Riistavesi
| Riistavesi | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kuopio |
|
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Lääni | Kuopion lääni |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Kuntanumero | 695 |
| Hallinnollinen keskus | Melalahti |
| Perustettu 1923 | |
| – emäpitäjä | Kuopion maalaiskunta ja Tuusniemi |
| Kuntaliitokset | Osa Tuusniemestä (1927) |
| Liitetty | 1973 |
| – liitoskunnat | Kuopio Riistavesi |
| – syntynyt kunta | Kuopio |
| Pinta-ala | km² [1] (1.1.1972) |
| – maa | 201,5 km² |
| Väkiluku | 2 147 [2] (31.12.1972) |
| – väestötiheys | 11,28 as./km² |

Riistavesi on Pohjois-Savossa sijainnut entinen Suomen kunta. Se liitettiin Kuopion kaupunkiin kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1973.
Riistaveden naapurikunnat olivat Juankoski (1970 asti Muuruvesi), Kuopio (1968 asti Kuopion maalaiskunta), Siilinjärvi, Tuusniemi ja Vehmersalmi.
Riistaveden keskustaajama Melalahti sijaitsee valtatie 9:n varrella, ja siellä on noin 2 000 asukasta (2006).[3] Eino Pitkäsen ja Harry W. Schreckin suunnittelema Riistaveden tiilikirkko on vuodelta 1934.
Väestö ja historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Riistaveden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1930–1970.
Riistaveden seurakunta perustettiin vuonna 1924, jolloin siihen liitettiin Kuopion maaseurakunnasta alue, jossa oli 1 928 asukasta ja Tuusniemen seurakunnasta alue, jossa oli 511 asukasta.[4]
Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajauksissa Riistaveden ainoa taajama oli kuntakeskus Melalahti, jossa oli 335 asukasta vuonna 1960 ja 308 asukasta vuonna 1970.[5]
Riistaveden kyliä ovat 1600-luvulta lähtien olleet Kotasalmi, Leppäranta, Lohilahti, Melaniemi (vuodesta 1905 Melalahti), Pelonniemi, Pölläkkä, Riistavesi, Ryönä ja Syrjäsaari. Kunnan kirkonkyläksi Melalahti muodostui hitaasti, sillä Vartiala kilpaili pitkään sen kanssa asemasta.[6]
1800-luvulla tärkeimpiä elinkeinoja olivat kaskiviljely, karjatalous, kalastus ja tervanpoltto. Ryönän ja Riistaveden alueella oli eniten kantataloja, ja Vehmas lehtoseutu oli viljelyyn otollista. 1800-luvun lopulla karjan kasvatus ja maidontuotanto olivat merkittäviä. Kirkonkylälle oli tyypillistä myös vahva käsityöläisperinne, ja raitin ympäristössä oli räätäleitä, ompelijoita, suutareita, kuparipannuseppiä ja vaattureita. 1900-luvun alussa raitin läheisyydessä toimivat myös leipurit ja kauppiaat, ja keskeisiä julkisia rakennuksia olivat kirkko, koulu, seurantalo ja kauppa. [6]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riistaveden keskustaajama Melalahdessa tarjoaa monipuolisia palveluja, kuten kaksi vähittäiskauppaa, Sale Riistavesi ja K-Market Riistaherkku. Alueella sijaitsevat myös Osuuspankki, parturiliikkeitä, Pub sekä Pizzeria Ravintola. Riistaveden terveysasemalla voi käyttää muun muassa äitiys- ja lastenneuvolan palveluja. Riistaveden pelastusasema päivystää ympäri vuorokauden. Melalahden päiväkoti ja Riistaveden yhtenäiskoulu löytyvät vain vajaan kilometrin päästä keskustasta. Lisäksi Riistaveden monitoimijatalo tarjoaa laajan valikoiman tiloja ja palveluja, kuten kirjaston, nuorisotila Kormun, kuntosalin ja liikuntatiloja.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riistavesi sijaitsee noin kolmenkymmenen minuutin matkan päässä Kuopion keskustasta. Yhteydet ovat hyvät ja valtatie 9 on valaistu koko matkan Riistavedeltä kaupunkiin. Julkinen liikenne toimii hyvin, ja lähtöjä Kuopioon sekä Joensuuhun on noin tunnin välein.
Kuopion lentoasemalle (KUO) on Riistavedeltä matkaa noin 20 minuuttia. Lentoasemalta on pääasiassa lentoja Helsinkiin, mutta myös muihin Keski- ja Etelä-Euroopan lomakohteisiin.
Veneilijöille satama sijaitsee Melalahden pojukassa n. 100 metriä Riistaveden taajamasta. Viitoitettu vesireitti Juurusvesi-Muuruvesi -reitiltä tuo Melalahden laituriin, jonne mahtuu isompikin alus. Sataman läheisyydessä on kylän tarjoamat palvelut. Lähimmät venereitit vievät Kuopioon ja Juankosken kautta Nilsiän Tahkovuorelle.
Nähtävyydet ja aktiviteetit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talven liikkujalle Riistaveden alue tarjoaa upeita, hoidetut hiihtoladut ja lenkkipolut. Lisäksi on mahdollisuus nauttia huikeista maisemista ja kokea luonnon rauha. Oli sitten jalassa sukset, lumikengät tai talvitöppöset, tai alla maastopyörä, moottorikelkka tai pulkka, talviaktiviteetit ovat aivan käden ulottuvilla. Kesällä skeittipuisto, frisbeegolfrata ja leikkipuistot tarjoavat iloisille ja aktiivisille liikkujille hauskaa tekemistä.
Korkea ja kaunis Vaarun harju sekä Vaarun ulkoilu- ja retkeilyalue sijaitsevat aivan Riistaveden kylän läheisyydessä, Kaavintien puolella. Vaaru on monipuolinen kuntoilu- ja virkistysalue, josta löytyvät muun muassa valaistu kuntopolku ja hiihtolatu, sekä laavupaikka lampimaisemalla. Alueella kulkee myös miellyttäviä maastopyörä- ja kävelypolkuja, joita pidetään kunnossa ympäri vuoden. Laatanvaarun kuntoportaat, eli Pertun portaat, sijaitsevat Vaarun etelärinteessä, vesitornin juurella.
Suosittuja ovat myös esimerkiksi Niittylahden retkeilyreitit, Mustamäen näkötorni sekä Keskimmäisen lintujärvi lintutorneineen. Keskimmäisen ympäristössä voi myös tutustua erittäin harvinaiseen kasvistoon. Järvi ympäristöineen onkin valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohde. [7]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riistaveden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla rantakala.[8]
Tunnettuja Riistavedellä syntyneitä tai vaikuttaneita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viljo Holopainen, Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja
- Pentti Kumpulainen, laulaja
- Bertta Räsänen, kotiseutuneuvos
- Perttu Hyvärinen, maastohiihtäjä [9]
- Jarkko Miettinen, näyttelijä [10]
- Eija Ahvo, näyttelijä [11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 28) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 32–33) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Kuopion kruunu Riistaveden kyläyhdistys r.y. Arkistoitu 4.7.2007. Viitattu 6. tammikuuta 2008.
- 1 2 Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 10.4.2013.
- 1 2 Minna Halonen: [https://peda.net/kuopio/muu-toiminta/kulttuuripolku/ymp%C3%A4rist%C3%B6polku/ml/mky:file/download/f0760ec1b21f1a964e7233e00acf65f031285a47/Melalahden%20koulun%20ymp%C3%A4rist%C3%B6polku%20.pdf Kuopion Kulttuuripolku Ympäristöpolku Melalahden koulun kulttuuriympäristöpolku] peda.net.
- ↑ Niittylahden retkeilyreitti hellokuopio.fi. Viitattu 11.4.2025.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 142. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
- ↑ Hiihtotähti Perttu Hyvärinen jatkaa kotitilaansa urheilu-uran jälkeen: "Monet ovat harrastaneet nuoruudessaan jalkapalloa ja suunnistusta, mutta minä heilutin heinähankoa ja paskatalikkoa" Maaseudun Tulevaisuus. 14.2.2020. Viitattu 10.12.2024.
- ↑ Riikka Kuosmanen: Kipinä esiintymiseen syttyi koulun bändissä Riistavedellä – nyt tuntemattomat moikkaavat ja teinit salakuvaavat Jarkko Miettistä Koillis-Savo. 11.8.2021. Viitattu 17.9.2025.
- ↑ Annika Vuorensola: Eija Ahvon ja Venla Saartamon arvot: Tämä on paras tapa kasvattaa Apu360. 9.5.2021. Viitattu 25.2.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Riistavesi Wikimedia Commonsissa
- Kuopion historia 7. Kuopion pitäjän, Kuopion maalaiskunnan ja Riistaveden historia.