Lossi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lossi Turun saaristossa.
Talviteloille nostettu Pikkaralan lossi Oulujoella.
Kokkilan kapulalossi vuonna 1934.[1]
Lipnon ylittävä lossi (2004).
Varjakan kapulalossi Oulunsalossa.

Lossi on matkustajaliikenteeseen asetettu pienehkö lautta, jolla on tietty kiinteä kahden päätepisteen välinen reitti. Yleisimmin lossit kulkevat joen, järven tai salmen yli. Lossin päätehtävä on kuljettaa ihmisiä ja yleensä myös ajoneuvoja vesialueen poikki. Suomen kielen sana lossi pohjautuu saksan sanaan Floss, lautta.[2]

Lautta ja lossi eroavat määritelmänsä mukaan vain ohjausvaijerin osalta. Lossi liikennöi pääasiassa vaijeriin kiinnitettynä ja lautta on vapaasti liikkuva ja ohjattava vesialus.[3] Vaijeri on päistään kiinni lossin kiinnittymislaitureissa eli kaltureissa. Lossin miehistönä on yleensä vain yksi henkilö, lossinkuljettaja. Koska lossi kulkee vaijeriin kiinnitettynä laiturista laituriin, lossinkuljettajalta ei Suomessa vaadita merenkulun kansipäällystön pätevyyskirjaa. Esimerkiksi Ruotsissa alin kansipäällystötutkinto kuitenkin vaaditaan, ja siellä myös lossinkuljettajan virallinen ammattinimike on befälhavare eli päällikkö.[4] Suomen eri alueilla ja murteissa lossinkuljettajasta on aiemmin käytetty myös muita nimityksiä kuten lautturi[5] tai roomari.

Lossin ohjausvaijeri voidaan irrottaa lossista esimerkiksi jäiden tai muiden syiden vuoksi, jolloin lossi kulkee vapaasti ohjattavana aluksena. Osa losseista, kuten Bergön ja Arvinsalmen lossit, ajaa niin sanottua virtuaalivaijeria pitkin. Virtuaalinen ohjausjärjestelmä näyttää lossin sijainnin lauttaväylän keskilinjaan nähden ja avustaa visuaalisesti ja äänisignaalein kuljettajaa pitämään lossin lauttaväylällä. Tämän ratkaisun odotetaan myös yleistyvän, sillä lossien kokonaispainon noustessa fyysisen vaijerin merkitys ohjaamista auttavana tekijänä on pienentynyt ja vaijeri toimii nykyisin lähinnä lossinkuljettajan visuaalisena apuvälineenä.[6]

Losseja on pyritty vähentämään Suomessa sekä yleisesti ottaen myös koko Euroopassa. Tätä perustellaan käyttökustannusten lisäksi esimerkiksi matkailun tarpeilla ja liikenneturvallisuudella.[7] [8] Työvoimakustannuksia aiheuttavien lauttojen korvaaminen silloilla on vanha ilmiö. Siitä on Suomesta tietoja jo ainakin 1700-luvulta.[9] Tiehallinto pyrkii vähitellen korvaamaan silloilla kaikki sellaiset lossilinjat, joihin saadaan rahoitus, ja jotka sijaitsevat sellaisissa paikoissa, mihin sillan rakentaminen on mahdollista tai liikenteen sujumisen kannalta hyödyllisempää kuin lossiliikenne.

Lossien historiaa ja kehitystä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Losseille asetetut vaatimukset ovat sidoksissa ajankohtaan ja tarvittavaan kapasiteettiin. Matkustajia, ratsuhevosia ja tavaraa kuljetettiin vesistöjen yli aluksi hirsilautoilla, joita sauvottiin tai soudettiin. Lossien historia ulottuu aikaan ennen kirjoitettua historiaa.lähde?

Avonjoella Englannissa on toiminut Hamptonin lautta 1200-luvulta lähtien, aluksi läheisen luostarin munkkien ylläpitämänä.[10]

Lossien historiaa Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomesta on tietoja lautoista 1500-luvun alusta alkaen. Lauttojen ylläpito kuului ylitettävän vesistön lähikylille, jotka puolestaan hankkivat lauttureita hoitamaan tehtävää. Vanhoista lauttapaikoista muistuttavat esimerkiksi paikannimet Lautkankare (Sauvossa), Lautanala (Vehmaalla) ja Lauttakylä (Huittisissa).[11]

Lauttoja seuraava kehitysvaihe oli ns. lossivene, jopa kymmenen metriä pitkä ja 3–4 metriä leveä tasapohjainen soutuvene. Lossiveneet kuormattiin niiden pitkän sivun kautta. [12] Veneen hankkimiseen tärkeälle ylityspaikalle saatettiin tarvita koko pitäjän yhteistä panostusta, mistä nimitys pitäjänvenekin kertoo. Asikkalan pitäjä sai 1639 määräyksen hankkia pitäjänveneen Pulkkilansalmeen. Sulkavalta 1990 löydetyn otaksutun pitäjänveneen mitat olivat jäännöksistä arvioituina 2,3 x 12,5 metriä.[13][14]

Auton yleistyminen johti tasakantisten, päistä kuormattavien, 6–8 tonnia kantavien puuproomujen kehittämiseen lossikäyttöön 1920-luvulla. Puulossien ongelmana oli niiden nopea kuluminen.[12] Näiden lossien kuljettaminen tapahtui vetokapulalla ohjausvaijeria kiskoen.[15] Käyttöön tuli kapulalossi-nimitys. Lossivahdit valmistivat käyttämänsä vetokapulat koivuhaloista. Keskeinen osa pituudeltaan 80–100 cm pitkää kapulaa on kärkiosassa poikittain oleva hahlo eli vetoura, jolla vaijeriin tartutaan kiinni.[16] Vetokapula ja -ote näkyvät Kokkilan lossia esittävässä kuvassa.

Seuraavana vaiheena alkoivat kehittyä lieriöponttonilossit, joiden kantavana rakenteena olevat 13 metriä pitkät ja halkaisijaltaan metriset teräsponttonit valmistettiin teollisesti ja kuljetettiin käyttöpaikoille. Ponttonilossit kantoivat 6–12 tonnia. Ne vaativat aiempiin lossityyppeihin verrattuna korkeammat penkereet ja enemmän syvyyttä rantaan. Erityisesti kantavampien lossien hallinta oli kuitenkin käsivoimin hankalaa, ja niitä alettiin moottoroida.[12]

Esimerkiksi Kirjalansalmen lossi Turun ja Paraisten välillä uusittiin rakenteineen merenkulkuviranomaisten vaatimuksesta vuoteen 1931 mennessä. Uusi lossi oli raudasta valmistettu ponttonilossi, jonka kantavuus oli 10 tonnia. Moottori oli turkulaisen Motorfabriken Androsin valmistama, teholtaan 5–7 hevosvoiman Andros-venemoottori. Lossi oli jälleen vaihdettava isompaan vuonna 1932.[17][18]

Tiehallinto on koko olemassaolonsa ajan pyrkinyt korvaamaan lossiyhteydet silloilla, mihin tärkeimpinä syinä ovat olleet lossipaikkojen aiheuttamat liikenteen pullonkaulat. Kehitys on kuitenkin ollut melko hidasta, koska siltojen rakentaminen on ollut usein vaikeaa ja kallista. Vuonna 1957 Suomen yleisillä teillä oli 138 lossia, mistä niiden määrä väheni vuoteen 1967 mennessä vain kahdellatoista. Lossipaikkojen korvaaminen silloilla on luonnollisesti tapahtunut ensisijaisesti päätieverkossa ja muilla vilkkailla tieosuuksilla. Suomen viimeinen valtatielossi korvattiin sillalla valtatie 4:llä Viitasaaren Hännilänsalmella Keski-Suomessa vuonna 1961. Vuonna 1981 yleisillä teillä oli 93 lossipaikkaa ja neljännesvuosisata myöhemmin, vuonna 2007, niitä oli 42. Siten 1980-luvun alussa asetettu tavoite, viiden lossipaikan korvaaminen sillalla vuosittain, ei ole toteutunut.[19]

Lossit Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Suomessa oli 40 lossia, eniten Saimaalla ja Turun saaristossa. Lossien määrä on vähentynyt tasaiseen tahtiin. Suurin osa lyhyiden reittien losseista on valmistunut 1970-luvulla, vanhimmat 1960-luvulla ja uusimmat vuonna 1995. Pidemmille reiteille (kuten Parainen–Nauvo) on 2020-luvulla tuotu pääosin sähkökäyttöisiä kuljetuskapasiteetiltaan puolet suurempia hybridilauttoja, joista Altera valmistui 2022. Vuodesta 2023 eteenpäin Paraisten ja Nauvon väli liikennöidään täysin sähkölautoilla, ja vanhemmat diesel-lossit jäävät lähinnä varakalustoksi. Uusi peruslossi maksaa noin seitsemän miljoonaa euroa, ja sen vuotuiset käyttökustannukset ovat 500 000 euroa.[20]

Seuraavassa taulukossa yksityisteiden lossit on merkitty kursiivilla.

Nimitys Kunta Tienumero Reitin kuvaus
Alassalmen lossi Vaala 8820 Manamansalon saaren ja Oulujärven länsirannan välillä
Arvinsalmen lossi Rääkkylä ja Liperi 482 Liperin Tutjunniemen ja Rääkkylän Rasisaaren välillä
Barösundin lossi Inkoo 1104 Barölandetin ja Orslandetin saarten välillä
Bergön lossi Maalahti ja Korsnäs 6732 Bergön saaren ja Bräckskäretin välillä
Eskilsön lossi Kaskinen ja Närpiö 17065 Eskilsön saaren ja Kaskisten keskustan välillä
Hanhivirran lossi Enonkoski 471 Hanhivirralla
Haverön lossi Parainen 180 Yksityinen lossi Prostvikin ja Haverön välillä
Hirvisalmen lossi Juuka 15828 Mantereen ja Hirvisaaren välillä
Hämmärönsalmen lossi Naantali 1890 Airismaan ja Aaslaluodon saarten välillä
Hätinvirran lossi Puumala 15123 Hätinniemen ja Niinisaaren välillä
Högsarin lossi Parainen 12019 Nauvon ja Högsarin saarten välillä
Högsåran lossi Kemiönsaari Yksityinen lossi Kaxskälan ja Högsåran välillä
Karhun kapulalossi Ii Yksityistiellä Karhun saaren ja mantereen välillä
Karhusalmen lossi Ruokolahti Mietinsaaren ja mantereen (Äitsaaren) välillä[21]
Keistiön lossi Parainen 12230 Iniön ja Keistiön saarten välillä
Kellon lossi Pudasjärvi Yksityinen kapulalossi Anttilantiellä Iijoen yli
Kietävälän lossi Puumala 15176 Viljakansaaren ja Partalansaaren välillä Saimaalla
Kivimon lossi Parainen 12003 Houtskarissa Saariston rengastiellä
Koivukannan lossi Savonlinna 15358 Koivukannan ja Kesamonsaaren välillä
Kokkilan lossi Salo 1835 Mantereen ja Kemiön saaren välillä
Kongonsaaren lossi Savonlinna Yksityistie Pellossalon ja Kongonsaaren välillä
Kortesalmen lossi Kuopio 16344 Mantereen ja Vaajasalon välillä
Kuparovirran lossi Mikkeli 15147 Mantereen ja Hirvensalon välillä
Kyläniemen lossi Ruokolahti, Taipalsaari 14866 Mantereen ja Kyläniemen välillä
Käldön lossi Parainen Yksityinen lossi Nauvon ja Käldön välillä
Lamposaaren lossi Lappeenranta 14826 Muukonniemen ja Lamposaaren välillä
Laukansaaren lossi Savonlinna Yksityistie Ruunavuoren ja Laukansaaren välillä
Mossalan lossi Parainen 12003 Houtskarissa Saariston rengastiellä
Palvan lossi Naantali 1931 Teersalon ja Palvan välillä
Pellingin lossi Porvoo 1552 Mantereen ja Pellingin saarten välillä
Petun lossi Salo Yksityinen lossi Ulkoluodon ja Petun saarten välillä
Pikkaralan lossi Oulu Oulujoella Pikkaralan ja Lapinkankaan välillä
Puutossalmen lossi Kuopio 5730 Puutossalmessa
Rongonsalmen lossi Puumala 15170 Rongonsalmessa Viljakansaaren ja Lieviskän välillä
Räisälän lossi Kemijärvi 9452 Räisälän ja Haaparannan saaren välillä
Saverkeitin lossi Parainen 12005 Houtskarin ja Saverkeitin saarten välillä
Skagenin lossi Parainen 12230 Iniön ja Jumon saarten välillä
Skåldön lossi Raasepori 1002 Liikennöi Degerön ja Skåldön välillä
Sorpon lossi Parainen 12027 Yksityinen lossi Sorpon ja Atun saarten välillä
Tappuvirran lossi Savonlinna, Varkaus 468 Ahvensalmen (Tappuniemi) ja Viljolahden (Uittoniemi) välillä
Varjakan kapulalossi Oulu Mantereen ja Varjakansaaren välillä
Vartsalan lossi Kustavi 192 Kustavin Kivimaan ja Vartsalan saaren välillä
Velkuanmaan lossi Naantali 12246 Palvan ja Velkuanmaan saarten välillä
Vånon lossi Parainen 12027 Iso-Tervon ja Mielisholmin saarten välillä
Öjenin lossi Parainen 12020 Yksityinen lossi Lillandetin ja Ön saarten välillä

Vuoden 1951 jälkeen lakkautettuja losseja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimitys Kunta Reitti tai sijainti Lakkautus Korvaava yhteys
Ahvenisen lossi Eno Ahvenisen virta 1961 Ahvenisen silta
Akkalansalmen lossi Lapinlahti Akkalansalmi 1999 Akkalansalmen silta
Atun lossi Parainen Attu 2003 Atun silta
Eknäsin lossi Sauvo, Kemiö Kemiönsalmi 1972 Rungonsalmen silta
Emäsalon lossi Porvoo Emäsalo 1992 Emäsalon silta
Hakovirran lossi Sulkava Hakovirta 1989 Hakovirran silta
Haukiperän lossi Suomussalmi Haukiperä 12.9.1976 Haukiperän silta
Hirvikosken lossi Pyhtää Hirvikoski 1984 silta
Hännilänsalmen lossi Viitasaari Hännilänsalmi 1961 Hännilänsalmen riippusilta
Ihalansalmen lossi Rääkkylä Varpasalo 2000 Ihalansalmen silta
Jongunjärven lossi Pudasjärvi Jongunjärvi ? Lakkautettu[22]
Jännevirran lossi Kuopio Jännevirta 1951 Jännevirran silta
Kaivannonsalmen lossi Vaala Manamansalo, Kaivanto 1984 Kaivannonsalmen silta
Kalkkisten lossi Asikkala Kalkkinen 28.9.2000 Kalkkisten silta
Kantolan lossi Laukaa Kantolansalmi 1998 Liisanniemen silta
Karhiniemen lossi Huittinen Kokemäenjoki 1987 Karhiniemen silta
Ketomellan lossi Enontekiö Ounasjoki 1993 silta
Kirveenrauman lossi Rymättylä Otavan ja Airismaan välillä 1999 Kirveenrauman silta
Kiuralan lossi Vammala Kulovesi, Myllyvuolle 1979 Kiuralan silta
Kivisalmen lossi KonnevesiRautalampi Kivisalmi 1963 Kivisalmen silta
Kutalan lossi Vammala Kulovesi, Kutalanvuolle 1991 Kutalan silta
Kärkistensalmen lossi Korpilahti Kärkistensalmi 1997 Kärkistensalmen silta
Käsämän lossi Liperi Käsämänsalmi 1988 Käsämänsilta
Lietveden lossi Puumala Kantatie 62 1985 Lietveden silta
Louhunsalmen lossi Säynätsalo Louhunsalmi 1957 Louhunsalmen silta
Lövön lossi Dragsfjärd Dragsfjärdin ja Kasnäsin välillä 2011 Lövön silta
Matilanvirran lossi Konginkangas, Sumiainen Matilanvirta, Ylä- ja Ala-Keiteleen välillä 1966 silta
Meltauksen lossi Rovaniemen maalaiskunta Ounasjoki 1955 silta
Merimaskun lossi Merimasku Kirkonsalmi 2002 Kirkonsalmen silta
Mustanvirran lossi Maaninka Mustavirta 1975 Mustanvirran silta
Mämmensalmen lossi Äänekoski Mämmensalmi 1956 silta
Mönnin lossi Kontiolahti Pielisjoki 9.10.2006 Mönnin silta
Niksaaren lossi Särkisalo Niksaari 2007 Niksaaren silta
Ohtaansalmen lossi Tuusniemi Ohtaansalmi 1951 silta
Ollinsalmen lossi Joutsa Ollinsalmi 2003 Ollinsalmen silta
Onkisalmen lossi Liperi Onkisalmi 1975 Onkisalmen silta
Oravakiven lossi Hartola Oravakivensalmi 1953 Oravakiven silta
Pekkalan lossi Rovaniemen maalaiskunta Kemijoki 1972 Vanttauskosken vesivoimalaitos
Peltosalmen lossi Iisalmen maalaiskunta Peltosalmi 1956 silta
Pinoperän lossi Taivassalo Kuustenmaan ja Pinoperän saarten välillä 31.8.2006 Pinoperän silta
Pulkkilansalmen lossi Asikkala Pulkkilansalmi, Pulkkilanharjun ja mantereen välillä 1970 Pulkkilansalmen silta
Puumalansalmen lossi Puumala Puumalansalmi 1995 Saimaan silta
Raippaluodon lossi Mustasaari Raippaluoto 1997 Raippaluodon silta
Rajalahden-Lappdalin lossi Sauvo, Kemiö Kemiönsalmi 1972 Rungonsalmen silta
Saarensalmen lossi Kinnula Saarenkylä 1986 Saarensalmen silta
Sangin lossi Oulu Oulujoki 1992 Sangin silta
Syrjäsalmen lossi Kitee Syrjäsalmi 1959 silta
Syvinkisalmen lossi Ruovesi Syvinkisalmi 1995 silta
Särkänsalmen lossi Naantali Särkänsalmi 14.7.1970 Särkänsalmen silta
Tapionkylän lossi Rovaniemen maalaiskunta Ounasjoki 1998 Tapionkylän silta
Toijansalmen lossi Taipalsaari Toijansalmi 11.11.2004 Toijansalmen silta
Ukonsalmen lossi Ruokolahti Ukonsalmi 1986 Ukonsalmen silta
Ulkoluodon lossi Särkisalo Ulkoluoto 30.10.2007 Ulkoluodon silta
Wattkastin lossi Korppoo Wattkast 23.7.2004 Wattkastin silta
Vekaransalmen lossi Sulkava 438, Säviönsaaren ja Vekaransaaren välillä 16.10.2019 klo 5 Vekaransalmen silta
Vehmersalmen lossi Kuopio Kuopio, tie 536 2001 Vehmersalmen silta
Vikomin lossi Nauvo Seututie 180 1986 Norrströmmenin silta
Vuonamonsalmen lossi Keitele Vuonamonsalmi 1969 Vuonamonsalmen silta

[23] Liikenneviraston lautat

Ahvenanmaan maakuntahallinnon ylläpitämät lossit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimitys Kunta Sijainti
Björkön lossi Brändö, Kumlinge Björkön ja Lappon välillä
Embarsundin lossi Föglö Finholman ja Jyddön välillä
Seglingen lossi Kumlinge Kumlingen pääsaaren ja Seglingen välillä
Simskälan lossi Vårdö Sandön ja Östra Simskälan välillä
Töftön lossi Sund, Vårdö Prästön ja Töftön välillä
Ängösundin lossi Lumparland, Vårdö Lumparlandin pääsaaren ja Ängön välillä

[24]

  • Kekko, Ilkka: Aalloilla Saimaan: ruoripotkurilossi '71. Vanhat koneet, 2012, nro 4, s. 44–49. Vaasa: Viipalemediat. ISSN 1799-0661
  • Laurinsilta, Anna: Kerran lossivahti, aina lossivahti: työnkuvan ja elämäntavan muutos lossitoiminnassa 1930-luvulta 1980-luvulle. (pro gradu -tutkielma Suomalais-ugrilainen kansatiede, Helsingin yliopisto) A. Laurinsilta, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 21.4.2012).[vanhentunut linkki]}
  • Suomen teiden historia I: pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen. Helsinki: Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys, 1974. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  • Suomen teiden historia II: Suomen itsenäistymisestä 1970-luvulle. Helsinki: Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys, 1977. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  • Levä, Kimmo (päätoim.), Lehtimäki, Kirsti (toim.): ”Rantala, Tuomas: Lossiveneistä moottorilauttoihin”, TVH – valtion tiet, s. 44–47. (Mobilian näyttelyjulkaisu 2008) Kangasala: Mobilia, 2008.
  1. Lossivahdilla (kuvassa vasemmalla) on vetokapula käsissään.
  2. Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sanakirja, s. 249, hakusana lossi. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-08803-X
  3. Minkä vesi erottaa, sen lautta yhdistää, finnferries.fi, 2021, viitattu 9.5.2021
  4. Nyckelroller på en vägfärja Trafikverket. Viitattu 22.11.2022. (ruotsiksi)
  5. Kotisaaren lossi koitui Liljan onneksi Yle Uutiset. 21.9.2017. Viitattu 22.11.2022.
  6. Virtuaalivaijerin käyttö yleistyy losseilla liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 22.11.2022.
  7. Kyläniemen lossin korvaaminen sillalla: yleissuunnitelma (pdf) 2009. Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri. Viitattu 11.5.2013.[vanhentunut linkki]
  8. Kylänimen lossin korvaaminen sillalla, Ruokolahti, Taipalsaari: yleissuunnitelma (Liite 1: valittujan vaihtoehtojen vertailutaulukko (pdf) 2009. Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri. Viitattu 11.5.2013.[vanhentunut linkki]
  9. Yleiset tiet Ruotsin vallan aikana 1974, 97
  10. Hampton Ferry. Discovering Evesham, 2006, nro winter. Evesham Journal. (englanniksi)
  11. ”Yleiset tiet Ruotsin vallan aikana (kirj. Juhani Viertola)”, Suomen teiden historia I: pakanuuden ajalta Suomen itsenäistymiseen, s. 97–98. Helsinki: Tie- ja vesirakennushallitus & Suomen tieyhdistys, 1974. ISBN 951-46-0802-X
  12. a b c Laurinsilta 2008, 13
  13. Yleiset tiet Ruotsin vallan aikana 1974, 57
  14. Grönhagen, Juhani: Saimaa-museon järviarkeologisia kenttätutkimuksia 1991–1992 11.5.2013. Suomen meriarkeologinen seura ry. Arkistoitu 28.6.2007.
  15. Laurinsilta 2008, 16
  16. Laurinsilta 2008, 43
  17. Suomen teiden historia II 1977, 226–227
  18. Esite Motorfabriken Andros – Åbo (Kansalliskirjasto: digitoidut aineistot: pienpainatteet)
  19. Tuomas Rantala: Lossiveneistä moottorilauttoihin. TVH – valtion tiet: Mobilia-vuosikirja 2008, s. 44–47. Kangasala: Mobilia-säätiö.
  20. Losseja poistuu tasaiseen tahtiin siltojen tieltä Helsingin Sanomat. 31.10.2009. Arkistoitu 1.11.2009. Viitattu 31.10.2009.
  21. Kekko 2012
  22. Matti Grönroos: Lautat (htm) mattigronroos.fi. Viitattu 9.9.2014.
  23. Lautta-alukset ja lossit Tielaitos. Arkistoitu 24.7.2009. Viitattu 8.7.2009.
  24. Ålands skärgårdsguide, Ålandstrafiken 2012.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lamminsivu, Saana: Lossin vanavedessä liitää lokki : luonnonrauha ei riku lähes äänettömästä lossista. Merimies, 2008, nro 4, s. 26-27.
  • Vikström, Matts: I vägtrafikens tjänst – Tieliikenteen palveluksessa: Varsinais-Suomen rannikon maantielossit ja lossimiehet 1920-1960. (Vägmuséets rapporter 2/1995 / Tiemuseon raportteja 2/1995) Åbo: Vägverket, Åbo vägdistrikt, 1995. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (ruotsiksi, suomeksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]