Kasarminmäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kasarminmäki on asuinalue, osa-alue ja entinen varuskunta-alue Kouvolassa. Siellä on ollut Suomen suuriruhtinaskunnan ajoilta alkaen sijoitettuna useita eri sotilasyksiköitä. Nykyään alue on yrityskehityskeskus sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) kampus. Puolustusvoimia alueella edustaa Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluva 1. Logistiikkarykmentin esikunta ja Karjalan prikaatin alainen asevelvollisia ja reserviläisiä palveleva Kaakkois-Suomen aluetoimisto. Punatiilisten kasarmirakennusten eteläpuolella on asuntoalue.

Kasarminmäki ei ole oma kaupunginosa, vaan se kuuluu Kaunisnurmen kaupunginosaan. Kasarminmäen alue koostuu kolmesta pienalueesta. Postinumero alueella on 45130 Kouvola.

Vuonna 1910 päätettiin rakentaa silloin Venäjälle kuuluneen Suomen suurruhtinaskunnan alueelle varuskunnat Kouvolaan, Korialle, Lahteen, Riihimäelle ja Tammisaareen. Tarkoituksena oli parantaa valtakunnan luoteisosan puolustusta ja turvata tärkeää eteläisen Suomen läpäisevää rautatieyhteyttä. Kouvolan varuskunta-alue valmistui virolaisen rakennusinsinööri Mart Kallaksen johdolla hieman ennen ensimmäisen maailmansodan alkua. Alun alkaen tilat oli suunniteltu 2000 sotilaan varuskunnalle käyttäen valtakunnallisia tyyppipiirustuksia, joita noudattaen rakennettiin lähes kaikki 1900-luvun alun kasarmit ympäri Venäjää. Rakennusmiehet olivat pääasiassa suomalaisia ammattimiehiä ja punatiilet tuotiin Savikon tiilitehtaalta, keskiseltä Karjalankannakselta.[1]

Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston muistolaatta löytyy Kasarminmäeltä

Suomen itsenäistyttyä alueelle sijoitettiin aluksi Keski-Suomen Rykmentti. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen alueen haltija ja joukko-osaston nimi vaihtelivat. Sodan jälkeen vanhaa kasarmia korotettiin ja alueelle rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla muun muassa sotilaskoti, uusi kasarmi ja sairaala. Alueella suoritti huippuvuosina asepalvelustaan jopa 3000 miestä. Vuoden 1957 jälkeen alueen pääkäyttäjäksi tuli Karjalan Prikaati, joka jo 1970-luvun alussa siirtyi Valkealaan. Tilalle tuli Lahdesta Salpausselän ilmatorjuntapatteristo, joka 1990-luvun alussa siirtyi Haminaan.[1][2]

Kouvolan kaupunki osti alueen 1990-luvun alussa. Vain lippukenttä ympäröivine rakennuksineen jäivät valtion haltuun. Samalla sovittiin alueen rakennustaiteen tai miljöön kannalta arvokkaina pidettyjen rakennusten suojelusta ja selvitettiin alueen käyttömahdollisuuksia. Vuonna 2010 alueella oli Puolustusvoimista jäljellä vielä Itä-Suomen sotilasläänin esikunta, Itä-Suomen huoltorykmentin esikunta ja Kouvolan Johtamisjärjestelmäyksikkö. Alueella toimi tällöin myös Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu, Kouvola Innovation Oy sekä Helsingin yliopisto.[1] Puolustusvoimauudistukseen liittyen Itä-Suomen Sotilaslääni ja sen esikunta sekä Itä-Suomen huoltorykmentti lakkautettiin 31.12.2014.

Vuonna 2021 Karjalan prikaatin esikuntarakennus Vekaranjärvellä puretaan ja henkilöstöä siirtyy työskentelemään väistötiloihin Kouvolan keskustaan Kasarminmäelle. Esikuntarakennuksessa oli havaittu rakenteellisia ongelmia ja henkilöstön sisäilmaoireilua. Purettavan esikuntarakennuksen tilalle rakennetaan uusi rakennus. Toiminta väistötiloissa kestää arvion mukaan vuoden 2023 lopulle.[lähde? ]

  1. a b c Wasastjerna, Rurik. Kouvolan rakennetun ympäristön inventointi, Kasarminmäki. (PDF (Arkistoitu – Internet Archive)) Kouvolan kaupunki, 2009. Viitattu 24.12.2013
  2. Kymi, osaston historiaa ja toimintaa (Arkistoitu – Internet Archive). Ilmatorjuntayhdistys, 2012. Viitattu 24.12.2013

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]