Kurikka

Kurikka
vaakuna	sijainti
Kurikan urheilupuisto jokimaisemassa
Sijainti	62°37′00″N, 022°24′00″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Hallinnollinen keskus	Kurikan keskustaajama
Perustettu	1868
– kappeliksi	1672
– kauppalaksi	1966
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Jurva (2009) Jalasjärvi (2016)
Kokonaispinta-ala	1 743,90 km² 58:nneksi suurin 2019
– maa	1 724,62 km²
– sisävesi	19,28 km²
Väkiluku	20 959 51:nneksi suurin 31.12.2018
– väestötiheys	12,15 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	15,4 %
– 15–64-v.	57,5 %
– yli 64-v.	27,1 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	98,2 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	1,5 %
Kunnallisvero	21,00 % 138:nneksi suurin 2019
Kaupunginjohtaja	Anna-Kaisa Pusa
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • Ps.  • KD  • Vihr.  • Vas.	19 10 5 4 2 2 1
www.kurikka.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on 20 959 (2018-12-3131. joulukuuta 2018) ja pinta-ala 1 743,90 km² (2019-01-011. tammikuuta 2019), josta 1 724,62 km² maata ja 19,28 km² sisävesiä.

Vuoden 2009 alussa Jurvan kunta liittyi Kurikkaan. Vuoden 2016 alussa myös Jalasjärvi liittyi Kurikkaan. Kurikka on kuntaliitosten seurauksena pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin ja väkiluvultaan toiseksi suurin kaupunki. Kurikka on myös Suomen suurin maatalouspitäjä maatalouden tuloilla mitattuna.

Maantiede

Kurikan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Laihia, Maalahti, Närpiö, Parkano, Seinäjoki ja Teuva.

Kurikan korkein kohta on heti keskustan länsipuolella sijaitseva Lehtivuori, joka on peräti 196 metriä merenpinnan yläpuolella. Vieressä oleva Pikku Lehtivuorikin on 191 m korkea.

Kurikan kaupungin alueella on kaikkiaan 34 järveä, joista suurimmat ovat Kivi- ja Levalammen tekojärvi, Liikapuron tekojärvi ja Iso Madesjärvi.

Kurikan Natura-kohteita ovat liito-oravistaan tunnetut Metsäkylän metsä ja Isokorpi, Pitkämönluoman ja Pässilänvuoren lehtoalueet, sekä soidensuojeluohjelman parissa olevat Levaneva, Haukilamminneva, Iso Kakkurinneva, Kurpanneva ja Mustasaarenneva.

Kylät

Jalasjärven alueen kylät

Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jokipii, Keskikylä, kirkonkylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa , Ylivalli ja Ahonkylä

Jurvan alueen kylät

Harjunkylä, Jyrynkylä, Järvenpää, Kentta, Kesti, kirkonkylä, Koskimäki, Metsäkylä, Niemenkylä, Närvijoki, Rannankylä, Sarvijoki, Tainuskylä ja Tupenkylä.

Kanta-Kurikan alueen kylät

Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, kirkonkylä, Korvenkylä, Kurikankylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Saarenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä ja Viitala.

Historia

Kurikan kappelin perustamisasiakirja vuodelta 1672, jossa Kerrotaan, että Kurikka-niminen kappeli perustettiin 22 huhtikuuta 1672.

Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita 1540-luvulta lähtien. Kun olosuhteet paranivat Suomessa, alkoi Kurikassakin teollistuminen 1900-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kurikan kappeli perustettiin 1672. Kunta itsenäistyi Ilmajoesta vuonna 1868 ja sai kauppalanoikeudet vuonna 1966. Kurikasta tuli kaupunki vuonna 1977.

Nimenä Kurikka tarkoittaa piikkinuijaa, joita löytyi kaksi vanhasta Kurikan vaakunastakin.

Kurikka kuului aluksi Isonkyrön seurakuntaan. Sitten Kurikasta tuli vuonna 1516 perustettuun Ilmajoen kappeliin kuulunut saarnahuonekunta ja vuonna 1672 kappeliksi muuttunut Kurikka, joka sai nimensä Kurikan keskustan kohdalla Kyrönjoen itärannalle asutetuista Kurikan taloista, joista ensimmäinen on syntynyt viimeistään 1400-luvulla (Antti Kurikka 1480). Kurikan ensimmäinen asukas tuli näille erämetsilleen Lempäälästä tai Pirkkalasta, jossa Kurikan talo on ollut jo tätä ennenkin. Siitä on muistona vieläkin Kurikan kunnanosa Pirkkalassa. Kurikan kirkkoa vastapäätä, toisella puolen jokea, on vieläkin vanhin jäljellä oleva näistä Kurikan kantataloista, Wähä-Kurikka (nykyinen Rinta-Kurikka). Se seisoo edelleen samalla paikalla, korkealla jokitörmällä Kurikanlahden (Meijerinlampi) yläpuolella. Talon vanhimmat kellariosat ovat jopa 1400-1500 luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on matkapäiväkirjansa mukaan viettänyt talossa seurueineen yönsä 1626 talvella matkallaan Pohjanlahden ympäri Tukholmaan. (Upsalan yliopiston kirjasto. Kuninkaan matkapäiväkirja. Elarsin kokoelmat)

Politiikka

Kunnallisvaaleissa 2017 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 19 paikkaa, kokoomus 10 paikkaa, SDP viisi paikkaa, perussuomalaiset neljä paikkaa, vihreät kaksi paikkaa, kristillisdemokraatit kaksi paikkaa ja vasemmistoliitto yhden paikan. Jalasjärven liityttyä Kurikkaan vuoden 2016 alusta myös kuntien kaksi valtuustoa yhdistyivät väliaikaiseksi valtuustoksi seuraaviin vaaleihin saakka. Yhdistyneessä valtuustossa paikkoja on kaikkiaan 78 ja ne jakautuvat seuraavasti: keskusta 33, kokoomus 19, perussuomalaiset 14, SDP 8, vasemmistoliitto 3 sekä kristillisdemokraatit 1.

Kaupunginjohtajana toimii Anna-Kaisa Pusa.

Talouselämä

Nykypäivänä kaupungissa on useita teollisuusyrityksiä. Suurin työllistäjä on työkoneiden ohjaamoja valmistava Fortaco Oy (entinen Velsa). Fortacolla on Kurikassa noin 300 työntekijää. Myös Pohjanmaan Kaluste Oy sekä Relicomp Oy työllistää yli 100 henkilöä. Työllisestä työvoimasta 53,2 % työskentelee palvelusektorilla. Siitä huolimatta maa- ja metsätalouden osuus on 9,4 % työllisestä työvoimasta.

Kurikan kaupunki omistaa noin 1,5 miljoonaa Nesteen osaketta. Kurikan kaupunki omistaa myös noin 6,2 miljoonaa Fortumin osaketta (tieto 19.12.2018). Joulukuussa 2018 osakkeiden arvo oli yhteensä 235 miljoonaa euroa.

Väestö

Vuodesta 1996 Kurikassa on ollut, suhteessa väkilukuun, ylivoimaisesti eniten Mensan jäseniä koko maailmassa.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kurikan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi			Asukkaita
1980			27 208
1985			27 312
1990			26 566
1995			25 871
2000			24 406
2005			23 650
2010			22 811
2016			21 501
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kurikassa oli 21 203 asukasta, joista 13 296 asui taajamissa, 7 814 haja-asutusalueilla ja 93 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kurikan taajama-aste on 63,0 %. Kurikan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Ilmajoki-Kurikka*	6 765 (Kurikan alueella) 13 503 (yhteensä)
2	Jalasjärven kirkonkylä	3 311
3	Jurvan kirkonkylä	1 873
4	Jokipii	364
5	Luopa	293
6	Niemenkylä	250
7	Kakkuri	236
8	Luopajärvi	204

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kurikan keskustaajama on kasvanut yhteen Ilmajoen kirkonkylän ja Koskenkorvan kanssa. Ilmajoki-Kurikan taajamassa on yhteensä 13 503 asukasta ja sen pinta-ala on 55,89 neliökilometriä.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kurikassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kurikan seurakunta
  • Jalasjärven kappeliseurakunta
  • Jurvan kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kurikan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kurikan kaupungin nykyisellä alueella.

• Jalasjärven seurakunta (liitetty Kurikan seurakuntaan 2016)
• Jurvan seurakunta (liitetty Kurikan seurakuntaan 2009)

Liikenne

Kurikan kylät ja päätiet vuoden 2016 alusta.

Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa: Kurikasta on hyvät tieyhteydet muun muassa Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee Valtatie 3 Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Kurikan länsipäässä Sarvijoella, kaupungin rajaa hipoen kulkee myös Valtatie 8 Turusta Ouluun. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään radalla on vain tavaraliikennettä, henkilöliikenne loppui vuonna 1968. Nykyään lähimmät henkilöliikenteen rautatieasemat Kurikasta on Seinäjoki tai Kurikan itäpäästä Parkanon rautatieasema .

Välimatkoja

Helsinkiin 346 km Tampereelle 169 km Turkuun 275 km Ouluun 357 km

Lahteen 294 km Kuopioon 340 km Jyväskylään 214 km Poriin 153 km

Vaasaan 76 km Seinäjoelle 32 km Lapualle 57 km

Palveluja ja nähtävyyksiä

Big Mama's Ranch, hevostila Botniaring, moottorirata Jurvassa Elokuvateatteri Kurikan Kino Elomaan pelimannitupa Hakunin kotieläintila Iso-Ojan perinnetalo Jurvan kirkko Jurvan liikuntahalli Jurvan museo

Jurvan puuseppämuseo Jyllinkosken sähköpuisto Keramiikkapaja ja -putiikki Ari Markkola Kurikka Golf Kurikan jäähalli Kurikan keilahalli Kurikan kirjasto Kurikan kirkko Kurikan museo ja kotiseututalo

Kurikan urheilukenttä Kusikivi Liikennepuisto Loukajanvuoren näköalatorni ja kota Meijerin lampi Monnari eli monitoimitalo Muistomerkkiveturi Risto Pitkämön uimaranta Uimahalli Molskis

Kuvia Kurikasta

• 

  Kurikan kirkko.

• 

  Kurikan jäähalli.

• 

  Kurikan keskustan 700 opiskelijan kampus.

Luontomatkailukohteita

Jyllinkosken lehtomaasto Nuijapolku (Tuiskula – Varpahaiskylä) Samuli Paulaharjun polku (Kampinkylä) Korven Jotos (Korvenkylä – Hakuni)

Kurjen kierros (Rajavuori – Levaneva – Pässilä -reitistö) Suopolku (Niinistö) Sällinpolku (Jurva) Pahkapolku (Viitalankylä)

Ketunlenkki (keskusta) Autionmaan luontopolut (Paulapieksut) Pohjoisen Suupohjan reitistöt

Urheilu

Kurikassa toimii Kurikan Ryhti, jonka lajeina ovat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, kamppailu-urheilu, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Lisäksi Rasti-Kurikka on menestynyt suunnistusseura. Kurikan Seibukan on menestynyt judoseura. Kurikassa on myös urheiluseura Kurikan Visa, jonka toiminta keskittyy pääasiassa shakkiin, tikanheittoon ja lentopalloon. Kurikan puntti klubi on menestynyt painonnostoon keskittynyt seura. Kurikassa on jäähalli, uimahalli, tennishalli ja urheilukeskus, jossa ovat yleisurheilukenttä, pesä- ja jalkapallokenttä, tenniskenttä, kuntorata ja hiekkatekonurmikenttä. Kurikassa on myös monitoimikeskus, Monnari, jossa voi harrastaa normaalien sisäurheilulajien lisäksi jousiammuntaa. Lisäksi löytyy erillinen seurojen ylläpitämä painonnosto ja kamppailusali. Jurvan puolella on liikuntahalli ja siinä kuntosali.

Tunnettuja kurikkalaisia

Aatos Alanen, oikeustieteen professori Aulis Alanen, historian professori Yrjö J. E. Alanen, teologian professori Yrjö O. Alanen, psykiatrian professori Toivo Antila, poliitikko Orvokki Autio, kirjailija Alberto Claramunt, päätoimittaja Sameli Elomaa, haitarintekijä, pelimanni Heikki Hakala, vuorineuvos Heikki Hemminki, kirjailija ja runoilija Jaakko Hietikko, oopperalaulaja Joni Isomäki, jääkiekkoilija Kalevi Kivistö, poliitikko, ministeri

Juho Koivisto, poliitikko, maanviljelysneuvos Jorma Laulaja, piispa Tiina Lehtineva, kirjailija Mari Leppälä (Molla Mills), virkkurimestari Tapio Luoma, piispa Teijo-Kalevi Lusa, kirjailija, eskatologi ja toimittaja Kaija Lustila, suomalainen iskelmä- ja tangolaulaja Maria Melin, yrittäjä Juha Mieto, hiihtäjä ja poliitikko Jukka Mänty-Sorvari, muusikko Anu Niemi ent. Raipia, näyttelijä Jorma Ollila, yritysjohtaja

Samuli Paulaharju, kansanperinteen kerääjä ja kirjailija Antti Pelttari, Suojelupoliisin päällikkö Eero Piirto, baritoni Tuomas Rinta-Panttila, näyttelijä Vesa-Matti Saarakkala, poliitikko Eero Saari, vuorineuvos Kaarlo Saari, valtiopäivämies Antti Saartola, kauppalan- ja kaupunginjohtaja Veikko Uusimäki, teatterineuvos Mikko Vaismaa, stand up -koomikko

Katso myös tunnettuja jalasjärveläisiä ja jurvalaisia.

Ystävyyskunnat

Kurikan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka

Kurikka ennen vuotta 2009.

• Ockelbon kunta, Ruotsi
• Melhus, Norja
• Pärnun kaupunki, Viro
• Sauga, Viro

Ruokakulttuuri

Kurikan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla perunakropsu.

Katso myös

• Luettelo Kurikan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Kurikan historia i. Esihistoriasta Suomen sotaan. Kirjoittajat Ville Luho ja Osmo Rinta-Tassi. Vaasa 1980.
• Kurikan historia II, osa 1. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kirjoittaja Osmo Rinta-Tassi. Saarijärvi 2003.
• Kurikan historia II, osa 2. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kirjoittaja Osmo Rinta-Tassi. Saarijärvi 2004.
• Kurikan kappelin historia 1672-1794
• Kurikan keskustan kartta vuodelta 1847
• Lähde
• Från Kuricka

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kurikka Wikimedia Commonsissa

• Kurikan kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Kurikan avainluvut
• Kurikan ja Jurvan kansalaissivusto
• Kurikka-Seura
• YLEn Elävä arkisto – Häähypyt Kurikassa 1947