Kantatie 40

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
40
E 18
Kantatie 40
Turun kehätie
Kantatie 40 on merkitty karttaan nuolella.
Kantatie 40 on merkitty karttaan nuolella.
Maa Suomi
Tieluokka kantatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 34 km
Alkupiste 189 Naantali
Reitti Raisio Turku Lieto Kaarina
Päätepiste Kaarina (34 km)
Kantatie 40 Turun Kärsämäessä
Kantatie 40:n ja Raisiontien risteys Raision keskustassa

Kantatie 40 (myös Turun kehätie)[1] on Naantalista Raision kautta Turun ydinkaupunkialueen pohjoispuolitse Kaarinaan kulkeva kantatie. Tien pituus on 34 kilometriä, ja se on lähes koko matkaltaan osa E18-tietä. Suikkilantien eli Turun satamayhteyden valmistumisen myötä E18 on viitoitettu Turun ja Naantalin satamiin vain Turun kehätien kautta.lähde?

E18 Turun kehätie (kt 40) kuuluu EU:n TEN-T Skandinavia - Välimeri -ydinverkkokäytävään. Turun kehätie liittää Turun ja Naantalin TEN-T satamat ja toisen Suomen TEN-T lentokentistä, Turun lento-aseman, ydinverkkokäytävään. Lisäksi Turun kehätie yhdistää Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtateiden vt 8, vt 9, vt 10 ja vt 1 välistä liikennettä. Tieyhteys on merkittävä kuljetusten välittäjä Turun ja Naantalin satamien ja Pietarin välillä. Yhteysväliä on viime vuosina kehitetty sekä Turun ja Helsingin välillä, että Helsingin ja Vaalimaan välillä. Turun kehätien osuudelle ei kuitenkaan ole viime vuosien aikana toteutettu merkittäviä kehittämistoimenpiteitä ja tiejakso on palvelutasoltaan muuta Suomen E18 TEN-T -tieyhteyttä alempi. Turun kehätien valtateiden 1 ja 8 välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän esittämään runkotieverkkoon[2]. Turun kaupunkiseudulla kehätiellä on valtakunnallisen tehtävänsä lisäksi suuri merkitys seudullisesti yhdistäessään Turun ja ympäristökuntien alueita toisiinsa.lähde?

Kehätie on teknisiltä ominaisuuksiltaan ja ympäristöltään vaihteleva. Naantalin ja Raisionkaaren liittymän välillä kehätie on tasoliittymin tai eritasoliittymin varustettu 2-kaistainen tie, jonka nopeusrajoitus on pääosin 60–80 km/h. Nesteen eritasoliittymän kohdalla E18 pääsuunta on alisteinen maantielle 185 (Naantalin pikatie), josta aiheutuu toimivuusongelma. Raision keskustan kohdalla väylä muuttuu 2+2-kaistaiseksi ja se kulkee taajamamerkeillä varustetun alueen sisäpuolella. Kyseisellä kohdalla tien nopeusrajoitus on 50 km/h ja liittymät on varustettu liikennevaloilla aina valtatien 8 ramppiliittymiin saakka. Valtateiden 8 ja 10 välillä (Raision eritasoliittymä-Kauselan eritasoliittymä) kehätie on keskialueella varustettu 2+2-kaistainen tie, jonka nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h ja liittymät ovat eritasoliittymiä. Kauselan ja Kirismäen välillä kehätie muuttuu 2-kaistaiseksi, sen liittymät ovat tasoliittymiä Tuulisuon eritasoliittymää lukuun ottamatta ja nopeusrajoitus on 80–100 km/h.lähde?

Turun kehätien keskeisimmät liikenteelliset ongelmat kohdistuvat sen liittymiin. Valo-ohjatuissa liittymissä toimivuus ruuhka-aikoina on äärirajoilla ja mm. kuljetukset sekä muu päätien liikenne joutuu toistuvasti pysähtymään. Huonoin toimivuus kohdistuu satamayhteyksien solmupisteenä olevaan Raision eritasoliittymään (E8 / E18), jonka läpäisee n. 50 000 autoa/vrk. Sujuvuuden lisäksi liittymissä on turvallisuuspuutteita. Liikenteen edelleen kasvaessa ongelmat laajenevat merkittävästi ja tie ruuhkautuu yhä enemmän liittymien sekä kaksikaistaisten osuuksien osalta estäen sujuvaa ja turvallista liikennettä sekä haitaten erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksia.lähde?

Merkittäviä parantamistarpeita on välillä Vanto-Raisionkaari, Raision keskustassa ja Raision eritasoliittymässä sekä välillä Kausela-Kirismäki. Lisäksi puutteita on rinnakkaiskatuverkossa ja liikenteen ohjausjärjestelmissä.lähde?

Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohikulkutie kulkee seuraavien kuntien ja Turun kaupunginosien kautta (lueteltu lännestä itään):

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ohikulkutien ensimmäinen osa Raision ja Auranlaakson välillä valmistui kaksikaistaisena vuonna 1960 ja Auranlaakson ja Piikkiön välinen osuus vuonna 1963. Tietä jatkettiin Raisiosta Naantaliin vuonna 1989[3]. Lisäksi osuutta Raisio–Auranlaakso ryhdyttiin laajentamaan kaksiajorataiseksi. Raision keskustan ja Kuninkojan välinen osuus valmistui vuonna 1993, loput vuonna 1995[4].

Tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiehallinto ja Liedon kunta ovat aloittivat huhtikuussa 2007 Tuulissuon eritasoliittymän rakentamisen sekä muut tiejärjestelyt Palomäen ja Tuulissuon kohdalla Liedossa. Rakennustyöt valmistuivat syksyllä 2008. Hankkeen kustannusarvio oli noin 8,6 miljoonaa euroa.[5]

Piikkiön ja Auranlaakson välisen osuuden muuttamista nelikaistaiseksi on esitetty suuriin liikennemääriin vedoten,[6] mutta hankkeen toteuttaminen ei ole lähivuosien ohjelmassa.lähde?

Eurooppatiehen E18 kuuluva Turun kehätie on yksi Suomen tärkeimmistä päätieyhteyksistä. Tiestä on tarkoitus kehittää kokonaisuudessaan korkeatasoinen yhteys Naantalista ja Turusta Helsingin kautta Vaalimaalle. Kauselan ja Kirismäen välisen osuuden kehittämishanke pyritään saamaan seuraavan hallituskauden toteuttamisohjelmiin, jolloin rakentaminen aloitettaisiin vuoden 2013 jälkeen. [7]

TEN-T tieverkko halutaan kehittää yhtenäiseksi liikenneverkoksi. Suomi on sitoutunut toteuttamaan TEN-T ydinverkkoon kuuluvat väylät EU:n vaatimaan laatutasoon vuoteen 2030 mennessä. Turun kehätie on tällä hetkellä palvelutasoltaan muuta Suomen E18 TEN-T -tieyhteyttä alempi. Tietä kehitetään korkeatasoiseksi yhteydeksi Naantalista ja Turusta Helsingin kautta Vaalimalle. Turun kehätietä parannetaan kolmessa eri osahankkeessa. Naantali-Raisio -välillä on laaditaan v. 2015-2017 yleissuunnitelmaa ja ympäristövaikutusten arviointia (YVA), Raision keskustan kohdasta on laadittu aluevaraussuunnitelma v. 2014 ja Kausela-Kirismäki -välillä käynnistetään tiesuunnitelman laadinta v. 2016.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. E18 Turun kehätien parantaminen - ELY-keskus www.ely-keskus.fi. Viitattu 16.12.2015.
  2. Työryhmä esittää: Neljännes pääteistä ja puolet radoista runkoverkoiksi (työryhmän esitys) 29.9.2006. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 14.1.2008.
  3. Grönroos, Matti: Kantatie 40 Viitattu 16.4.2012.
  4. Lapintie, Pyry: Turun ohikulkutiellä voi nyt ajaa 100 kilometriä tunnissa. Helsingin Sanomat, 18.8.1993.
  5. Kantatien 40 liittymien parantaminen Tuulissuon–Palomäen kohdalla, Lieto 25.9.2007. Tiehallinto. Viitattu 14.1.2008.
  6. Kiviranta, Esko: Talousarvioaloite 455/2006 22.9.2006. Eduskunta. Viitattu 14.1.2008.
  7. Setälä, Ritva: Raisio varautunut maksamaan Ikean tiet Turun Sanomat. 6.4.2006. Turku: TS-Yhtymä Oy. Viitattu 23.7.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]