Kertausharjoitukset

Todistus kertausharjoituksiin osallistumisesta vuodelta 1897.

Kertausharjoitusten tarkoitus on pitää yllä sodan ajan joukkojen suorituskykyä ja reserviläisten sotilastaitoja. Kertausharjoitus on asevelvollisen oikeus, mutta niihin osallistuminen käskettäessä on myös velvollisuus, jonka täyttämättä jättämisestä voidaan rangaista sakkorangaistuksella.

Työntekijällä on oikeus saada työstään vapaata kertausharjoituksen suorittamista varten (ilmoitettava työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen harjoitusta). Reserviläisellä on irtisanomissuoja sekä on työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen oikeus kertausharjoituksen aikaiseen palkkaan. Kertausharjoituksen ajalta maksetaan reserviläispalkkaa ja -päivärahaa noin 70 euroa.

Toisen maailmansodan jälkeisistä Suomen puolustusvoimien kertausharjoituksista ensimmäiset järjestettiin 1950 säädetyn asevelvollisuuslain perusteella vasta 8. toukokuuta – 11. lokakuuta 1953 välisenä aikana. Tuolloin kertausharjoittelivat 1 155 upseeria ja 374 aliupseeria, jotka olivat upseerikoulutuksessa. Kertausharjoitusmääräyksen saaneet oli valittu vapaaehtoisen ilmoittautumisen perusteella. Kertausharjoitusten pituudet vaihtelivat 15 päivästä 60 päivään.

Kertausharjoitukset Suomessa

Reserviläiset ovat asevelvollisia 43 vuotta eli 18–60-vuotiaina. Reservissä oleva asevelvollinen on velvollinen osallistumaan kertausharjoitukseen. Harjoitusten yhteenlaskettu enimmäisaika on:

• miehistöllä 80 päivää;
• miehistön erityistaitoa vaativiin ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutetulla 150 päivää;
• aliupseerilla, opistoupseerilla ja upseerilla 200 päivää.

Kertausharjoituksia ei monessakaan tapauksessa ole näin paljoa. Toisaalta vaativimmissa reserviläisten tehtävissä kertausharjoitusvuorokausia saattaa olla enemmänkin.

Kertausharjoituksia ovat muun muassa tehtäväkohtaiset harjoitukset (esimerkiksi avain- ja erikoishenkilöstö), runkohenkilöstön harjoitukset ja joukkokohtaiset harjoitukset.

Harjoituksesta voi saada anomuksesta vapautuksen, mikäli siihen on tosiasialliset perusteet.

Vuosittain kertausharjoituksissa on koulutettu noin 27 000 reserviläistä. Vuosina 2012–2014 koulutettiin vain noin 4 000 reservilästä puolustusvoimien säästämisvelvoitteiden vuoksi. Vuodesta 2015 alkaen koulutettavien reserviläisten määrä on noin 18 000 vuodessa.^{lähde tarkemmin?}

Eri tavoilla vuosittain koulutetaan jopa 45 000 reserviläistä: Puolustusvoimien kertausharjoituksissa 18 000, puolustusvoimien järjestämissä vapaaehtoisissa harjoituksissa ja puolustusvoimien MPK:lta tilaamassa sotilaallisessa koulutuksessa 11 000 ja MPK:n sotilaallisia valmiuksia kehittävässä koulutuksessa noin 16 000 reserviläistä.

Reservin ylennysten yhtenä ehtona on sotilasarvosta riippuen tietty määrä kertausharjoituspäiviä ja vähintään viisi vuotta edellisestä ylennyksestä. Ylennys perustuu aina poikkeusolojen tehtävään ja kokonaisharkintaan eikä ole automaattinen, vaikka kertausharjoitusvuorokausimäärät täyttyisivätkin.

Suoritetut kertausharjoitukset merkitään Puolustusvoimien rekisteriin ja mahdollisesti myös sotilaspassiin.

Velvoittavien, pakollisten kertausharjoitusten lisäksi reserviläiset voivat palvella vapaaehtoisissa harjoituksissa. Reserviläiset voivat kehittää sotilaallista osaamistaan ja toimintakykyään myös omatoimisesti verkossa (https://www.pvmoodle.fi) sekä osallistumalla Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja reserviläisjärjestöjen koulutukseen.

Merkittävää osaamista reserviläisille antaa palvelu kriisinhallintatehtävissä.

Reserviläisen ura ja poikkeusolojen sijoitus voi muodostua esimerkiksi seuraavasti:

• 1. tehtävä varusmiespalveluksessa tuotetussa sodan ajan joukossa, 5–10 vuotta;
• 2. tehtävä alueellisessa tai paikallisjoukossa, esim. Paikallispataljoonassa, Maakuntajoukossa, 5–10 vuotta;
• 3. tehtävä perustamisorganisaatiossa, 5–10 vuotta;
• seuraavat vapaaehtoiset tehtävät voivat olla esimerkiksi MPK:n kouluttajana sekä toimiminen reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöissä.

Reserviläisten osaamista voidaan hyödyntää yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden eri tehtävissä.

Kertausharjoituksista voi myös kieltäytyä hakemalla täydennyspalvelukseen, jonka Lapinjärven koulutuskeskus järjestää ja jonka pituus on käytännössä aina viisi vuorokautta.

Täydennyskurssit reservissä

Puolustusvoimat jatkaa miehistöön kuuluvien reserviläisten kouluttamista aliupseereiksi sekä reservin aliupseerien kouluttamista reservin upseereiksi osana reservin koulutusjärjestelmää. Kumpaankin koulutukseen hyväksytään vuosittain noin 20–30 reserviläistä.

Vapaaehtoiset harjoitukset

Vapaaehtoiset harjoitukset (VEH) ovat Puolustusvoimien johtamia harjoituksia, joihin osallistuminen on vapaaehtoista ja joista maksetaan päivärahaa, mutta ei makseta reserviläispalkkaa. Nämä kuitenkin kartuttavat kertausharjoitusvuorokausia. VEH-harjoitukseen osallistumiseen on otettava palkatonta vapaata töistä (=lomaa).

Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Maanpuolustuskoulutusyhdistys toimeenpanee vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 17 §:n perusteella Puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista koulutusta. Tämän lisäksi MPK järjestää julkisena hallintotehtävänään sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja arjen turvallisuutta kehittävää koulutusta. Nämä koulutustapahtumat eivät ole kertausharjoituksia. Sotilaalliset lisäkurssit ja eräät muut kurssit kuitenkin voidaan rinnastaa kertausharjoituksiin tietyin edellytyksin. MPK:n järjestämä sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus voi olla myös maksullisia siihen osallistuvalle.

Kertausharjoituksista vapauttaminen

Kertausharjoituksesta voidaan asevelvollisen hakemuksesta vapauttaa asevelvollinen:

• jolle vapautus on tämän perhe- tai taloudellisten olojen taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen liittyvien syiden vuoksi erittäin tarpeellinen;
• jonka opintojen aloittaminen tai eteneminen tuntuvasti kärsisi ilman vapauttamista;
• jonka osallistuminen kertausharjoitukseen erityisen vakavasti haittaisi tai vahingoittaisi hänen työnantajansa toimintaa; tai
• asevelvollisen muun erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi.

Kertausharjoituksesta ilman lupaa pois jäävä voidaan tuomita palvelusrikoksesta sakkoihin.

Kertausharjoitusten arviointi ja kehittäminen Suomessa

Kertausharjoituksissa koulutettujen joukkojen koulutustasoa mitataan ja arvioidaan vertaamalla joukkoa sen suorituskykyvaatimuksiin. Kertausharjoitusten toteuttamista ohjataan laatusuosituksilla, alan parhailla käytännöillä.^{lähde tarkemmin?}

Kertausharjoituksen lopulla tehdään kaikille osallistujille nimetön kysely, jossa he arvioivat kokonaisuudessa saamaansa koulutusta. Tulokset käsitellään kehittämistarpeiden ja erityisesti kehittämisesitysten tunnistamiseksi.^{lähde tarkemmin?}

Koulutustuloksia ja kyselyn tuloksia ja niiden perusteella tehtyjä toimenpiteitä arvioidaan joukko-osastoissa, puolustushaaraesikunnissa ja pääesikunnassa koulutuksen kehittämiseksi.

Kansainvälisistä operaatioista saadut kokemukset ja parhaat käytännöt (Lessons Learned) siirretään soveltuvilta osilta kansalliseen koulutukseen.

Puolustusvoimien koulutuskulttuurin kehittymistä seurataan ja arvioidaan varusmiesten loppukyselyjen, reserviläiskyselyjen ja kouluttajakyselyjen avulla. Muutokset ja kehitystrendit yhdessä tutkimustiedon kanssa antavat perusteita tavoitteiden ja laatusuositusten tarkistamiseen sekä voimavarojen kohdentamiseen.

Reservin koulutuksen sisältöä kehitetään tunnistamalla ja jakamalla alan parhaita käytäntöjä. Uudet menettelytavat testataan harjoituksissa sekä siirretään käytäntöön ohjesääntöjen, oppaiden ja käsikirjojen sekä ammattisotilaiden täydennyskoulutuksen avulla.

Katso myös

• Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Aiheesta muualla

• Puolustusvoimat: Reservin kertausharjoitukset (Arkistoitu – Internet Archive)
• Puolustusvoimat: Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) (Arkistoitu – Internet Archive)