Kurikka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Sanan muista merkityksistä katso Kurikka (täsmennyssivu).
Kurikka
Kurikka.vaakuna.2009.svg Kurikka.sijainti.suomi.2016.svg

vaakuna

sijainti

Kurikka 2016
Kurikka 2016
www.kurikka.fi
Sijainti 62°37′00″N, 022°24′00″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Perustettu 1868
– kappeliksi 1672
– kauppalaksi 1966
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Jurva (2009)
Jalasjärvi[1] (2016)
Kokonaispinta-ala 1 743,86 km²
58:nneksi suurin 2016 [2]
– maa 1 724,16 km²
– sisävesi 19,70 km²
Väkiluku 21 717
50:nneksi suurin 31.1.2016 [3]
väestötiheys 12,60 as./km² (31.1.2016)
Ikäjakauma 2014 [4]
– 0–14-v. 15,5 %
– 15–64-v. 59,6 %
– yli 64-v. 24,9 %
Äidinkieli 2014 [5]
suomenkielisiä 98,0 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 20 %
227:nneksi suurin 2016 [6]
Kaupunginjohtaja vs. Juha Luukko
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Vas.
 • KD

16
11
7
6
2
1
Kurikan kappelin perustamisasiakirja vuodelta 1672, jossa Kerrotaan, että Kurikka-niminen kappeli perustettiin 22 huhtikuuta 1672
Kurikan kylät ja päätiet vuoden 2016 alusta
Kurikan keskustaa

Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on 21 717 (2016-01-3131. tammikuuta 2016)[3] ja pinta-ala 1 743,86 km² (2016-01-011. tammikuuta 2016), josta 1 724,16 km² maata ja 19,70 km² sisävesiä.[2] Kurikan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Laihia, Maalahti, Närpiö, Parkano, Seinäjoki ja Teuva.

Vuoden 2009 alussa Jurvan kunta liittyi Kurikkaan.[8] Vuoden 2016 alussa myös Jalasjärvi liittyi Kurikkaan. Kurikka on kuntaliitosten seurauksena väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita 1540-luvulta lähtien. Kun olosuhteet paranivat Suomessa, alkoi Kurikassakin teollistuminen 1900-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kurikan kappeli perustettiin 1672. Kunta itsenäistyi Ilmajoesta vuonna 1868 ja sai kauppalanoikeudet vuonna 1966. Kurikasta tuli kaupunki vuonna 1977.

Nimenä Kurikka tarkoittaa piikkinuijaa, joita löytyi kaksi vanhasta Kurikan vaakunastakin.

Kurikka kuului aluksi Isonkyrön seurakuntaan. Sitten Kurikasta tuli vuonna 1516 perustettuun Ilmajoen kappeliin kuulunut saarnahuonekunta ja vuonna 1672 kappeliksi muuttunut Kurikka, joka sai nimensä Kurikan keskustan kohdalla Kyrönjoen itärannalle asutetuista Kurikan taloista, joista ensimmäinen on syntynyt viimeistään 1400-luvulla (Antti Kurikka 1480). Kurikan ensimmäinen asukas tuli näille erämetsilleen Lempäälästä tai Pirkkalasta, jossa Kurikan talo on ollut jo tätä ennenkin. Siitä on muistona vieläkin Kurikan kunnanosa Pirkkalassa. Kurikan kirkkoa vastapäätä, toisella puolen jokea, on vieläkin vanhin jäljellä oleva näistä Kurikan kantataloista, Wähä-Kurikka (nykyinen Rinta-Kurikka). Se seisoo edelleen samalla paikalla, korkealla jokitörmällä Kurikanlahden (Meijerinlampi) yläpuolella. Talon vanhimmat kellariosat ovat jopa 1400-1500 luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on matkapäiväkirjansa mukaan viettänyt talossa seurueineen yönsä 1625 talvella matkallaan Pohjanlahden ympäri Tukholmaan. (Upsalan yliopiston kirjasto. Kuninkaan matkapäiväkirja. Elarsin kokoelmat)

Talouselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykypäivänä kaupungissa on useita teollisuusyrityksiä. Suurin työllistäjä on työkoneiden ohjaamoja valmistava Fortaco Oy (entinen Velsa). Fortacolla on Kurikassa noin 300 työntekijää. Myös Pohjanmaan Kaluste Oy työllistää yli 100 henkilöä. Työllisestä työvoimasta 53,2 % työskentelee palvelusektorilla. Siitä huolimatta maa- ja metsätalouden osuus on 9,4 % työllisestä työvoimasta.

Kurikan kaupunki omistaa noin 1,5 miljoonaa Nesteen osaketta[9]. Kurikan kaupunki omistaa myös noin 6,2 miljoonaa Fortumin osaketta (tieto 31.12.2012)[10]. Heinäkuussa 2014 osakkeiden arvo oli yhteensä 144 miljoonaa euroa ja Kurikka varautui myymään osan osakkeista.[11]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa 2012 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 16 paikkaa, kokoomus 11 paikkaa, perussuomalaiset seitsemän paikkaa, SDP kuusi paikkaa, vasemmistoliitto kaksi paikkaa ja kristillisdemokraatit yhden paikan.[7] Kaupunginjohtajan viransijaisena toimii Juha Luukko.[12]

Kurikan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalasjärven alueen eli Itä-Kurikan kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jokipii, Keskikylä, kirkonkylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa ja Ylivalli.

Jurvan alueen eli Länsi-Kurikan kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjunkylä, Jyrynkylä, Järvenpää, Kentta, Kesti, kirkonkylä, Koskimäki, Metsäkylä, Niemenkylä, Närvijoki, Rannankylä, Sarvijoki, Tainuskylä ja Tupenkylä.

Kanta-Kurikan alueen eli Keski-Kurikan kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, kirkonkylä, Korvenkylä, Kurikankylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Saarenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä ja Viitala.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa: Kurikasta on hyvät tieyhteydet muun muassa Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee valtatie 3 Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään radalla on vain tavaraliikennettä, henkilöliikenne loppui vuonna 1968. Nykyään lähin henkilöliikenteen rautatieasema Kurikasta on Seinäjoki.

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1996 Kurikassa on ollut, suhteessa väkilukuun, ylivoimaisesti eniten Mensan jäseniä koko maailmassa.[13]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.

Kurikan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
27 208
1985
  
27 312
1990
  
26 566
1995
  
25 871
2000
  
24 406
2005
  
23 650
2010
  
22 811
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Palveluja ja nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Big Mama's Ranch, hevostila
  • Botniaring, moottorirata Jurvassa
  • Elokuvateatteri Kurikan Kino
  • Elomaan pelimannitupa
  • Hakunin kotieläintila
  • Iso-Ojan perinnetalo
  • Jurvan kirkko
  • Jurvan liikuntahalli
  • Jurvan museo
  • Jurvan puuseppämuseo
  • Jyllinkosken sähköpuisto
  • Keramiikkapaja ja -putiikki Ari Markkola
  • Kurikka Golf
  • Kurikan jäähalli
  • Kurikan keilahalli
  • Kurikan kirjasto
  • Kurikan kirkko
  • Kurikan museo ja kotiseututalo
  • Kurikan urheilukenttä
  • Kusikivi
  • Liikennepuisto
  • Loukajanvuoren näköalatorni ja kota
  • Meijerin lampi
  • Monnari eli monitoimitalo
  • Muistomerkkiveturi Risto
  • Pitkämön uimaranta
  • Uimahalli Molskis

Luontomatkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jyllinkosken lehtomaasto
  • Nuijapolku (Tuiskula - Varpahaiskylä)
  • Karhunpolku (Kampinkylä)
  • Korven Jotos (Korvenkylä - Hakuni)
  • Kurjen kierros (Rajavuori - Levaneva - Pässilä -reitistö)
  • Suopolku (Niinistö)
  • Sällinpolku (Jurva)
  • Pahkapolku (Viitalankylä)
  • Ketunlenkki (keskusta)
  • Autionmaan luontopolut (Paulapieksut)
  • Pohjoisen Suupohjan reitistöt

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan jäähalli

Kurikassa toimii Kurikan Ryhti, jonka lajeina ovat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Lisäksi Rasti-Kurikka on menestynyt suunnistusseura. Kurikan Seibukan on menestynyt judoseura. Kurikassa on myös urheiluseura Kurikan Visa, jonka toiminta keskittyy pääasiassa shakkiin, tikanheittoon ja lentopalloon. Kurikassa on jäähalli, uimahalli, tennishalli ja urheilukeskus, jossa ovat yleisurheilukenttä, pesä- ja jalkapallokenttä, tenniskenttä, kuntorata ja hiekkatekonurmikenttä. Kurikassa on myös monitoimikeskus, Monnari, jossa voi harrastaa normaalien sisäurheilulajien lisäksi squashia ja jousiammuntaa. Jurvan puolella on liikuntahalli ja siinä kuntosali.[15]

Kuuluisia kurikkalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kurikan historia i. Esihistoriasta Suomen sotaan. Kirjoittajat Ville Luho ja Osmo Rinta-Tassi. Vaasa 1980.
  • Kurikan historia II, osa 1. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kirjoittaja Osmo Rinta-Tassi. Saarijärvi 2003.
  • Kurikan historia II, osa 2. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kirjoittaja Osmo Rinta-Tassi. Saarijärvi 2004.
  • Kurikan kappelin historia 1672-1794
  • Kurikan keskustan kartta vuodelta 1847
  • Lähde
  • Från Kuricka

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: