Inari

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Katso muut merkitykset täsmennyssivulta.
Inari
Anár
Inari.vaakuna.svg Inari.sijainti.suomessa.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.inari.fi
Sijainti 68°54′18″N, 027°01′49″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta
Hallinnollinen keskus Ivalo
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 17 333,65 km²
 suurin 2017 [1]
– maa 15 055,11 km²
– sisävesi 2 278,54 km²
Väkiluku 6 830
143:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 0,45 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,5 %
– 15–64-v. 63,4 %
– yli 64-v. 24,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 90,9 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
saamenkielisiä 6,6 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 19 %
289:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Toni K. Laine
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Vihr.

10
6
4
4
3
Inarin kartta ja kyläkeskukset.
Inarin asukasluvun kehittyminen vuosina 1970–2011.
Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä.
Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa.
Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa.
Keskiyön aurinko Inarijärvellä.
Lemmenjoki
Kiilopään aluetta Saariselällä.
Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola.
Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005.
Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon.

Inari (pohjoissaameksi Anár, inarinsaameksi Aanaar, koltansaameksi Aanar, ruots. Enare, norj. Enare) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 6 830 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 17 333,65 km2, josta 2 278,54 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,45 asukasta/km2. Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta.[1] Inarin naapurikunnat ovat lounaassa Enontekiö, etelässä Kittilä ja Sodankylä, pohjoisessa Utsjoki. Lisäksi kunta rajoittuu sekä lännessä että idässä Norjaan, idässä myös Venäjään. Inari on maan tärkeintä poronhoitoaluetta. Inarin talous nojaa perinteisten elinkeinojen lisäksi voimakkaasti elämystalouteen eri muodoissaan ja kuntakuva on turismin ja rajakaupan vuoksi kansainvälinen.

Inarin kunnan suurin taajama ja hallinnollinen keskus on noin 3 000 asukkaan Ivalo, joka sijaitsee 38 km Inarin kirkonkylästä (n. 1200 as.) etelään. Inarin kirkonkylä on saamelaiskulttuurin keskus, jossa kokoontuu mm. Saamelaiskäräjät. Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta. Inarin veroprosentti on Lapin läänin alhaisin, 19%. Inari tunnetaan taloudellisesti vahvana kuntana sekä kulttuurillisesti yhtenä Suomen monipuolisimmista kunnista. Inari on ainoa Suomen nelikielinen kunta. Turismin vuoksi Inarin kuntakuva on erittäin kansainvälinen. Suomen lisäksi Inarissa puhutaan kolmea saamen kieltä; inarinsaamea, kolttasaamea sekä pohjoissaamea. Saamelaisuus näkyy vahvasti kunnan eri kylillä.

Inari on perinteisten elinkeinojen lisäksi tunnettu erityisesti Saariselästä, Inarijärvestä, kullankaivuuperinteestä sekä lukuisista kansallispuistoistaan.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta, noin viisi prosenttia koko maan pinta-alasta. Se on lähes yhtä suuri kuin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien maapinta-alat yhteensä. Ahvenanmaahan verrattuna Inarin maapinta-ala on lähes kymmenkertainen. Kunnan koko voidaan havainnollistaa alueena, jonka sivujen pituudet ovat linnuntietä 130 kilometriä (kunnan pohjoisraja), 90 kilometriä (itäraja), 140 kilometriä (eteläraja) ja 75 kilometriä (länsiraja). Kunnassa sijaitseva Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi (1 043 km²). Kaikkiaan järviä on Inarissa 8 033, mikä on enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa ja myös kunnan sisävesipinta-ala on Suomen kunnista suurin[7][8].

Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle myytiin Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, minkä seurauksena kunnan pinta-ala pieneni 176 km².

Luonnonmaantieteellisesti Inarin kunta jakautuu kolmeen osaan: Outa-Lappiin, Inarin järvimaahan ja Taka-Lapin tunturimaahan.[9]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inari on arktisen elämystalouden kasvukeskus Suomessa. Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä työllistäjä Inarin kunnassa. Inarin talous nojaakin vahvasti elämystalouteen. Kunnan alueella sijaitsee lukuisia majoitus- ja hotellikeskittymiä, joista suurin on Saariselän alue. Viime aikoina erityisesti aasialaisten turistien matkailun kasvu on ollut merkittävää.

Lisäksi kunnassa toimii huomattava määrä arktista rengas- ja autotestausta. Perinteiset elinkeinot kuten poronhoito ja kalastus ovat osa elämystaloutta sekä perinteistä elinkeinorakennetta. Merkittävä tulonlähde on myös rajakauppa, joka Inarissa on kunnan väestön kokoon nähden merkittävien palvelujen vuoksi erittäin voimakasta. Voimakkaan kasvun vuoksi viime aikoina Inaria on vaivannut asunto- ja työvoimapula.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ivalon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −8,5 −7,7 −2,6 2,9 8,9 15,4 18,8 15,8 9,9 2,8 −3,8 −7,1 ka. 3,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −17,5 −16,8 −12,5 −6,5 0,2 6,1 9,6 7,3 2,8 −2,6 −10,7 −15,6 ka. -4,7
Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,8 −12 −7,4 −1,6 4,5 10,6 14 11,4 6,2 0,1 −7,1 −11,2 ka. -0,4
Sademäärä (mm) 23 22 22 26 38 52 75 75 46 41 28 24 Σ 472
Päivän pituus (h/d) 3 8 12 16 21 24 23 17 13 9 4 0 ka. 12,5
Auringopaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 7 8 8 5 3 2 1 0 ka. 3,6
Sadepäivät (d) 19 17 16 14 16 15 16 17 16 17 18 18 Σ 199
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−8,5
−17,5
−7,7
−16,8
−2,6
−12,5
2,9
−6,5
8,9
0,2
15,4
6,1
18,8
9,6
15,8
7,3
9,9
2,8
2,8
−2,6
−3,8
−10,7
−7,1
−15,6
S
a
d
a
n
t
a
23
22
22
26
38
52
75
75
46
41
28
24


Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2017-08-31 31. elokuuta 2017 Inarissa asui 6 830 henkilöä.[2] Heistä puhui äidinkielenään suomea 6 201 henkeä, saamea 452 ja ruotsia 23 henkeä. Muita kieliä puhui 149 henkilöä.[4] Vuoden 2008 lopussa ulkomaan kansalaisia oli 73. Inarin väkiluku on laskenut vuodesta 1990 693 henkilöllä.[11] Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta: kunnassa puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Väestötiheys on 0,45 asukasta/km2. Saamelaisista noin 900 on inarinsaamelaisia ja 500 kolttia. Loput ovat pääasiassa pohjoissaamelaisia. Kunnan väestö on kasvussa, pitkälti elämystalouden voimakkaan kasvun vuoksi.

Kunnan asutus on keskittynyt suurelta osin Inarijärven länsirannalle, jossa sijaitsevat suurimmat taajamat, Ivalo ja Inarin kirkonkylä. Muu osa kunnan aluetta on suurelta osin lähes asumatonta, ja siellä on myös laajoja kansallispuistoja sekä Inarijärven itäpuolella Kessin erämaa. Useissa kyläkeskuksissa on kuitenkin nykyisellään voimakkaita elämystalouden tai rajakaupan keskittymiä.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Inarin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 900
1985
  
7 219
1990
  
7 559
1995
  
7 851
2000
  
7 360
2005
  
7 043
2010
  
6 778
2015
  
6 806
Lähde: Tilastokeskus.[12] Väestötietojärjestelmä[13]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi Inari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inarissa perustettiin pop up -paikallislehti Uusi Inari syksyllä 2014. Se keräsi joukkorahoituksena noin 13 000 euroa. Rahoituksen turvin lehti pääsi aloittamaan toimintansa alkuvuonna 2015. Se ilmestyi Inarissa helmi-maaliskuussa 2015.[14][15][16]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inariin on linja-autoyhteydet Oulusta ja Rovaniemeltä.

Inarin kunnassa Ivalon eteläpuolella, Törmäsen kylän luona, sijaitsee Suomen pohjoisin lentokenttä, joka on hiljattain laajennettu ja remontoitu. Finnair lentää Ivalon lentoasemalle Helsingistä Ivaloon vähintään yhden edestakaisen vuoron päivittäin. Talvisesongin aikana Inariin lentää myös Norwegian. Uusia yhteyksiä ovat yhteydet Lontooseen ja Frankfurtiin. Lisäksi Ivaloon tehdään vuosittain lukuisia charterlentoja. Myös Murmanskiin on Ivalosta bussiyhteys. Ivalon lentoaseman yhteydet ovat olleet voimakkaassa kasvussa elämystalouden kasvuun liittyen.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lapin Sudet ry. on vuonna 1926 perustettu noin 500 jäsenen yleisseura. Seura toimii Suomen suurimmassa kunnassa - Inarissa. Varsinainen toiminta keskittyy kunnan keskustaajaman Ivalon ympäristöön. Vuosittainen merkkitapahtuma seuralla on Pitkäperjantaina järjestettävä VASKOOLI-hiihto Saariselän upeissa maisemissa.
  • Inarin Palloseura ry. Vuonna 2012 perustettu palloilulajien erikoisseura. Päälajina on salibandy, mutta toiminta on laajentunut jalkapalloon, kaukalopalloon, pesäpalloon, koripalloon ja amerikkalaiseen jalkapalloon. jäseniä 189
  • Tunturi-Kiekko ry. Ivalossa toimiva joukkue. Pelaa Lappiliigaa ja BHL:a (Barents Hockey League).[17]
  • Inarin Yritys. On inarissa toimiva hiihtoseura.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylätaajamien lisäksi Inarin kunnassa on lukuisia muita tunnettuja paikkoja ja paikannimiä, joka liittyvät muun muassa matkailuun, erilaisiin tapahtumiin ja historiaan:

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inarin kirkonkylässä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa järjestään tammikuussa alkuperäiskansojen Skábmagovat-elokuvajuhla ja elokuussa alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis Idja (suomeksi Yötön Yö). Heinäkuun lopulla vietetään Inariviikkoja, jolloin erilaisia tapahtumia ja konsertteja järjestetään eri puolilla Inarin kuntaa.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inarissa toimii evankelisluterilainen Inarin seurakunta[18]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Ivalonlaakson rauhanyhdistys[19]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Ivalon helluntaiseurakunta, jolla on noin sata jäsentä[20]. Lisäksi Ivalossa on Jehovan Todistajien seurakunta. Lisäksi Rovaniemeltä käsin toimivalla Suomen ortodoksisen kirkon Lapin ortodoksisella seurakunnalla on Inarissa kolme kirkkoa, jotka sijaitsevat Ivalossa, Nellimissä sekä Sevettijärvellä, joiden lisäksi yksi tsasouna on Keväjärvellä. Valtaosa Inarin ortodokseista on kolttasaamelaisia.[21]

Tunnettuja inarilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b c Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Inari Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Järvien lukumäärä eri kunnissa (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
  8. Kuntien vesi- ja maapinta-alat (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
  9. Linkola, Martti (päätoimittaja): Lappi. Osa 1. S. 141. Arvi A. Karisto Oy, 1983. ISBN 951-23-1946-2.
  10. Tornio, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
  11. http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  13. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  14. Ylen uutiset 19.11.2014
  15. Uusi Inari, viitattu 18.11.2014
  16. [1] viitattu 5.6.2015
  17. Lappiklassikko vuonna 1985. Lappilainen
  18. Inarin seurakunta Inarin seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  19. Ivalonlaakson Rauhanyhdistys Viitattu 24.6.2011.
  20. Ivalon helluntaiseurakunta Ivalon helluntaiseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  21. Lapin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 24.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]