Oripää

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oripää
Oripää.vaakuna.svg Oripää.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Näkymä keskustasta Loimaan suuntaan.
Näkymä keskustasta Loimaan suuntaan.
www.oripaa.fi
Sijainti 60°51′20″N, 022°41′50″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Perustettu 1869
Kokonaispinta-ala 117,72 km²
304:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 117,61 km²
– sisävesi 0,11 km²
Väkiluku 1 376
290:nneksi suurin 31.1.2016 [2]
väestötiheys 11,70 as./km² (31.1.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 19,9 %
– 15–64-v. 57,0 %
– yli 64-v. 23,1 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 94,1 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 5,8 %
Kunnallisvero 19,5 %
269:nneksi suurin 2016 [5]
Työttömyysaste 8,2 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Pekka Paju (vt.)
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2013–2016[7]
Keskusta
Kokoomus
Vasemmistoliitto
PS
SDP

7
4
3
2
1

Oripää on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 1 376 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 117,72 km2, josta 0,11 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 11,70 asukasta/km2.

Oripään naapurikunnat ovat Loimaa, Pöytyä ja Säkylä. Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet Alastaro, Loimaan kunta ja Yläne.

Oripäässä sijaitsee yleisilmailijoiden käyttämä Oripään lentokenttä.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonympäristöä Oripäässä hallitsee Säkylästä Mellilään johtava harjujakso, jonka alueella on muun muassa Oripään lentokenttä. Harjun kupeessa on Myllylähde.[8] Muut osat kunnasta ovat Varsinais-Suomelle tyypillistä savitasankoa, jota moreeniselänteet rikkovat. Oripään alueelta alkunsa saavia jokia ovat Saaristomereen virtaava Aurajoki, Selkämereen laskevaan Eurajoen vesistöön kuuluva Yläneenjoki sekä Myllylähteestä alkunsa saava Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Loimijoen sivujoki Hanhijoki. Oripään kirkonkylän pohjoispuolella, harjua pitkin kulkevan Huovintien varrella sijaitsee suuri siirtolohkare Teinikivi, joka on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi jo vuonna 1940. Kivi oli tien varrella tärkeä maamerkki ja etappipaikka satojen vuosien ajan.[9]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oripään kautta kulkee Auran ja Huittisten välinen kantatie 41, joka oli aiemmin osa Turun ja Tampereen välistä valtatietä 9. Kantatiestä erkanevat kirkonkylässä seututiet Loimaalle ja Yläneelle. Oripäästä kulkee Turkuun TLO:n linja-auto arkisin kolmesti, pyhäpäivisin ja lauantaisin kerran päivässä. [10] Lähin rautatieasema sijaitsee Toijala–Turku-radalla Loimaalla ja lähin kaupallisen liikenteen lentokenttä on Turun lentoasema.

Etäisyyksiä Oripäästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oripää kuului varhaisimpina aikoina hallinnollisesti Satakuntaan eli Kokemäenkartanon lääniin, mutta kirkollisesti varsinaissuomalaiseen Pöytyän pitäjään. Ensimmäinen asiakirjamaininta Oripäästä on vuodelta 1421 (muodossa Orihpae), jolloin pitäjässä oli viisi Turun piispan lampuotitilaa. Asutus oli harvaa verrattuna idässä sijaitsevaan Loimijoen laaksoon. Uuden ajan alussa Oripäässä oli vain kaksi kylää, Oripää ja Tanskila, ja niissä oli yhteensä 14 taloa. Nämä kuuluivat Loimaan pitäjän Niinijoen neljännekseen.[11]

Uotilan entisen piispantilan isäntä rakennutti omalla kustannuksellaan Oripäähän ensimmäisen saarnahuoneen vuonna 1668. Oripää sai kappelin oikeudet vuonna 1778 ja tuli itsenäiseksi seurakunnaksi senaatin päätöksellä vuonna 1901. Ensimmäinen oma kirkkoherra saatiin kuitenkin vasta vuonna 1914.[11]

Oripäässä oli 1900-luvun alussa noin 40 taloa, minkä lisäksi kutakin taloa kohti oli keskimäärin kaksi torppaa ja kaksi mäkitupa-aluetta. Asukasluku kohosi 1800-luvun lopulla 1 500 henkeen, ylitti 1920-luvulla 2 000:n rajan ja pysyi suhteellisen vakaana 1960-luvulle saakka. Tämän jälkeen maaltamuutto on vähentänyt väkilukua. Oripään ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa kirkonkylässä vuonna 1892 ja Makkarkoskelle perustettiin osuusmeijeri vuonna 1904.[11]

Talvi- ja jatkosodassa kaatui yhteensä 49 oripääläistä.[11] Sotien päätyttyä Oripäähän asutettiin Kurkijoen siirtoväkeä.[12]

Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivinen pitäjänmakasiini vuodelta 1915, nykyään kotiseutumuseo.
Suojeluskuntalaisten muistomerkki vuodelta 1932 seututie 210:n varrella.

Oripään alueella on kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Oripään kirkko vuodelta 1821 sekä Varkaantien ja Huovintien historialliset tiet, jotka risteävät Oripään kirkolla.[13][14][15]

Oripään kirkonkylästä Loimaalle vievän tien varrella lähellä lentokenttää sijaitsee vuonna 1932 paljastettu kansalaissodassa surmattujen, rintamalle matkalla olleiden suojeluskuntalaisten muistomerkki. Muistomerkin edustalla oleva aukio oli 1930-luvulla monien Isänmaallisen kansanliikkeen mielenosoitusten pitopaikka.

Oripäässä lähes koko ikänsä asuneen taiteilija Viljo Syrjämän ateljeekoti Villa Ville on Syrjämän itse perheelleen rakentama taiteilijakoti, jonka omistaa nykyään Oripään kunta. Talo itsessään on taideteos, jonka esikuvana on ollut italialainen San Marcon luostari. Syrjämän piti lähteä opiskelemaan Italiaan, mutta sota esti hänen pääsynsä. Pula-aikana rakennetussa talossa on oivallisia kierrätysratkaisuja. Talossa on esillä mittava kokoelma Viljo Syrjämän ja hänen puolisonsa Kaisu Syrjämän taidetta. Kohde on avoinna kesäsunnuntaisin ja tilauksesta ryhmille ympäri vuoden.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oripäällä toimii evankelisluterilainen Oripään seurakunta[16]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[17].

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Oripään väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 480
1985
  
1 458
1990
  
1 414
1995
  
1 388
2000
  
1 342
2005
  
1 335
2010
  
1 414
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oripään kyliä ovat muun muassa Myllykylä, Latva, Maanpää, Makkarkoski, Oripää ja Tanskila sekä Säkylän kunnan alueen sisällä oleva Oripään eksklaavi Juvankoski.[19]

Tunnettuja oripääläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2016. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.2.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2013.
  8. Nähtävyydet Oripään kunta. Viitattu 30.9.2010.
  9. Nähtävyydet Oripään kunta. Viitattu 29.6.2012.
  10. http://www.tlo.fi/assets/pdf/syksy_12/aura_%20talvi_13_14.pdf
  11. a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 14–18. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  12. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  13. Oripään kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  14. Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. Huovintie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. Oripään seurakunta Sakasti.evl.fi. Viitattu 25.1.2012.
  17. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  19. Kylät Oripään kunta. Viitattu 30.6.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]