Kyrönjoen vesistöalue

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kyrönjoen vesistö (vesistöaluetunnus 42) on Suomessa vesistöalue, jonka laskujoki Kyrönjoki laskee Perämereen. Vesistöalueen pinta-ala on 4922,97 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 6,81 %.[1][2]

Vesistöalueen toisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet [1][2]:

  • Kyrönjoen alaosan alue (42.01)
  • Kyrönjoen keskiosan alue (42.02)
  • Kyrönjoen yläosan alue (42.03)
  • Jalasjoen alue (42.04)
  • Mustajoen valuma-alue (Jalasjärvi) (42.05)
  • Lehmäjoen valuma-alue (42.06)
  • Seinäjoen valuma-alue (42.07)
  • Hirvijoen valuma-alue (42.08)
  • Kainastonjoen valuma-alue (42.09)

Kyrönjoen valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyrönjoen valuma-alueeseen kuuluu yli 100 hehtaarin järvistä Kotilammin tekojärvi Isossakyrössä. Yksi pienimmistä järvistä alueella on Korvajärvi.

Jalasjärven valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalasjärven valuma-alueeseen kuuluvat yli 100 hehtaarin laajuisista järvistä Jalasjärvi Jalasjärven Jokipiissä sekä Pitkämön tekojärvi Kurikassa. Alue käsittää Mustajoen, Koskutjoen, Ilvesjoen ja Jalasjoen.

Kyrönjoen haaroista Jalasjärven valuma-alueeseen kuuluvat Jalasjoen varrella ja latvoilla olevat alueet, joissa vesi virtaa pohjoiseen. Vedenjakajana on Parkanon ja Jalasjärven rajalla oleva Saarijärvi. Valuma-alue jatkuu Koskuen ja Jalasjärven kirkonkylän kautta Kurikkaan, jossa Pitkämön tekojärven jälkeen Jalasjoki yhtyy Kauhajoen kanssa Kyrönjoeksi.

Seinäjoen valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen valuma-alueeseen kuuluvat Kalajärven tekojärvi Peräseinäjoella (nykyään Seinäjoki), Kyrkösjärven tekojärvi Seinäjoella ja Ilmajoella, Liikapuron tekojärvi Jalasjärven Ylivallissa sekä Iso Madesjärvi Jalasjärvellä.

Kauhajoen valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen valuma-alueeseen kuuluvat Kauhajoella sijaitsevat Ikkeläjärvi ja Kauhajärvi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kyrönjoen vesistö (42) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2018.
  2. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]