Kauhava

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kauhava
Kauhava.vaakuna.2009.svg Kauhava.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

Kauhavan kirjasto nähtynä Nuorisoseurantalon portin läpi
Kauhavan kirjasto nähtynä Nuorisoseurantalon portin läpi
Sijainti 63°06′05″N, 023°03′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 233
Hallinnollinen keskus Kauhavan keskustaajama
Perustettu  
– Kauhava 1867 (vuodesta 1986 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Kauhava 2009 (Kauhavan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Alahärmä (2009)
Kauhava (2009)
Kortesjärvi (2009)
Ylihärmä (2009)
Kokonaispinta-ala 1 328,37 km²
85:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 1 313,78 km²
– sisävesi 14,59 km²
Väkiluku 15 842
72:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
väestötiheys 12,06 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 16,6 %
– 15–64-v. 57,1 %
– yli 64-v. 26,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 96,7 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 21,75 %
49:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja Markku Lumio[6]
Hallituksen puheenjohtaja Teemu Hakala
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
– puheenjohtaja Janne Sankelo
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP
 • KD
 • muut

20
9
5
4
4
1
www.kauhava.fi
Kauhavan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka.

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavalla asui 15 842 henkilöä (2019-08-3131. elokuuta 2019),[2] ja sen pinta-ala on 1 328,37 km², josta 14,59 km² on vesistöjä (2019-01-011. tammikuuta 2019).[1] Väestötiheys on 12,06 asukasta/km². Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Kauhava on kuntaliitosten seurauksena väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin kaupunki.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset vakituiset asukkaat asettuivat Kauhavalle 1500-luvulla. Tervakauppa vaurastutti aluetta 1700-luvulla. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1859 ja Kauhavan kunta perustettiin 1867.[8]

Lentosotakoulu toimi Kauhavalla vuosina 1929–2014.

Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi päätyivät kuntaliitokseen taloudellisista syistä vuonna 2009. Asukkaiden identiteetissä vanhat kuntarajat näkyvät pitkään sen jälkeen.[9]


Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri, joista Isokyrö, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alahärmän alue Ekola, Hakola, Hanhila, Hanhimäki, Heikkilä, Hilli, Huhtamäki, Härmä, Kirkonkylä, Kivihuhta, Katajamäki, Kojola, Kuoppala, Köykkäri, Lahdenkylä, Lehtimäki, Markkula, Mylläri, Ojala, Poromaa, Pelkkala, Perkiömäki, Pesola, Sorvisto, Vakkuri, Voltti, Vuoskoski ja Yliviitala

Kauhavan alue Alakylä, Annala, Eteläranta, Fräntilä, Hatunkylä, Hirvijoki, Hopiavuori, Huhmarkoski, Huhtamäki, Kantola, Karjanlahti, Kauhava, Kettula, Kleemola, Kosola, Lauttamus (keskustaajama), Lummukka, Matsomppi, Mäenpää, Mäki-Hannus, Orava, Pelkkikangas, Pelkola, Pernaa, Pukkila, Ruotsala, Renko, Sippola, Varpula, Varvas, Viinikka ja Ylikylä.

Kortesjärven alue Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma ja Tyynismaa

Ylihärmän alue Haapoja, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Pakka, Vesiluoma, Yliluoma, Kangas, Ikola, Ilomäki, Rannanjärvi, Salomaa ja Taipale

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kauhavalla oli 16 278 asukasta, joista 10 606 asui taajamissa, 5 618 haja-asutusalueilla ja 54 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kauhavan taajama-aste on 65,4 %.[10] Kauhavan taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[11]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kauhavan keskustaajama 5 509
2 Alahärmän kirkonkylä 2 203
3 Ylihärmän kirkonkylä 2 171
4 Kortesjärven kirkonkylä 611
5 Kangas* 112

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kankaan taajama ulottuu puoliksi Kauhavan ja puoliksi Lapuan kaupungin alueelle.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Kauhavaan vuoden 2009 alussa liitetyt Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän asukkaat.

Kauhavan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
19 924
1985
  
20 359
1990
  
20 231
1995
  
19 877
2000
  
18 967
2005
  
18 248
2010
  
17 308
2016
  
16 599
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kauhavalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]

  • Kauhavan seurakunta
    • Alahärmän kappeliseurakunta
    • Kortesjärven kappeliseurakunta
    • Ylihärmän kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauhavan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[14]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kauhavan kaupungin nykyisellä alueella.[13]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Kauhavalla oli 6915 työpaikkaa. Niistä 12 prosenttia oli alkutuotannossa, 33 % jalostuksessa ja 53 % palvelualoilla.[15]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat peräkärryjä, ajoneuvojen ohjaamoita ja muoviosia valmistava MSK Group Oy, Pohjanmaan Osuuspankki ja Avain Säästöpankki.[16]

Kauhavalaisia työnantajia:

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan lukio on erikoistunut ilmailuun, yrittäjyyteen, tietojenkäsittelyyn ja tanssiin. Kauhavan Alahärmässä toimiva Härmän lukio on erikoistunut palvelu- ja matkailualan yrittäjyyteen.

Kauhavalla sijaitsee Suomen Yrittäjäopisto ja lakkautukseensa asti Lentosotakoulu, joka on Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavalla pidetään vuosittain Härmälääset Häjyylyt, Kävelykarnevaalit, Puukkofestivaalit ja Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihavelli, jossa on sianlihaa, herneitä, porkkanaa, ohraryynejä ja leipäjuuston paloja.[17]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962. Taistelulaji Han Moo Don alkukotina pidetään Kauhavaa.

Kauhavan Härmään PowerParkin lähelle on valmistunut uusi ravirata vuonna 2016. Nordic King juhannusravit järjestetään vuosittain.

Kauhavalaisia urheiluseuroja

Viihde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt ja Heikki Kujanpään Pieni pyhiinvaellus. Myös Antti Isotalosta kertova Härmästä poikia kymmenen sekä puukkojunkkareista kertova Pohjalaisia[18] on kuvattu Kauhavalla Ylihärmän Kankaan[19] kylässä. Kauhavalla on kuvattu mm. Yle TV2:n sarja Hyvien ihmisten kylä.

Paikkakunnalla on toiminut useita eri tyylisiä alueellista suosiota nauttivia yhtyeitä. Kansallisesti merkittävimpiä ovat 1970–1980-lukujen taitteessa huippukauttaan elänyt Hard Rock Sallinen, jonka LP-levy on tätä nykyä arvokas keräilyharvinaisuus, ja Micke Björklöfin blues-yhtye Micke Björklöf & Blue Strip, joka on saavuttanut kansainvälistäkin suosiota osallistuttuaan alan kilpailuun Saksassa. Uusimman levynsä yhtye äänitti New Orleansissa. Kauhava Big Band toimii myös hyvin aktiivisesti.

Kauhava mainitaan myös monen tunnetunkin yhtyeen kappaleissa, kuten Zen Cafen Tämä on syksy ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun Rakasta rintani ruhjeille sekä Pelle Miljoona Unitedin Järjetön Kauhavan ralli. Kansanlaulussa ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi” uhkaillaan Kauhavan "rumaa vallesmannia".

Kauhavalla pidetyssä kattokökässä (kökkä = talkoot) on kirjoitettu muistiin lukuisia kansanlauluja.lähde?

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen. Kesäisin junat pysähtyvät myös Härmän asemalla, josta on linja-autokuljetus PowerParkiin.

Välimatkoja

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa 2017 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 20 paikkaa, kokoomus 9 paikkaa, perussuomalaiset viisi paikkaa, SDP neljä paikkaa, kristillisdemokraatit neljä paikkaa ja Pro Kauhava (2018–2021) yksi paikka.[20] Kaupunginjohtana toimii Markku Lumio.[21]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[22] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK PS SDP KD VAS VIHR muut
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2017 3 759 44,4 1 722 20,3 1 180 13,9 842 9,9 739 8,7 120 1,4 68 0,8 40 0,5

Merkittäviä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Hallinto Kauhavan kaupunki. Viitattu 1.12.2014.
  7. Kuntavaalit 2017, Kauhava Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. Sippolanmäen taloryhmä RKY. Viitattu 6.2.2018.
  9. Vanhat kuntarajat kummittelevat Kauhavalla Yle. 23.2.2017. Viitattu 6.2.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  13. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  14. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  15. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  16. Alueen Kauhava yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
  17. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 149. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  18. Pohjalaisia. Wikipedia, 7.10.2013. Artikkelin verkkoversio. fi
  19. Kangas (Ylihärmä). Wikipedia, 9.2.2019. Artikkelin verkkoversio. fi
  20. Yle: Kunnallisvaalit 2017 tulospalvelu vaalit.yle.fi. 10.4.2017.
  21. Hallinto 1.12.2014. Kauhavan kaupunki. Viitattu 1.12.2014.
  22. https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/233
  23. Adolf Hägglundin elämäkerta Kansallisbiografiassa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]