Kokemäenjoen vesistö
Kokemäenjoen vesistö on yksi Suomen suurista vesistöistä. Kokemäenjoen vesistö on valumapinta-alaltaan (27 100 km²) Suomen viidenneksi suurin vesistö, ja sen vesistöalue kattaa yhteensä noin 8 % koko Suomen pinta-alasta. Se on nimetty laskujokensa Kokemäenjoen mukaan.
Sisällysluettelo
Vesistöalueet ja reitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen vesistöalueella ovat suurimmaksi osaksi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakunnat, osia Etelä-Pohjanmaasta, Keski-Suomesta, Päijät-Hämeestä ja Varsinais-Suomesta sekä Kokemäenjoen laakso Satakunnasta.
Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi on Pyhäjärvi, johon laskevat pohjoisesta Näsijärvi Tammerkosken kautta ja etelästä Vanajavesi Herralanvuolteen sekä tulvatilanteissa myös Lempäälän kanavan kautta. Näsijärveen laskevat pohjoisesta Ähtärin, Pihlajaveden ja Keuruun reitit. Vanajaveteen laskevat laskevat Längelmäveden, Hauhon ja Vanajaveden reitit. Pyhäjärvestä johtaa Nokianvirta Kuloveteen, josta varsinainen Kokemäenjoki alkaa ja johon laskee pohjoisesta Ikaalisten reitti. Etelästä Kokemäenjokeen laskee Loimijoki. Vesistössä on 26 vesivoimalaa[1].
Kokemäenjoen vesistöalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kokemäenjoen alue 3 679 km2, järvisyys 5,2 %
- Vanajaveden–Pyhäjärven alue 3 759 km2, järvisyys 14,8 %
- Näsijärven–Ruoveden alue 2 451 km2, järvisyys 19,5 %
- Ähtärin reitti ja Pihlajaveden reitti 3 193 km2, järvisyys 11,5 %
- Ikaalisten reitti 3 155 km2, järvisyys 8,7 %
- Keuruun reitti 2 027 km2, järvisyys 11,5 %
- Längelmäveden reitti ja Hauhon reitti 4 449 km2, järvisyys 17,8 %
- Vanajaveden reitti 2 191 km2, järvisyys 5,8 %
- Loimijoen valuma-alue 3 138 km2, järvisyys 2,8 %.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Apian kanava, Valkeakoski
- Herraskosken kanava, Virrat
- Kaivannon kanava, Kangasala
- Kaivannonsalmen kanava, Pirkkala
- Kautun kanava, Ruovesi
- Lempäälän kanava, Lempäälä
- Muroleen kanava, Ruovesi
- Valkeakosken kanava, Valkeakoski
- Visuveden kanava, Ruovesi
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Seppä, Heikki & Tikkanen, Matti: Ähtärinjärven vanha lasku-uoma. Geologi, 2006, nro 3, s. 89-94. Helsinki: Suomen Geologinen Seura. ISSN 0046-5720. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 5.1.2013.
- Vesivoimaselvitys
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen vesivoimalaitokset / Hydropower plants in Finland, 221 kpl/pcs (ÅF-Consult Oy:n, ent. Oy Vesirakentaja, voimalaitosluettelo) 29.3.2016. Viitattu 2.5.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vesistöjen vedenkorkeus Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella
- Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
- Kokemäenjoen vesialue 1935
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |
