Peippola (Elimäki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Peippolan kartano on kartano Elimäellä, Kouvolassa. Kartano on syntynyt Wreden suvulle 1608 myönnetystä Elimäen läänityksestä. Se toimi läänityksen läntisen kolmanneksen pääkartanona.

Kerttuli Ungernin vanhempi poika Kasperi Wrede sai jo äitinsä eläessä Elimäen neljänneskunnan länsiosan (noin kolmanneksen läänityksen maista), jolloin mm Peippola, Moisio ja Mustila tulivat hänelle. Äidin kuoltua, hän viimeistään sai Baltiassa sijaitsevat maatilat, mutta ei enempää elimäkeläisiä maita. 1652 tuhlaavainen kuningatar Kristiina korotti molemmat veljekset paroneiksi. Kristiinalla ei ollut paljoa johdonmukaisia vaatimuksia sen suhteen mitä pitäisi ansioitua saadakseen ylennyksiä.

Kasperi Wreden vanhin poika, kreivi Fabian Wrede, peri isänsä elimäkeläiset omistukset. Hän halusi itselleen kuitenkin Tukholman maakunnassa sijaitsevan Östanån, jonka hänen nuori serkkunsa oli perinyt äitinsä suvulta. Niinpä Fabian Kasperinpojan sedän ainut poika Fabian Kaarlenpoika sai serkultaan Östanåsta vastikkeeksi Peippolan ja Moision, mutta ei kuitenkaan Mustilaa, joka jäi Fabian Kasperinpojan tyttärelle kreivitär Agnetalle.

Fabian Kaarlenpojan lasten välisissä perinnönjaoissa 1700-luvun alkupuolella Peippolan, Moision ja Mustilan kartanot kuuluivat valtaneuvos Fabian Fabianinpoika Wreden osuuteen suvun Elimäen maista. Tämän ainut poika ja perillinen, kenraali Fabian Kasimir Wrede myi kaikki kyseiset kartanot vuonna 1767 Loviisan pormestarille, kauppaneuvos Jaakko af Forsellesille, pystyäkseen itse keskittymään Ruotsissa omistetuille alueille. Tämän pojanpoika Petteri af Forselles sai Peippolan, kun nuoremmille veljille annettiin Moisio ja Mustila. Tämän poika, aktiivinen kunnallispoliitikko Eemeli af Forselles -annettuaan takauksia epäonniselle sahayrittäjyydelle- joutui laman kourissa velkoihin ja myi 1883 Peippolan vaimonsa veljelle, Elimäen Hämeenkylän kartanon omistajalle Aleksanteri Etholenille.

Elimäen Peippolan kartanon omistajasukuja ovat olleet:

  • 1600-luvulta vuoteen 1767 vapaaherrallinen Wrede-suku
  • 1767-1883 tavallista aateloitua aatelia edustava af Forselles-suku
  • 1883 Etholen-suku

Omistajaluettelo (mahdollisesti epätäydellinen):

  • leskirouva, paronitar Kerttuli Ungern (ratsumestari Henrik Wreden leski)
  • paroni Kasperi Wrede (edellisen vanhempi poika)
  • kreivi Fabian Kasperinpoika Wrede (edellisen vanhin poika)
  • eversti, paroni Fabian Kaarlenpoika Wrede (edellisen sedän ainut eloonjäänyt poika)
  • valtaneuvos, kenraalimajuri, paroni Fabian Fabianinpoika Wrede (edellisen vanhin eloonjäänyt poika), holsteinilaisen puolueen merkittäviä henkilöitä Ruotsissa, jonka pääkartanona Peippola oli Suomessa
  • vuoteen 1767 kenraali, paroni Fabian Kasimir Wrede (edellisen poika)
  • 1767-1768 Loviisan pormestari, kauppaneuvos Jaakoppi Henrikinpoika Forsell, aateloituna af Forselles (omistajaksi oston kautta)
  • leskirouva Johanna af Forselles (edellisen leski) lapsineen, joiden pääkartano Peippola oli Elimäellä
  • sotaneuvos Jaakoppi af Forselles nuorempi (molempien edellämainittujen vanhin poika)
  • Petteri af Forselles (edellisen vanhin eloonjäänyt poika)
  • Eemeli af Forselles (edellisen poika)
  • 1883 Aleksanteri Etholen, Hämeenkylän kartanon herra


lähde Oksanen: Elimäen historia