Pielavesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pielavesi
Pielavesi.vaakuna.svg Pielavesi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°13′55″N, 026°45′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Kuntanumero 595
Hallinnollinen keskus Pielaveden kirkonkylä
Perustettu 1811[1]
Kokonaispinta-ala 1 406,51 km²
81:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 1 153,23 km²
– sisävesi 253,28 km²
Väkiluku 4 214
190:nneksi suurin 30.6.2022 [3]
väestötiheys 3,65 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 13,5 %
– 15–64-v. 48,9 %
– yli 64-v. 37,6 %
Äidinkieli 2020 [5]
suomenkielisiä 98,1 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 21,75 %
64:nneksi suurin 2022 [6]
Kunnanjohtaja Johanna Viita
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • KD

11
3
3
2
1
1
www.pielavesi.fi

Pielavesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 4 214 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 1 406,51 km2, josta 253,28 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 3,65 asukasta/km2. Kunnassa sijaitsee myös Pielavesi-niminen yli sadan neliökilometrin suuruinen järvi.

Pielavedellä sijaitsee presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti Lepikon torppa. Lisäksi Pielavesi on tunnettu lentopallojoukkueestaan, Pielaveden Sammosta. Kesäisin Pielavedellä järjestetään Muikkuvestivaalit -niminen tapahtuma.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielavesi sijaitsee Pohjois-Savossa. Sen naapurikunnat ovat Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Pihtipudas, Pyhäjärvi ja Tervo.[8]

Pielaveden korkeimpia mäkiä ovat Hirvivuori (217 m), Tommonmäki (188 m) ja Rinteenvuori (167 m merenpinnan yläpuolella).[9]

Pielaveden Natura-kohteita ovat Valkeiskylän ja Ventojoen vanhat luonnontilaiset metsät, Pangansuo, jossa kasvaa useita harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja, Koivujoki järvitaimenineen ja Hirvijärven lehto, jossa kasvaa harvinainen ukonhattu.[10]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinämäki, Jokijärvi, Joutsenniemi, Jylhä, Jylänki, Karjala, Koivujärvi, Kotaniemi, Kuivaniemi, Kurolanlahti, Lammassalo, Lampaanjärvi, Lappetelä, Laukkala, Leppämäki, Löytynjärvi, Löytynmäki, Niemisjärvi, Ohemäki, Pahkamäki, Pajumäki, Pajuskylä, Panka, Pappila, Pauha, Penttilänlahti, Pielavesi, Petäjäjärvi, Pukara, Ristinen, Saarela, Sulkava, Säviä, Taipale, Tallus, Tommonmäki, Tuovilanlahti, Vaaraslahti ja Venetmäki.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pielavedellä oli 4 624 asukasta, joista 1 974 asui taajamassa, 2 589 haja-asutusalueilla ja 61:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pielaveden taajama-aste on 43,3 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Pielaveden kirkonkylä.[12]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielavesi oli 1600-luvulla Iisalmen ja Rautalammin emäseurakuntien harvaanasuttua rajaseutua. Se perustettiin Iisalmen kappeliseurakunnaksi vuonna 1683 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1811[1]. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Pielaveden Lammassaloon, myöhempään Kirkkosaareen vuonna 1692. Pitäjän asukkaat olivat järven rannoilla asuvia kalastajia ja kaskeajia.[13] Nykyinen lääninarkkitehti Ferdinand Öhmanin suunnittelema Pielaveden kirkko valmistui 1878. Keskustaajamasta noin 30 kilometriä pohjoiseen rakennettiin Laukkalan kirkko vuosina 1939–1940.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielaveden kunnanjohtajana on toiminut kauppatieteiden maisteri Johanna Viita vuoden 2022 alusta. Kunnanvaltuusto valitsi hänet tehtäväänsä lokakuussa 2021.[14] Vuosina 2016–2021 kunnanjohtajana toimi Vilma Kröger[15], joka irtisanoutui tehtävästään kesäkuussa 2021.[16] Krögerin edeltäjä oli Mika Sivula, joka toimi kunnanjohtajana 2012–2015. Sivula siirtyi Lohjan kaupunginjohtajaksi kesällä 2015.[17] Vuosina 2010–2012 kunnanjohtajana toimi Sami Miettinen,[18] joka siirtyi Vihdin kunnanjohtajaksi keväällä 2012.[19]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielaveden kunnassa elinkeinorakenne on alkutuotanto 26,7 %, palvelut 61,5 % ja jalostus 11,8 %.[20]

Pohjois-Pielaveden suurin elinkeinoryhmä on maa- ja metsätalous, etenkin lypsykarja ja kasvinvijely. 23 viljelijän yhtiö on rakennuttanut Suomen suurimman yksityisen viljankuivurin ja varaston kunnan pohjoisosaan.[21]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maatalous-Rauta Raatikainen, henkilöstöpalveluille yritysksille tarjoava Kairest ja Metsäkuljetus Hyväriset.[22]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pielaveden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 439
1985
  
7 155
1990
  
6 677
1995
  
6 508
2000
  
5 916
2005
  
5 482
2010
  
5 087
2015
  
4 740
2020
  
4 383
Lähde: Tilastokeskus.[23]

Palveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetusta annetaan Pielaveden yhtenäiskoulussa sekä Pohjois-Pielaveden ja Säviän kyläkouluissa.[24][25][26][27] Toisen asteen yleissivistävää opetusta tarjoaa Pielaveden lukio.[28]

Perusterveydenhoidon palveluja tarjoaa Pielaveden terveysasema. Iltapäivän lopulla ja viikonloppupäivisin lääkäripäivystys on joinain päivinä naapurikunta Keiteleen terveysasemalla. Iltaisin ja öisin päivystysvastuu on Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksellä.[29]

Pelastus- ja ensihoitopalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastuspalvelut Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon pelastuslaitos. Pelastuslaitoksella on Pielavedellä pelastusyksikkö RPS 461, säiliöyksikkö 463, ensivasteyksikkö 467 sekä mönkijä ja vene. Ensihoitopalveluja Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri, KYS Ensihoitokeskus. EPS 323 (ennen EPS 335 ja PV 191) on hoitotasoinen ensihoitoyksikkö.selvennä

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pielavedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[30]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pielavedellä toimii Pielaveden helluntaiseurakunta.[31]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pielaveden alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.[32]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielavedellä on yksi Suomen tunnetuimmista lentopallojoukkueista, Pielaveden Sampo. KuPS-Volleyn konkurssin jälkeen SM-liigassa savolaista lentopalloperinnettä menestyksekkäästi jatkanut Sampo on liigan suurimpia seuroja. Suomen mestaruuden Pielaveden Sampo on voittanut vuosina 2004, 2005 ja 2009. SM-hopeaa joukkue on voittanut vuosina 2001, 2007, 2008 ja 2010. Pielaveden Sampo on yleisseura, jolla on myös muita urheilulajeja, mm. keihäänheittäjä Antti Ruuskanen edustaa seuraa.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivujärven kylän pohjoisosassa sijaitsee puolustusvoimien Itä-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva Koivujärven varasto-osasto.[33] Alue kuului aikaisemmin Kuopion Asevarikon kokoonpanoon. Alueella on myös oma sotilaspalokunta.

Pielaveden Yrittäjät on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Tunnettuja pielaveteläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Pielaveden perinneruoaksi valittiin maitoliemeen tehty kalakeitto, jossa on myös kananmunanlohkoja.[34]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö), s. 9076. Helsinki: Otava, 1983.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  7. a b Kuntavaalit 2021, Pielavesi Oikeusministeriö. Viitattu 9.12.2021.
  8. a b Pielavesi-info. Viitattu 25.12.2014.
  9. Luonto ja rakennettu ympäristö Pohjois-Pielavesi. Arkistoitu 12.1.2018. Viitattu 12.1.2018.
  10. Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  13. Pielaveden Kirkkosaari (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
  14. Ylönen, Jorma: Pielaveden valtuusto valitsi Johanna Viidan yksimielisesti uudeksi kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 11.10.2021. Viitattu 27.2.2022.
  15. Vilma Kröger Pielaveden kunnanjohtajaksi Savon Sanomat. 9.11.2015. Arkistoitu 4.2.2016. Viitattu 27.1.2016.
  16. Miettinen, Ville: Pielaveden valtuusto myönsi eron kunnanjohtaja Krögerille Kuntalehti. 30.6.2021. Viitattu 27.2.2022.
  17. Salokangas, Keijo: Vilma Kröger Pielaveden kunnanjohtajaksi Yle Uutiset. 10.11.2015. Viitattu 27.2.2022.
  18. Miettinen tasapainottamaan Pielaveden taloutta Yle Uutiset. 15.2.2010. Viitattu 27.2.2022.
  19. Pulkkinen, Antti: Pielavedellä neljä jäljellä Kuntalehti. 20.4.2012. Viitattu 27.2.2022.
  20. Pielavesi-info Pielavesi. Viitattu 15.1.2018.
  21. Elinkeinot Pohjois-Pielavesi. Arkistoitu 15.1.2018. Viitattu 15.1.2018.
  22. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  23. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  24. Rannankylän koulu Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
  25. Pielaveden yhtenäiskoulu, Puustelli 6. - 9. lk Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
  26. Säviän koulu Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
  27. Pohjois-Pielaveden koulu Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
  28. Pielaveden lukio Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
  29. Pielaveden terveysasema Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, psshp.fi. Viitattu 29.6.2019.
  30. Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  31. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  32. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kuopion-ortodoksinen-seurakunta
  33. Puolustusvoimien varikko- ja varastotoimintojen kehittäminen (FI.PLM.7006, 1008/4610/2004, s. 33)
  34. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]