Tsasouna

Heinäveden Valamon luostarin Pyhän Nikolaoksen tsasouna.

Kristuksen Kirkastumisen tsasouna Nižni Novgorodissa.

Mikitamäen vanha tsasouna Setomaan kunnassa on manner-Viron vanhin säilynyt puurakennus.

Tsasouna tai tšasouna eli säässynä on ortodoksisesta rukoushuoneesta Karjalassa käytetty termi. Tsasouna-sana tulee venäjän sanasta tšasovnja (ven. часовня) ’kappeli’, joka edelleen juontuu sanasta tšas (ven. час) ’tunti, hetki’, joka viittaa tsasounissa toimitettuihin hetkipalveluksiin. Tsasounat on yleensä nimetty jonkun pyhimyksen, juhlapäivän tai muun ortodokseille tärkeän tapahtuman mukaan.

Rukoushuonetta ei ole vihitty kirkoksi, eikä siellä siksi vietetä jumalanpalveluksia. Tsasounassa ei myöskään ole erillistä alttaria. Hetkipalveluksen voi suorittaa maallikkokin papin puuttuessa, ja siksi tsasounia syntyi seurakuntien laitamille syrjäisten seutujen ortodoksisten asukkaitten käyttöön hetkipalveluksien pitopaikaksi. Esimerkiksi Karjalassa niitä oli melkein kaikissa kylissä. Tsasounia on sotien jälkeisinä vuosikymmeninä rakennettu eri puolille Suomea.

Venäjällä harvaan asutuilla alueilla, kuten Arkangelin kuvernementeilla, maallikkojen pitämät jumalanpalvelukset tarjosivat mahdollisuuden poliittisista syistä Venäjän sydänalueilta poistuneille vähemmistöille keskushallinnon ohjaamasta papistosta riippumattomampaan hengenelämään.

Tsasounat ovat perinteisesti puurakenteisia. Jos tällainen rakennus on tehty kivestä tai tiilestä, sitä sanotaan tavallisesti kappeliksi.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tsasouna Wikimedia Commonsissa

• Dimi Doukas: Suomen ortodoksisia tsasounia. Keuruu: www.tsasounia.fi, 2022. ISBN 978-952-94-5439-6 [www.tsasounia.fi Kirjaprojektin verkkosivut] Viitattu 10.9.2025.
• Hattuvaaran tsasouna (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pyhän Johannes Venäläisen tsasouna
• Tšasouna ortodoksi.net. Viitattu 26.7.2013.