Siirry sisältöön

Naantali

Wikipediasta
Naantali
Nådendal

vaakuna

sijainti

Naantalin kaupungintalo ja tori heinäkuussa 2011
Naantalin kaupungintalo ja tori heinäkuussa 2011
Sijainti 60°28′05″N, 022°01′35″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 529
Hallinnollinen keskus Naantalin keskustaajama
Perustettu 1443
Kuntaliitokset Naantalin mlk (1964)
Merimasku (2009)
Velkua (2009)
Rymättylä (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 316,75 km²
233:nneksi suurin 2025 
Kokonaispinta-ala 688,25 km²
175:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 312,90 km²
– sisävesi 3,85 km²
– meri 371,50 km²
Väkiluku 20 390
53:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
– väestötiheys 65,16 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 14,4 %
– 15–64-v. 57,7 %
– yli 64-v. 27,9 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 94,1 %
– ruotsinkielisiä 1,3 %
– muut 4,6 %
Kunnallisvero 6,4 %
299:nneksi suurin 2026 [4]
Työttömyysaste 7,0 % (2019) [5]
Kaupunginjohtaja Laura Leppänen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2025–2029[6]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • Vihr.
 • PS
 • Vas.
 • KD
19
10
5
3
2
2
2
www.naantali.fi

Naantali (ruots. Nådendal) on kaupunki Suomessa. Vuonna 1443 perustettu kaupunki sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja siellä asuu 20 390 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 688,25 km², josta 3,85 km² on sisävesiä.[1] Väestötiheys on 65,16 asukasta/km². Kaupungin asukkaista suomenkielisiä on 97,6 % ja ruotsinkielisiä 1,7 %.

Naantalin naapurikunnat ovat Parainen, Masku, Raisio, Taivassalo ja Turku.

Naantalissa sijaitsee tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta.[7] Naantalin Luonnonmaalla järjestettiin asuntomessut vuonna 2022.[8]

Nimi ja vaakuna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalin nimi on jäänne luostarista, jonka yhteyteen kaupunki syntyi. Luostarin paikka oli latinankielellä Vallis gratiae (’Armon laakso’), ruotsiksi Nådendal.[9] Myös Naantalin vaakunan kirjaimet vg viittaavaat samaan termiin.lähde?

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1483–1899

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naantalin kirkko vuonna 1894
Naantalin kirkko

Keskiajalla perustettu Naantali on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Kirkkolliskokous esitti vuonna 1438 luostarin perustamista Ruotsi-Suomen itäiseen osaan. Luostari perustettiin Maskun Karinkylään, mutta paikka osoittautui epäsopivaksi. Perniön Pyhäjokeakin harkittiin, mutta 23.8. 1443 kuningas Kristofer Baijerilainen vahvisti, että luostari rakennetaan silloisen Raision Ailostenniemeen. Naantalin luostari ja sen alaisuuteen rakennettu kaupunki saivat privilegion kauppapaikalle.[10] Suurin osa ensimmäisistä nunnista saapui emoluostari Vadstenan luostarista. Nunnat kirjoivat kirkkotekstiilejä, mutta kutoivat myös käsineitä ja sukkia. Heidän sukissaan oli jotain, mitä Suomessa ei vielä tunnettu: muotoillut kantapäät. He myös opettivat käsityötaitojaan paikallisille asukkaille.[11]

Luostarin yhteyteen vuosina 1443–1462 rakennettu kirkko on kaupungin ainoa luostariajoilta säilynyt rakennus.[12] Luostari oli keskiajalla tärkeiä pyhiinvaelluskohde.[9]

Luostari suljettiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen, kun viimeinen nunna kuoli.[10] Kustaa Vaasa oli kieltänyt markkinoiden järjestämisen Naantalissa, mikä tarkoitti kaupungille suurta tulonmenetystä.[11] Tämä merkitsi kaupungille suurta lama-aikaa. Kaupunkilaiset saivat tuloja lähinnä villasukista. Parhaimpina vuosina sukkia kudottiin 25 000 ja niitä myytiin Turussa, Tukholmassa, Tallinnassa ja Pietarissa.[10]

Tulipalot olivat suomalaisissa tiiviisti rakennetuissa puukaupungeissa yleisiä.[9] Luostarinkirkko ja kaupunki paloivat vuonna 1628.[9] Palo sai alkunsa kirkon viereisen aitan katolta, josta yritettiin ampua naakkoja.[13] Pietari Brahe vahvisti kaupungin privilegiot[10] ja määräsi, että kaupunkiin piti tehdä aiempaa leveämpi Isokatu. Asukkaille annettiin kolme päivää aikaa siirtää talonsa kadun tieltä.[9] Vuonna 1635 pienessä satamakaupungissa oli 8 hevosta tai varsaa, 73 nautaeläintä, lähes sata lammasta, 7 sikaa ja 3 vuohta. Karjan kasvatus aiheutti kaupungissa hygieniaongelmia.[13]

Vuoden 1723 valtiopäivillä ehdotettiin, että Naantalilta poistettaisiin kauppaoikeudet ja kaupungin porvarit siirrettäisiin Turkuun. Ehdotus hylättiin.[10] Professori Peter Elfving huomasi Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen parantavat vaikutukset. Sillä lääkittiin esimerkiksi päänsärkyä, halvauksia, rintasärkyä, luulotautia, horkkaa, röhkää ja kihtiä.[10] mutta vettä myyneen yrityksen liiketoiminta loppui pian.[10] 1750-luvun lopulla kaupunki sai tullihuoneen. Sen portissa oli puinen aurinko -koriste, joka tunnettiin sittemmin Naantalin Aurinkona.[10] Villasukkia tehtiin vuosittain vientiin noin 20 000 paria aina 1800-luvulle asti.[11]

1800-luvun alussa kylpylätoiminta alkoi, kun Viluluodon terveyslähteelle avattiin pieni kaivohuone.[10] Vuonna 1863 Ailostenniemeen rakennettiin uusi kylpylä, jossa vieraili joka vuosi tuhansia ihmisiä. Miehille ja naisille oli tehty omat uimapaikat meren rannalle.[14] Kaupungista ostettiin Naantalin piparkakkuja tai Lindbomin sisarusten valmistamia Naantalin nukkeja.[10] Vuonna 1868 valmistui edelleen toiminnassa oleva ravintola Kaivohuone.lähde?

1900–1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupavuoreen perustettiin uusi Merikylpylä vuonna 1918. Maitse sinne pääsi kärrypolkua pitkin, mutta Turusta pääsi kylpylään myös höyrylaivalla. Kylpylä myytiin Huhtamäki-yhtymälle 1930-luvulla työntekijöiden lomapaikaksi.[14]

Naantalin kirkko ja ranta 1920-luvulla.

Vuonna 1922 Luonnonmaan saaressa sijaitsevasta Kultarannasta tuli tasavallan presidentin kesäasunto.[9] Saaren ja mantereen välille rakennettiin Ukko-Pekan silta.[10]

Vuonna 1933 Naantalissa järjestettiin pohjoismainen piispainkokous arkkipiispa Lauri Ingmanin toimiessa isäntänä.[15]

Jatkosodan aikana Valtion polttoainevarastolle etsittiin paikkaa. Neste sijoitettiin Naantaliin vuonna 1948.[10] Se otettiin käyttöön vuonna 1957. Uolevi Raaden ja Urho Kekkosen ehdotuksesta syntynyt öljynjalostamo oli Suomen ensimmäinen. Vuonna 1960 sen viereen rakennettiin Imatran Voiman omistama hiilivoimala.[13] Vuonna 1964 kaupungin asukasluku kasvoi huomattavasti, kun Naantali ja väkiluvultaan suurempi Naantalin maalaiskunta yhdistettiin.lähde?

Naantalin Kylpylä perustettiin vuonna 1984.[14] Turkulaisten yrittäjien, Ritva ja Pekka Niemen yhtiö Kuntoutusyhtymä Oy rakennutti sen Kalevanniemelle.lähde?

2000–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 kaupungissa oli 14 000 asukasta ja sen merkittäviin elinkeinoihin kuului matkailu, sähkötuotteiden valmistus ja öljynjalostus.[12]

Naantalin kuntaliitokset.

Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa.[9] Kaupungin nimi ja vaakuna säilyivät ennallaan. Vuoden 2011 osakuntaliitoksessa Livonsaaren ja Lempisaaren alueet siirtyivät Maskusta Naantaliin.[10] Liitosten jälkeen asukasluvuksi tuli vajaat 20 000.[16] Liitetyt alueet kasvattivat kaupungin pinta-alaa yhteensä noin 50 neliökilometriä, maata alueesta on runsaat 27 km², loput vesialuetta.lähde?

Turun Seudun Energiatuontannon omistama monipolttoainelaitos otettiin käyttöön vuonna 2017.[13]

Neste ilmoitti Naantalin jalostamon sulkemisesta vuonna 2020.[13] Vuonna 2023 Naantalin kaupungista tuli velaton. Muita Manner-Suomen velattomia kuntia oli silloin kuusi: Enonkoski, Hirvensalmi, Isojoki, Kauniainen, Multia ja Siikainen.[17]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalin keskusta on mantereen puolella. Tämän lisäksi Naantaliin kuuluvat Luonnonmaan ja Otavan saaret sekä suuri määrä pienempiä saaria, kuten Kailo, Livonsaari ja Palva. Saarten alue on enimmäkseen metsää ja maaseutua, kun taas manner on enimmäkseen taajamaa.lähde?

Naantalin naapurikunnat ovat Parainen, Masku, Raisio, Taivassalo ja Turku.

Naantalista on Turkuun 15 kilometriä.[18]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantaliin kuuluu tuhat saarta ja 1000 kilometriä rantaviivaa.[9] Naantalin edustan merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jossa erikokoiset salmet, selät ja saaret vaihtelevat. Turun-Naantalin edustan merialueen tilaa on systemaattisesti tarkkailtu 1960-luvun lopulta lähtien.[19]

Naantalin merkittävin luontokohde on valtakunnallisesti arvokas luonnonsuojelualue, Tamminiemen luonnonsuojelualue, josta suurin osa on jalopuuvaltaista kuivaa lehtometsää.lähde?

Naantalin keskustasta kilometri itään sijaitsee Luolalanjärvi, joka on suosittu lintuvesi.lähde?

Naantalin lounaisosissa sijaitsee Pakinaisten saaristo, joka on 571 hehtaarin kokoinen, saaristoinen Natura 2000- ja luonnonsuojelualue. Naantalin keskiosissa Merimaskussa sijaitsee noin 11 hehtaarin kokoinen Villivuoren luonnonsuojelualue joka on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty maakunnallisesti arvokkaana suojelukohteena luonnontieteellisin ja maisemallisin perustein. Villivuorella pesii uhanalainen kangaskiuru.lähde?

Luonnonmaan saaren länsirannalla sijaitsee Naantalin ainoa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Se on vanha ja kookas mänty, joka on maakunnallisesti arvokas luontokohde ja esitetty Turun seudun maakuntakaavassa.[20]

Merimaskun Villivuorella oli asutusta pronssikaudella, mistä kertovat paikalla sijaitsevat hiidenkiukaat. Villivuorelle on tehty opastettu luontopolku.[21]

Naantalin kaupungin nimikkokasvi on humala ja nimikkolintu on leppälintu.lähde?

Kaupunkikuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalin vanhan kaupungin tunnuspiirteitä ovat pääosin 1800-luvulla rakennetut[9] matalat puutalot, joiden ympärillä on puutarhoja.[12] Joidenkin talojen alla on keskiaikaisia ja 1600-luvulta peräisin olevia kivi- ja tiilikellareita.[9] Kadut ja kujat ovat kapeita. Kaupunki tuli tunnetuksi kylpylästään 1800-luvun toisella puoliskolla, jolloin kaupungissa alettiin viettää myös Unikeonpäivää.[12]

Puistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalin vanhimmat puistot sijaitsevat Vanhassakaupungissa.[22]

Lars Sonckin suunnitteleman ja 1920-luvulla valmistuneen[23]Kultarannan peruskorjaus valmistui syksyllä 2024. Se käsitti kiinteistön lisäksi myös piha-alueiden kunnostuksen.[24] 15 hehtaarin laajuisen[23] puiston suunnittelivat 1910-luvulla Svante Olsson ja Paul Olsson. Sen esikuva oli saksalaistyyppinen geometrinen muotopuutarha, joka edusti 1800-luvun arts and crafts -liikettä.[24] Tyyliin kuuluu esimerksi leikatut pensaat ja uusklassistiset puutarharakennukset. Puisto kuului Suomen ensimmäisiin arkkitehtonisen tyylin muotopuutarhoihin.[23] Paikalle istutettiin esimerkiksi yli 4000 kuusentainta, joilla korvattiin korkeaksi kasvaneesta kuusiaidasta noin kilometri. Kukkapenkkeihin asennettiin kastelujärjestelmä. Kultarannassa kasvaa noin 1700 ruusua, väreiltään valkoisia, vaaleanpunaisia ja punaisia. Puutarhan Suomi-tarhan kukat ovat sinisiä ja valkoisia. Kesäaikaan puisto on auki yleisölle perjantaisin kello 18–20 ilman pääsymaksua. Muina aikoina Naantali järjestää sinne opastettuja kierroksia.[24] Kultaranta on ollut Suomen presidenttien käytössä vuodesta 1920 lähtien. Sitä ennen tila kuului Alfred Kordelinille.[23]

Teersalon ranta on kunnostettu virkistyskäyttöön vuonna 2007.[25] Vuonna 2022 Naantalin keskustaan rakennettiin uusi puisto, Asemapäällikön puisto.[26]

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoviraston inventoinnin mukaan Naantalissa on seuraavat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt:

  • Naantalin kirkko ja Ailostenniemi[27]
  • Naantalin vanhakaupunki[28]
  • Merimaskun kirkko[29]
  • Rymättylän kirkko[30]
  • Velkuan kirkkomaisema[31]

Kunnalliset asiat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Naantalin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 11 328
1985
  
 13 246
1990
  
 14 622
1995
  
 15 854
2000
  
 16 743
2005
  
 17 788
2010
  
 18 596
2015
  
 18 961
2020
  
 19 301
Lähde: Tilastokeskus.[32]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Naantalissa oli 19 850 asukasta, joista 16 972 asui taajamissa, 2 637 haja-asutusalueilla ja 241:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Naantalin taajama-aste oli 86,6 %.[33] Naantalin taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken[34]:

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2023)
1Turun keskustaajama*14 749
2Järvensuu1 171
3Rymättylän kirkonkylä716
4Isokylä430

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Naantalin keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Naantalin lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle.[34] Vuonna 2022 Turun keskustaajamassa oli yhteensä 286 957 asukasta ja sen pinta-ala on 284,44 neliökilometriä.[35]

Kaupunginosat ennen kuntaliitosta 2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantali on kaupunkisuunnittelua ja tilastointia varten jaettu 21 kaupunginosaan, joista 12 sijaitsee mantereella ja loput Luonnonmaalla. Mannerpuolella asuu 12 207 asukasta.

Kaupunginosat ja asukasluvut:

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalissa toimii kahdeksan alakoulua: Karvetin koulu, Kuparivuoren koulu, Lietsalan koulu, Luonnonmaan koulu, Merimaskun koulu, Rymättylän koulu, Taimon koulu ja Velkuan yhtenäiskoulu. Yläkouluja on kaksi: Suopellon koulu ja Maijamäen koulu.[36] Kaupungissa on myös Naantalin lukio.[37]

Koulutusta tarjoavat myös Naantalin opisto ja Naantalin musiikkopisto.lähde?

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nesteen omistama Naantalin öljynjalostamon satama on osa Naantalin satamaa.

Vuonna 2023 Naantalin työpaikoista 67 prosenttia oli palveluissa, 29 prosenttia jalostuksessa ja 2 prosenttia alkutuotannossa.[18] Suurimpia työnantajia olivat Naantalin kaupunki, Sunborn Saga, Stera Group, Condite, Finnfeeds Finland, Kymppi-Katto, Technion, Neste, ExxonMobil Finland, Mauste-Sallinen, L&T Teollisuuspalvelut, Naantali Steel Service Centre, Transmar, Turun Korjaustelakka ja Turun Osuuskauppa.[18]

Matkailun osuus koko kaupungin liikevaihdosta oli vuonna 2023 lähes neljä prosenttia.[38] Vuonna 2020 kaupungissa oli lähes 5000 vapaa-ajan asuntoa.[18] Finnlinesin ropax-alukset Finnsirius ja Finncanopus aloittivat liikennöinnin Naantalista Kappelskäriin vuonna 2023.[39]

Naantalin satama oli aiemmin yksi Suomen suurimpia tavarasatamia.[40] Nykyisin siellä toimii myös yksi matkustajaliikenteeseen keskittynyt varustamo. Finnlinesin alukset kulkevat sieltä Kapellskäriin.[41] Satamassa sijaitsee myös Exxon Mobilin Naantalin voiteluainetehdas, Finnfeeds Finland, Neste, Suomen Viljavan Naantalin viljasiilot, Turun Korjaustelakka ja Turun Seudun Energiatuotanto.[42]

Luonnonmaalla sijaitseva Turun Korjaustelakka Oy on Pohjois-Euroopan suurin kuivatelakka. Siellä korjataan esimerkiksi autolauttoja ja säiliöaluksia.[43]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantaliin johtava päätie on Armonlaaksontie eli kantatie 40 eli E18. Saaristoon johtava tie on Rymättyläntie eli seututie 189 ja mantereesta erottava silta on Naantalinsalmen silta. Ukko-Pekan silta sen vieressä on jalankululle ja pyöräilylle.lähde? Pyöräilijöille tarkoitettu noin sadan kilometrin mittainen Pieni rengastie kulkee Paraisten, Naantalin, Kustavin ja Taivassalon saaristossa.[44] Saaristoon pääsee losseilla ja yhteysaluksilla, joista suurin osa on maksuttomia. Hankan satamasta pääsee kesäkaudella Seilin kautta Nauvoon.[45]

Raision keskustan kautta kulkeva vanha Naantalintie on Turun ja Naantalin välisen tiheän bussiliikenteen pääreitti. Kaupunkiin johtaa myös rautatie Raisiosta, mutta sillä ei ole enää henkilöliikennettä. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama. Naantalista 15 kilometrin säteellä Turussa sijaitsevat Turun lentoasema, kolme rautatieasemaa (satama, päärautatieasema ja Kupittaa) sekä Turun satama.lähde?

Vesi-, jäte- ja energiahuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1954–2011 raakavettä saatiin Raision-Naantalin vesilaitokselta. Kaupungin talousvesi on peräisin Virttaankankaan tekopohjavedestä.[13] Nykyisin Naantalin käyttövedestä vastaa Naantalin vesihuoltolaitos.[46] Viialan–Kukolan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön vuonna 1975. Vuosina 1998–2009 jätevesiä käsitteli Raision Temppelivuoren kalliopuhdistamo. Nykyisin jätevedet käsittelee Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo.[13]

Jätehuollon ja kierrätyksen hoitaa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.[47]

Vuonna 1982 käyttöön otettu Naantalin voimalaitos tuottaa suurimman osan kaukolämmöstä Turun seudulla.[13]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalilla on neljä ystävyyskaupunkia: Ruotsin Vadstena, Tanskan Nordfyn, Norjan Svelvik ja Islannin Vestturbyggd.[18]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta Luonnonmaan saarella.
Naantalin vanhaa kaupunkia (2012)
Muumi- ja Hemulin talo Muumimaailmassa.
Karvetin kaupunginosa.

Naantalin vanha kaupunki on vanha puutaloalue, joka on tärkeä kulttuurisesti ja rakennushistoriallisesti.[48] Vanhankaupunki sijoittuu Kuparivuoren viereen. Kuparivuoren Rakkaudenpolku on suosittu ulkoilureitti sieltä avautuvien maisemien vuoksi. Kävelytieltä näkee meren, Naantalin vierasvenesataman, presidentin kesäasunnon Kultarannan, vanhan kaupungin ja Kailon saaren,[48] jossa sijaitsee Muumimaailma.

Kaupungin muita nähtävyyksiä ovat luostarikirkon lisäksi venesatama, ravintolat, kahvilat, pienet putiikit ja galleriat.

Museot ja kokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalissa järjestettäviä tapahtumia:

  • Naantalin vespersoittoperinne alkoi vuonna 1924. Idean toi Suomeen lehtori Julius Finnberg, joka oli tutustunut perinteeseen opintomatkallaan Saksan Hallessa. Kesäkuun alusta elokuun loppuun Vanhankaupungin rannassa Trumputtaja huutaa ja rummuttaa kello 19.55, viisi minuuttia ennen vesperin alkua. Versperit soitetaan kolmeen suuntaan: ensin presidentille kohti Kultarantaa, sitten kaupungille ja lopuksi merelle päin.[51] [52] 1700-luvulla trumputtajat levittivät uutisia. He rummuttivat joulurauhan alkamisesta ja ilmoittivat palotarkastuksista.[53] Tapa katosi, kun sanomalehdet yleistyivät 1800-luvulla. Naantalissa oli trumputtajia 1920-luvulle asti. Osaksi vesperperinnettä trumputtajat otettiin osaksi vesperperinnettä 2010-luvun alussa.[54]
  • Naantalin Musiikkijuhlat järjestetään kesäkuussa. Professori Arto Noras toimi tapahtuman taiteellisena johtajana 42 vuotta, vuoteen 2022 asti. Tapahtumassa oli silloin yli 200 esiintyjää, 27 konserttia ja oheistapahtumia. Tapahtumia järjestetään esimerkiksi lähialueiden kirkoissa.[55]
  • Unikeonpäivää on vietetty Naantalissa ainakin 1800-luvun alusta asti. Ensimmäinen vuoden unikeko valittiin vuonna 1958. Unikeko heitetään veteen vanhankaupungin vierasvenesatamassa kello 8.00 27. heinäkuuta.[56]
  • Kaupungin syntymäpäivä 23. elokuuta on Naantali-päivä. Sitä vietetään esimerkiksi puistojuhlassa, jossa jaetaan Vallis Gratiae -mitali ja paljastetaan kotipihakilpailun voittajat.[57]
  • 2010-luvun alusta lähtien lokakuussa on järjestetty Lux Gratiae -tapahtuma, jonka ohjelmaan kuuluu kuvataidetta, musiikkia, valotaidetta ja runoja.[58]

Vuonna 2022 Suomen Asuntomessut järjestettiin Naantalin Luonnonmaalla.[8]

Esittävät taiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalissa on yksi ympäri vuoden toimiva teatteri, Naantalin teatteri. Kesäisin toimivia teattereita ovat Merimaskun Teatteri ja Rymättylän Teatteri.[59]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Naantalissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[66]:

Nämä seurakunnat muodostavat Naantalin seurakuntayhtymän[67].

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Naantalissa toimii Naantalin helluntaiseurakunta.[68]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Naantalin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[69]

Pyhäkköjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Naantalin kaupungin nykyisellä alueella[66]:

Liikunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntapaikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalissa on kaksi golfkenttää. Vuonna 2006 avattiin Aurinko Golf Venkaan ja 2007 Kultaranta Golf Luonnonmaalle. Molemmilla kentillä on täysimittainen 18-reikäinen golfkenttä; Aurinko Golf:issa on lisäksi tasoituskelpoinen 9 reiän kenttä ja Kultaranta Golf:issa par 3- ja par 2-kentät. Molemmilta kentiltä löytyy myös klubitalo palveluineen.lähde?

Urheiluseurat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalin tunnetuimmat urheiluseurat ovat Naantalin Löyly (lajeina maastohiihto ja yleisurheilu) sekä VG-62 (lajeina jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, ringette, yksinluistelu ja muodostelmaluistelu). Näiden seurojen toiminta keskittyy Kuparivuoren mäelle, jossa sijaitsee yleisurheilukenttä ja kaksi jäähallia, vuonna 2002 avattu 500-katsomopaikkainen Aurinkoareena ja 1986 avattu Kuparivuori-halli.[70] Koripallossa Naantalia edustaa Naantalin Koripalloilijat (NaKo).lähde?

Naantalin salibandyseura on SB Naantali. Joukkueita on naisissa, miehissä ja junioreissa.lähde?

Miehet pelaavat lentopalloa ykkössarjassa, kolmossarjassa ja viitossarjassa. Naiset pelaavat nelossarjassa. Joukkue on VG-62.lähde?

Suomen ensimmäinen ringetteturnaus järjestettiin vuonna 1980 ja siihen osallistui kaksi naantalilaista joukkuetta. Nykyään ringetteä pelataan Naantalin VG-62-joukkueessa.lähde?

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalin alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Naantalin murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[71]

Kansanperinteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Birgittalaisluostarin nunnat opettivat naantalilaisille käsitöitä 1400-luvulla ja etenkin villasukkien neulomisesta tuli kaupungille tärkeä elinkeino.[72] Muualla Suomessa villasukat yleistyivät vasta 1600-luvulla osana miesten pukeutumista.[73] Neulomistaito kansanomaistui Suomessa 1700- ja 1800-luvuilla.[74] Keskiajalla Naantalissa neulottiin pitkävartisia sukkia, jotka olivat valkoisia tai sinivalkoraidallisia.[73]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinlohi, piparkakut sekä omenaviipaleilla täytetty hapanleipä, omenaleipä.[75]

Naantalin saaristoon kuuluva Rymättylä on yksi Suomen merkittävimmistä varhaisperunan tuottajista. Suomen ensimmäiset varhaisperunat nostetaan yleensä Rymättylästä ja Paraisiin kuuluvasta Houtskarista.[76]

Viittauksia kulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naantalin vierasvenesatamaa, ja Risto Räppääjä -elokuvista tuttu ”Elvi-tädin kioski”
  • Sanonnan mukaan jokin voi paistaa kuin Naantalin aurinko. Sanonta on peräisin noin vuonna 1750 rakennetusta Naantalin tullihuoneesta, jonka Tullikadun ja Kaivokadun kulmassa sijaitsevaa porttia koristi puinen, sädehtivä aurinko.[77]
  • Risto Räppääjä -elokuvia on kuvattu Naantalin vanhassa kaupungissa.

Kuvia Naantalista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naantali nähtynä Muumimaailmasta. Vasemmalla Kailon saareen vievä ponttoonisilta, sen oikealla puolella Naantalin kirkko ja venesatamaa.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 15.11.2021.
  6. ↑ Kuntavaalit 2025, Naantali Oikeusministeriö. Viitattu 15.11.2021.
  7. ↑ Kultaranta Presidentti. 1.9.2025. Viitattu 17.10.2025.
  8. 1 2 Hiltunen, Susanne: Kolmen vuoden takaisella messualueella asukkaat tuntevat toisensa ja nauttivat luonnonrauhasta ts.fi. 31.8.2025. Viitattu 17.10.2025.
  9. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Naantali – Nådendal historiallisetkaupungit.fi. Viitattu 17.10.2025.
  10. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Naantalin historiaa | Naantali www.naantali.fi. Viitattu 17.10.2025.
  11. 1 2 3 Rask, Regina: 1400-luvulla Suomeen saapui innovaatio, joka edelleen hankaloittaa jokaisen sukankutojan elämää Yle Uutiset. 13.11.2024. Viitattu 20.10.2025.
  12. 1 2 3 4 "Kuin Naantalin aurinko" Elävä arkisto. 22.1.2007. Viitattu 17.10.2025.
  13. 1 2 3 4 5 6 7 8 Vuorisalo, Timo; Laihonen, Pasi: Naantalin ympäristöhistoriaa: naakkafiaskosta maakunnan ilmastoveturiksi Turun Sanomat. 28.1.2024. Viitattu 28.10.2025.
  14. 1 2 3 toimitus: Naantalin kylpylälaitoksen historiasta on säilynyt kosolti kuvia Turun Seutusanomat. 23.3.2018. Viitattu 20.10.2025.
  15. ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1885-1944”, Kristinuskon historia 2000, s. 145. (3. osa) Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5
  16. ↑ Kuntaliitos hyväksyttiin valtuustoissa pienin murinoin (Arkistoitu – Internet Archive) (Turun Sanomat 28. elokuuta 2007)
  17. ↑ Vehmanen, Jukka: Rikas Naantali liittyi harvojen velattomien joukkoon – kaupunginjohtaja kertoo, joko on verojen laskun aika Turun Sanomat. 11.8.2023. Viitattu 28.10.2025.
  18. 1 2 3 4 5 Tilastot | Naantali www.naantali.fi. Viitattu 28.10.2025.
  19. ↑ http://www.naantali.fi/ymparisto_ja_luonto/fi_FI/ymparisto_ja_luonto/
  20. ↑ Naantalin Kaupunki: Lausunnot ja muistitukset Naantalin Luonnonmaan, Lapilan ja muiden saarien 7.4.-21.5.2008 nähtävillä olleesta osayleiskaavaehdotuksesta naantali.fi. 1.12.2008. Viitattu 3.3.2009.[vanhentunut linkki]
  21. 1 2 3 Merimaskun nähtävyydet Visit Naantali. Viitattu 28.10.2025.
  22. ↑ Puistot | Naantali www.naantali.fi. Viitattu 28.10.2025.
  23. 1 2 3 4 Kultarannan puisto avautuu yleisölle jälleen kesällä Hämeen Sanomat. 28.4.2025. Viitattu 28.10.2025.
  24. 1 2 3 Lauri, Juho; Kykkänen, Valtteri: Kyllä Stubbien nyt kelpaa: Tältä näyttää yli 50 miljoonalla täysin uusittu Kultaranta mtvuutiset.fi. 28.4.2025. Viitattu 28.10.2025.
  25. 1 2 Velkuan nähtävyydet Visit Naantali. Viitattu 28.10.2025.
  26. ↑ Naantalin keskustaan uusi puisto Turun Sanomat. 10.2.2022. Viitattu 28.10.2025.
  27. ↑ Naantalin kirkko ja Ailostenniemi www.rky.fi. Viitattu 28.10.2025.
  28. ↑ Naantalin vanhakaupunki www.rky.fi. Viitattu 28.10.2025.
  29. ↑ Merimaskun kirkko www.rky.fi. Viitattu 28.10.2025.
  30. ↑ Rymättylän kirkko www.rky.fi. Viitattu 28.10.2025.
  31. ↑ Velkuan kirkkomaisema www.rky.fi. Viitattu 28.10.2025.
  32. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 18.1.2018.
  33. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 2023. Tilastokeskus. Viitattu 20.10.2025.
  34. 1 2 Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 20.10.2025.
  35. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2022 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 20.10.2025.
  36. ↑ Peruskoulut | Naantali www.naantali.fi. Viitattu 17.10.2025.
  37. ↑ Naantalin lukio | Naantali www.naantali.fi. Viitattu 17.10.2025.
  38. ↑ Naantalin matkailutulo kasvussa | Naantali www.naantali.fi. Viitattu 28.10.2025.
  39. ↑ Pulliainen, Mikko: Finnlinesin tulevat ropax-alukset lähestyvät perinteistä risteilyautolauttaa Tekniikka&Talous. 5.10.2022. Viitattu 6.11.2025.
  40. ↑ Ylänen, Mari: Turku ja Naantali lämmittävät jälleen satamayhteistyötä Ilta-Sanomat. 14.10.2003. Viitattu 28.10.2025.
  41. ↑ Hjelt, Yrjö; Kuivalainen, Arttu: Naantalin satama nousi uneliaasta rahtisatamasta matkustajien suosikiksi Yle Uutiset. 14.7.2025. Viitattu 28.10.2025.
  42. ↑ Satamasidonnainen teollisuus Port of Naantali. Viitattu 28.10.2025.
  43. ↑ Silja Symphony matkaa tänään Turun korjaustelakalle ts.fi. 7.1.2019. Viitattu 28.10.2025.
  44. ↑ Pyöräily saaristossa on senttipeliä olemattomiksi murentuneiden pientareiden takia Yle Uutiset. 3.7.2020. Viitattu 20.10.2025.
  45. ↑ Saariston yhteysalus- ja lauttaliikenne Visit Naantali. Viitattu 20.10.2025.
  46. ↑ Naantalin vesihuoltolaitos | Naantali www.naantali.fi. Viitattu 28.10.2025.
  47. ↑ Jätehuolto ja kierrätys | Naantali www.naantali.fi. Viitattu 28.10.2025.
  48. 1 2 Vehmanen, Jukka: Rakkaudenpolulta uupuvat pian enää pussauskopit Turun Sanomat. 1.2.2020. Viitattu 20.10.2025.
  49. ↑ Marjamäki, Tuomas: Axel Haartmanin koti Casa Haarman Naantalissa on keräilijän paratiisi Apu360. 31.7.2021. Viitattu 20.10.2025.
  50. 1 2 3 Rymättylän nähtävyydet Visit Naantali. Viitattu 28.10.2025.
  51. ↑ Toukokuu tuo iltasoitot Naantaliin Turun Sanomat. 30.4.2021. Viitattu 28.10.2025.
  52. ↑ Haarala, Joona: Juhannuksena ainakin yksi kaupunki on aivan täynnä Yle Uutiset. 19.6.2015. Viitattu 28.10.2025.
  53. ↑ Tytötkin saavat trumputtaa aamuset.fi. 22.5.2015. Viitattu 28.10.2025.
  54. ↑ Laaksonen, Veera: Trumputusta tänä vuonna täydellä naisenergialla Rannikkoseutu. 11.7.2019. Viitattu 28.10.2025.
  55. ↑ Lähteenmäki, Lassi: Koronavuosina hioutunut musiikkijuhla soi monipuolisesti Naantalissa Yle Uutiset. 6.6.2022. Viitattu 28.10.2025.
  56. ↑ Valtakunnan unikeko paljastetaan tänään Yle Uutiset. 27.7.2025. Viitattu 28.10.2025.
  57. ↑ Naantali täyttää ensi viikolla 580 vuotta Rannikkoseutu. 17.8.2023. Viitattu 28.10.2025.
  58. ↑ Näsänen, Aleksi: "Tämä on pienen kaupungin kiva pieni kulttuuritapahtuma" Turun Sanomat. 14.10.2022. Viitattu 28.10.2025.
  59. ↑ Teatterit | Naantali www.naantali.fi. Viitattu 28.10.2025.
  60. 1 2 3 4 Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
  61. ↑ Pirkko Arhippa Kustannus Mäkelä. Arkistoitu 12.10.2017. Viitattu 14.3.2019.
  62. ↑ Carstens, Wilhelmina Kirja-Sampo. Viitattu 14.3.2019.
  63. ↑ Kuka on SAK:n johtoon nousemassa oleva Jarkko Eloranta? Yle. Viitattu 14.3.2019.
  64. ↑ Missä hän on nyt | Joel Hallikainen Helsingin Sanomat. 5.7.2025. Viitattu 6.11.2025.
  65. 1 2 Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  66. 1 2 Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  67. ↑ Naantalin seurakuntayhtymä Naantalin seurakuntayhtymä. Viitattu 27.1.2012.
  68. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  69. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  70. ↑ Jäähallit naantali.fi. 13.3.2013. Naantalin kaupunki. Viitattu 14.11.2015.
  71. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  72. ↑ Heikkinen, Piia: Jättisukalla kirjoitetaan historiaa Turun Sanomat. 24.1.2010. Viitattu 20.10.2025.
  73. 1 2 Vismanen, Pirjo: Puikot kilisten historiaa eläväksi ts.fi. 17.8.2005. Viitattu 20.10.2025.
  74. ↑ Mikkonen, Minttu: Muoti määrää sukkienkin pituuden Helsingin Sanomat. 3.10.2015. Viitattu 20.10.2025.
  75. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 26. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  76. ↑ Naakka, Anna-Maija: ”Kustannukset ovat nousseet ihan järkyttävästi” Ilta-Sanomat. 13.6.2023. Viitattu 28.10.2025.
  77. ↑ Tammi, Jari: Suuri vertailusanakirja, s. 590. Jyväskylä: Pikku-idis, 2008. ISBN 978-952-9589-37-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Naantali Wikimedia Commonsissa
Naantali
Naantalin vaakuna
Naantalin kaupunginosat
Naantalin luonnonsuojelualueet
MannerMurikon pähkinäpensaslehto • Vengan jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto • Haanvuoren jalopuumetsikkö
LuonnonmaaTamminiemen luonnonsuojelualue • Upalingon pähkinäpensaslehto • Kirstilän lehmusmetsikkö • Kirstilän tammimetsikkö • Villan tammireunus • Kunnaisten jalopuumetsikkö • Riihiluodon luonnonsuojelualue
LapilaLammen jalopuumetsikkö • Ruuhimäen pähkinäpensaslehto • Ruuhimäen jalopuumetsikkö • Lapilan keskiosan jalopuumetsiköt
MerimaskuVillivuoren luonnonsuojelualue
RymättyläHärmistön luonnonsuojelualue • Pakinaisten saaristo

Huom! Ruotsalaisen lehdon luonnonsuojelualue, Pähkinäistenmaan luonnonsuojelualue ja Pakinaisten-Seilin saariston luonnonsuojelualue on sisällytetty laajempaan kokonaisuuten Pakinaisten saaristo.

Naantalin kaupunginjohtajat

Oskari Tervo (1930–1942) | Lasse Kangas (1943–1956 ja 1958–1959) | Osmo Suontila (1956–1959 vt. kaupunginjohtaja) | Jaakko Kalkas (1959–1975) | Mauno Holma (1975–1976 vt. kaupunginjohtaja)
Jorma Kallio (1976–2000) | Timo Kvist (2000–2014) | Martti Sipponen (2012–2014 vs. kaupunginjohtaja) | Jouni Mutanen (2014–2021) | Laura Leppänen (2021–)

Suomen keskiaikaiset kaupungit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Naantali&oldid=23667829”