Pielavesi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pielavesi
Pielavesi.vaakuna.svg Pielavesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.pielavesi.fi
Sijainti 63°13′55″N, 026°45′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Perustettu 1811[1]
Kokonaispinta-ala 1 406,51 km²
81:nneksi suurin 2017 [2]
– maa 1 153,22 km²
– sisävesi 253,29 km²
Väkiluku 4 667
186:nneksi suurin 31.8.2017 [3]
väestötiheys 4,05 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 52,4 %
– yli 64-v. 32,9 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 98,3 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 20,75 %
153:nneksi suurin 2017 [6]
Kunnanjohtaja Vilma Kröger
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • KD

13
5
4
2
2
1

Pielavesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 4 667 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 1 406,51 km2, josta 253,29 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 4,05 asukasta/km2. Pielaveden yritykset kuuluvat Pielaveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Kunnassa sijaitsee myös Pielavesi-niminen, yli sadan neliökilometrin suuruinen järvi.

Pielavedellä sijaitsee presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti Lepikon torppa. Lisäksi Pielavesi on tunnettu lentopallojoukkueestaan, Pielaveden Sammosta. Kesäisin Pielavedellä järjestetään Muikkuvestivaalit -niminen tapahtuma.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielavesi sijaitsee Pohjois-Savossa. Sen naapurikunnat ovat Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Pihtipudas, Pyhäjärvi ja Tervo.[8]

Pielaveden korkeimpia mäkiä ovat Hirvivuori (217 m), Tommonmäki (188 m) ja Rinteenvuori (167 m merenpinnan yläpuolella).[9]

Pielaveden Natura-kohteita ovat Valkeiskylän ja Ventojoen vanhat luonnontilaiset metsät, Pangansuo, jossa kasvaa useita harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja, Koivujoki järvitaimenineen ja Hirvijärven lehto, jossa kasvaa harvinainen ukonhattu.[10]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinämäki, Jokijärvi, Joutsenniemi, Jylhä, Jylänki, Karjala, Koivujärvi, Kotaniemi, Kuivaniemi, Kurolanlahti, Lammassalo, Lampaanjärvi, Lappetelä, Laukkala, Leppämäki, Löytynjärvi, Löytynmäki, Niemisjärvi, Ohemäki ,Pahkamäki, Pajumäki, Pajuskylä, Panka, Pappila, Pauha, Penttilänlahti, Pielavesi, Petäjäjärvi, Pukara, Ristinen, Saarela, Sulkava, Säviä, Taipale, Tallus, Tommonmäki, Tuovilanlahti, Vaaraslahti ja Venetmäki.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielavesi oli 1600-luvulla Iisalmen ja Rautalammin emäseurakuntien harvaanasuttua rajaseutua. Se perustettiin Iisalmen kappeliseurakunnaksi vuonna 1683 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1811[1]. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Pielaveden Lammassaloon, myöhempään Kirkkosaareen vuonna 1692. Pitäjän asukkaat olivat järven rannoilla asuvia kalastajia ja kaskeajia.[11] Nykyinen lääninarkkitehti Ferdinand Öhmanin suunnittelema Pielaveden kirkko valmistui 1878, keskustaajamasta noin 30 kilometriä pohjoiseen rakennettiin Laukkalan kirkko vuonna 1939-1940.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielaveden kunnanjohtajana toimii yhteiskuntatieteiden maisteri Vilma Kröger, joka on ollut kunnassa töissä vuodesta 2012.[12] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielaveden kunnassa elinkeinorakenne on alkutuotanto 26,7 %, palvelut 61,5 % ja jalostus 11,8 %.[13]

Pohjois-Pielaveden suurin elinkeinoryhmä on maa- ja metsätalous, etenkin lypsykarja ja kasvinvijely. 23 viljelijän yhtiö on rakennuttanut Suomen suurimman yksityisen viljankuivurin ja varaston kunnan pohjoisosaan.[14]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maatalous-Rauta Raatikainen, henkilöstöpalveluille yritysksille tarjoava Kairest ja Metsäkuljetus Hyväriset.[15]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pielaveden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 439
1985
  
7 155
1990
  
6 677
1995
  
6 508
2000
  
5 916
2005
  
5 482
2010
  
5 087
2015
  
4 740
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielavedellä on yksi Suomen tunnetuimmista lentopallojoukkueista, Pielaveden Sampo. KuPS-Volleyn konkurssin jälkeen SM-liigassa savolaista lentopalloperinnettä menestyksekkäästi jatkanut Sampo on liigan suurimpia seuroja. Suomen mestaruuden Pielaveden Sampo on voittanut vuosina 2004, 2005 ja 2009. SM-hopeaa joukkue on voittanut vuosina 2001, 2007, 2008 ja 2010. Pielaveden Sampo on yleisseura jolla on myös muita urheilulajeja, mm. keihäänheittäjä Antti Ruuskanen edustaa seuraa.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivujärven kylän pohjoisosassa sijaitsee puolustusvoimien Itä-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva Koivujärven varasto-osasto.[17] Alue kuului aikaisemmin Kuopion Asevarikon kokoonpanoon. Alueella on myös oma sotilaspalokunta.

Pelastus ja ensihoitopalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastuspalvelut Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon pelastuslaitos.Pelastuslaitoksella on Pielavedellä pelastusyksikkö RPS 461, säiliöyksikkö 463, ensivasteyksikkö 467 sekä mönkijä ja vene. Ensihoitopalveluja Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri, KYS Ensihoitokeskus. EPS 323 (Ennen EPS 335 ja PV 191) on hoitotasoinen ensihoitoyksikkö.selvennä

Tunnettuja pielaveteläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö), s. 9076. Helsinki: Otava, 1983.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Pielavesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. a b Pielavesi-info. Viitattu 25.12.2014.
  9. Luonto ja rakennettu ympäristö Pohjois-Pielavesi. Viitattu 12.1.2018.
  10. Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  11. Pielaveden Kirkkosaari (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
  12. Vilma Kröger Pielaveden kunnanjohtajaksi Savonsanomat.fi. Viitattu 27.1.2016.
  13. Pielavesi-info Pielavesi. Viitattu 15.1.2018.
  14. Elinkeinot Pohjois-Pielavesi. Viitattu 15.1.2018.
  15. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  17. Puolustusvoimien varikko- ja varastotoimintojen kehittäminen (FI.PLM.7006, 1008/4610/2004, s. 33)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]