Keitele

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Keitele
Keitele.vaakuna.svg Keitele.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

keitele.fi
Sijainti 63°10′45″N, 026°21′00″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Perustettu 1879 [1]
Kokonaispinta-ala 578,32 km²
198:nneksi suurin 2016 [2]
– maa 481,78 km²
– sisävesi 96,54 km²
Väkiluku 2 364
252:nneksi suurin 31.7.2016 [3]
väestötiheys 4,91 as./km² (31.7.2016)
Ikäjakauma 2014 [4]
– 0–14-v. 12,1 %
– 15–64-v. 58,2 %
– yli 64-v. 29,7 %
Äidinkieli 2014 [5]
suomenkielisiä 98,9 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 19,5 %
269:nneksi suurin 2016 [6]
Kunnanjohtaja Hanna Helaste [7]
Kunnanvaltuusto 21[8] paikkaa
Keskusta
Perussuomalaiset
Sosialidemokraatit
Vasemmisto
Kokoomus
11
4
3
2
1
Vuonna 1876 rakennettu Keiteleen kirkko.
Keiteleen suurin järvi Nilakka.

Keitele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 2 364 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 578,32 km², josta 96,54 km² on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 4,91 asukasta/km². Keiteleen suurimmat järvet ovat Nilakka (168,5 km²) ja Koutajärvi (10,0 km²). Nimestään huolimatta Rautalammin reitin piirissä oleva Keiteleen kunta ei sijaitse lainkaan Keitelejärven rannalla, vaan välimatka tähän Viitasaaren reitin suurimpaan järveen on lyhimmiläänkin runsas 10 kilometriä.[9]

Kunta kuuluu Pohjois-Savon talousalueeseen ja Kuopion työvoimapiiriin. Keiteleen seurakunta kuuluu Kuopion hiippakunnan Siilinjärven rovastikuntaan. Keiteleen naapurikunnat ovat Pielavesi, Pihtipudas, Tervo, Vesanto ja Viitasaari.

Keiteleen ainoa taajama on kirkonkylä Nilakka-järven rannalla Vuonamonsalmen kohdalla. Kirkonkylällä on peruspalveluiden lisäksi tehtaanmyymälöitä ja hotelli. Kunnan halki kulkee itä–länsisuunnassa Sininen tie (kantatie 77), joka alkaa Norjan rannikolta ja päättyy Äänisjärvelle. Vesireittejä pitkin Keiteleeltä pääsee useiden järvien ja Keiteleen kanavan kautta aina Päijänteelle asti. Ennen maantiesillan valmistumista Vuonamonsalmen yli kulki ainoastaan lossiyhteys. Keiteleen kirkonkylästä on maanteitse lähimpään kaupunkiin Viitasaareen 41 kilometriä, Iisalmeen 82 kilometriä, Kuopioon 100 kilometriä ja Helsinkiin 430 kilometriä. Lähin rautatieasema sijaitsee Lapinlahdella (79 km), lähin merisatama Kokkolassa (210 km) sekä sisäsatama ja lentoasema Kuopiossa.

Keiteleellä ja Pielavedellä julkaistaan kuntien yhteistä paikallislehteä, Pielavesi-Keitelettä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keitele sijaitsee Savon ja Hämeen historiallisten maakuntien rajamailla. Keiteleen alueella on ollut vanhaa asutusta. Alueelta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja ja hajaesinelöytöjä. Se on ollut myös lappalaisten asuinaluetta, mihin viittaa mm paikannimistö. Koutajärvi on saamenkielistä alkuperää ja tarkoittaa keskijärveä. Seudulta on löydetty hämäläisten eränkävijöiden leiripaikkoja, jotka ovat peräisin 1300-luvulta. Vakituinen asutus alueelle syntyi 1500-luvulla, jolloin Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa antoi savolaisille oikeuden muuttaa Pohjois-Hämeen puolelle. Savolaisilla oli käytössä kaskiviljelys, minkä vuoksi heidän olonsa Mikkelin ympäristössä olivat käyneet ahtaiksi. Asutus Keiteleen alueelle tuli siis suurimmalta osin Savosta. Alueella sijaitsi myös hämäläisten kruununtilallisten ja aatelisten lampuotitaloja.

Vuonna 1571 suuressa hopeaveroluettelossa on Vuonamonpohjassa verotettu lampuoti Antti Saraista. Vuonna 1621 Vuonamonlahdella on maksanut veroja 2 Beurreuksen aatelissuvun rälssilampuotia. Keitele kuului ensin Pohjois-Hämeeseen kuuluneeseen Rautalammin suurpitäjään, joka itsenäistyi Sysmästä vuonna 1561. Vuonna 1683 Keiteleen alueesta ja läntisimmästä osasta Iisalmea muodostettiin Pielaveden kappeliseurakunta, jonka kirkko sijaitsi Pielaveden kirkkosaaressa, jossa on vieläkin pystyssä 1700-luvulla jyhkeistä hirsistä rakennettu kellotapuli ja 1866-68 nälkävuosien hautausmaa muistomerkkeineen sekä ruotsinkielisen sivistyneistön hautamuistomerkkejä. Kellotapuliin on hakattu rakentajien nimet: Laukkanen ja Saxman. Keiteleestä tuli kunta vuonna 1879. Keiteleen alueelle muutti viime sotien jälkeen karjalaista ortodoksiväestöä ja Keiteleen Hiekassa sijaitsi Konevitsan luostari vuoteen 1956. Ortodoksinen rukoushuone valmistui Keiteleelle vuonna 1965.

Keiteleen asukkaat ovat pitkään eläneet maataloudella, kalastuksella ja metsästyksellä, myöhemmin myös metsätaloudella. Kaupankäyntimatkat ovat aikaisemmin 1600-1700-luvuilla suuntautuneet Pohjanmaalle lähinnä Pyhäjokea myöten, talvella hevosella ja reellä, myöhemmin etelään. Höyrylaivaliikenne alkoi Nilakalla 1800-luvulla ja ulottui Tossavanlahdesta Iisvedelle saakka, josta edelleen päästiin Kuopioon. Höyrylaivaliikenne jatkui aina vuoteen 1938, jonka jälkeen autoliikenne syrjäytti sen. Proomuilla kuljetettiin uitettavaa puutavaraa Nilakalla 1950 ja 1960-luvuille saakka. Teollinen elintarvikejalostus alkoi, kun Keiteleelle perustettiin 1900-luvun alussa kaksi osuusmeijeriä: Keiteleen meijeri Keiteleen kirkolle ja Tossavanlahden meijeri Tossavanlahteen. Ne toimivat aina 1970-luvulle saakka, jolloin ne sulautuivat muihin meijereihin. Tossavanlahden meijerin yhteydessä toimi myös rehuviljaa ja elintarvikeviljaa (lukuun ottamatta vehnää) jauhava, kuoriva ja hiutaloiva mylly. Aikaisemmin vilja oli jauhettu lähinnä jokien ja purojen koskiin rakennetuissa pienissä myllyissä. Leikkuupuinnin yleistyessä Tossavanlahden meijerin yhteydessä sijaitsi myös viljan kuivuri, jonka myöhemmin maamiesseura lunasti itselleen. Kasvihuoneviljelyn Keiteleellä aloitti Konevitsan luostari, joka liittyi Kauppapuutarhaliittoon vuonna 1948, 1950-luvulla kasvihuoneviljelyä harjoitti kerhoneuvoja Saimi Kauppinen puutarhuripoikansa kanssa Keiteleen kirkonkylässä. Keitele on ollut maatalousvaltainen kunta aina 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen se on teollistunut. [10]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Keiteleen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 346
1985
  
3 357
1990
  
3 309
1995
  
3 201
2000
  
2 972
2005
  
2 760
2010
  
2 542
2015
  
2 393
Lähde: Tilastokeskus.[11] Väestötietojärjestelmä[12]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamula, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä, Pahkamäki, Petäjäkylä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo, Äyräpää ja Hemminki

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keitele on yksi Suomen teollistuneimmista maaseutukunnista: 40 prosenttia työpaikoista on teollisuudessa. Tärkeimpiä aloja ovat puunjalostus-, metalli- ja vaatetusteollisuus.[13] Keitele Group on merkittävä puunjalostukseen keskittynyt yritys. Muita yrityksiä ovat kattoristikoita valmistava Sepa Oy ja muun muassa Fredrikson- ja Lee Cooper -tuotemerkkejä valmistava M.A.S.I Company. Keiteleen yritykset muodostavat Keiteleen Yrittäjät -järjestön, joka Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Keitele valittiin 1999 Suomen luovimmaksi kunnaksi. Keitele valittiin yrittäjien puolesta vuoden 2014 parhaimmaksi kunnaksi.[14] Keitele valittiin jälleen Suomen parhaimmaksi kunnaksi 2016 Yrittäjien toimesta.[15]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2012 jälkeen seuraavasti:

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Keiteleen ala-asteen lakkauttamisen jälkeen 2007 Keiteleellä on vain yksi koulu, Nilakan Yhtenäiskoulu. Koulussa on noin 250 oppilasta, mukaan lukien ala- ja yläkoulu. Koulun vuosiluokat ovat 0–9. Koulussa on suuri liikuntahalli ja pieni sali.

Kuuluisia keiteleläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keiteleinfo – Historia Keiteleen kunta. Viitattu 31.10.2007.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, heinäkuu 2016 31.7.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.9.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  7. Hanna Helaste on Keiteleen uusi kunnanjohtaja savonsanomat.fi. Viitattu 5.5.2014.
  8. Tulos puolueittain http://www.vaalit.fi. Viitattu 25.12.2013.
  9. Keitele-Viitasaari-Vesanto Karttapaikka, Maanmittauslaitos
  10. [1]
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  13. [2]
  14. [3]
  15. Keitele on Suomen paras kunta - Pohjois-Savo paras maakunta | Yrittajat.fi www.yrittajat.fi. Viitattu 23.5.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]