Lieto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lieto
Lundo
Lieto vaakuna.svg Lieto.sijainti.suomi.2015.svg

vaakuna

sijainti

Liedon kirkko
Liedon kirkko
www.lieto.fi
Sijainti 60°30′15″N, 022°27′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Hallinnollinen keskus Liedon kirkonkylä
Perustettu 1331
Kuntaliitokset Tarvasjoki (2015)
Kokonaispinta-ala 302,56 km²
262:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 300,49 km²
– sisävesi 2,07 km²
Väkiluku 19 632
57:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 65,33 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 20,6 %
– 15–64-v. 61,4 %
– yli 64-v. 18,0 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 95,9 %
ruotsinkielisiä 1,3 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 19,5 %
271:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 7,4 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Esko Poikela
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • Ps.

13
8
7
5
4
3
3

Lieto (ruots. Lundo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 19 632 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 302,56 km2, josta 2,07 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 65,33 asukasta/km2. Liedon naapurikunnat ovat Aura, Kaarina, Marttila, Paimio, Pöytyä ja Turku.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedon maisemaa hallitsevat pellot, joita halkovat Aurajoki ja sen suurin sivujoki Savijoki. Aurajoessa on Liedon alueella kolme merkittävää koskea, Nautelankoski, Vierunkoski ja Vääntelänkoski. Kunnan korkein kohta on Hyypiövuori, joka kohoaa 90 metrin korkeuteen.[8]

Lietoon vuonna 2015 liitetyn Tarvasjoen alueella virtaavat Paimionjoki ja sen suurin sivujoki, Tarvasjoki.

Liedon ainoa Natura-alue Nautelankoski on laaja koskialue, jonka ympärillä tavataan useita erilaisia luontotyyppejä, kuten jokivarsilehtoja, kallioketoja ja niittyjä.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alakoulu Liedon Loukinaisissa.

Alhojoki, Ankka, Hakula, Hihnala (Hihna), Hiisi, Huilu, Hyssälä, Hyvättylä, Ilmarinen, Inkoinen, Kahloja, Karvala, Kaskala, Kaurinkoski, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kurkela, Käipilä, Kärpijoki, Laitio, Lintula, Littoinen, Lommola, Loukinainen, Mellilä, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Paappala, Pahka, Pettinen, Pokkola, Pränikkälä, Punittu, Puntamäki, Pyhältö, Raukkala, Rähälä, Sauvala, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tootula, Torstila, Vangio, Vanhalinna, Viikka, Vintala, Vääntelä, Yliskulma,[10]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Liedossa oli 19 418 asukasta, joista 15 977 asui taajamissa, 3 290 haja-asutusalueilla ja 151 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Liedon taajama-aste on 82,9 %.[11] Liedon taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[12]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Liedon kirkonkylä, Ilmarinen ja Loukinainen eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Liedon lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle.[12] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 269 057 asukasta ja sen pinta-ala on 276,86 neliökilometriä.[13] Myös Jäkärlän ja Paattisten taajamat ulottuvat pääosin Turun kaupungin alueelle. Liedon asemanseutu ulottuu pieneltä osin myös Auran kunnan alueelle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedossa tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella alueella on ollut asutusta jo kivi- ja pronssikaudella. Liedon Vanhalinna on yksi Suomen muinaislinnoista. Vanhalinnan linnavuoren alueella on tehty lukuisia rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä.

Vuodelta 1331 on säilynyt asiakirja, jossa Liedon kirkkoherra Pietari esiintyy ensimmäisen kerran. Tämän vuoksi Liedon pitäjän ja kirkon perustamisvuodeksi on sovittu vuosi 1331.

Kesäkuussa 2014 valtioneuvosto teki vuoden 2013 kuntarakennelakiin perustuen päätöksen Tarvasjoen liittämisestä Lietoon. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2015.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Liedon Säästöpankki, risteilyalusten sisustuksia tekevä I.S. Mäkinen Oy ja linja-autojen koreja valmistava Carrus Delta.[15]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Liedon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 446
1985
  
12 795
1990
  
14 094
1995
  
14 635
2000
  
16 090
2005
  
17 063
2010
  
18 205
2015
  
19 263
Lähde: Tilastokeskus.[16]


Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedossa on muutamia kiinnostavia paikkoja, kuten Liedon Pyhän Pietarin kirkko, Liedon Vanhalinna, Nautelankosken alue, Littoisten Verkatehdas ympäristöineen, Parmaharjun urheilukeskus hyppyrimäkineen, Zoolandia-eläintarha sekä Liedon vesitorni. Liedon kautta kulkee myös historiallinen Hämeen Härkätie, josta Vanhalinnan kautta kulkeva Vanhalinnantie on nimetty museotieksi. Liedon nähtävyyksistä Hämeen Härkätie, Liedon vanhalinna, Littoisten verkatehdas sekä Aurajokea seuraileva, myös Aurajoen maisematienä tunnettu Varkaantie ovat merkittäviä myös valtakunnallisesti merkittävinä rakennettuina kulttuuriympäristöinä[17][18][19][20][21].

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 10 kulkee Liedon keskustaajaman läpi, ja se on liikenteen pääyhteys Turun ja Liedon keskustan välillä. Kunnan pohjoisosien liikennettä välittää sekä Tampereen valtatie eli valtatie 9 että Vanha Tampereentie eli seututie 222 Asemanseudun ja Ilmaristen kautta Turkuun. Liedon rautatieasema Turku–Toijala-radan varressa on lakkautettu. Etelässä kunnan kautta kulkee Kantatie 40 eli Turun ohikulkutie.

Lieto on kuulunut heinäkuun 2014 alusta lähtien Turun seudun joukkoliikenteen Föli-alueeseen yhdessä Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Ruskon kanssa. Koko alueella on käytössä sama lippu sekä kahden tunnin vaihto-oikeus.[22] Turun ja Liedon keskustan välillä kulkee Fölin bussilinja 6 arkisin 20–30 minuutin välein. Vanhaa Tampereentietä kulkevat bussilinjat 401–403 puolen tunnin välein. Liedossa kulkee myös useita kunnan sisäisiä bussilinjoja palvellen lähinnä koulukuljetustarpeita. Sekä keskustaajamassa että Yliskulmalla on pikavuoropysäkki.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedossa on kaksi perinteikästä urheiluseuraa, Liedon Parma ja Liedon Luja. Liedossa toimii myös 1978 perustettu jalkapalloseura Liedon Pallo, jossa on noin 700 pelaajaa[23]. Lisäväriä kunnan urheilupiiriin tuo n. 200 pelaajan salibandyseura SBS Lieto, sekä koripalloseura Lieto-Koris.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kuntavaalit 2017, Lieto Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Södersved, Jan: Kotiseutumme värikuvina - Lieto. Aero-Kuva Oy, 2008. ISBN 978-952-5467-76-5. suomi
  9. Nautelankoski Ympäristö. Viitattu 27.2.2018.
  10. Lieto Suomen Sukututkimusseura ry. Viitattu 15.6.2011.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  12. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  13. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  14. Tarvasjoki pakkoliitetään Lietoon Viitattu 12.6.2014.
  15. Alueen Lieto yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 26.2.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  17. Hämeen Härkätie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  18. Liedon vanhalinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  19. Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  20. Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  21. Aurajoen maisematie Aurajokisäätiö. Viitattu 2.10.2010.
  22. Turun seudun joukkoliikenteeseen tulossa iso muutos, Föli aloittaa heinäkuussa Viitattu 12.6.2014.
  23. Liedon Pallo, liedonpallo.net

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]