Tsasouna

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heinäveden Valamon luostarin Pyhän Nikolaoksen tsasouna.
Muhoksen vuonna 1956 rakennettu tsasouna.

Tsasouna tai tšasouna eli säässynä on ortodoksisesta rukoushuoneesta Karjalassa käytetty termi. Tsasouna-sana tulee venäjän sanasta tšasovnja (ven. часовня) ’kappeli’, joka edelleen juontuu sanasta tšas (ven. час) ’tunti, hetki’, joka viittaa tsasounissa toimitettuihin noin tunnin pituisiin hetkipalveluksiin.[1]

Rukoushuonetta ei ole vihitty kirkoksi, eikä sen alttaripöydän alla ole pyhäinjäännöstä. Hetkipalveluksen voi suorittaa maallikkokin papin puuttuessa, ja siksi tsasounia syntyi seurakuntien laitamille syrjäisten seutujen ortodoksisten asukkaitten käyttöön hetkipalveluksien pitopaikaksi. Tsasounia on sotien jälkeisinä vuosikymmeninä rakennettu eri puolille Suomea.

Venäjällä harvaan asutuilla alueilla, kuten Arkangelin kuvernementeilla, maallikkojen pitämät jumalanpalvelukset, joissa on saattanut olla myös Raamatun lukua, tarjosivat mahdollisuuden poliittisista syistä Venäjän sydänalueilta poistuneille vähemmistöille keskushallinnon ohjaamasta papistosta riippumattomampaan hengenelämään.

Tsasounat ovat perinteisesti puurakenteisia. Jos tällainen rakennus on tehty kivestä tai tiilestä, sitä sanotaan tavallisesti kappeliksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tšasouna ortodoksi.net. Viitattu 26.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.