Tervo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla Tervo.
Tervo
Tervo.vaakuna.svg Tervo sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°57′20″N, 26°45′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Sisä-Savon seutukunta
Kuntanumero 844
Hallinnollinen keskus Tervon kirkonkylä
Perustettu 1926
Kokonaispinta-ala 494,30 km²
226:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 347,75 km²
– sisävesi 146,55 km²
Väkiluku 1 483
281:nneksi suurin 30.9.2021 [2]
väestötiheys 4,26 as./km² (30.9.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 9,2 %
– 15–64-v. 51,6 %
– yli 64-v. 39,2 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 98,3 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 21,50 %
84:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Seppo Niskanen
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • SDP
 • KD

10
3
2
1
1
www.tervo.fi

Tervo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 1 483 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 494,30 km², josta 146,55 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,26 asukasta/km². Tervon naapurikunnat ovat Keitele, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki ja Vesanto. Tervo on väkiluvultaan Pohjois-Savon maakunnan pienin kunta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervon pinta-alasta kolmasosa on vettä, ja kunta on luokiteltu niin sanotuksi saaristo-osakunnaksi.[7] Suurimmat järvet ovat Nilakka, Niinivesi sekä kolmen toisiinsa yhteydessä olevan järven yhdistelmä (IisvesiVirmasvesiRasvanki) ja neljän järven yhdistelmä Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu.[8]

Tervon keskustaajama sijaitsee salmessa, jossa Rautalammin vesistön vedet virtaavat pohjoisesta Pielavedeltä kohti etelää. Salmen rantamilla on asuttu jo rautakauden aikana löydöistä päätellen. Lähellä sijaitsee Kolun kanava, jota myöten pääsee veneellä kiertämään Äyskosken kuohut. Äyskoskella taas sijaitsee Lohimaa, jossa on matkailijoiden kalastuspaikka ja Kalatietokeskus.

Suomen pisin sisävesikanava, Kolun kanava[9], 2100 metriä. Se rakennettiin alun perin jo 1890-luvulla.[10]

Tervo on suosittu kesämökkikunta: vapaa-ajan asuntoja on noin 870.

Äyskoski

Tervon varalaskupaikka on osa Suomen varalentotukikohtien järjestelmää.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervon kyliä ovat Kirkonkylä, Hautolahti, Hyvölä, Koivujärvi, Utrianlahti ja Talluskylä.[11]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Tervossa oli 1 585 asukasta, joista 560 asui taajamassa, 989 haja-asutusalueilla ja 36:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tervon taajama-aste on 36,2 %.[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Tervon kirkonkylä.[13]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Tervon keskusta-alue on ollut asuttuna jo esihistoriallisella ajalla.[14]

Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset rakensivat Tervon Vallikankaan alueelle vallihautoja hidastaakseen saksalaisten pelättyä hyökkäystä Pohjanmaan suunnasta Pietariin.[15]

Tervon seurakunta itsenäistyi vuonna 1922, ja kirkko valmistui 1925. Tyyliltään se edustaa historismia.[16]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervon kunnanjohtaja vuodesta 2020 alkaen on Seppo Niskanen.[17]

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kaudella 2017–2021 kuuluu kymmenen Keskustalle.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Tervon osuuspankki, lääkäriasemia pyörittävä Sakara Trials ja Monirakennus Wallen.[18]

Alueen yritykset kuuluvat Tervon Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Tervon kunnan ABC, joka on Tervon kaupallinen sydän.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tervon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 363
1985
  
2 305
1990
  
2 232
1995
  
2 129
2000
  
1 994
2005
  
1 835
2010
  
1 706
2015
  
1 608
2020
  
1 523
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Seurakunnat ja kirkolliset rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 alusta lukien Tervon ja Vesannon seurakunnat yhdistyivät uudeksi Niiniveden seurakunnaksi.[20] Pyhäkkönä Tervolla toimii vuonna 1925 rakennettu Tervon kirkko.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tervon alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.[21] Sen pyhäkkö on vuonna 1955 rakennettu Pyhän profeetta Elian rukoushuone.

Talluskylässä toimii Karttulan vapaaseurakunta, jonka pyhäkkö on vuonna 1927 rakennettu Talluskylän rukoushuone.[22]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervossa toimii yksi peruskoulu, Tervon yhtenäiskoulu. Kaikki kyläkoulut on lakkautettu, ja oppilasmäärän pienentyessä yhtenäiskoulukin oli uhattuna. Sen toiminta jatkui kun eri ikäisiä oppilaita alettiin opettaa yhdysluokissa.[23]

Perusterveydenhoitoa tarjoaa arkisin Tervon terveysasema. Viikonloppuisin akuuteissa tarpeissa lääkäripäivystys on saatavilla päivällä Keiteleen tai Pielaveden terveysasemalta, iltaisin ja öisin Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksestä.[24]

Tervossa voi harrastaa golfia Eerikkala Golfissa lähellä Tervon keskustaa. Golfkenttä uudistuu kaudelle 2017. Kartingia voi käydä ajamassa Jira Cartingin kartinghallissa. Matkailijoita vetävä Lohimaa sijaitsee Äyskosken rannalla, ja siellä on mahdollisuus kalastaa, yöpyä hotellissa tai vuokrata mökki.

Tunnettuja tervolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Tervon perinneruoaksi valittiin ”potattilouta”, sienillä jatkettu perunalaatikko.[25]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M09* 30.9.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. a b Kuntavaalit 2021, Tervo Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat nimettiin kolmeksi vuodeksi Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 4.12.2020.
  8. Tervon järvet. Järviwiki. Viitattu 4.9.2016.
  9. Äyskosken Äyskäri Lomamökit Tervo Äyskosken Äyskäri Lomamökit. Viitattu 4.12.2020.
  10. Tervo Kylään. Viitattu 11.1.2018.
  11. Kylätoimikunnat Tervo. Viitattu 11.1.2018.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  14. Tervon Muinaisjäännöksiä Pohjois-Savon muisti. Viitattu 11.1.2018.
  15. Venäläisten linnoitus meni polttopuiksi Tervossa – vallihaudat avattiin turisteille Yle. Viitattu 11.1.2018.
  16. Tervon kirkko Tervon seurakunta. Viitattu 14.1.2018.
  17. Tervo valitsi Seppo Niskasen kunnanjohtajaksi kuntalehti.fi.
  18. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  20. Niiniveden seurakunta aloittaa 1.1.2020
  21. [www.ort.fi/kuopio Kuopion ortodoksinen seurakunta] Viitattu 31.5.2021.
  22. Karttulan Vapaaseurakunta: Seurakuntatyö karttulanvapaaseurakunta.fi. Viitattu 31.5.2021.
  23. Tervo säilyttää opetuksen yhtenäisluokkien avulla Yle. 2012. Viitattu 14.1.2018.
  24. Tervon terveysasema Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, psshp.fi. Viitattu 2.7.2019.
  25. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]