Maaninka
| Maaninka | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kuopio |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Kuopion seutukunta |
| Kuntanumero | 476 |
| Hallinnollinen keskus | Maaningan kirkonkylä |
| Perustettu | 1872 |
| Liitetty | 2015 |
| – liitoskunnat |
Kuopio Maaninka |
| – syntynyt kunta | Kuopio |
| Pinta-ala |
575,13 km² [1] (1.1.2014) |
| – maa | 466,51 km² |
| – sisävesi | 108,62 km² |
| Väkiluku |
3 748 [2] (31.12.2014) |
| – väestötiheys | 8,03 as./km² (31.12.2014) |
_in_Tuovilanlahti_village,_Maaninka,_Finland.jpg)
Maaninka (aikaisemmin ruots. Maninga[3]) on Suomen entinen kunta Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Vuoden 2015 alusta Maaninka on ollut osa Kuopiota.[4]
Vuonna 2014 Maaningalla asui 3 748 ihmistä[2] ja sen pinta-ala oli 575,13 km2, josta 108,62 km2 oli vesistöjä[1]. Väestötiheys oli 8,03 asukasta/km2. Maaningan rajanaapureita ennen sen liittämistä Kuopioon olivat Iisalmi, Kuopio, Lapinlahti, Pielavesi, Siilinjärvi ja Tervo.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maaningan Tavinsalmelle perustettiin 1500-luvulla kuninkaankartano Pohjois-Savon hallinnolliseksi keskukseksi. Pitäjästä käytettiin alun perin Tavinsalmi-nimeä, mutta asutuksen painopisteen siirryttyä Kuopionniemelle, nimeksi vakiintui Kuopion pitäjä, johon Maaningankin alue kuului. Maaningan kappeliseurakunta muodostettiin vuonna 1764. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella perustettiin itsenäinen Maaningan seurakunta 1871 ja Maaningan kunta 1872.[5] Maaningalla vanhusten palvelutalo Viljamissa vuonna 1999 tapahtuneessa tuhoisassa tulipalossa viisi vanhusta kuoli ja neljä loukkaantui.
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kuntaliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maaninka osallistui kuntaliitosselvitykseen Siilinjärven kanssa. Uuden kunnan oli kaavailtu aloittavan toimintansa 1. tammikuuta 2013. Maaningan kunnanvaltuusto kuitenkin lopetti kuntaliitosneuvottelut 20. kesäkuuta 2011.[7] Vielä vuoden 2011 aikana Maaningan kunnanvaltuusto päätti aloittaa kuntaliitosselvitystyön Kuopion kaupungin kanssa.[8] Maaningalla tehtiin valitus kuntaliitoksesta ja vaadittiin kansanäänestystä. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin yksimielisesti hyväksyä liitoksen vuoden 2015 alusta lukien ilman neuvoa-antavaa kansanäänestystä.[9]
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnan nähtävyyksiin lukeutuvat Korkeakoski ja Tuovilanlahden kulttuurimaisema-alue, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.[10] Tuovilanlahdessa sijaitsee Kalapuron tila, joka toimii nykyään museona. Luonnonnähtävyyksiä on Pirunhalssin luola, joka sijaitsee Kellarimäen suunnalla.[11]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Maaningan perinneruoiksi valittiin sianlihapaisti, rokkatuuvinki (sakeutettu hernemuhennos) ja marjakiisseli.[12]
Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Maaningalla vuonna 2000.[13][14]
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maaningalla on 18 kylää:[15]
|
|
|
Maaningalla syntyneitä tai vaikuttaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tommi Hoffren, muusikko
- Taavetti Lapveteläinen, kansanedustaja
- Kari-Pekka Lax, kymmenottelija
- Pentti Otsamo, sarjakuvataiteilija
- Ahti Rytkönen, professori
- Mirja Ryynänen, kansanedustaja
- Aino Räsänen, kirjailija
- Jari Räsänen, hiihtäjä
- Veikko Räsänen, hiihtäjä
- Johan Henrik Tawast, kreivi ja kenraali
- Magnus Fredrik Tawast, majuri
- Toivo Tuomainen, elokuvanäyttelijä
- Paavo Tuominen, 1800-luvun alkupuolen kansanrunoilija
- Kalle Valta, kansanedustaja
- Birger Fridolf Winter (1846–1916), valtioneuvos, tullihallituksen päätirehtööri 1890–1902
- Nestor Väänänen, kansanedustaja
- Tuula Väätäinen, kansanedustaja
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.3.2015.
- ↑ Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 30.8.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kuntauudistus jatkuu liitosselvityksin. Heksingin Sanomat, 31.12.2014. Artikkelin verkkoversio (rajoitettu lukuoikeus). Viitattu 1.1.2015.
- ↑ FM Jussi Tuovinen: Kunnan historiaa Maaningan kunta. Arkistoitu 18.11.2007. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/maaninka-siilinjärvi-kuntaliitoksen-suunnittelutyö-lepäämään/681182[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.maaninka.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00011031[vanhentunut linkki]
- ↑ Maaninka liittyy Kuopioon vuonna 2015 yle.fi. Viitattu 13.11.2012.
- ↑ http://www.pohjois-savonmuisti.fi/ymparisto/pohjoissavolainen_maisema/korkeakoski/
- ↑ Pirunhalssin luola, Maaninka 11.7.2014. Retkipaikka. Viitattu 18.4.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ Suviseurat upposi kuraan Maaningalla Helsingin Sanomat . 1.7.2002. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 135. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maaninka Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
| ||||||||