Neljänneskunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Neljänneskunta (ruots. fjärding) tarkoittaa Suomessa keskiajalla käytössä ollut hallintoaluetta. Hallintopitäjät, joiden tehtävä oli toimia kruunun veronkantopiirinä, jaettiin noin neljään neljänneskuntaan, jotka muodostuivat vielä pienemmistä kymmeneskunnista. Neljänneskunnissa ja kymmeneskunnissa toimineita virkamiehiä olivat neljännesmiehet (verokuntamiehet) ja kymmenesmiehet (lukumiehet). Neljänneskuntia muodostettaessa yleisperiaatteena pidettiin, että ne olisivat olleet veronmaksukyvyltään tasavahvoja. Vaurailla alueilla kylien ja talojen lukumäärä neljänneskunnassa oli siis pienempi kuin köyhillä alueilla.[1][2]

Neljänneskuntia ei välttämättä ollut pitäjässä juuri neljä. Esimerkiksi Tavisalmella oli pitäjää perustettaessa vain kaksi neljänneskuntaa, Padasjoella puolestaan 1539 kolme neljänneskuntaa.[3][4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Myyryläinen, Heikki: Lääninhallinnon historiaa 1998. Internetix/Mikkeli-seura. Viitattu 1.1.2014.
  2. Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia II. Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550-1713, s. 27-32. Vantaan kaupunki, 1990. ISBN 951-8959-05-6.
  3. Katsaus Pietikäisten suvun Pohjoisimman Savon seutuhistoriaan Viitattu 31.1.2014
  4. Sukuhistoria.fi: Padasjoki Viitattu 31.1.2014
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.