Moision kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Moision kartano

Moision kartano on kartano Kouvolan Elimäellä, Moision kylässä. Kartano on syntynyt Wrede-suvulle 1608 myönnetystä Elimäen läänityksestä. Nykyisen empiretyylisen päärakennuksen on suunnitellut Carl Engel ja se valmistui vuonna 1820. Nykyään sitä käytetään näyttely- ja kokoustilana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin Moisio näyttää kuuluneen Wreden suvun vanhemmalle eli niin kutsutulle balttilaiselle haaralle, mutta joutui Peippolan kartanon mukana vaihtokaupassa nuoremmalle haaralle, joilla oli pääpaikka Anjalan kartanossa ja Peippolassa.

Vielä 1700-luvullakin Moisio eli Rahikkala oli Elimäen Peippolan kartanon sivualue, ja 1600-luvulta siellä aletaan mainita niin kutsuttu karjakartano.

Kerttuli Ungernin vanhempi poika Kasperi Wrede sai jo äitinsä eläessä Elimäen neljänneskunnan läntisen osan eli Peippolan kartanoläänin, siihen sisältyen Moisio ja Mustila.

(Sen eteläpuolella oleva Hämeenkylä sekä Villikkala annettiin jo äidin eläessä Kerttuli Ungernin nuoremmalle pojalle Kaarle Henrikki Wredelle, joka äidin kuoltua sai vielä Elimäen neljänneskunnan itäosatkin.)

1652 tuhlaavainen kuningatar Kristiina korotti molemmat veljekset paroneiksi. Kristiinalla ei ollut paljoa johdonmukaisia vaatimuksia sen suhteen mitä pitäisi ansioitua saadakseen ylennyksiä.

Kasperin vanhin poika kreivi Fabian Wrede kuitenkin, saadakseen tältä Ruotsissa Tukholman maakunnassa sijaitsevan Östanån, vaihtoi muutaman elimäkeläiskartanonsa serkulleen Fabian Kaarlenpoika Wreden omistukseen. Näin ainakin Peippola ja Moisio siirtyivät nuoremmalle serkulle.

Peippolan, Moision ja Mustilan kartanot kuuluivat valtaneuvos Fabian Fabianinpoika Wreden osuuteen suvun Elimäen maista. Tämän ainut poika ja perillinen, kenraali Fabian Casimir Wrede myi kaikki kyseiset kartanot vuonna 1767 Loviisan pormestarille, kauppaneuvos Jacob af Forsellesille, pystyäkseen itse keskittymään Ruotsissa omistetuille alueille. Fabian Kasimirista polveutuu Wrede-suvun niin kutsuttu skoonelainen haara.

Kauppaneuvoksen pojanpoika majuri Frederik af Forselles oli ensimmäinen, jolle Moisio oli pääomistus, ja niinpä hänen aikanaan sinne syntyikin komeanpuoleinen kartanorakennus (1820) aiemman sijaan. Tämän poika Theodor af Forselles joutui epäonnisen sahayrittäjyyden tuloksena laman kourissa vararikkoon ja Moisio myytiin huutokaupalla 1880. Ostaja oli aiemman kenraalikuvernöörin veljenpoika, kreivi Berg. Tämän poika myi kartanon Elimäen kunnalle, jotta maat voitaisiin paloitella myytäväksi talonpoikaisille viljelijöille.

Elimäen Moision kartanon omistajasukuja ovat olleet:

  • 1600-luvulta vuoteen 1767 vapaaherrallisen Wrede-suvun nk ruotsalainen haara
  • 1767-1880 tavallista aateloitua aatelia edustava af Forselles-suku
  • 1880-1907 kreivillinen Berg-suku
  • 1907 lukien Elimäen kunta[1]

Omistajaluettelo (mahdollisesti epätäydellinen) 1700-luvun alusta lukien:

  • 1608- leskirouva, valtakunnanvapaaherratar Kerttuli Ungern
  • paroni Kasperi Wrede (edellisen vanhempi poika)
  • kuninkaallinen neuvos, kreivi Fabian Kasperinpoika Wrede (edellisen vanhin poika)
  • -1709 eversti, paroni Fabian Kaarlenpoika Wrede (edellisen sedän ainut poika)
  • 1709- valtaneuvos, kenraalimajuri, paroni Fabian Fabianinpoika Wrede (edellisen vanhin eloonjäänyt poika), holsteinilaisen puolueen merkittäviä henkilöitä Ruotsissa
  • vuoteen 1767 kenraali, paroni Fabian Kasimir Wrede (edellisen poika)
  • 1767-1768 Loviisan pormestari, kauppaneuvos Jaakoppi Henrikinpoika Forsell, aateloituna af Forselles (omistajaksi oston kautta)
  • leskirouva Johanna af Forselles (edellisen leski) lapsineen
  • sotaneuvos Jaakoppi af Forselles nuorempi (molempien edellä mainittujen vanhin poika)
  • -1857 majuri Frederik af Forselles (edellisen toiseksi vanhin eloonjäänyt poika)
  • 1857-1880 everstiluutnantti Theodor af Forselles (edellisen vanhin poika toisesta avioliitosta)
  • 1880-1906 kreivi Frederik Berg, virolaisen Liivinmaan Sangasten linnan ja maiden herra (omistajaksi oston kautta)
  • 1906-1907 kreivi Ermes Berg (edellisen nuorempi poika)
  • 1907- Elimäen kunta, joka 1910-luvulla teki itse kartanorakennuksesta vanhainkodin

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Oksanen: Elimäen historia

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iltanen, Jussi: Suomen 100 Kartanot, s. 11. Karttakeskus, 2011. ISBN 978-952-266-002-2.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Säkäjärvi, Leila (2017): Moision kartano oppilaitoksena 1970–1990 : Elimäen Kotisisaropisto - Elimäen Kodinhoitajaoppilaitos - Elimäen Sosiaalialan oppilaitos.