Kirkonkylä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirkonkylää yleisesti. Artikkeleita eri kirkonkylistä on luokassa Suomen kirkonkylät. Kirkkotupa-alueista kerrotaan artikkelissa kirkkokylä.

Kirkonkylä on Suomessa maaseutumaisen kunnan kylä, jossa kunnan kirkko sijaitsee tai tästä kylästä muodostunut taajama. Tavallisesti kirkonkylä on myös kunnan hallinnollinen keskus ja usein myös kunnan suurin taajama tai asutuskeskittymä, mutta on myös paikkakuntia, joissa keskustaajama ja kirkonkylä ovat erilliset, koska kunnan suurin taajama tai hallinnollinen keskus on muodostunut muualle kuin kirkonkylään. Tällaisia paikkakuntia ovat muun muassa Askola, Hausjärvi, Hollola, Iitti, Inari, Kauhava, Nousiainen, Pudasjärvi ja Suomussalmi. Nykyisin kuntaliitosten seurauksena samassa kunnassa voi olla myös useampi kirkonkylä, esim. Siikalatvassa on sekä Kestilän, Piippolan, Pulkkilan että Rantsilan kirkonkylät ja näistä Pulkkilan kirkonkylä on hallinnollinen keskus.

Nimet ja nimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikannimissä kirkonkylä on useissa tapauksissa ymmärretty yleisnimeksi. Tällöin kirkonkylänä olevan taajaman nimi voi kartoilla olla sama kuin kunnan. Näin on esimerkiksi Kiikalassa. Toisinaan taas kirkonkylällä ja kunnalla voi olla kokonaan eri nimi. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa Enontekiö (Hetta) ja Pyhäselkä (Hammaslahti). Vain osassa kuntia, kuten esimerkiksi Eurajoella ja Hailuodossa, on myös virallisena kylännimenä ”Kirkonkylä”.[1].

On myös kuntia, joissa nimitys kirkonkylä ei ole käytössä, vaan asutusnimenä on esimerkiksi Kirkonkulma (Aura, Jokioinen, Somerniemi, Vanaja) tai Kirkonmäki (Kokkola, Siilinjärvi, Somero, Tornio).[2] Joissakin kunnissa, kuten Kempeleessä ja Oulussa, on myös käytössä nimitys Kirkonseutu. Luovutetulla alueella sijainneen Muolaan kirkonkylä oli Kirkkoranta.

Tilastokeskuksen määrittelemissä Suomen tilastollisten taajamien nimissä käytetään nimen jälkiosaa ”kirkonkylä” kaikkien niiden kuntien keskustaajamista, jotka eivät ole kaupunkeja, ja nimen jälkiosaa ”keskustaajama” kaupunkien keskustaajamista.[3]

Kirkonkylät eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paitsi Suomessa, käsite kirkonkylä on käytössä ainakin Virossa (viroksi kirikuküla), Ruotsissa (ruots. kyrkby) ja Saksassa (saks. Kirchdorf). Ruotsin kielessä sanan kirkonkylä vastineena voi entisen kappeliseurakunnan tapauksessa olla myös Kapellby (näin on Suomessa esimerkiksi Lapinjärvellä).

Kirkkokylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kirkkokylä

Nimityksenä samankaltainen mutta kokonaan eri asiaa tarkoittava on osissa Ruotsia ja joissain muodossa paikoin myös Suomessa aiemmin esiintynyt kirkkokylä (ruots. kyrkstad), jolla on tarkoitettu pitkämatkaisten kirkossakävijöiden tilapäiseen yöpymiseen käyttämistä kirkkotuvista muodostuneita rakennusryhmiä kirkon ympärillä. Kirkkotupien ohella näihin on voinut kuulua myös kirkkotalleja. Suomessa kirkkotupia on ainakin Utsjoella ja kirkkotalleja ainakin Närpiössä. Ruotsissa Gammelstadin kirkkokylä Luulajassa on Unescon maailmanperintökohde.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Korhonen, Ritva: Alastarolla Ylistarossa. Suomen asutusnimet ja niiden taivutus, s. 163. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990. ISBN 951-9475-72-9.
  2. Kartan haku Kansalaisen katrttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 27.10.2009.
  3. Tilastolliset taajamat 2000, s. 9–10. Helsinki: Tilastokeskus, 2003. ISBN 952-467-135-2.
Tämä kylään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.