Täydennyspalvelus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Täydennyspalveluksen sisältöön voi kuulua esimerkiksi ensiapukurssi.

Täydennyspalvelus on siviilipalvelukseen kuuluva palvelus, jonka asevelvollisuuden suorittanut voi suorittaa kertausharjoitusten sijaan. Palveluksen myötä asevelvollisuusrekisterissä oleva henkilö poistuu reservistä ja hänet vapautetaan armeijan palveluksesta sekä rauhan että kriisin ajaksi.[1] Hakemuksen täydennyspalvelukseen voi jättää milloin vain varusmiespalveluksen jälkeen. Hakemuksen voi jättää myös silloin kun on jo saanut kutsun kertausharjoituksiin, sekä myös kertausharjoitusten aikana.[1]

Käytännössä täydennyspalvelushakemus on ilmoitus, joka hyväksytään aina automaattisesti. Hakeminen tapahtuu täyttämällä siviilipalvelushakemus ja palauttamalla se Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen tai puolustusvoimien aluetoimistoihin.[1]

Täydennyspalveluksen pituus on viisi vuorokautta ja sinne osallistutaan käytännössä vain kerran, vaikka siviilipalveluslaki antaakin mahdollisuuden kokonaisuudessaan 40 vuorokauden mittaiseen täydennyspalvelukseen.[1] Palvelus koostuu lähinnä luennoista, jotka vaihtelevat täydennyspalveluserän mukaan. Luennot voivat sisältää muun muassa ensiapua, aseistakieltäytymisen historiaa ja liikuntaa.[2]

Hakemuksen hyväksymisen jälkeen yli 28-vuotias ei voi enää palata reserviin, vaikka hakemus olisikin tehty ennen kuin on täyttänyt 28 vuotta. Alle 28-vuotias voi anoa vapaamuotoisella hakemuksella vaihtamista takaisin reserviin, mikäli täydennyspalvelusta ei ole ehditty aloittaa. Mikäli palvelus on ehditty aloittaa, reserviin palaaminen ei ole enää mahdollista iästä riippumatta.[1]

Täydennyspalveluksen suorittanut rinnastuu siviilipalveluksen suorittaneeseen, eli on vapautettu armeijan palveluksesta sekä rauhan että kriisin aikana.

2000-luvun ajan reservistä kieltäytyjiä on ollut vuosittain n. 200 henkilö[3] mutta vuonna 2014 kieltäytyjiä oli jo 296 henkilöä ja vuonna 2015 985 henkilöä,[4] jolloin nousu liittyi puolustusvoimien ensimmäistä kertaa lähettämään reserviläiskirjeeseen.[5] Puolustusministeri Jussi Niinistö kritisoi alkuvuodesta 2017 reservikieltäytymisen lisääntymistä, muttei katsonut kyseessä olevan vielä suuren mittakaavan ongelma.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]