Siirry sisältöön

Kurikka

Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Sanan muista merkityksistä katso Kurikka (täsmennyssivu).
Kurikka

vaakuna

sijainti

Kurikan urheilupuisto jokimaisemassa
Kurikan urheilupuisto jokimaisemassa
Sijainti 62°37′00″N, 022°24′00″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 301
Hallinnollinen keskus Kurikan keskustaajama
Perustettu 1868
– kappeliksi 1672
– kauppalaksi 1966
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Jurva (2009)
Jalasjärvi[1] (2016)
Kokonaispinta-ala 1 743,91 km²
58:nneksi suurin 2025 [2]
– maa 1 724,77 km²
– sisävesi 19,14 km²
Väkiluku 19 499
59:nneksi suurin 30.4.2025 [3]
– väestötiheys 11,31 as./km² (30.4.2025)
Ikäjakauma 2023 [4]
– 0–14-v. 14,2 %
– 15–64-v. 53,8 %
– yli 64-v. 32,0 %
Äidinkieli 2024 [5]
– suomenkielisiä 96,3 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,3 %
Kunnallisvero 8,4 %
216:nneksi suurin 2025 [6]
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa[7]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.
17
11
8
4
1
1
1
kurikka.fi

Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on 19 499 (2025-04-3030. huhtikuuta 2025)[3] ja pinta-ala 1 743,91 km² (2025-01-011. tammikuuta 2025), josta 1 724,77 km² maata ja 19,14 km² sisävesiä.[2]

Jurvan kunta liittyi Kurikkaan vuoden 2009 alussa,[9] Jalasjärvi vuoden 2016 alussa. Kurikka on kuntaliitosten johdosta nykyään pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin ja väkiluvultaan toiseksi suurin kaupunki.[2] Kurikka on myös Suomen suurin maatalouspitäjä maatalouden tuloilla mitattuna.[10]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurikan kappelin perustamisasiakirja vuodelta 1672, jossa kerrotaan, että Kurikka-niminen kappeli perustettiin 22. huhtikuuta 1672.
Kurikan vaakuna vuosina 1951–2008.

Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita 1540-luvulta lähtien. Kun olosuhteet kehittyivät Suomessa, alkoi Kurikassakin teollistuminen 1900-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kurikan kappeli perustettiin 1672. Kunta itsenäistyi Ilmajoesta vuonna 1868; se sai kauppalanoikeudet vuonna 1966 ja kaupunki siitä tuli vuonna 1977.

Kurikka kuului aluksi Isonkyrön seurakuntaan. Sitten siitä tuli vuonna 1516 perustettuun Ilmajoen kappeliin kuulunut saarnahuonekunta. Vuonna 1672 kappeliksi muuttunut Kurikka sai nimensä seudun keskustan kohdalla Kyrönjoen itärannalle asutetuista Kurikan taloista, joista ensimmäinen on rakennettu viimeistään 1400-luvulla (Antti Kurikka 1480). Kurikan ensimmäinen asukas tuli näille erämetsilleen Lempäälästä tai Pirkkalasta, jossa Kurikan talo on ollut jo aikaisemmin. Muistona siitä on edelleen Pirkkalassa oleva Kurikan kunnanosa. Kurikan kirkkoa vastapäätä, toisella puolen jokea, on vieläkin vanhin jäljellä oleva näistä Kurikan kantataloista, Wähä-Kurikka (nykyinen Rinta-Kurikka). Se seisoo edelleen samalla paikalla, korkealla jokitörmällä Kurikanlahden (Meijerinlampi) yläpuolella. Talon vanhimmat kellariosat ovat jopa 1400-1500 luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on matkapäiväkirjansa mukaan viettänyt talossa seurueineen yönsä 1626 talvella matkallaan Pohjanlahden ympäri Tukholmaan. (Upsalan yliopiston kirjasto. Kuninkaan matkapäiväkirja. Elarsin kokoelmat)

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Laihia, Maalahti, Närpiö, Parkano, Seinäjoki ja Teuva.

Kurikan korkein kohta on heti keskustan länsipuolella sijaitseva Lehtivuori, joka on peräti 196 metriä merenpinnan yläpuolella. Vieressä oleva Pikku Lehtivuorikin on 191 m korkea.

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan Natura-kohteita ovat liito-oravistaan tunnetut Metsäkylän metsä ja Isokorpi, Pitkämönluoman ja Pässilänvuoren lehtoalueet, sekä soidensuojeluohjelman parissa olevat Levaneva, Haukilamminneva, Iso Kakkurinneva, Kurpanneva ja Mustasaarenneva.[11]

Vesistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan kaupungin alueella on kaikkiaan 34 järveä, joista suurimmat ovat Kivi- ja Levalammen tekojärvi, Liikapuron tekojärvi ja Iso Madesjärvi.[12]

Kurikasta vuonna 2010 löytynyt pohjavesialue on Suomen suurin ja on kooltaan noin 250 neliökilometriä. Sen tutkiminen aloitettiin 2014. Siitä on suunniteltu veden ottoa Kurikalle ja Vaasalle, joka saa käyttöveden pintavesistä.[13][14]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomat teki joulukuussa 2017 jutun Suomen maaseudun katoavista kylistä. Siinä kerrottiin, että Kurikasta oli muuttoliikkeen myötä kadonnut nykykunnista eniten kyliä vuoden 1990 jälkeen, peräti 22. Jutun pohjana olevissa Suomen ympäristökeskuksen arvioissa kyläksi oli laskettu melko tiiviisti rakennettu alue, jossa asuu vakituisesti 20–200 asukasta.[15]

Jalasjärven alue Ahonkylä, Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jokipii, Keskikylä, kirkonkylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa ja Ylivalli.

Jurvan alue Harjunkylä, Jyrynkylä, Järvenpää, Kentta, Kesti, kirkonkylä, Koskimäki, Metsäkylä, Niemenkylä, Närvijoki, Rannankylä, Sarvijoki, Tainuskylä ja Tupenkylä.

Kurikan alue Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, kirkonkylä, Korvenkylä, Kurikankylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Saarenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä ja Viitala.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kurikassa oli 21 203 asukasta, joista 13 296 asui taajamissa, 7 814 haja-asutusalueilla ja 93:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kurikan taajama-aste on 63,0 %.[16] Kurikan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Ilmajoki-Kurikka* 6 765 (Kurikan alueella)
13 503 (yhteensä)
2 Jalasjärven kirkonkylä 3 311
3 Jurvan kirkonkylä 1 873
4 Jokipii 364
5 Luopa 293
6 Niemenkylä 250
7 Kakkuri 236
8 Luopajärvi 204

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kurikan keskustaajama on kasvanut yhteen Ilmajoen kirkonkylän ja Koskenkorvan kanssa. Ilmajoki-Kurikan taajamassa on yhteensä 13 503 asukasta ja sen pinta-ala on 55,89 neliökilometriä.[18]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kurikan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 27 208
1985
  
 27 312
1990
  
 26 566
1995
  
 25 871
2000
  
 24 406
2005
  
 23 650
2010
  
 22 811
2016
  
 21 501
2020
  
 20 656
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Kieli ja etnisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 96,6 prosenttia, ruotsinkielisiä 0,4 prosenttia ja vieraskielisiä 2,9 prosenttia.[20] Kurikassa asui vuoden 2023 lopussa 521 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,6 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Kurikassa 200 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (77) ja thaimaalaiset (35).[21]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kurikassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kurikan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[23]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kurikassa toimii Jurvan helluntaiseurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kurikassa toimii Jalasjärven helluntaiseurakunta ja Kurikan Kotiseurakunta.[24]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kurikan kaupungin nykyisellä alueella.[22]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[20]

  Alkutuotanto (11,2 %)
  Jalostus (31,1 %)
  Palvelusektori (56,6 %)
  Muut sektorit (1,1 %)

Talousalueena Kurikka kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.[25]

Kurikassa oli vuonna 2022 yhteensä 6 865 työpaikkaa ja kaupungissa asui 7 768 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 64,8 prosenttia. Kurikan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 56,6 prosenttia, jalostuksen 31,1 prosenttia ja alkutuotannon 11,2 prosenttia.[20]

Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 88,4 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 76,8 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kurikassa on 156,1 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[20]

Yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykypäivänä kaupungissa on useita teollisuusyrityksiä. Suurin työllistäjä on työkoneiden ohjaamoja valmistava ja laitekokoonpanoa tekevä Fortaco Oy (entinen Velsa). Fortacolla on Kurikassa noin 250 työntekijää. Myös Pohjanmaan Kaluste Oy sekä Relicomp Oy työllistää yli 100 henkilöä.

Julkistalous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan kaupunki omistaa noin 4,7 miljoonaa Nesteen osaketta[26]. Kurikan kaupunki omistaa myös noin 6,2 miljoonaa Fortumin osaketta (tieto 4.7.2021)[27]. Heinäkuussa 2021 osakkeiden arvo oli yhteensä hieman yli 388 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2024 Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin kertoi, että kaupungin omistamat osakkeet ovat tuottaneet yli 100 miljoonan euron edestä osinkotuloja viimeisen 10 vuoden aikana. Osinkotulojen avulla kaupunkiin on saatu muun muassa 3,5 prosenttiyksikköä matalampi kunnallisverotus (kuin ilman osinkotuloja) sekä ilmainen varhaiskasvatus[28][29].

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurikan kylät ja päätiet vuoden 2016 alusta.

Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa: Kurikasta on hyvät tieyhteydet muun muassa Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee Eurooppatie E12 (Valtatie 3) Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Kurikan länsipäässä Sarvijoella, kaupungin rajaa hipoen kulkee myös Eurooppatie E8 (Valtatie 8) Turusta Ouluun. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään radalla on vain tavaraliikennettä, henkilöliikenne loppui vuonna 1968. Lähimmät henkilöliikenteen rautatieasemat Kurikasta ovat Seinäjoki ja Parkano.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla perunakropsu eli perunataikinasta tehty pannukakku.[30] Perinne elää myös tunnetussa sanonnassa ”Kurikasta kotoosin ja kropsua eväsnä”[31].

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1998 Kurikassa on järjestetty Haku päällä -nimistä vuosittaista ”heilanhakufestivaalia”. Toinen pitkään jatkunut tapahtuma on paikallisten huonekaluvalmistajien tuotantoa esittelevät Mööpeli-messut.[32][33]

Evankelisen herätysliikkeen evankeliumijuhla järjestettiin Kurikassa vuonna 1975[34] ja kansanmusiikkitapahtuma Eteläpohjalaiset Spelit 1979.

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Botniaring, moottorirata Jurvassa
  • Legenda, Juha Miedon patsas
  • Elokuvateatteri Jalasjärven Kino
  • Elokuvateatteri Kurikan Kino
  • Elomaan pelimannitupa
  • Hakunin kotieläintila
  • Iso-Ojan perinnetalo
  • Jurvan kirkko
  • Jurvan liikuntahalli
  • Jurvan museo
  • Jurvan puuseppämuseo
  • Jyllinkosken sähköpuisto
  • Keramiikkapaja ja -putiikki Ari Markkola
  • Kurikka Golf
  • Kurikan jäähalli
  • Kurikan keilahalli
  • Kurikan kirjasto
  • Kurikan kirkko
  • Kurikan museo ja kotiseututalo
  • Kurikan urheilukenttä
  • Kusikivi
  • Liikennepuisto
  • Loukajanvuoren näköalatorni ja kota
  • Meijerin lampi
  • Monnari eli monitoimitalo
  • Muistomerkkiveturi Risto
  • Pitkämön uimaranta
  • Uimahalli Molskis

Luontoreitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jyllinkosken lehtomaasto
  • Nuijapolku (Tuiskula – Varpahaiskylä)
  • Samuli Paulaharjun polku (Kampinkylä)
  • Korven Jotos (Korvenkylä – Hakuni)
  • Kurjen kierros (Rajavuori – Levaneva – Pässilä -reitistö)
  • Suopolku (Niinistö)
  • Sällinpolku (Jurva)
  • Pahkapolku (Viitalankylä)
  • Ketunlenkki (keskusta)
  • Autionmaan luontopolut (Paulapieksut)
  • Pohjoisen Suupohjan reitistöt

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kurikassa toimii Kurikan Ryhti, jonka lajeina ovat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, kamppailu-urheilu, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Lisäksi Rasti-Kurikka on menestynyt suunnistusseura. Kurikan Seibukan on menestynyt judoseura. Kurikassa on myös urheiluseura Kurikan Visa, jonka toiminta keskittyy pääasiassa shakkiin, tikanheittoon ja lentopalloon. Kurikan punttiklubi on menestynyt painonnostoon keskittynyt seura. Kurikassa on jäähalli, uimahalli, tennishalli ja urheilukeskus, jossa ovat yleisurheilukenttä, pesä- ja jalkapallokenttä, tenniskenttä, kuntorata ja hiekkatekonurmikenttä. Kurikassa on myös monitoimikeskus, Monnari, jossa voi harrastaa normaalien sisäurheilulajien lisäksi jousiammuntaa. Lisäksi löytyy erillinen seurojen ylläpitämä painonnosto- ja kamppailusali. Jurvan puolella on liikuntahalli ja siinä kuntosali.

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalasjärven liityttyä Kurikkaan vuoden 2016 alusta kuntien kaksi valtuustoa yhdistyivät väliaikaiseksi valtuustoksi seuraaviin vaaleihin saakka.[35] Yhdistyneessä valtuustossa paikkoja oli kaikkiaan 78 ja ne jakautuvat seuraavasti: keskusta 33, kokoomus 19, perussuomalaiset 14, SDP 8, vasemmistoliitto 3 sekä kristillisdemokraatit 1.[36]

Kuntavaaleissa 2021 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 17 paikkaa (-2 verraten vuoden 2017 kuntavaaleihin), kokoomus 11 paikkaa (+1), perussuomalaiset kahdeksan paikkaa (+4), SDP neljä paikkaa (-1), vihreät yhden paikan (-1), kristillisdemokraatit yhden paikan (-1) ja vasemmistoliitto yhden paikan (-).[37]

Kaupunginjohtajana toimii Anna-Kaisa Pusa.[7]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetut äänet vuosien 2017 ja 2021 kuntavaaleissa Kurikan ja Jalasjärven kuntaliitoksen jälkeen.[38][37] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK PS SDP KD VIHR VAS Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2017 4 736 42,0 2 472 21,9 1 094 9,7 1 456 12,9 531 4,7 505 4,5 480 4,3 20,1
2021 a 3 621 37,3 2 355 24,2 1 751 18,0 966 9,9 401 4,1 372 3,8 234 2,4 13,1
Huomiot
  • a Keskusta ja RKP vaaliliitossa vuoden 2021 kuntavaaleissa.

Merkittäviä henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista kurikkalaisista

Kuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurikka ennen vuotta 2009.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuriskasta – Från Kuricka.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ville Luho ja Osmo Rinta-Tassi, Kurikan historia i. Esihistoriasta Suomen sotaan. Kurikan kaupunki 1980.
  • Osmo Rinta-Tassi, Kurikan historia II, osa 1. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kurikan kaupunki 2003.
  • Osmo Rinta-Tassi, Kurikan historia II, osa 2. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kurikan kaupunki 2004.
  • Kurikan kappelin historia 1672-1794
  • Kurikan keskustan kartta vuodelta 1847
  • Lähde

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hallitus: Jalasjärvi liitetään Kurikkaan 12.6.2014. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2015.
  2. ↑ a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  3. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01*-2025M04* 30.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 3.6.2025.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  5. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  7. ↑ a b Pusa aloittaa helmikuun alussa 19.1.2017. Kurikka-lehti. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 27.1.2017.
  8. ↑ Kuntavaalit 2021, Kurikka Oikeusministeriö. Viitattu 20.8.2021.
  9. ↑ Kuntaliitos 2009 (Kurikka-Jurva) (Archive.org) Kurikan kaupunki. Arkistoitu 31.12.2014. Viitattu 31.12.2014.
  10. ↑ Kurikan maatalous tuloissa ykkönen (Digitilaajille) Ilkka. Viitattu 17.2.2017.
  11. ↑ Natura 2000 -alueet – Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 5.2.2018.
  12. ↑ Kurikka Järviwiki. Viitattu 5.2.2018.
  13. ↑ Mirva Ekman: Kurikan paksun savimaan alla lepää geologinen ihme Yle.fi, uutiset. 8.9.2019. Viitattu 8.9.2019.
  14. ↑ Etelä-Pohjanmaalta löytyy geologinen ihme: pohjavesiesiintymä, joka on kenties jopa Pohjoismaiden suurin Yle Uutiset. 15.8.2023. Viitattu 17.8.2023.
  15. ↑ Pölkki, Minna: Kuolevien kylien maa. Helsingin Sanomat, 30.12.2017. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 31.3.2024.
  16. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  18. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 26.1.2018.
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  20. ↑ a b c d Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  22. ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  23. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  25. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  26. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ [2]
  28. ↑ Pieni kaupunki Etelä-Pohjanmaalla takoo miljoonia joka vuosi – Taustalla takavuosien neronleimaus www.iltalehti.fi. Viitattu 15.9.2024.
  29. ↑ Kaisla Kuuskoski: Eteläpohjalainen pikkukaupunki on upporikas – näin se osui kultasuoneen Ilta-Sanomat. 1.10.2024. Viitattu 8.10.2024.
  30. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 150. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  31. ↑ Kropsu Elävä perintö -sivusto, Museovirasto. Viitattu 14.1.2023.
  32. ↑ Penttilä, Pauliina: Kurikan festivaaleilla haettiin heilaa. Helsingin Sanomat, 8.6.1998. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 15.1.2023.
  33. ↑ Historia hakupaalla.com. Viitattu 15.1.2023.
  34. ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 6.11.2022.
  35. ↑ Kurikan ja Jalasjärven liitoksessa vielä soviteltavaa, Yle uutiset 14.8.2014
  36. ↑ Luottamuselimet
  37. ↑ a b Yle - Tulospalvelu - Kurikka - Vaasan vaalipiiri - Kuntavaalit 2021 - Yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 14.12.2021.
  38. ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/301

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kurikka&oldid=23122481”