Kauhava

Kauhava
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°06′05″N, 023°03′50″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero	233
Hallinnollinen keskus	Kauhavan keskustaajama
Perustettu
– Kauhava	1867 (vuodesta 1986 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Kauhava	2009 (Kauhavan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset	Alahärmä (2009) Kauhava (2009) Kortesjärvi (2009) Ylihärmä (2009)
Kokonaispinta-ala	1 328,39 km² 86:nneksi suurin 2025
– maa	1 313,85 km²
– sisävesi	14,54 km²
Väkiluku	14 909 74:nneksi suurin 31.12.2025
– väestötiheys	11,35 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	14,2 %
– 15–64-v.	54,9 %
– yli 64-v.	30,8 %
Äidinkieli	2025
– suomenkielisiä	92,7 %
– ruotsinkielisiä	0,7 %
– muut	6,7 %
Kunnallisvero	9,1 % 127:nneksi suurin 2026
Kaupunginjohtaja	Vesa Rantala
Hallituksen puheenjohtaja	Janne Sankelo
Kaupunginvaltuusto	37 paikkaa
– puheenjohtaja	Antti Kurvinen
2025–2029  • Kesk.  • Kok.  • KD  • PS  • SDP	17 9 4 4 3
www.kauhava.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavalla asui 14 909 henkeä (2025-12-3131. joulukuuta 2025), ja sen pinta-ala on 1 328,39 km², josta 14,54 km² on vesistöjä (2025-01-011. tammikuuta 2025). Väestötiheys on 11,35 asukasta/km². Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009.

Kauhava on tunnettu eritysesti Pohjanmaan puukkopitäjänä. Kauhavan maisemassa korostuu Alajoen peltolakeus, joka avautuu kaupungin läpikulkevan maantien laitamilla Lapuanjoen molemmin puolin.

Historia

Perttulanmäen alueelta on löydetty kivikautista asutusta ja Hatunluoman kivikautinen asuinalue ulottuu osittain Kauhavan alueelle. Pysyvä asutus Kauhavalle syntyi kuitenkin 1500-luvulla, jolloin uudisasukkaat saapuivat Kauhavalle pääasiassa Kyrön seudulta. Kauhavan vanhimmat talot olivat Kamppinen, Somppi ja Pelkonen.

Asutus laajeni Kauhavalla nopeasti. Vuonna 1570 taloja oli 17 ja vuonna 1600 jo 28. Kauhavan aluetta kutsuttiin alun perin Kauhajoeksi ja Sydänmaaksi ja se kuului vuodesta 1608 lähtien Lapuaan. Kauhavan kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1643. Kauhavan ensimmäinen kirkkorakennus oli vaatimaton kirkkotupa. Vuonna 1643 valmistui Kauhavan ensimmäinen kirkko.

Kauhavan asukasluku alkoi kasvaa nopeasti 1700-luvulla ja alue vaurastui tervakaupan ansiosta. Toisen kirkon rakennutti Antti Hakola vuonna 1756. Vuonna 1805 asukkaita oli jo 3051. Kauhava oli 1800-luvulla tunnettu puukkojunkkareistaan eli häjyistä. "Kauhavan rumaksi vallesmanniksi" kutsuttu Adolf Hägglund onnistui 1860-luvun lopulla kukistamaan häjyjen johtomiehet. Vuosina 1867–1869 käräjiä häjyjen johtomiehiä vastaan käytiin Pollarin talossa.

Häjyjen kukistumiseen vaikutti mm. siirtolaisuus, herännäisyys ja nuorisoseuraliike. Joukkoliikkeet kanavoivat pohjalaisten nuorten miesten toimintatarmon hedelmällisempiin harrastuksiin. Itsenäinen kirkkoherrakunta Kauhavasta tuli 1859 ja kunta 1867. Suomen ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksena 1881 Kauhavan Hahtomaan kylässä. Myöhemmin Kauhavalle perustettiin vielä seitsemän nuorisoseuraa.

Kartta nykyisen Kauhavan alueen kuntaliitoksista

1880-luvulla Kauhavalle rakennettiin rautatie, joka oli huomattava edistysaskel elinkeinoelämälle. Puukontekijät ja kutojat toivat tuotteitaan rautatieasemalle myytäväksi. Kaupankäynti loi perustan puukko- ja kutomoteollisuudelle. Vuosisadan lopulla Kauhavalta lähti siirtolaiseksi lähes 4000 henkeä, mutta vuonna 1920 pitäjässä asui silti noin 7800 asukasta. Kauhavan toinen kirkko paloi joulupäivänä 1921 ja nykyinen kirkko valmistui vuonna 1925 Josef Stenbäckin piirustusten mukaisesti.

Vuonna 1929 puolustusvoimien Ilmasotakoulu muutti Santahaminasta Kauhavalle. Ilmasotakoulu toi väriä paikkakunnan elämään sekä toi kaupunkiin työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia. Syksyllä 1968 Kauhavalla paljastettiin 51 Kauhavalla palvelleen, lento-onnettomuuksissa surmansa saaneiden lentäjien muistomerkki. Lentosotakoulu lakkautettiin vuonna 2014.

Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi päätyivät kuntaliitokseen taloudellisista syistä vuonna 2009. Asukkaiden identiteetissä vanhat kuntarajat näkyvät pitkään sen jälkeen.

Kauhavan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka.

Maantiede

Kauhavan naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri, joista Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.

Aluerakenne

Kylät

Alahärmän alue Ekola, Hakola, Hanhila, Hanhimäki, Heikkilä, Hilli, Huhtamäki, Härmä, Kirkonkylä, Kivihuhta, Katajamäki, Kojola, Kuoppala, Köykkäri, Lahdenkylä, Lehtimäki, Markkula, Mylläri, Ojala, Poromaa, Pelkkala, Perkiömäki, Pesola, Piri, Sorvisto, Vakkuri, Voltti, Vuoskoski ja Yliviitala

Kauhavan alue Alakylä, Annala, Eteläranta, Fräntilä, Hatunkylä, Hirvijoki, Hopiavuori, Huhmarkoski, Huhtamäki, Kantola, Karjanlahti, Kauhava, Kettula, Kleemola, Kosola, Lauttamus (keskustaajama), Lummukka, Matsomppi, Mäenpää, Mäki-Hannus, Orava, Pelkkikangas, Pelkola, Pernaa, Pukkila, Ruotsala, Renko, Sippola, Varpula, Varvas, Viinikka ja Ylikylä.

Kortesjärven alue Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma ja Tyynismaa

Ylihärmän alue Haapoja, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Pakka, Vesiluoma, Yliluoma, Kangas, Ikola, Ilomäki, Rannanjärvi, Salomaa ja Taipale.

Taajamat

Vuoden 2024 lopussa Kauhavalla oli 15 050 asukasta, joista 10 085 asui taajamissa, 4 890 haja-asutusalueilla ja 75:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kauhavan taajama-aste on 67,3 %. Kauhavan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2024)
1	Kauhavan keskustaajama	5 504
2	Alahärmän kirkonkylä	2 049
3	Ylihärmän kirkonkylä	1 980
4	Kortesjärven kirkonkylä	552

Väestö

Tausta-aineisto

Lähteet:

Kauhavan asukasluku on yhteensä 14 909 asukasta. Nykyisen Kauhavan alueen asukasluku nousi 1980-luvulla korkeimmillaan yli 20 300 asukkaaseen ja pysyi yli 20 000 asukkaassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen kaupungin asukasluku on kääntynyt tasaiseen laskuun. Kauhavalla toteutettiin vuonna 2009 suuri neljän kunnan kuntaliitos, jolloin Kauhava, Alahärmä, Kortesjärvi ja Ylihärmä yhdistyivät uudeksi Kauhavan kaupungiksi. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Kauhavan väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Kauhavan asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Kauhavan väkiluku olisi vuonna 2030 noin 14 032 asukasta, vuonna 2035 noin 13 441 asukasta, vuonna 2040 noin 13 001 asukasta ja vuonna 2045 noin 12 648 asukasta.

Asuminen

Asuntokuntien jakauma Kauhavalla (2024)

  1 henkilö (41,3 %)

  2 henkilöä (35,4 %)

  3 henkilöä (10,5 %)

  4–6 henkilöä (12,4 %)

  7 henkilöä (0,4 %)

Kauhavan suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kaupungin asuntokunnista (71,9 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 21,4 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 6,7 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Kauhavan asuntokunnista on 41,3 prosenttia eli noin 2 950 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 35,4 prosenttia eli noin 2 500 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 10,5 prosenttia eli noin 750, 4–6 asukkaan asuntokuntia 12,4 prosenttia eli noin 890 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,4 prosenttia eli noin 30.

Kieli ja etnisyys

Kauhava on pääsääntöisesti suomenkielinen kaupunki. Vuoden 2025 lopussa Kauhavan väestöstä enemmistönä 92,7 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 0,7 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 6,7 prosenttia.

Kauhavalla asui vuoden 2023 lopussa 725 ulkomaan kansalaista, mikä on 4,8 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Kauhavalla 332 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (91) ja romanialaiset (62).

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Kunnallisvaaleissa 2025 jakautuivat 37 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 17 paikkaa, kokoomus 9 paikkaa, kristillisdemokraatit 4 paikkaa, perussuomalaiset 4 paikkaa, SDP 3 paikkaa. Kaupunginjohtajana toimii Vesa Rantala.

Kunnan- ja kaupunginjohtajat

• 1957–1983: Onni Laipio
• 1983–2008: Lasse Mäkinen
• 2009–2014: Harri Mattila
• 2015–2022: Markku Lumio
• 2022–2023: Liisa Salo (vt.)
• 2023–: Vesa Rantala

Valtuutettujen paikkajako

Vaalivuosi	SDP	Kesk.	KD	Kok.	PS	Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti	Yht.	%	Sukupuolijakauma (M/N)
2012	5	21	3	10	4	5 21 3 10 4	43	63,0	34 9
2017	4	20	4	9	6	4 20 4 9 6	43	64,6	31 12
2021	4	18	3	10	8	4 18 3 10 8	43	60,0	33 10
2025	3	17	4	9	4	3 17 4 9 4	37	56,2	26 11
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Ystävyyskunnat

• Rapla, Viro
• Aegviidu, Viro
• Rygge, Norja
• Jevnaker, Norja
• Skærbæk, Tanska
• Lemvig, Tanska
• Vimmerbyn kunta, Ruotsi
• Nybro, Ruotsi
• Hultsfred, Ruotsi
• Garður, Islanti
• Þorlákshöfn-Ölfus, Islanti

Talous ja elinkeinot

Kauhavan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (10,8 %)

  Jalostus (33,8 %)

  Palvelusektori (54,6 %)

  Muut sektorit (0,8 %)

Talousalueena Kauhava kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.

Kauhavalla oli vuonna 2022 yhteensä 6 106 työpaikkaa ja kaupungissa asui 6 040 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 75,5 prosenttia. Kauhavan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 54,6 prosenttia, jalostuksen 33,8 prosenttia ja alkutuotannon 10,8 prosenttia.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 101,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,2 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,6 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kauhavalla on 150,3 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Elinkeinorakenne

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat peräkärryjä, ajoneuvojen ohjaamoita ja muoviosia valmistava MSK Group Oy, Pohjanmaan Osuuspankki ja Avain Säästöpankki.

Kauhavalaisia työnantajia:

• Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa
• Härmän kuntokeskus
• Iisakki Järvenpää Oy
• Junkkari Oy
• Kauhavan kaupunki
• Komiat
• Laakea Oy

• Lillbacka-yhtiöt
• MSK Cabins Oy
• MSK Group Oy
• MSK Plast Oy
• Pellon Group Oy
• Piristeel
• Puukkohovi Oy
• Safetor Oy Ltd

• Sagamed Oy
• Skaala Ikkunat ja Ovet Oy
• Unico Finland Oy

Liikenne ja infrastruktuuri

Rautatie

Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen. Kesäisin junat pysähtyvät myös Härmän asemalla, josta on linja-autokuljetus PowerParkiin.

Etäisyyksiä Kauhavalta

• Helsinki 396 km
• Tampere 215 km
• Turku 336 km
• Oulu 286 km
• Lahti 325 km
• Kuopio 299 km
• Jyväskylä 206 km
• Pori 214 km
• Vaasa 80 km
• Seinäjoki 39 km
• Lapua 17 km
• Ylivieska 157 km

Palvelut ja koulutus

Kauhavan lukio on yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen ja liikuntaan (lahjakkaiden urheilijoiden monilajiryhmä) profiloitunut yleislukio. Alahärmässä toimiva Härmän lukio on palvelu- ja matkailualan yrittäjyyteen profiloitunut yleislukio.

Kauhavalla sijaitsee Suomen Yrittäjäopisto. Lakkautukseensa vuoden 2014 loppuun asti kaupungissa toimi Lentosotakoulu, joka oli Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos.

Kulttuuri

Tapahtumat

Aprillipäivän aikoihin Kauhavan Kortesjärvellä järjestetään Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut. Powerparkin ja LSK Business Parkin alueella järjestetään runsaasti tapahtumia mm. FHRA kiihdytyskilpailuja, Power Truck Show sekä erilaiset messut ja harrastealojen tapahtumat. Perinteisiä kesätapahtumia ovat Puukkofestivaalit ja Härmälääset Häjyylyt, PowerParkin juhannus ja Nordic King.

Herättäjäjuhlat järjestettiin Kauhavalla vuonna 2021.

Suviseurat järjestettiin Kauhavan entisellä lentokentällä vuonna 2023. Suviseurat järjestetään samalla alueella myös vuonna 2026.

Nähtävyydet

Kauhavan kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema.

• Fouga-patsas
• Hawk-patsas
• Iisakin Jussin tupa
• Kalan torppa
• Powerpark
• Puukkohovi ja maailman isoin kaksineuvoinen puukko
• Puukkomuseo
• Saarimaan näkötorni
• Suomen Jääkärimuseo

Ruoka

Kauhavan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihavelli, jossa on sianlihaa, herneitä, porkkanaa, ohraryynejä ja leipäjuuston paloja.

Viihde

Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt ja Heikki Kujanpään Pieni pyhiinvaellus. Myös Antti Isotalosta kertova Härmästä poikia kymmenen sekä puukkojunkkareista kertova Pohjalaisia on kuvattu Kauhavalla Ylihärmän Kankaan kylässä. Kauhavalla on kuvattu mm. Yle TV2:n sarja Hyvien ihmisten kylä.

Paikkakunnalla on toiminut useita eri tyylisiä alueellista suosiota nauttivia yhtyeitä. Kansallisesti merkittävimpiä ovat 1970–1980-lukujen taitteessa huippukauttaan elänyt Hard Rock Sallinen, ja Micke Björklöfin blues-yhtye Micke Björklöf & Blue Strip, joka on osallistunut alan kilpailuun Saksassa. Yhtye äänitti erään levynsä New Orleansissa. Kolmas paikallinen yhtye on Kauhava Big Band.

Kauhava mainitaan myös monen tunnetunkin yhtyeen kappaleissa, kuten Zen Cafen Tämä on syksy ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun Rakasta rintani ruhjeille sekä Pelle Miljoona Unitedin Järjetön Kauhavan ralli. Kansanlaulussa ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi” uhkaillaan Kauhavan ”rumaa vallesmannia”.

Kauhavan keskustassa sijaitseva Puukkohovi toimii puukkoperinteeseen liittyvänä matkailu- ja kulttuurikohteena. Vuonna 2026 sen yhteyteen valmistui noin 4,2 metriä korkea kaksineuvoista puukkoa esittävä taideteos.

Kauhavalla pidetyssä kattokökässä (kökkä = talkoot) on kirjoitettu muistiin lukuisia kansanlauluja.^lähde?

Uskonto

Vuoden 2023 aluejaon mukaan Kauhavalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kauhavan seurakunta
  • Alahärmän kirkkopiiri
  • Kauhavan kirkkopiiri
  • Kortesjärven kirkkopiiri
  • Ylihärmän kirkkopiiri

Seurakunta toimii myös Evijärven kunnan alueella.

Evankelis-luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä Kauhavalla toimii vanhoillislestadiolaisuus. Vanhoillislestadiolaisten rauhanyhdistykseen kuului vuonna 2023 yhteensä 45 jäsentä.

Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Kauhavalla toimivat Härmän helluntaiseurakunta, Kauhavan helluntaiseurakunta ja Kortesjärven helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauhavan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kauhavan kaupungin nykyisellä alueella.

• Alahärmän seurakunta (liitetty Kauhavan seurakuntaan 2009)
• Kortesjärven seurakunta (liitetty Kauhavan seurakuntaan 2009)
• Ylihärmän seurakunta (liitetty Kauhavan seurakuntaan 2009)

Liikunta ja urheilu

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Kauhavalla 1900-luvun alussa. Ensimmäiset urheiluseurat olivat Kauhavan Nuorisoseuran voimisteluosasto (1904), Ylipään Nuorisoseuran voimisteluosasto (1908) sekä Kauhavan Wisa (1912). 1910-luvulle mnnessä toimivat myös Kauhavan Alku, Kauhavan Veljekset sekä Kauhavan Vesa. Kauhava kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Vaasan piirikuntaan.

Nykyisin Kauhavalla toimii 22 urheiluseuraa, joista viisi on yleisseuroja. Kauhavan suurin urheiluseura on yleisseura Kauhavan Wisa. Muut yleisseurat ovat vuonna 1917 perustettu Alahärmän Kisa, vuonna 1925 perustettu Kortesjärven Järvi-Veikot, vuonna 1908 perustettu Ylihärmän Junkkarit sekä vuonna 1996 perustettu Ylihärmän Pesis-Junkkarit.

Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962. Taistelulaji Han Moo Don alkukotina pidetään Kauhavaa.

Alahärmään PowerParkin lähelle on valmistunut uusi ravirata vuonna 2016. Nordic King juhannusravit järjestetään vuosittain.

Kauhavalaisia urheiluseuroja

• Alahärmän Kisa
• Hela-Kiekko
• Kauhavan Kanuunat
• Kauhavan ratsastusseura
• Kauhavan Wisa
• Kortesjärven Järvi-Veikot
• Kortesjärven Mimmit
• White Fox
• Ylihärmän Junkkarit
• Ylihärmän Pesis-Junkkarit

Tunnettuja asukkaita

• Yrjö Alanen, pappi ja kirjailija
• Alanen (Kauhavan suku)
• Micke Björklöf, muusikko
• Jarkko Finni, yleisurheilija (kymmenottelija)
• Kalevi Haapoja, näyttelijä
• Susanna Haapoja, poliitikko
• Aimo Huhtala, eversti
• Jussi Huhtala, toimittaja ja kirjailija
• Adolf Hägglund, ”Kauhavan ruma vallesmanni”
• Feeli Isosomppi, Mannerheim-ristin ritari numero 70
• Kullervo Jylhä, muusikko
• Iisakki Järvenpää, puukkotehtaan perustaja
• Juho Heikki Kala, suomalainen päätoimittaja ja tilastokonttorin johtaja
• Päiviö Kangas, opettaja, kirjailija ja kuoronjohtaja
• Tapani Kangas, muusikko
• Tapio Kangasniemi, lentopalloilija
• Lyyli Karppinen, kudottaja, yrittäjä ja yritysjohtaja
• Hellevi Keko, valokuvamalli
• Jukka Kemppinen, professori, tieteen ja taiteen toimija
• Valto Klemola, eläinlääkäri, virkamies ja professori
• Antti Korkealaakso, yleisurheilija (aitajuoksija)
• Erkki Korpimäki, eläintieteilijä, professori

• Antti Kurvinen, kansanedustaja, ministeri
• Svante Korkiakoski, näyttelijä
• Matti Laurila, eversti
• John Lauttamus, amerikansuomalainen kirjailija
• Eero Leppänen, Mannerheim-ristin ritari numero 135
• Jorma Lillbacka, yrittäjä
• Vesa Mäkelä, näyttelijä
• Sari Peltoniemi, muusikko ja kirjailija
• Jussi Pernaa, jääkiekkoilija
• Veikko Pihlajamäki, poliitikko
• Iivo Polvi, kansanedustaja
• Jaakko Pukkila eli ”Pukkilan Jaska”, puukkojunkkari
• Martti Rantanen, kappalainen ja kansanedustaja
• Seppo Sallinen, muusikko
• Hellevi Salminen, kirjailija
• Martti Sinisalmi, Porin kaupunginjohtaja
• Matti Sippola, nuorisoseuran perustaja
• Antti Tuuri, kirjailija
• Kyösti Virrankoski, poliitikko
• Pentti Virrankoski, professori, historioitsija
• Raimo Vistbacka, kansanedustaja

Katso myös

• Luettelo Kauhavan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

Kirjallisuutta

• Pietiläinen, Timo: Kauhavan historia I, kivikaudesta kaupungiksi tuloon Kauhavan kaupunki 1999. ISBN 951-98051-0-9
• Pietiläinen, Timo: Kauhavan historia II: Kauhavaa ja kauhavalaisuutta Kauhavan kaupunki 1998. ISBN 951-98051-2-5

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauhava Wikimedia Commonsissa

• Kauhavan kotisivut
• Tilastokeskus – Kauhavan avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive)