Valtatie 9

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtatie 9
Ysitie
Valtatie 9
Valtatie 9
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 663 km
Alkupiste Turku
Reitti Tampere (160 km)
Jyväskylä (310 km)
Kuopio (454 km)
Outokumpu (543 km)
Joensuu (589 km)
Päätepiste Niiralan raja-asema (663 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen, moottoritieosuuksia
Muodostettu 1938
Katso myös Valtatie 9 Commonsissa
Leveäkaistatie Aurassa
Nelitasoinen Lakalaivan eritasoliittymä Tampereen eteläosassa.
Karkunvuoren tunneli Tampereen ohikulkutiellä
Valtatietä 9 Orivedellä
Ohituskaistatie Jämsässä
Rantaväylä Jyväskylässä
Vaajakosken liikenneympyrä Jyväskylän itäpuolella
Leppäveden penger Jyväskylän itäpuolella
Kuoringan levähdyspaikka Liperissä

Valtatie 9 on Turusta Loimaan, Tampereen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion, Outokummun ja Joensuun kautta Tohmajärven Värtsilään johtava valtatie. Tien pituus on 663 kilometriä.

Lukuun ottamatta lyhyttä osuutta aivan Turun keskustan tuntumassa on valtatie 9 Turusta Siilinjärven Vuorelaan myös osa Eurooppatietä E63, joka jatkuu Kuopiosta Kajaanin ja Kuusamon kautta Sodankylään.

Tie kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin sekä yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

Moottoritietä valtatiellä 9 on noin 130 kilometrin matkalla yhteensä kuudella toisistaan erillisellä osuudella.

Albumillaan Per Vers, runoilija Juice Leskinen on levyttänyt "Valtatie 9" -nimisen kappaleen vuonna 1974.

Valtatie 9 alkaa Turun keskustasta. Turun kehätien eli kantatien 40 (tunnettu ohikulkutienä 1960-luvun alusta lähtien) ja Liedon asemanseudun välinen tieosuus on moottoritietä, minkä jälkeen tie jatkuu leveäkaistatienä Auraan saakka. Tämän jälkeen tie jatkuu tavanomaisena kaksikaistaisena valtatienä Pöytyän Kyrön, Loimaan, Humppilan, Urjalan ja Akaan Kylmäkosken kautta Akaan ja Valkeakosken rajan tuntumaan, jossa se yhtyy valtatiehen 3 ja jatkuu moottoritienä Lempäälän kautta Tampereelle.

Tampereella valtatie 9 kulkee nelitasoisen Lakalaivan eritasoliittymän kautta ja ohittaa Tampereen kaupungin moottoritienä, johon kuuluu myös Karkunvuoren tunneli. Tampereen Linnainmaan kohdalla moottoritie muuttuu ensin moottoriliikennetieksi ja hieman ennen Kangasalaan kuuluvaa Ruutanan kylää edelleen kaksikaistaiseksi valtatieksi. Ruutanan jälkeen tie ohittaa Suinulan ja Havisevan. Tie jatkuu Oriveden, Länkipohjan, Jämsän, Korpilahden ja Muuramen kautta Jyväskylään. Oriveden ja Muuramen välillä on säännöllisesti ohituskaistaosuuksia.

Valtatie 9 ohittaa Jyväskylän osittain moottoritienä ja osittain nelikaistaisena valtatienä. Jyväskylän keskustan ja Kanavuoren välillä tie kulkee yhdessä valtateiden 4, 13 ja 23 kanssa. Lisäksi tie kulkee Vaajakosken taajaman läpi heikentäen liikenteen sujuvuutta. Myös Vaajakosken ja Kanavuoren välinen tieosuus on kaksikaistaisena neljän valtatien yhteisenä osuutena ongelmallinen.

Nelostie erkanee Kanavuoressa, valtatie 13 Laukaan kunnan Lievestuoreella ja 23 vähän Hankasalmen aseman jälkeen. Valtatie 9 jatkuu edelleen Suonenjoen kautta Kuopion eteläosiin, jossa se yhtyy valtatiehen 5 ja ohittaa Kuopion moottoritietä pitkin.

Valtatie 9 eroaa valtatiestä 5 yli Siilinjärven Vuorelassa, ja sieltä Riistaveden, Tuusniemen ja Outokummun kautta Liperin Viinijärvelle, missä se yhtyy taas valtatiehen 23. Siilinjärven ja Liperin Ylämyllyn välinen tie on kaksikaistainen ja monin paikoin mutkainen ja mäkinen. Ylämyllyn ja Joensuun Niittylahden väli on moottoritietä, jonka molemmissa päissä lyhyt moottoriliikennetieosuus. Joensuussa valtatie 9 liittyy valtatiehen 6 jatkuen Tohmajärven Onkamoon, jossa valtatie 9 eroaa valtatiestä 6. Onkamon jälkeen tie jatkuu Niiralan rajanylityspaikalle, josta on yhteys Venäjän Sortavalaan.

Valtatie 9 kulkee seuraavien maakuntien kautta: Varsinais-SuomiKanta-HämePirkanmaaKeski-SuomiEtelä-SavoPohjois-SavoEtelä-Savo (uudelleen) – Pohjois-Savo (uudelleen) – Pohjois-Karjala

Valtatie 9 kulkee seuraavien kuntien kautta: TurkuLietoAuraPöytyäLoimaaHumppilaUrjalaAkaaValkeakoskiLempääläTampereKangasalaOrivesiJämsäJyväskyläMuurameJyväskylä (uudelleen) – LaukaaHankasalmiPieksämäkiRautalampiPieksämäki (uudelleen) – Rautalampi (uudelleen) – SuonenjokiLeppävirtaKuopioSiilinjärviKuopio (uudelleen) – TuusniemiOutokumpuLiperiJoensuuTohmajärvi

Valtatie 9 Kuopiosta Tohmajärvelle on osa Sinistä tietä, joka on kansainvälinen matkailutie Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle.

Eläimet ja turvallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tien liikenneturvallisuutta on parannettu rakentamalla riista-aitoja, poistamalla turhia liittymiä, valaisulla ja alikulkutunneleilla. Riista-aitaa on Loimaalla (2020), Urjalassa 4 km (2020), moottoriliikennetie Akaan Järviö-Hirsikangas 10 km ja moottoritieosuuksilla.[1][2] Eläinten vihersiltoja on Sääksjärvellä ja Tasanteella[3] sekä pieneläimille alikulkutunneleita moottoritiellä välillä Hirsikangas-Tampere.

Varhainen valtatie 9

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä tieksi 9 numeroitiin Turusta Huittisten, Tampereen ja Jämsän kautta Jyväskylään kulkenut reitti. Tien reitti on merkittävästi muuttunut näistä ajoista. Alun perin tie kulki osittain samaa reittiä valtateiden 2 (Vampulasta Huittisiin), 11 (Mouhijärven Häijäästä Tampereelle) sekä 3 ja 12 (Tampereelta Kangasalan Huutijärvelle) kanssa. Jo ennen talvisotaa oli aloitettu tien parannustyöt oikomalla pahimpia mutkia esimerkiksi Kangasalan ja Oriveden välillä. Kangasalan Huutijärven ja Oriveden välisen osuuden kunnostus tehtiin loppuun työttömyystöinä vuosina 1953–1955, mutta valmistuttuaan tie ei enää vastannut kasvaneen liikenteen vaatimuksia. 1950-luvun lopulla Huutijärvelle muodostui neljän suunnan tienristeys Sahalahden ja Kuhmalahden kautta Kuhmoisiin kulkevan tien (nykyisin seututie 325) valmistuttua.[4]

Tampereen ja Huutijärven välisen tieosuuden parantaminen saatiin suoritetuksi loppuun vuonna 1957, jolloin väli Tampereen ja Kangasalan rajalta Kangasalan kirkolle päällystettiin. Tähän aikaan Kangasalan kirkonkylän läpi kulki yhtä ja samaa tieuraa pitkin kaikkiaan kolme valtatietä, numerot 3, 9 ja 12. Yhä kasvavan moottoriajoneuvoliikenteen vuoksi Kangasalan kirkonkylä muodostui erityisen onnettomuusherkäksi, koko kunta sai kolaripitäjän maineen, ja syyttävä sormi osoitti etenkin läpikulkuliikennettä.[4]

Uusi tieyhteys Huittisten ja Nokian välille valmistui 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa ja tällöin valtatie siirtyi Vammalan ja Nokian välillä Kokemäenjoen vesistön pohjoispuolelta sen eteläpuolelle. Silloiseen Suoniemen kuntaan kuuluneeseen Sarkolaan muodostui yksi Suomen päätieverkon suurimmista nousuista. Uusi tieosuus Huittisista Auraan valmistui hieman myöhemmin ja uusi valtatie korvasi Auran, Pöytyän, Oripään ja Vampulan kirkonkylien kautta kulkeneen vanhan tien, joka oli monin paikoin osa historiallista Huovintietä. Virttaankankaalla tielle rakennettiin kolmen kilometrin pituinen lentokoneiden varalaskupaikka.

1960–70-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvun alkuvuosina oikaistiin merkittävästi Oriveden ja Jämsän väliä. Tie linjattiin Längelmäen Länkipohjasta Jämsään suoraan, kun vanha tie kiersi Kuoreveden Hallin kautta. Tämäkin tie osoittautui liikenteen vilkastuessa kuitenkin ennen pitkää kapeaksi ja mutkaiseksi. Valtatien ensimmäinen, 14 kilometriä pitkä moottoritieosuus valmistui Turun ja Liedon asemanseudun välille vuonna 1967.[5] Lukuisista liikenneonnettomuuksista tunnetuksi tullut valtateiden 2 ja 9 risteys Huittisten Mommolassa muutettiin samana vuonna eritasoristeykseksi.[6]

1960- ja 1970-lukujen vaihteessa valmistui uusi valtatieosuus Aurasta Loimaan ja Humppilan kautta Lempäälän Kuljuun, jossa se yhtyi valtatiehen 3. Turun ja Auran välillä on tien vanha reitti säilynyt varsin hyvin seututienä 222. Reitti Aurasta Huittisten kautta Nokialle sai numeron 41 ja Nokian ja Tampereen välinen osuus numeron 11. Vanha valtatie on monin paikoin muuallakin, mm. Huittisissa, Sastamalassa ja Nokialla edelleen käytössä yleisenä tienä, lyhyempiä osuuksia on myös paikallis- ja yksityisteinä.

1970-luvulla valmistui reitti Tampereelta Orivedelle. Siihen asti tie 9 oli kulkenut valtateiden 3 ja 12 kanssa samaa reittiä Tampereen Kalevan, Messukylän ja Kaukajärven kautta Kangasalan keskustaan ja keskustan itäpuolella olevan Huutijärven risteykseen asti, josta tie kulki Längelmäveden rantoja Orivedelle. Tie Kaukajärveltä Kangasalle on nykyisin numeroltaan 339. Huutijärven ja Oriveden välinen järvenrantareitti muuttui maantieksi 324, mutta 1990-luvun lopulla se korotettiin kantatieksi 58.

Uusi reitti Jyväskylästä Lievestuoreen ja Hankasalmen kautta Suonenjoelle ja Kuopioon on valmistunut vasta 1970-luvulla. Sitä ennen reitti kulki kantatietä 69, joka tuolloin kulki Jyväskylästä Laukaaseen nykyisen seututien 637 reittiä. Laukaasta kantatie 69 jatkui Konneveden ja Rautalammin kautta Suonenjoelle ja edelleen nykyistä 9-tien reittiä Kuopioon.

Vuonna 1977 valmistui Jyväskylän ja Vaajakosken välinen moottoritie, jonka eräät ratkaisut nostivat tien rakentamiskustannukset varsin korkeiksi. Niinpä rahat eivät riittäneetkään Vaajakosken taajaman ohittamiseen, eikä ohitustietä ole vieläkään rakennettu.

1980–90-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen itäinen ohikulkutie valmistui vasta vuonna 1994. Sitä ennen valtatie 9 kulki Tampereen läpi.

1990-luvun puoliväliin saakka Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus oli yhteinen nelostien kanssa. Vuoden 1996 tienumerouudistuksessa nelostie viitoitettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolelta ja tie Lahdesta Jämsään sai uuden numeron 24. Jämsän ja Jyväskylän välille 24-tietä ei merkitty, vaan osuus on nykyisin vain 9-tietä.

2000–10-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 valmistui Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie ja siinä yhteydessä myös 9-tie sai uuden reitin: Kylmäkosken pohjoispuolelta rakennettiin noin kahdeksan kilometriä uutta tietä Toijalan luoteispuolelle, jossa 9-tie yhtyy valtatiehen 3. Turun ja Tampereen välinen matka piteni muutamalla kilometrillä, mutta toisaalta reitille syntyi 19 kilometriä uutta moottoritieosuutta. Vanha tie Kylmäkoskelta Lempäälään sai numeron 190.

Vuosina 2001–2003 tietä parannettiin merkittäväsi Oriveden ja Jämsän sekä Korpilahden ja Muuramen välillä. Tien suuntausta parannettiin tasaamalla mäkiä ja oikomalla mutkia, tietä levennettiin, sille rakennettiin keskikaiteellisia ohituskaistoja ja riista-aitoja sekä uusia siltoja ja eritasoliittymiä.[7]

Vuonna 2010 valtatietä 9 jatkettiin Kuopiosta Niiralan raja-asemalle liittämällä valtatie 17 ja kantatie 70 osaksi sitä.[8] Valtatien 9 viitoitus on puutteellista Joensuun Niittylahden ja Tohmajärven Onkamon välillä, sillä opasteissa on mainittu ainoastaan valtatien 6 viitoituskohde Lappeenranta ja myös valtatien 9 numero puuttuu osasta opasteita.

Syksyllä 2013 otettiin käyttöön Joensuun kaupungin ohittava moottoritie Siilaisten ja Repokallion eritasoliittymien välisellä, suurimmaksi osaksi valtatien 6 kanssa yhteisellä kuuden kilometrin osuudella. Samassa yhteydessä rakennettiin toinen silta Pielisjoen yli, uusi eritasoliittymä Karjalankadun liittymään sekä melusuojausta ja kevyen liikenteen väyliä. Olemassa olevia eritasoliittymiä parannettiin. Hankkeen valmistuttua myös nykyinen Ylämyllyn ja Siilaisten välinen nelikaistainen osuus muutettiin moottoritieksi.[9]

Joensuun kehätien valmistuttua nelikaistaisten osuuksien väliin oli jäämässä vajaan 4 kilometrin pituinen yksiajoratainen osuus. Tieosuus parannettiin moottoritieksi ja Karhunmäkeen rakennettiin uusi eritasoliittymä. Hanke valmistui vuonna 2014.[10][11]

Kuopion Päivärannan ja Siilinjärven Vuorelan välisellä valtateiden 5 ja 9 yhteisellä osuudella sijaitsi aiemmin kahden moottoritien väliin sijoittunut nelikaistainen sekaliikennetieosuus, jolla oli myös huonokuntoiset avattavat Kallansillat. Sillat jouduttiin avaamaan 300–400 kertaa purjehduskaudessa, mikä aiheutti merkittävää haittaa liikenteelle. Syksyllä 2014 valmistui uusi tieosuus moottoritienä, ja nostosillat korvattiin kiinteillä silloilla.[12] Lisäksi tien eritasoliittymiä parannettiin ja tien itäpuolelle rakennettiin rinnakkaistie ja kevyen liikenteen väylät. Hankkeen kustannusarvio oli noin 90 miljoonaa euroa. [13]

Lieto asema-Aura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väylävirasto on yhteistyössä Sitowise Oy:n kanssa laatinut tiesuunnitelman Säkyläntien (204) eritasoliittymän ja kantatien 41 liittymän välisen leveäkaistatien muuttamisesta nelikaistaiseksi. Tiesuunnitelma valmistui joulukuussa 2020, ja sen mukainen kustannusarvio hankkeesta olisi 45.34 miljoonaa euroa. Uusi nelikaistainen osuus olisi pituudeltaan 8.6 kilometriä. Jos tieosuus rakennetaan moottoritieksi, tekisi se Turun puoleisesta valtatien 9 moottoritieosuudesta yli 20 kilometriä pitkän. Tieosuudelle rakennettaisiin 2 uutta eritasoliittymää: Päivästön eritasoliittymä ja Prunkkalan eritasoliittymä. Päivästön eritasoliittymä rakennettaisiin valtatien 9 alittavan Päivästöntien kohdalle, ja Prunkkalan eritasoliittymä korvaamaan Auran nuortentalon ja kantatien 41 tasoliittymät. Leveäkaistatien muuttamista nelikaistaiseksi perustellaan sillä, etteivät nykyisen tien käyttäjät osaa käyttää leveäkaistatietä oikein.[14]

Tampere–Orivesi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkanmaan ELY-keskus suunnittelee Tampereen ja Oriveden välisen tieosuuden muuttamista nelikaistaiseksi. Hankkeen yleissuunnitelma valmistui marraskuussa 2010 ja se asetettiin maantielain mukaisesti nähtäville helmikuussa 2011. Yleissuunnitelman mukaan nykyiseen maastokäytävään sijoittuva tie toteutetaan moottoritienä Tampereen Alasjärven ja Kangasalan Ruutanan välisellä osuudella ja siitä Orivedelle nelikaistaisena keskikaiteellisena sekaliikennetienä. Hankkeen kustannusarvio on 110 miljoonaa euroa.[15] Yhteysvälin parantaminen on mukana vuoden 2012 liikennepoliittisen selonteon vuosien 2016–2022 liikenneverkon kehittämisohjelman suunnittelukohteena. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen suunnitteluvalmiutta edistetään ja jatkosuunnittelussa arvioidaan vaihtoehtoisia ratkaisuja ja monipuolisten keinojen hyödyntämistä.[16]

Jämsä–Korpilahti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikennevirasto suunnittelee Jämsän ja Korpilahden välillä olevan neljän ohituskaistan muuttamista keskikaiteelliseksi. Suunnitelman tavoitteena on parantaa tien liikenneturvallisuutta.[17]

Kuopion seutu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion itäpuolella sijaitsee vuonna 2018 valmistunut uusi Jännevirran silta.

Pitemmän tähtäimen suunnitelmissa on siirtää Kuopiossa valtatie 9 uuteen paikkaan 18 kilometrin matkalla. Uusi tie alkaisi nelikaistaisena Kuopion keskustan tuntumasta Maljalammen eritasoliittymän kohdalta ja alittaisi Männistön kaupunginosan 1,35 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa. Honkalahden kohdalle rakennettavan eritasoliittymän jälkeen tie muuttuisi kaksikaistaiseksi ja kulkisi Iso-Telkkoon Kallaveden ylittävää 1,28-kilometristä vinoköysisiltaa pitkin ja siitä edelleen Vaajasaloon. Tästä tie jatkuisi Kortejoen pohjoispuolitse metsävaltaisen maaston läpi ja yhtyisi nykyiseen tiehen hieman ennen Pelonniementien liittymää. Tien kaksikaistaiselle osuudelle rakennettaisiin kaksi ohituskaistaparia. Suunnitelmaan kuuluu yhteensä 21 siltaa ja neljä uutta eritasoliittymää, minkä lisäksi kahta nykyistä eritasoliittymää parannettaisiin. Uusi tie lyhentäisi Kuopion ja Joensuun välistä matkaa noin kymmenellä kilometrillä. Matka Kuopion keskustasta Vehmersalmelle lyhenisi noin 20 kilometrillä. Lisäksi tie korvaisi nykyisen Kortesalmen lossin. Hankkeen kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisesta tai rahoituksesta ei ole tehty päätöstä.[18]

Muut hankkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperin kunta ja Pohjois-Savon ELY-keskus suunnittelevat eritasoliittymää nykyiseen seututien 476 risteykseen Ylämyllyllä. Samalla tie rakennettaisiin nelikaistaiseksi liittymän ja nykyisen moottoritien välillä sekä keskikaiteelliseksi 2+1-tieksi liittymän länsipuolella.[19]

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Liikenneviraston tavoitteena on parantaa koko valtatietä niin, että vuonna 2025 koko tiellä olisi säännöllisesti keskikaiteellisia ohituskaistoja. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia ja edellyttäisivät tieinvestointeihin käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.[20]

  1. https://www.ely-keskus.fi/liikenneaiheiset-tiedotteet/-/asset_publisher/YU6yNGAi2SDP/content/valtatie-9-lle-uusia-riista-aitoja-ja-yksityistiejarjestelyita-pirkanmaa-
  2. https://vayla.fi/vt-9-loimaa
  3. https://vayla.fi/alasjarvi-kapykangas
  4. a b Raine Raitio: Liikenne muuttaa maisemaa, esimerkkinä Kangasala. Tietä perille: Mobilia-vuosikirja 1994, s. 86–89. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1994.
  5. Kirsti Lehtomäki (toim.): Liikkeelle! sanoi Kekkonen (Mobilia-vuosikirja 2015), s. 19. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2015.
  6. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 105. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  7. VT 9 Orivesi–Jämsä 13.2.2007. Destia. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 20.7.2007.
  8. Valtatie 9 ulottuu jatkossa läpi Suomen 16.2.2010. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 16.2.2010.
  9. Kehätie muutetaan moottoritieksi Karjalainen. 26.4.2011. Joensuu: Sanomalehti Karjalainen Oy. Arkistoitu 29.4.2011. Viitattu 29.4.2011.
  10. Valtatie 6 Reijola 20.3.2012. Pohjois-Savon ELY-keskus. Viitattu 23.8.2012.[vanhentunut linkki]
  11. Joensuun kehätien jatkon rahoitus varmistui Karjalainen. 22.5.2012. Joensuu: Sanomalehti Karjalainen Oy. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 23.8.2012.
  12. Hankkeen tilanne/ajankohtaista Valtatie 5:n parantaminen välillä Päiväranta–Vuorela. 13.8.2009. Tiehallinto. Viitattu 12.4.2016. [vanhentunut linkki]
  13. Valtatie 5:n parantaminen välillä Päiväranta–Vuorela 13.8.2009. Tiehallinto. Viitattu 12.4.2016. [vanhentunut linkki]
  14. Vt 9 välillä Lieto asema - Aura vayla.fi. 24.3.2022. Väylävirasto. Viitattu 26.12.2022.
  15. Valtatie 9 Tampere–Orivesi, Hankekortti 3.2.2011. Pirkanmaan ELY-keskus. Viitattu 21.5.2012.[vanhentunut linkki]
  16. Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä, Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 2012 12.4.2012. Liikenne- ja viestintäministeriö. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 21.5.2012.
  17. Pienemmät Keski-Suomen tiepiirin hankkeet 18.7.2007. Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 20.7.2007.
  18. Valtatie 17 välillä Kuopio–Vartiala 22.1.2007. Tiehallinto. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 3.8.2007.
  19. Ylämyllyn eritasoliittymän järjestelyt elinympäristölautakunnan esityslistalla 8.10.2020. Liperin kunta. Viitattu 15.10.2020.
  20. Heikura, Matti: Turvallisemman tieverkoston suunnitelmat valmiit. Kaleva, 13.7.2007, nro 188, s. 29. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356 Artikkelin lyhennetty verkkoversio. Viitattu 18.7.2007. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]