Sonkajärvi

Sonkajärvi
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°40′10″N, 027°31′20″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Ylä-Savon seutukunta
Kuntanumero	762
Hallinnollinen keskus	Sonkajärven kirkonkylä
Perustettu	1922
Kokonaispinta-ala	1 576,79 km² 69:nneksi suurin 2025
– maa	1 466,06 km²
– sisävesi	110,73 km²
Väkiluku	3 521 201:nneksi suurin 31.12.2025
– väestötiheys	2,40 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	11,3 %
– 15–64-v.	51,0 %
– yli 64-v.	37,7 %
Äidinkieli	2025
– suomenkielisiä	98,0 %
– muut	2,0 %
Kunnallisvero	8,6 % 195:nneksi suurin 2026
Kunnanjohtaja	Simo Mäkinen
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2025–2029  • Kesk.  • SDP  • PS  • Kok.  • Vas.	9 5 4 2 1
www.sonkajarvi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Sonkajärvi (aik. Rutakko) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 3 521 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 576,79 km², josta 110,73 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2,4 asukasta/km². Sonkajärven naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Lapinlahti, Rautavaara, Sotkamo ja Vieremä.

Sonkajärvellä on kaksi taajamaa: Sonkajärven kirkonkylä (Rutakko) ja Sukeva. Sonkajärvi on kumpuilevaa runsassoista maata, jonka halki kulkee Sonkajärven reitti. Sonkajärvellä, tarkemmin Sukevalla on myös Sukevan vankila ja rautatieasema. Rautatieasemalta on VR:n henkilöjunayhteys pohjoiseen Kajaanin ja Oulun suuntaan sekä etelään Iisalmen ja Kuopion suuntaan. Sonkajärvellä on myös Sonkajärvi-Jyrkän lentokenttä (EFSJ), joka on ollut pääosin lannoituskoneiden ja Puolustusvoimien käytössä. Linja-autot liikennöivät Sonkajärven ja Iisalmen välillä koulujen lukuvuoden aikoina.

Sonkajärven kirkonkylällä sijaitsevat Sonkajärven yhtenäiskoulu sekä Sonkajärven lukio ja Sukevalla oleva Sukevan koulu. Suurimmat työnantajat ovat Sonkajärven kunta, Komsor Oy, Sukevan vankila ja talotehdas Omatalo Oy, joka sijaitsee Rutakolla. Omatalo Oy ajautui kuitenkin konkurssiin tammikuussa 2021.

Sonkajärvellä järjestetään vuosittain Eukonkannon MM-kilpailut.

Historia

Rutakon hautausmaasta 1800-luvulla löydetty ”väkäräksi vääntynyt” rautakautinen keihäänkärki.

Saamelaiskausi

Runsaasti paikannimistöön liittyvää aineistoa ja myös kirjallisia tietoja. Koko Ylä-Savoa nimitetty vuosien 1551 ja 1554 verokirjoissa Lapinkorveksi. Viimeiset saamelaiset muuttivat pois Ylä-Savosta noin 1650.

Nimistöä

Sukevalla Lapin-Eskelilä, Vänninmäessä Lapinjoki ja Lapinjärvet. Rutakolla Lapinkoski ja Lapinmäki. (Nykyisen vesitornin ympäristö on Lapinmäen luoteispäässä.) Uurassa Petralampi, Vehmasjärvellä Kouta-Keino pikkujärvet. Asuinpaikkoja todettu Rutakolla, Kiltuanjärven rannalla ja Sukevan Lapinkylällä.

Eräilykausi

Hämeenmäki paikannimenä lienee merkkinä hämäläistenkin eräretkistä. Eri rajankäynneissä 1400–1700-luvuilla jäi Sonkajärvi savolaisten eräalueeksi. Eränkäynti tapahtui Säämingin seuduilta Venäjän valtakunnan alueelle, sillä vasta 1595 Täyssinän rauhassa alue liitettiin Ruotsiin. Tuolloin oli täällä jo pysyvää asutusta mm. anekkikirjojen ansiosta. Eräilykauden paikannimistöä ovat Savonvirta ja Savonlampi.

Uudisasutus

Iisalmen kymmenyskunnan heinä- ja viljaluettelossa mainitaan ensi kerran vuonna 1525 mm. Swänninmäkij, Songajerffwij, Venäijrff ja Sälöis. Vanhimpia sukuja Huttuset, Hyvöset, Tuoviset ja Räsäset. Jo varhain veroluettelossa näkyvät Svänniset, Juntuset, Eskeliset ja Komulaiset. Rönkkö on tullut aluksi Huttusten vävyksi ja perustanut Rutakolle Huttusten sukukunnan lisäksi Rönkköjen sukukunnan. Huttusten sukukunnalla oli vuonna 1561 kaksi taloa, mutta 1663 verokirjan mukaan Huttusten sukukunnalla olivat hallinnassaan Viitaan, Laa'an, Kilpisaaren, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. Aluksi uudisasukas asui nykymittapuun mukaan omalla luvallaan, mutta 20. huhtikuuta 1542 Kustaa Vaasa antoi asetuksen, että alueet, joilla ei asuttu, kuuluivat Jumalalle, kuninkaalle ja Ruotsin kruunulle ja vakinaisten asukkaiden voitiin näin katsoa saaneen alueensa virallisestikin itselleen. Uusia tiloja syntyi sen jälkeen anekkikirjoilla. Hallinnollisesti kuuluttiin 1625 asti Tavinsalmen pitäjään. Em. vuonna syntyi Iisalmen seurakunta ja samalla pitäjä, johon tuolloin kuuluivat Iisalmi, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Pielavesi, Lapinlahti, Nilsiä, Varpaisjärvi ja Vieremä. Rutakolle tuli oma rukoushuonekunta 1854. Siihen kuuluivat Rutakon, Oinasjärven, Sonkajärven, Kilpisaaren ja Petäjäjärven kylät. Erohetkellä oli Rutakon rukoushuonekunnassa 556 asukasta, jotka pitivät omia epävirallisia pitäjänkokouksiaan. Sonkajärvi erosi vuonna 1922 Iisalmen maalaiskunnasta. Sonkajärven seurakunta oli eronnut Iisalmen seurakunnasta jo vuonna 1920.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sonkajärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			6 716
1985			6 445
1990			6 030
1995			5 671
2000			5 272
2005			4 951
2010			4 671
2015			4 278
2020			3 895
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Sonkajärvellä oli 4 075 asukasta, joista 1 730 asui taajamissa, 2 320 haja-asutusalueilla ja 25:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sonkajärven taajama-aste on 42,7 %. Sonkajärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Sonkajärven kirkonkylä	1 340
2	Sukeva	390

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Hallinto

Pääartikkeli: Sonkajärven kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista keskustan hallussa on yhdeksän, sosiaalidemokraateilla viisi, perussuomalaisilla neljä, kokoomuksella kaksi ja vasemmistoliitolla yksi paikka kaudella 2025–2029.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sonkajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Sonkajärven seurakunta

Seurakunta kuuluu Ylä-Savon seurakuntayhtymään.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Sonkajärvellä toimii Sonkajärven helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sonkajärven alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sonkajärven kunnan nykyisellä alueella.

• Sukevan seurakunta (liitetty Sonkajärven seurakuntaan 2005)

Keskusta

• 
  Sonkajärven kunnantalo.
• 
  Sonkajärven koulukeskus.
• 
  Pääkirjasto.
• 
  Terveyskeskus.

Sonkajärven keskustassa on koulukeskus (Sonkajärven yhtenäiskoulu ja Sonkajärven lukio), kirjasto, terveyskeskus, Osuuspankki, kunnantalo, K-Market, S-market, liikuntahalli, jäähalli (Omatalo ICE), kolme ravintolaa, kukkakauppa ja hautaustoimisto ja muutama kampaamo.

Kylät

Aittokoski, Haajaissydänmaa, Haapajärven Sydänmaa, Harva, Hernejärvi, Jyrkkä, Kaarakkala, Kalliomäki, Kalliosuo, Kainuunmäki, Kauppilanmäki, Kilpisaari, Koirakoski, Kukkopuro, Laaka, Mansikkavirta, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Paisua, Petäjäjärvi, Petäys, Päsmäri, Rutakko, Ryhälänmäki, Savonvirta, Sonkajärvi, Sonkakoski, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uuraa, Vehmasjärvi, Viitaa, Vänninmäki.

Käyntikohteita

• Sonkajärven kivikirkko (J. D. Stenbäck, 1910),
• Jyrkkäkosken rautaruukki
• Sonkajärven kotiseutumuseo
• Kansainvälinen Pullomuseo
• Nurmijoen reitti
• Raudanjoen ylittävä Männikön museosilta Sukevan kylässä
• Sukevan rautatieasema
• Talaskankaan luonnonsuojelualue
• Sonkajärven tsasouna
• Sukevan tsasouna

Tunnettuja sonkajärveläisiä

• Matti Eronen, professori
• Ismo Eskelinen, muusikko
• Kalevi Eskelinen, kilpapyöräilijä
• Kalle Eskelinen, maastohiihtäjä
• Antti Holma, näyttelijä
• Tuukka Huttunen, näyttelijä
• Johanna Jauhiainen, näyttelijä
• Mirkka Kallio, ohjaaja
• Heimo Karinen, vuorineuvos
• Jaakko Kauppinen, muusikko
• Timo Kämäräinen, muusikko
• Jiri Nissinen, jalkapalloilija
• Ilkka Pikkarainen, jääkiekkoilija
• Paavo Ruotsalainen, kirjailija
• Olavi Rytkönen, toimittaja
• Päivi Räsänen, poliitikko
• Tahvo Rönkkö, poliitikko
• Matti Turunen, näyttelijä
• Jussi Vatanen, näyttelijä
• Juha Virtanen, jääkiekkoilija
• Ville Väisänen, Mannerheim-ristin ritari

Ruokakulttuuria

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Sonkajärven perinneruoaksi valittiin tuuvinkivelli eli perunavelli.

Katso myös

• Rutakko – Sonkajärven kuntaa edeltänyt laiton kunta
• Lappalaiset – lappalaiset-nimityksen historia ja vaikutus paikannimistöihin
• Sonkajärven Yrittäjät – Savon Yrittäjien paikallisyhdistys
• Sonkajärven kirjasto
• Sonkajärven terveyskeskus
• Luettelo Sonkajärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Kirjallisuutta

• Nenola, Pirjo: Laittomasta lailliseksi. Sonkajärven kunnan satavuotishistoria. Sonkajärven kunta, 2023. ISBN 978-952-65305-0-5

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sonkajärvi Wikimedia Commonsissa

• Sonkajärven kunnan kotisivu
• Tilastokeskus – Sonkajärven avainluvut
• Webkamerakuvaa Rutakon raitilta (Arkistoitu – Internet Archive)