Kauhava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kauhava
Kauhava.vaakuna.2009.svg Kauhava sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Kauhavan kaupungintalo
Kauhavan kaupungintalo
Sijainti 63°06′05″N, 023°03′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 233
Hallinnollinen keskus Kauhavan keskustaajama
Perustettu  
– Kauhava 1867 (vuodesta 1986 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Kauhava 2009 (Kauhavan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Alahärmä (2009)
Kauhava (2009)
Kortesjärvi (2009)
Ylihärmä (2009)
Kokonaispinta-ala 1 328,38 km²
85:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 313,85 km²
– sisävesi 14,53 km²
Väkiluku 15 293
74:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
väestötiheys 11,64 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 55,4 %
– yli 64-v. 29,4 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 96,3 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 3,1 %
Kunnallisvero 21,75 %
64:nneksi suurin 2022 [5]
Kaupunginjohtaja vt. Liisa Salo
(15.8.2022 alkaen)
Hallituksen puheenjohtaja Teemu Hakala
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
– puheenjohtaja Janne Sankelo
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • KD
 • VL

18
10
7
4
3
1
www.kauhava.fi

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavalla asui 15 293 henkilöä (2022-06-3030. kesäkuuta 2022),[2] ja sen pinta-ala on 1 328,38 km², josta 14,53 km² on vesistöjä (2022-01-011. tammikuuta 2022).[1] Väestötiheys on 11,64 asukasta/km². Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Kauhava on kuntaliitosten seurauksena väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin kaupunki.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perttulanmäen alueelta on löydetty kivikautista asutusta ja Hatunluoman kivikautinen asuinalue ulottuu osittain Kauhavan alueelle. Pysyvä asutus Kauhavalle syntyi kuitenkin 1500-luvulla, jolloin uudisasukkaat saapuivat Kauhavalle pääasiassa Kyrön seudulta. Kauhavan vanhimmat talot olivat Kamppinen, Somppi ja Pelkonen.[7]

Asutus laajeni Kauhavalla nopeasti. Vuonna 1570 taloja oli 17 ja vuonna 1600 jo 28. Kauhavan aluetta kutsuttiin alun perin Kauhajoeksi ja Sydänmaaksi ja se kuului vuodesta 1608 lähtien Lapuaan. Kauhavan kappeliseurakunta perusttiin vuonna 1643. Kauhavan ensimmäinen kirkkorakennus oli vaatimaton kirkkotupa. Vuonna 1643 valmistui Kauhavan ensimmäinen kirkko.[7]

Kauhavan asukasluku alkoi kasvaa nopeasti 1700-luvulla ja alue vaurastui tervakaupan ansiosta.[8] Toisen kirkon rakennutti Antti Hakola vuonna 1756. Vuonna 1805 asukkaita oli jo 3051. Kauhava oli 1800-luvulla tunnettu puukkojunkkareistaan eli häjyistä. "Kauhavan rumaksi vallesmanniksi" kutsuttu Adolf Hägglund onnistui 1860-luvun lopulla kukistamaan häjyjen johtomiehet. Vuosina 1867–1869 käräjiä häjyjen johtomiehiä vastaan käytiin Pollarin talossa.[7]

Häjyjen kukistumiseen vaikutti mm. siirtolaisuus, herännäisyys ja nuorisoseuraliike. Joukkoliikkeet kanavoivat pohjalaisten nuorten miesten toimintatarmon hedelmällisempiin harrastuksiin. Itsenäinen kirkkoherrakunta Kauhavasta tuli 1859 ja kunta 1867. Suomen ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksena 1881 Kauhavan Hahtomaan kylässä. Myöhemmin Kauhavalle perustettiin vielä seitsemän nuorisoseuraa.[7]

Kartta nykyisen Kauhavan alueen kuntaliitoksista

1880-luvulla Kauhavalle rakennettiin rautatie, joka oli huomattava edistysaskel elinkeinoelämälle. Puukontekijät ja kutojat toivat tuotteitaan rautatieasemalle myytäväksi. Kaupankäynti loi perustan puukko- ja kutomoteollisuudelle. Vuosisadan lopulla Kauhavalta lähti siirtolaiseksi lähes 4000 henkeä, mutta vuonna 1920 pitäjässä asui silti noin 7800 asukasta. Kauhavan toinen kirkko paloi joulupäivänä 1921 ja nykyinen kirkko valmistui vuonna 1925 Josef Stenbäckin piirustusten mukaisesti.[7]

Vuonna 1929 puolustusvoimien Ilmasotakoulu muutti Kauhavalle. Ilmasotakoulu toi väriä paikkakunnan elämään sekä toi kaupunkiin työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuskia. Syksyllä 1968 Kauhavalla paljastettiin 51 Kauhavalla palvelleen, lento-onnettomuuksissa surmansa saaneiden lentäjien muistomerkki.[7] Lentosotakoulu lakkautettiin vuonna 2014.[9]

Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi päätyivät kuntaliitokseen taloudellisista syistä vuonna 2009. Asukkaiden identiteetissä vanhat kuntarajat näkyvät pitkään sen jälkeen.[10]

Kauhavan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri, joista Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alahärmän alue Ekola, Hakola, Hanhila, Hanhimäki, Heikkilä, Hilli, Huhtamäki, Härmä, Kirkonkylä, Kivihuhta, Katajamäki, Kojola, Kuoppala, Köykkäri, Lahdenkylä, Lehtimäki, Markkula, Mylläri, Ojala, Poromaa, Pelkkala, Perkiömäki, Pesola, Sorvisto, Vakkuri, Voltti, Vuoskoski ja Yliviitala

Kauhavan alue Alakylä, Annala, Eteläranta, Fräntilä, Hatunkylä, Hirvijoki, Hopiavuori, Huhmarkoski, Huhtamäki, Kantola, Karjanlahti, Kauhava, Kettula, Kleemola, Kosola, Lauttamus (keskustaajama), Lummukka, Matsomppi, Mäenpää, Mäki-Hannus, Orava, Pelkkikangas, Pelkola, Pernaa, Pukkila, Ruotsala, Renko, Sippola, Varpula, Varvas, Viinikka ja Ylikylä.

Kortesjärven alue Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma ja Tyynismaa

Ylihärmän alue Haapoja, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Pakka, Vesiluoma, Yliluoma, Kangas, Ikola, Ilomäki, Rannanjärvi, Salomaa ja Taipale.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kauhavalla oli 16 278 asukasta, joista 10 606 asui taajamissa, 5 618 haja-asutusalueilla ja 54:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kauhavan taajama-aste on 65,4 %.[11] Kauhavan taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[12]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kauhavan keskustaajama 5 509
2 Alahärmän kirkonkylä 2 203
3 Ylihärmän kirkonkylä 2 171
4 Kortesjärven kirkonkylä 611
5 Kangas* 112

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kankaan taajama ulottuu puoliksi Kauhavan ja puoliksi Lapuan kaupungin alueelle.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Kauhavaan vuoden 2009 alussa liitetyt Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän asukkaat.

Kauhavan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
19 924
1985
  
20 359
1990
  
20 231
1995
  
19 877
2000
  
18 967
2005
  
18 248
2010
  
17 308
2016
  
16 599
2020
  
15 716
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kauhavalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

  • Kauhavan seurakunta
    • Alahärmän kappeliseurakunta
    • Kortesjärven kappeliseurakunta
    • Ylihärmän kappeliseurakunta

Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Kauhavalla toimivat Härmän helluntaiseurakunta, Kauhavan helluntaiseurakunta ja Kortesjärven helluntaiseurakunta.[15]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauhavan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[16]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kauhavan kaupungin nykyisellä alueella.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Kauhavalla oli 6915 työpaikkaa. Niistä 12 prosenttia oli alkutuotannossa, 33 % jalostuksessa ja 53 % palvelualoilla.[17]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat peräkärryjä, ajoneuvojen ohjaamoita ja muoviosia valmistava MSK Group Oy, Pohjanmaan Osuuspankki ja Avain Säästöpankki.[18]

Kauhavalaisia työnantajia:

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan lukio on yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen ja liikuntaan (lahjakkaiden urheilijoiden monilajiryhmä) profiloitunut yleislukio. Alahärmässä toimiva Härmän lukio on palvelu- ja matkailualan yrittäjyyteen profiloitunut yleislukio.

Kauhavalla sijaitsee Suomen Yrittäjäopisto ja lakkautukseensa asti Lentosotakoulu, joka on Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aprillipäivän aikoihin Kauhavan Kortesjärvellä järjestetään Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut. Powerparkin ja LSK Business Parkin alueella järjestetään runsaasti tapahtumia mm. FHRA kiihdytyskilpailuja, Power Truck Show sekä erilaiset messut ja harrastealojen tapahtumat. Perinteisiä kesätapahtumia ovat Puukkofestivaalit ja Härmälääset Häjyylyt, PowerParkin juhannus ja Nordic King.

Herättäjäjuhlat järjestettiin Kauhavalla vuonna 2021.[19]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihavelli, jossa on sianlihaa, herneitä, porkkanaa, ohraryynejä ja leipäjuuston paloja.[20]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962. Taistelulaji Han Moo Don alkukotina pidetään Kauhavaa.

Alahärmään PowerParkin lähelle on valmistunut uusi ravirata vuonna 2016. Nordic King juhannusravit järjestetään vuosittain.

Kauhavalaisia urheiluseuroja

Viihde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt ja Heikki Kujanpään Pieni pyhiinvaellus. Myös Antti Isotalosta kertova Härmästä poikia kymmenen sekä puukkojunkkareista kertova Pohjalaisia on kuvattu Kauhavalla Ylihärmän Kankaan kylässä. Kauhavalla on kuvattu mm. Yle TV2:n sarja Hyvien ihmisten kylä.

Paikkakunnalla on toiminut useita eri tyylisiä alueellista suosiota nauttivia yhtyeitä. Kansallisesti merkittävimpiä ovat 1970–1980-lukujen taitteessa huippukauttaan elänyt Hard Rock Sallinen, ja Micke Björklöfin blues-yhtye Micke Björklöf & Blue Strip, joka on osallistunut alan kilpailuun Saksassa. Yhtye äänitti erään levynsä New Orleansissa. Kolmas paikallinen yhtye on Kauhava Big Band.

Kauhava mainitaan myös monen tunnetunkin yhtyeen kappaleissa, kuten Zen Cafen Tämä on syksy ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun Rakasta rintani ruhjeille sekä Pelle Miljoona Unitedin Järjetön Kauhavan ralli. Kansanlaulussa ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi” uhkaillaan Kauhavan ”rumaa vallesmannia”.

Kauhavalla pidetyssä kattokökässä (kökkä = talkoot) on kirjoitettu muistiin lukuisia kansanlauluja.lähde?

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen. Kesäisin junat pysähtyvät myös Härmän asemalla, josta on linja-autokuljetus PowerParkiin.

Välimatkoja

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa 2021 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 18 paikkaa, kokoomus 10 paikkaa, perussuomalaiset seitsemän paikkaa, SDP neljä paikkaa, kristillisdemokraatit kolme paikkaa ja Vapauden liitto yksi paikka.[21] Kaupunginjohtajana toimii Markku Lumio.[22]

Kunnan- ja kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[23] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK PS SDP KD VAS VIHR muut Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 4 598 46,8 2 552 26,0 578 5,9 1 348 13,7 656 6,7 96 1,0 20,8
2012 3 968 46,3 2 028 23,6 871 10,2 1 005 11,7 618 7,2 73 0,9 15 0,2 22,7
2017 3 759 44,4 1 722 20,3 1 180 13,9 842 9,9 739 8,7 120 1,4 68 0,8 40 0,5 24,1
2021 3 051 40,8 1 782 23,8 1 329 17,8 650 8,7 644 8,6 22 0,2 17,0

Tunnettuja asukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kuntavaalit 2021, Kauhava Oikeusministeriö. Viitattu 3.8.2021.
  7. a b c d e f Rikkonen & Sihvo 1986, s. 87–88
  8. Sippolanmäen taloryhmä RKY. Viitattu 6.2.2018.
  9. Puolustusvoimien lakkautuslistalla kuusi yksikköä, 1 200:aa uhkaa irtisanominen Helsingin Sanomat. 8.2.2012. Viitattu 12.8.2015.
  10. Vanhat kuntarajat kummittelevat Kauhavalla Yle. 23.2.2017. Viitattu 6.2.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  14. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  16. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  17. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  18. Alueen Kauhava yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
  19. Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
  20. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 149. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  21. Yle: Kunnallisvaalit 2021 tulospalvelu vaalit.yle.fi. 10.4.2017.
  22. Hallinto 1.12.2014. Kauhavan kaupunki. Viitattu 1.12.2014.
  23. https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/233
  24. Adolf Hägglundin elämäkerta Kansallisbiografiassa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]