Kurikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Sanan muista merkityksistä katso Kurikka (täsmennyssivu).
Kurikka
Kurikka.vaakuna.2009.svg Kurikka.sijainti.suomi.2016.svg

vaakuna

sijainti

Kurikan urheilupuisto jokimaisemassa
Kurikan urheilupuisto jokimaisemassa
Sijainti 62°37′00″N, 022°24′00″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 301
Hallinnollinen keskus Kurikan keskustaajama
Perustettu 1868
– kappeliksi 1672
– kauppalaksi 1966
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Jurva (2009)
Jalasjärvi[1] (2016)
Kokonaispinta-ala 1 743,90 km²
58:nneksi suurin 2019 [2]
– maa 1 724,62 km²
– sisävesi 19,28 km²
Väkiluku 20 726
53:nneksi suurin 31.8.2019 [3]
väestötiheys 12,02 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 57,5 %
– yli 64-v. 27,1 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 98,2 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 21,00 %
138:nneksi suurin 2019 [6]
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa [7]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[8]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Ps.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.

19
10
5
4
2
2
1
www.kurikka.fi

Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on 20 726 (2019-08-3131. elokuuta 2019)[3] ja pinta-ala 1 743,90 km² (2019-01-011. tammikuuta 2019), josta 1 724,62 km² maata ja 19,28 km² sisävesiä.[2]

Jurvan kunta liittyi Kurikkaan vuoden 2009 alussa,[9] Jalasjärvi vuoden 2016 alussa. Kurikka on kuntaliitosten johdosta nykyään pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin ja väkiluvultaan toiseksi suurin kaupunki.[2] Kurikka on myös Suomen suurin maatalouspitäjä maatalouden tuloilla mitattuna.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan kappelin perustamisasiakirja vuodelta 1672, jossa Kerrotaan, että Kurikka-niminen kappeli perustettiin 22 huhtikuuta 1672.

Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita 1540-luvulta lähtien. Kun olosuhteet paranivat Suomessa, alkoi Kurikassakin teollistuminen 1900-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kurikan kappeli perustettiin 1672. Kunta itsenäistyi Ilmajoesta vuonna 1868 ja sai kauppalanoikeudet vuonna 1966. Kurikasta tuli kaupunki vuonna 1977.

Nimenä Kurikka tarkoittaa piikkinuijaa, joita löytyi kaksi vanhasta Kurikan vaakunastakin.

Kurikka kuului aluksi Isonkyrön seurakuntaan. Sitten Kurikasta tuli vuonna 1516 perustettuun Ilmajoen kappeliin kuulunut saarnahuonekunta ja vuonna 1672 kappeliksi muuttunut Kurikka, joka sai nimensä Kurikan keskustan kohdalla Kyrönjoen itärannalle asutetuista Kurikan taloista, joista ensimmäinen on syntynyt viimeistään 1400-luvulla (Antti Kurikka 1480). Kurikan ensimmäinen asukas tuli näille erämetsilleen Lempäälästä tai Pirkkalasta, jossa Kurikan talo on ollut jo tätä ennenkin. Siitä on muistona vieläkin Kurikan kunnanosa Pirkkalassa. Kurikan kirkkoa vastapäätä, toisella puolen jokea, on vieläkin vanhin jäljellä oleva näistä Kurikan kantataloista, Wähä-Kurikka (nykyinen Rinta-Kurikka). Se seisoo edelleen samalla paikalla, korkealla jokitörmällä Kurikanlahden (Meijerinlampi) yläpuolella. Talon vanhimmat kellariosat ovat jopa 1400-1500 luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on matkapäiväkirjansa mukaan viettänyt talossa seurueineen yönsä 1626 talvella matkallaan Pohjanlahden ympäri Tukholmaan. (Upsalan yliopiston kirjasto. Kuninkaan matkapäiväkirja. Elarsin kokoelmat)


Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Laihia, Maalahti, Närpiö, Parkano, Seinäjoki ja Teuva.

Kurikan korkein kohta on heti keskustan länsipuolella sijaitseva Lehtivuori, joka on peräti 196 metriä merenpinnan yläpuolella. Vieressä oleva Pikku Lehtivuorikin on 191 m korkea.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan Natura-kohteita ovat liito-oravistaan tunnetut Metsäkylän metsä ja Isokorpi, Pitkämönluoman ja Pässilänvuoren lehtoalueet, sekä soidensuojeluohjelman parissa olevat Levaneva, Haukilamminneva, Iso Kakkurinneva, Kurpanneva ja Mustasaarenneva.[11]

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan kaupungin alueella on kaikkiaan 34 järveä, joista suurimmat ovat Kivi- ja Levalammen tekojärvi, Liikapuron tekojärvi ja Iso Madesjärvi.[12]

Kurikasta vuonna 2010 löytynyt pohjavesialue on Suomen suurin. Sen tutkiminen aloitettiin 2014. Siitä on suunniteltu veden ottoa Kurikalle ja Vaasalle, joka saa käyttöveden pintavesistä.[13]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalasjärven alue Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jokipii, Keskikylä, kirkonkylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa , Ylivalli ja Ahonkylä

Jurvan alue Harjunkylä, Jyrynkylä, Järvenpää, Kentta, Kesti, kirkonkylä, Koskimäki, Metsäkylä, Niemenkylä, Närvijoki, Rannankylä, Sarvijoki, Tainuskylä ja Tupenkylä.

Kurikan alue Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, kirkonkylä, Korvenkylä, Kurikankylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Saarenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä ja Viitala.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kurikassa oli 21 203 asukasta, joista 13 296 asui taajamissa, 7 814 haja-asutusalueilla ja 93 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kurikan taajama-aste on 63,0 %.[14] Kurikan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Ilmajoki-Kurikka* 6 765 (Kurikan alueella)
13 503 (yhteensä)
2 Jalasjärven kirkonkylä 3 311
3 Jurvan kirkonkylä 1 873
4 Jokipii 364
5 Luopa 293
6 Niemenkylä 250
7 Kakkuri 236
8 Luopajärvi 204

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kurikan keskustaajama on kasvanut yhteen Ilmajoen kirkonkylän ja Koskenkorvan kanssa. Ilmajoki-Kurikan taajamassa on yhteensä 13 503 asukasta ja sen pinta-ala on 55,89 neliökilometriä.[16]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1996 Kurikassa on ollut, suhteessa väkilukuun, ylivoimaisesti eniten Mensan jäseniä koko maailmassa.[17]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kurikan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
27 208
1985
  
27 312
1990
  
26 566
1995
  
25 871
2000
  
24 406
2005
  
23 650
2010
  
22 811
2016
  
21 501
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kurikassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kurikan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[20]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kurikan kaupungin nykyisellä alueella.[19]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykypäivänä kaupungissa on useita teollisuusyrityksiä. Suurin työllistäjä on työkoneiden ohjaamoja valmistava Fortaco Oy (entinen Velsa). Fortacolla on Kurikassa noin 300 työntekijää. Myös Pohjanmaan Kaluste Oy sekä Relicomp Oy työllistää yli 100 henkilöä. Työllisestä työvoimasta 53,2 % työskentelee palvelusektorilla. Siitä huolimatta maa- ja metsätalouden osuus on 9,4 % työllisestä työvoimasta.

Kurikan kaupunki omistaa noin 1,5 miljoonaa Nesteen osaketta[21]. Kurikan kaupunki omistaa myös noin 6,2 miljoonaa Fortumin osaketta (tieto 19.12.2018)[22]. Joulukuussa 2018 osakkeiden arvo oli yhteensä 235 miljoonaa euroa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan kylät ja päätiet vuoden 2016 alusta.

Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa: Kurikasta on hyvät tieyhteydet muun muassa Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee Valtatie 3 Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Kurikan länsipäässä Sarvijoella, kaupungin rajaa hipoen kulkee myös Valtatie 8 Turusta Ouluun. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään radalla on vain tavaraliikennettä, henkilöliikenne loppui vuonna 1968. Lähimmät henkilöliikenteen rautatieasemat Kurikasta ovat Seinäjoki ja Parkano.


Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla perunakropsu.[23]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Big Mama's Ranch, hevostila
  • Botniaring, moottorirata Jurvassa
  • Elokuvateatteri Kurikan Kino
  • Elomaan pelimannitupa
  • Hakunin kotieläintila
  • Iso-Ojan perinnetalo
  • Jurvan kirkko
  • Jurvan liikuntahalli
  • Jurvan museo

  • Jurvan puuseppämuseo
  • Jyllinkosken sähköpuisto
  • Keramiikkapaja ja -putiikki Ari Markkola
  • Kurikka Golf
  • Kurikan jäähalli
  • Kurikan keilahalli
  • Kurikan kirjasto
  • Kurikan kirkko
  • Kurikan museo ja kotiseututalo

  • Kurikan urheilukenttä
  • Kusikivi
  • Liikennepuisto
  • Loukajanvuoren näköalatorni ja kota
  • Meijerin lampi
  • Monnari eli monitoimitalo
  • Muistomerkkiveturi Risto
  • Pitkämön uimaranta
  • Uimahalli Molskis

  • Jyllinkosken lehtomaasto
  • Nuijapolku (TuiskulaVarpahaiskylä)
  • Samuli Paulaharjun polku (Kampinkylä)
  • Korven Jotos (Korvenkylä – Hakuni)

  • Kurjen kierros (Rajavuori – Levaneva – Pässilä -reitistö)
  • Suopolku (Niinistö)
  • Sällinpolku (Jurva)
  • Pahkapolku (Viitalankylä)

  • Ketunlenkki (keskusta)
  • Autionmaan luontopolut (Paulapieksut)
  • Pohjoisen Suupohjan reitistöt

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikassa toimii Kurikan Ryhti, jonka lajeina ovat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, kamppailu-urheilu, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Lisäksi Rasti-Kurikka on menestynyt suunnistusseura. Kurikan Seibukan on menestynyt judoseura. Kurikassa on myös urheiluseura Kurikan Visa, jonka toiminta keskittyy pääasiassa shakkiin, tikanheittoon ja lentopalloon. Kurikan puntti klubi on menestynyt painonnostoon keskittynyt seura. Kurikassa on jäähalli, uimahalli, tennishalli ja urheilukeskus, jossa ovat yleisurheilukenttä, pesä- ja jalkapallokenttä, tenniskenttä, kuntorata ja hiekkatekonurmikenttä. Kurikassa on myös monitoimikeskus, Monnari, jossa voi harrastaa normaalien sisäurheilulajien lisäksi jousiammuntaa. Lisäksi löytyy erillinen seurojen ylläpitämä painonnosto ja kamppailusali. Jurvan puolella on liikuntahalli ja siinä kuntosali.

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa 2017 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 19 paikkaa, kokoomus 10 paikkaa, SDP viisi paikkaa, perussuomalaiset neljä paikkaa, vihreät kaksi paikkaa, kristillisdemokraatit kaksi paikkaa ja vasemmistoliitto yhden paikan.[24] Jalasjärven liityttyä Kurikkaan vuoden 2016 alusta myös kuntien kaksi valtuustoa yhdistyivät väliaikaiseksi valtuustoksi seuraaviin vaaleihin saakka.[25] Yhdistyneessä valtuustossa paikkoja on kaikkiaan 78 ja ne jakautuvat seuraavasti: keskusta 33, kokoomus 19, perussuomalaiset 14, SDP 8, vasemmistoliitto 3 sekä kristillisdemokraatit 1.[26]

Kaupunginjohtajana toimii Anna-Kaisa Pusa.[7]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[27] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK SDP PS KD VIHR VAS
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2017 4 736 42,0 2 472 21,9 1 456 12,9 1 094 9,7 531 4,7 505 4,5 480 4,3


Merkittäviä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös tunnettuja jalasjärveläisiä ja jurvalaisia.

Kuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka
Kurikka ennen vuotta 2009.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuriskasta – Från Kuricka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ville Luho ja Osmo Rinta-Tassi, Kurikan historia i. Esihistoriasta Suomen sotaan. Kurikan kaupunki 1980.
  • Osmo Rinta-Tassi, Kurikan historia II, osa 1. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kurikan kaupunki 2003.
  • Osmo Rinta-Tassi, Kurikan historia II, osa 2. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kurikan kaupunki 2004.
  • Kurikan kappelin historia 1672-1794
  • Kurikan keskustan kartta vuodelta 1847
  • Lähde

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hallitus: Jalasjärvi liitetään Kurikkaan 12.6.2014. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2015.
  2. a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  3. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  7. a b Pusa aloittaa helmikuun alussa 19.1.2017. Kurikka-lehti. Viitattu 27.1.2017.
  8. Kuntavaalit 2017, Kurikka Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  9. Kuntaliitos 2009 (Kurikka-Jurva) (Archive.org) Kurikan kaupunki. Viitattu 31.12.2014.
  10. Kurikan maatalous tuloissa ykkönen (Digitilaajille) Ilkka. Viitattu 17.02.2017.
  11. Natura 2000 -alueet – Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 5.2.2018.
  12. Kurikka Järviwiki. Viitattu 5.2.2018.
  13. Mirva Ekman: Kurikan paksun savimaan alla lepää geologinen ihme Yle.fi, uutiset. 8.9.2019. Viitattu 8.9.2019.
  14. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  15. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  16. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  17. http://www.ilkka.fi/arc_article.jsp?article=443068
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  19. a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  21. Nesteoil.fi
  22. Fortum.com
  23. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 150. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  24. Yle: Kunnallisvaalit 2017 tulospalvelu vaalit.yle.fi. 10.4.2017.
  25. Kurikan ja Jalasjärven liitoksessa vielä soviteltavaa, Yle uutiset 14.8.2014
  26. Luottamuselimet
  27. https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/301

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]