Tervo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla Tervo.
Tervo
Tervo.vaakuna.svg Tervo.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.tervo.fi
Sijainti 62°57′20″N, 26°45′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Sisä-Savon seutukunta
Hallinnollinen keskus Tervon kirkonkylä
Perustettu 1926
Kokonaispinta-ala 494,30 km²
227:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 347,74 km²
– sisävesi 146,56 km²
Väkiluku 1 600
281:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 4,60 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 9,6 %
– 15–64-v. 56,9 %
– yli 64-v. 33,5 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 20,75 %
153:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Petteri Ristikangas
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP

10
3
2
2

Tervo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 1 600 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 494,30 km², josta 146,56 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,60 asukasta/km² Tervon naapurikunnat ovat Keitele, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki ja Vesanto.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervon pinta-alasta kolmasosa on vettä, ja kunta on luokiteltu niin sanotuksi saaristo-osakunnaksilähde?. Suurimmat järvet ovat Nilakka, Niinivesi sekä kolmen toisiinsa yhteydessä olevan järven yhdistelmä (IisvesiVirmasvesiRasvanki) ja neljän järven yhdistelmä Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu.[7]

Tervon keskustaajama sijaitsee salmessa, jossa Rautalammen vesistön vedet virtaavat pohjoisesta Pielavedeltä kohti etelää. Salmen rantamilla on asuttu jo rautakauden aikana löydöistä päätellen. Lähellä sijaitsee Kolun kanava, jota myöten pääsee veneellä kiertämään Äyskosken kuohut. Äyskoskella taas sijaitsee Lohimaa, jossa on matkailijoiden kalastuspaikka ja Kalatietokeskus.

Tervossa on Suomen pisin sisävesikanava, 2100 metriä.[8]

Tervo on suosittu kesämökkikunta: vapaa-ajan asuntoja on noin 870.

Äyskoski

Tervon varalaskupaikka on osa Suomen varalentotukikohtien järjestelmää.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervon kyliä ovat Hautolahti, Hyvölä, Koivujärvi, Utrianlahti ja Talluskylä.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Tervon keskusta-alue on ollut asuttuna jo esihistoriallisella ajalla.[10]

Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset rakensivat Tervon Vallikankaan alueelle vallihautoja hidastaakseen saksalaisten pelättyä hyökkäystä Pohjanmaan suunnasta Pietariin.[11]

Tervon seurakunta itsenäistyi vuonna 1922, ja kirkko valmistui 1925. Tyyliltään se edustaa historismiä.[12]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervon kunnanjohtaja vuodesta 2011 alkaen on Petteri Ristikangas.[13][14]

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kaudella 2017-2021 kuuluu kymmenen Keskustalle.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Tervon osuuspankki, lääkäriasemia pyörittävä Sakara Trials ja Monirakennus Wallen.[15]

Alueen yritykset kuuluvat Tervon Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Tervon kunnan ABC, joka on Tervon kaupallinen sydän.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tervon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 363
1985
  
2 305
1990
  
2 232
1995
  
2 129
2000
  
1 994
2005
  
1 835
2010
  
1 706
2015
  
1 608
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Tervossa Pohjois-Savon toiseksi pienin: 9 800 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[17]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervossa toimii yksi koulu, Tervon yhtenäiskoulu. Kaikki kyläkoulut on lakkautettuu, ja oppilasmäärän pienentyessä yhtenäiskoulukin oli uhattuna. Sen toiminta jatkui kun eri ikäisiä oppilaita alettiin opettaa yhdysluokissa.[18]

Tervossa voi harrastaa golfia Eerikkala Golfissa lähellä Tervon keskustaa. Golfkenttä uudistuu kaudelle 2017. Kartingia voi käydä ajamassa Jira Cartingin kartinghallissa. Matkailijoita vetävä Lohimaa sijaitsee Äyskosken rannalla, ja siellä on mahdollisuus kalastaa, yöpyä hotellissa tai vuokrata mökki.

Tunnettuja tervolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nightwish-yhtyeen basisti-laulaja Marco Hietala ja hänen veljensä, Tarot-yhtyeen kitaristi Zachary Hietala ovat kotoisin Tervosta. Myös Ylellä juontajana työskennellyt Anna Vuorinen sekä keihäänheittäjä Antero Puranen ovat kotoisin Tervosta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Tervo Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Tervon järvet. Järviwiki. Viitattu 4.9.2016.
  8. Tervo Kylään. Viitattu 11.1.2018.
  9. Kylätoimikunnat Tervo. Viitattu 11.1.2018.
  10. Tervon Muinaisjäännöksiä Pohjois-Savon muisti. Viitattu 11.1.2018.
  11. Venäläisten linnoitus meni polttopuiksi Tervossa – vallihaudat avattiin turisteille Yle. Viitattu 11.1.2018.
  12. Tervon kirkko Tervon seurakunta. Viitattu 14.1.2018.
  13. Petteri Ristikangas Tervon kunnanjohtajaksi Savon Sanomat. 25.10.2010. Viitattu 11.1.2018.
  14. Markku Leskinen: Petteri Ristikangas Tervoa kehittämässä Uusi Savo. 1.2.2017. Viitattu 11.1.2018.
  15. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  17. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012.
  18. Tervo säilyttää opetuksen yhtenäisluokkien avulla Yle. 2012. Viitattu 14.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.