Elimäki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elimäki
Elimä
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kouvola
Elimäki.vaakuna.svg Elimäki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°43′15″N, 026°27′05″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Hallinnollinen keskus Elimäen kirkonkylä
Perustettu
– emäpitäjä Pyhtää
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kouvola
Anjalankoski
Jaala
Kuusankoski
Valkeala
Elimäki
– syntynyt kunta Kouvola
Pinta-ala 391,74 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 387,47 km²
– sisävesi 4,27 km²
Väkiluku 8 199  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 21,16 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 17,9 %
– 15–64-v. 63,3 %
– yli 64-v. 18,8 %

Elimäki (aik. myös Elimä[4], ruots. Elimä) on entinen Suomen kunta Kymenlaaksossa. Sen väkiluku oli vajaat 8 300 henkeä. Elimäki oli pääosin maaseutumainen kunta, jonka asukkaista vajaat kaksi kolmannesta asui taajama-alueella. Kunnan suurin taajama oli Koria, joka sijaitsee Kymijoen varrella vastapäätä Kouvolaa, sekä kirkonkylä. Entisen Elimäen kunnan alueen käsittää kokonaan Elimäen suuralue Kouvolan kaupungin aluejaon mukaan.

Elimäki, Anjalankoski, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään seurakuntaan kuuluneen Elimäen ensimmäinen kappelikirkko on rakennettu luultavasti 1570-luvulla. Kappeli sijaitsi nykyään kuivatetun Elimäenjärven etelärannalla lähellä nykyistä Elimäen kirkkoa. Nykyinen kirkko valmistui 1638.[5]

Ruotsin kuningas Kaarle IX menetti hevosensa Kirkholman taistelussa, joka käytiin Ruotsin ja Puolan armeijoiden välillä lähellä Riikaa vuonna 1605. Ratsumestari Henrik Wrede antoi hänelle oman hevosensa ja siten todennäköisesti pelasti kuninkaan hengen. Wrede itse kuoli taistelussa. Kiitollisena henkensä pelastamisesta kuningas Kaarle IX lahjoitti Wreden leskelle Gertrud von Ungernille laajan läänityksen nykyisen Elimäen kunnan alueelta.[6] Tämän lahjoituksen myötä Wreden suku nousi alueen voimasuvuksi. Vuonna 1649 maat siirtyivät edelleen ratsumestarin pojalle Kasper Wredelle ja myöhemmin edelleen de la Gardie -suvulle. Wrede af Elimän aatelissuku sai vapaaherrallisena sukuna Suomen Ritarihuoneen järjestysnumeron 2.

Anjalan evankelis-luterilainen seurakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi Elimäestä vuonna 1863.[7] Elimäen naapurikunnat olivat kunnan lakkautushetkellä Anjalankoski, Iitti, Kouvola, Kuusankoski, Lapinjärvi, Ruotsinpyhtää ja Valkeala.

Elimäen talonpoikaislevottomuudet vuosina 1772-1774 johtuivat epäoikeudenmukaisiksi koetuista päivätöistä. Liikehdintään osallistui toistasataa kartanoiden alustalaistalonpoikaa. Kruunu vangitsi heistä monia, mutta lopulta suurin osa heistä selvisi varoituksella.[8]

Peippolan kartanon omistaja Emil sekä Mustilan kartanon omistajat Ernst ja Wilhelm af Forselles allekirjoittivat Elimäen kansakoulun perustamisasiakirjan 31. toukokuuta 1864.

Elimäelle perustettiin Suomen ensimmäinen kunnanvaltuusto vuonna 1868.[9]

Elimäki nimenä pohjautuu saamelaiskieliin, jossa sanan alkuosa viittaa "ylhäällä olevaan".[10]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakunan hopeisessa yläkentässä on kuvattu musta, takajaloilleen noussut, kruunupäinen hevonen, jonka kruunu, kaviot,suitset ja satula ovat kultaa. Punaisessa alakentässä on kaksi hopeista päivätyökapulaa ristissä ja niiden yläpuolella hopeinen neliapila. Ratsuhevonen liittyy Elimäen historiaan Wrede-suvun kautta. Päivätyökapulat viittaavat torpparilaitokseen. Apilanlehti symboloi maanviljelyä, joka on kunnan pääelinkeino. Elimäen vaakuna on ollut käytössä vuodesta 1951, ja sen on suunnitellut Eero-Eetu Saarisen aiheiden pohjalta Gustaf von Numers.[11]

Nähtävyydet ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan Elimäen ja Kouvolan Elimäen Korian nähtävyydet ja tapahtumat
nimi paikkakunta paikka aika osoite
Arboretum Mustila, Mustilan kotikunnas [12] Elimäki Mustila
Asuntomessut 12.7.-11.8. Koria Pioneeripuisto 2019 [13]
Elimäen kirkko [14] Elimäki
Elimäen kotiseutumuseo Elimäki
Elimäen koulumuseo Elimäki
Haukkavuori ja Haukkavuoren hiihtokeskus [15] Elimäki 2014-
Koria-Roll Koria -2008
Lasten Pomppupäivä Elimäki Löytty 2014-
Löytty Open Air Koria -2013
Moision kartano Elimäki
Mäntybaari [[]]
Pestoomarkkinat Elimäki
Pioneerifestivaalit Koria 2010-
Pioneeripuisto Koria
Raavuorisoitto Koria
ratasilta Koria 1925-
rautatiesilta Koria 1870-
Värälän rauhankivi [16] Elimäki 1809-

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elimäki (kirkonkylä), Haapala, Hongisto, Huitila, Hämeenkylä, Joensuu, Jokela, Kesola, Koria, Koskisto (Teutkoski), Kulhua, Lakiasuo, Löytty, Metsäuoti (Mettuoli), Metsäkulma, Mettälä, Moisio, Mommola, Mustila, Myllylä, Mäkiselkä, Naaranoja (Naara), Nappa, Niinimäki, Nokkala, Peippola, Pitkäsilta, Porrassuo, Rahikkala, Ratula, Raussila, Soiniitty, Takamaa, Teuroinen, Villikkala, Vilppula, Värälä, Vähä-Moisio,

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elimäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunakeitto, uuniliha ja potaattiloota sekä ohrauunipuuro ja rusinasoppa.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. Pieni tietosanakirja
  5. Museovirasto
  6. Museovirasto
  7. Elimäki Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 10.6.2009.
  8. Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 89. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  9. Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi sekä yleiskatsaus, s. 113. Porvoo: WS, 1967.
  10. Jakso 4: Kieli | Suomi on suomalainen | TV | Areena | yle.fi areena.yle.fi. Viitattu 7.7.2017.
  11. Elimäen kunta
  12. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 264, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  13. https://www.kouvola.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuntomessut-2019
  14. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  15. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 264, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  16. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 264, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  17. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 98. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elimäki.