittelema pioneerikoulu vuodelta 1936, Elsi Borgin suunnittelema sotilaskoti vuodelta 1938 ja pioneeriruokala vuodelta 1959. Kymijoen rannan tuntumassa sijaitsee kaksi vanhaa pioneerien harjoitussiltaa, jotka on alun perin tuotu sotasaaliina Neuvostoliitosta. Harjoituskentän keskellä on vuonna 1966 pystytetty, seitsemästä kivenjärkäleestä koostuva Pioneerimuistomerkki. Rantaraitin alkupäähän pystytettiin keväällä 2007 talvi- ja jatkosodan aikana Korian siltaa puolustaneiden muistomerkki.

Alueen nykykäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varuskunnan kohtalosta päätettäessä vuonna 1989 puolustusministeriö esitti jykeviin, punatiilisiin kasarmeihin vaihtoehtona vankilaa. Nykyisin noin 70 hehtaarin laajuista Pioneeripuistoa on kuitenkin kehitetty asuin- ja yritysalueeksi, lisäksi siellä järjestetään joka toinen vuosi Erämessut.[2] Vuodesta 2010 lähtien Pioneeripuistossa on järjestetty joka kesä Pioneerifestivaali[4].

Siivous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pioneeripuiston kohdalta Kymijoen pohjasta raivattiin vuosina 2003–2006 yli 24 000 räjähdettä ja taistelu- ja harjoitusvälinettä, joita oli kertynyt sinne varuskunnan toiminnan aikana. Osa materiaalista oli joutunut jokeen valvontakomission tarkastusten pelossa vuosina 1945-1947. Puhdistetulle rantakaistaleelle on nyt rakennettu uusi rantaraitti, joka kulkee Korian sillalta varuskunnan entisen harjoitusalueen metsään eli takamaastoon. Sen lähellä sijainneen entisen ampumaradan saastunut maapohja puhdistettiin vuosina 2006-2007, ja nykyään sen paikalla on lampi. Kymijoen vastarannalla Ruotsulan Tammirannassa on edelleen Karjalan Prikaatin pioneerien ponttonikoulutuksen käytössä oleva vesistökoulutuspaikka ja varastoalue.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kouvola sai vuoden 2019 Asuntomessut Asuntomessut. Viitattu 21.12.2015.
  2. a b c d e f g h i j Lainesalo, Tapio: Korian silta toi pioneerit Korialle. Kouvolan Sanomat, 7.12.2010, s. 6.
  3. Molotovin cocktail on keksitty Korialla Yle.fi/alueet. 8.11.2011. Yle Kymenlaakso. Viitattu 22.11.2011.
  4. Pioneerifestivaali.fi Luettu 22.7.2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pioneeripuisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.