Kurikka

Kurikka
vaakuna	sijainti
Kurikan urheilupuisto jokimaisemassa
www.kurikka.fi
Sijainti	62°37′00″N, 022°24′00″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Perustettu	1868
– kappeliksi	1672
– kauppalaksi	1966
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Jurva (2009) Jalasjärvi (2016)
Kokonaispinta-ala	1 743,86 km² 58:nneksi suurin 2016
– maa	1 724,16 km²
– sisävesi	19,70 km²
Väkiluku	21 405 51:nneksi suurin 28.2.2017
– väestötiheys	12,41 as./km² (28.2.2017)
Ikäjakauma	2014
– 0–14-v.	15,5 %
– 15–64-v.	59,6 %
– yli 64-v.	24,9 %
Äidinkieli	2014
– suomenkielisiä	98,0 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	1,7 %
Kunnallisvero	21 % 106:nneksi suurin 2017
Kaupunginjohtaja	Anna-Kaisa Pusa
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2013–2016  • Kesk.  • Kok.  • PS  • SDP  • Vas.  • KD	16 11 7 6 2 1
Infobox OKNimi-testi OK

Kurikan kappelin perustamisasiakirja vuodelta 1672, jossa Kerrotaan, että Kurikka-niminen kappeli perustettiin 22 huhtikuuta 1672

Kurikan kylät ja päätiet vuoden 2016 alusta

Kurikan kirkko

Kurikan keskustaa

Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on 21 405 (2017-02-2828. helmikuuta 2017) ja pinta-ala 1 743,86 km² (2016-01-011. tammikuuta 2016), josta 1 724,16 km² maata ja 19,70 km² sisävesiä. Kurikan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Laihia, Maalahti, Närpiö, Parkano, Seinäjoki ja Teuva.

Vuoden 2009 alussa Jurvan kunta liittyi Kurikkaan. Vuoden 2016 alussa myös Jalasjärvi liittyi Kurikkaan. Kurikka on kuntaliitosten seurauksena pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaan suurin ja väkiluvultaan toiseksi suurin kaupunki. Kurikka on myös Suomen suurin maatalouspitäjä maatalouden tuloilla mitattuna.

Historia

Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita 1540-luvulta lähtien. Kun olosuhteet paranivat Suomessa, alkoi Kurikassakin teollistuminen 1900-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kurikan kappeli perustettiin 1672. Kunta itsenäistyi Ilmajoesta vuonna 1868 ja sai kauppalanoikeudet vuonna 1966. Kurikasta tuli kaupunki vuonna 1977.

Nimenä Kurikka tarkoittaa piikkinuijaa, joita löytyi kaksi vanhasta Kurikan vaakunastakin.

Kurikka kuului aluksi Isonkyrön seurakuntaan. Sitten Kurikasta tuli vuonna 1516 perustettuun Ilmajoen kappeliin kuulunut saarnahuonekunta ja vuonna 1672 kappeliksi muuttunut Kurikka, joka sai nimensä Kurikan keskustan kohdalla Kyrönjoen itärannalle asutetuista Kurikan taloista, joista ensimmäinen on syntynyt viimeistään 1400-luvulla (Antti Kurikka 1480). Kurikan ensimmäinen asukas tuli näille erämetsilleen Lempäälästä tai Pirkkalasta, jossa Kurikan talo on ollut jo tätä ennenkin. Siitä on muistona vieläkin Kurikan kunnanosa Pirkkalassa. Kurikan kirkkoa vastapäätä, toisella puolen jokea, on vieläkin vanhin jäljellä oleva näistä Kurikan kantataloista, Wähä-Kurikka (nykyinen Rinta-Kurikka). Se seisoo edelleen samalla paikalla, korkealla jokitörmällä Kurikanlahden (Meijerinlampi) yläpuolella. Talon vanhimmat kellariosat ovat jopa 1400-1500 luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on matkapäiväkirjansa mukaan viettänyt talossa seurueineen yönsä 1625 talvella matkallaan Pohjanlahden ympäri Tukholmaan. (Upsalan yliopiston kirjasto. Kuninkaan matkapäiväkirja. Elarsin kokoelmat)

Talouselämä

Nykypäivänä kaupungissa on useita teollisuusyrityksiä. Suurin työllistäjä on työkoneiden ohjaamoja valmistava Fortaco Oy (entinen Velsa). Fortacolla on Kurikassa noin 300 työntekijää. Myös Pohjanmaan Kaluste Oy sekä Relicomp Oy työllistää yli 100 henkilöä. Työllisestä työvoimasta 53,2 % työskentelee palvelusektorilla. Siitä huolimatta maa- ja metsätalouden osuus on 9,4 % työllisestä työvoimasta.

Kurikan kaupunki omistaa noin 1,5 miljoonaa Nesteen osaketta. Kurikan kaupunki omistaa myös noin 6,2 miljoonaa Fortumin osaketta (tieto 31.12.2012). Heinäkuussa 2014 osakkeiden arvo oli yhteensä 144 miljoonaa euroa ja Kurikka varautui myymään osan osakkeista.

Politiikka

Kunnallisvaaleissa 2012 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 16 paikkaa, kokoomus 11 paikkaa, perussuomalaiset seitsemän paikkaa, SDP kuusi paikkaa, vasemmistoliitto kaksi paikkaa ja kristillisdemokraatit yhden paikan. Jalasjärven liityttyä Kurikkaan vuoden 2016 alusta myös kuntien kaksi valtuustoa yhdistyivät väliaikaiseksi valtuustoksi seuraaviin vaaleihin saakka. Yhdistyneessä valtuustossa paikkoja on kaikkiaan 78 ja ne jakautuvat seuraavasti: keskusta 33, kokoomus 19, perussuomalaiset 14, SDP 8, vasemmistoliitto 3 sekä kristillisdemokraatit 1.

Kaupunginjohtajana toimii Anna-Kaisa Pusa.

Kurikan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka

Kurikka ennen vuotta 2009.

Kylät

Jalasjärven alueen kylät

Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jokipii, Keskikylä, kirkonkylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa , Ylivalli ja Ahonkylä

Jurvan alueen kylät

Harjunkylä, Jyrynkylä, Järvenpää, Kentta, Kesti, kirkonkylä, Koskimäki, Metsäkylä, Niemenkylä, Närvijoki, Rannankylä, Sarvijoki, Tainuskylä ja Tupenkylä.

Kanta-Kurikan alueen kylät

Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, kirkonkylä, Korvenkylä, Kurikankylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Saarenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä ja Viitala.

Liikenne

Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa: Kurikasta on hyvät tieyhteydet muun muassa Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee valtatie 3 Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään radalla on vain tavaraliikennettä, henkilöliikenne loppui vuonna 1968. Nykyään lähin henkilöliikenteen rautatieasema Kurikasta on Seinäjoki.

Välimatkoja

• Helsinkiin 346 km
• Tampereelle 169 km
• Turkuun 275 km
• Ouluun 357 km
• Lahteen 294 km
• Kuopioon 340 km
• Jyväskylään 214 km
• Poriin 153 km
• Vaasaan 76 km
• Seinäjoelle 32 km
• Lapualle 57 km

Väestö

Vuodesta 1996 Kurikassa on ollut, suhteessa väkilukuun, ylivoimaisesti eniten Mensan jäseniä koko maailmassa.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.

Kurikan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi			Asukkaita
1980			27 208
1985			27 312
1990			26 566
1995			25 871
2000			24 406
2005			23 650
2010			22 811
2016			21 521
Lähde: Tilastokeskus.

Palveluja ja nähtävyyksiä

• Big Mama's Ranch, hevostila
• Botniaring, moottorirata Jurvassa
• Elokuvateatteri Kurikan Kino
• Elomaan pelimannitupa
• Hakunin kotieläintila
• Iso-Ojan perinnetalo
• Jurvan kirkko
• Jurvan liikuntahalli
• Jurvan museo
• Jurvan puuseppämuseo
• Jyllinkosken sähköpuisto
• Keramiikkapaja ja -putiikki Ari Markkola
• Kurikka Golf
• Kurikan jäähalli
• Kurikan keilahalli
• Kurikan kirjasto
• Kurikan kirkko
• Kurikan museo ja kotiseututalo
• Kurikan urheilukenttä
• Kusikivi
• Liikennepuisto
• Loukajanvuoren näköalatorni ja kota
• Meijerin lampi
• Monnari eli monitoimitalo
• Muistomerkkiveturi Risto
• Pitkämön uimaranta
• Uimahalli Molskis

Luontomatkailu

• Jyllinkosken lehtomaasto
• Nuijapolku (Tuiskula – Varpahaiskylä)
• Samuli Paulaharjun polku (Kampinkylä)
• Korven Jotos (Korvenkylä – Hakuni)
• Kurjen kierros (Rajavuori – Levaneva – Pässilä -reitistö)
• Suopolku (Niinistö)
• Sällinpolku (Jurva)
• Pahkapolku (Viitalankylä)
• Ketunlenkki (keskusta)
• Autionmaan luontopolut (Paulapieksut)
• Pohjoisen Suupohjan reitistöt

Urheilu

Kurikan jäähalli

Kurikassa toimii Kurikan Ryhti, jonka lajeina ovat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, kamppailu-urheilu, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Lisäksi Rasti-Kurikka on menestynyt suunnistusseura. Kurikan Seibukan on menestynyt judoseura. Kurikassa on myös urheiluseura Kurikan Visa, jonka toiminta keskittyy pääasiassa shakkiin, tikanheittoon ja lentopalloon. Kurikan puntti klubi on menestynyt painonnostoon keskittynyt seura. Kurikassa on jäähalli, uimahalli, tennishalli ja urheilukeskus, jossa ovat yleisurheilukenttä, pesä- ja jalkapallokenttä, tenniskenttä, kuntorata ja hiekkatekonurmikenttä. Kurikassa on myös monitoimikeskus, Monnari, jossa voi harrastaa normaalien sisäurheilulajien lisäksi jousiammuntaa. Lisäksi löytyy erillinen seurojen ylläpitämä painonnosto ja kamppailusali. Jurvan puolella on liikuntahalli ja siinä kuntosali.

Kuuluisia kurikkalaisia (katso myös Jalasjärvi, Jurva)

• Aatos Alanen, oikeustieteen professori
• Aulis Alanen, historian professori
• Yrjö J. E. Alanen, teologian professori
• Yrjö O. Alanen, psykiatrian professori
• Toivo Antila, poliitikko
• Orvokki Autio, kirjailija
• Sameli Elomaa, haitarintekijä, pelimanni
• Heikki Hakala, vuorineuvos
• Heikki Hemminki, kirjailija ja runoilija
• Jaakko Hietikko, oopperalaulaja
• Joni Isomäki, jääkiekkoilija
• Kalevi Kivistö, poliitikko, ministeri
• Juho Koivisto, poliitikko, maanviljelysneuvos
• Jorma Laulaja, piispa
• Tiina Lehtineva, kirjailija
• Mari Leppälä (Molla Mills), virkkurimestari
• Tapio Luoma, piispa
• Teijo-Kalevi Lusa, kirjailija, eskatologi ja toimittaja
• Kaija Lustila, suomalainen iskelmä- ja tangolaulaja
• Maria Melin, yrittäjä
• Juha Mieto, hiihtäjä ja poliitikko
• Jukka Mänty-Sorvari, muusikko
• Anu Niemi ent. Raipia, näyttelijä
• Jorma Ollila, yritysjohtaja
• Samuli Paulaharju, kansanperinteen kerääjä ja kirjailija
• Antti Pelttari, Suojelupoliisin päällikkö
• Tuomas Rinta-Panttila, näyttelijä
• Vesa-Matti Saarakkala, poliitikko
• Eero Saari, vuorineuvos
• Kaarlo Saari, valtiopäivämies
• Veikko Uusimäki, teatterineuvos
• Mikko Vaismaa, stand up -koomikko

Ystävyyskunnat

• Ockelbon kunta, Ruotsi
• Melhus, Norja
• Audru, Viro
• Sauga, Viro

Lähteet

• Kurikan historia i. Esihistoriasta Suomen sotaan. Kirjoittajat Ville Luho ja Osmo Rinta-Tassi. Vaasa 1980.
• Kurikan historia II, osa 1. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kirjoittaja Osmo Rinta-Tassi. Saarijärvi 2003.
• Kurikan historia II, osa 2. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kirjoittaja Osmo Rinta-Tassi. Saarijärvi 2004.
• Kurikan kappelin historia 1672-1794
• Kurikan keskustan kartta vuodelta 1847
• Lähde
• Från Kuricka

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kurikka Wikimedia Commonsissa

• Kurikan kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Kurikan avainluvut
• Kurikan ja Jurvan kansalaissivusto
• Kurikka-Seura
• YLEn Elävä arkisto – Häähypyt Kurikassa 1947

Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat