Kauhava

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kauhava
Kauhava.vaakuna.2009.svg Kauhava.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

Kauhavan kirjasto nähtynä Nuorisoseurantalon portin läpi
Kauhavan kirjasto nähtynä Nuorisoseurantalon portin läpi
www.kauhava.fi
Sijainti 63°06′05″N, 023°03′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Perustettu  
– Kauhava 1867 (vuodesta 1986 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Kauhava 2009 (Kauhavan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Alahärmä (2009)
Kauhava (2009)
Kortesjärvi (2009)
Ylihärmä (2009)
Kokonaispinta-ala 1 328,09 km²
85:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 1 313,44 km²
– sisävesi 14,65 km²
Väkiluku 16 517
70:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 12,58 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 16,6 %
– 15–64-v. 57,1 %
– yli 64-v. 26,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 96,7 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 21,75 %
33:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Markku Lumio[6]
Hallituksen puheenjohtaja Ville Virrankoski
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
– puheenjohtaja Janne Sankelo
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP
 • KD

20
9
6
4
4
Kauhavan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka.

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavalla asui 16 517 henkilöä (2017-05-3131. toukokuuta 2017),[2] ja sen pinta-ala on 1 328,09 km², josta 14,65 km² on vesistöjä (2017-01-011. tammikuuta 2017).[1] Väestötiheys on 12,58 asukasta/km². Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Kauhava on kuntaliitosten seurauksena väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin kaupunki.

Kauhavan naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri, joista Isokyrö, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.

Yritys- ja harrastustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavalla sijaitsee Suomen Yrittäjäopisto ja lakkautukseensa asti Lentosotakoulu, joka on Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos. Kauhavan lukio on erikoistunut ilmailuun, yrittäjyyteen, tietojenkäsittelyyn ja tanssiin. Kauhavalla pidetään vuosittain Härmälääset Häjyylyt, Kävelykarnevaalit, Puukkofestivaali ja Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa 2017 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 20 paikkaa, kokoomus 9 paikkaa, perussuomalaiset kuusi paikkaa, SDP neljä paikkaa ja kristillisdemokraatit neljä paikaa.[8] Kaupunginjohtana toimii Markku Lumio.[9]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt ja Heikki Kujanpään Pieni pyhiinvaellus.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnalla on toiminut useita eri tyylisiä alueellista suosiota nauttivia yhtyeitä. Kansallisesti merkittävimpiä ovat 1970–1980-lukujen taitteessa huippukauttaan elänyt Hard Rock Sallinen, jonka LP-levy on tätä nykyä arvokas keräilyharvinaisuus, ja Micke Björklöfin blues-yhtye Bluestrip, joka on saavuttanut kansainvälistäkin suosiota osallistuttuaan alan kilpailuun Saksassa. Uusimman levynsä yhtye äänitti New Orleansissa. Kauhava Big Band toimii myös hyvin aktiivisesti.

Kauhava mainitaan myös monen tunnetunkin yhtyeen kappaleissa, kuten Zen Cafen Tämä on syksy ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun Rakasta rintani ruhjeille sekä Pelle Miljoona Unitedin Järjetön Kauhavan ralli. Kansanlaulussa ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi” uhkaillaan Kauhavan "rumaa vallesmannia".

Kauhavalla pidetyssä kattokökässä (kökkä = talkoot) on kirjoitettu muistiin lukuisia kansanlauluja.lähde?

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962. Taistelulaji Han Moo Don alkukotina pidetään Kauhavaa.

Kauhavan Härmään PowerParkin lähelle on valmistunut uusi ravirata vuonna 2016. Nordic King juhannusravit järjestetään vuosittain.

Rautatieyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen.

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Kauhavaan vuoden 2009 alussa liitetyt Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän asukkaat.

Kauhavan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
19 924
1985
  
20 359
1990
  
20 231
1995
  
19 877
2000
  
18 967
2005
  
18 248
2010
  
17 308
2016
  
16 655
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alahärmän alueen kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekola, Hanhila, Hanhimäki, Heikkilä, Hilli, Huhtamäki, Härmä, Kirkonkylä, Kivihuhta, Katajamäki, Kojola, Kuoppala, Köykkäri, Lahdenkylä, Lehtimäki, Markkula, Mylläri, Ojala, Poromaa, Pelkkala, Perkiömäki, Pesola, Sorvisto, Vakkuri, Voltti, Vuoskoski ja Yliviitala

Kanta-Kauhavan alueen kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alakylä
  • Annala
  • Eteläranta
  • Fräntilä
  • Hatunkylä
  • Hirvijoki
  • Hopiavuori
  • Huhtamäki
  • Kantola
  • Karjanlahti
  • Kauhava
  • Kettula
  • Kleemola
  • Kosola
  • Lauttamus (keskustaajama)
  • Lummukka
  • Matsomppi
  • Mäenpää
  • Mäki-Hannus
  • Orava
  • Pelkkikangas
  • Pelkola

Kortesjärven alueen kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma ja Tyynismaa

Ylihärmän alueen kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapoja, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Pakka, Vesiluoma, Yliluoma, Kangas, Ikola, Ilomäki, Rannanjärvi, Salomaa ja Taipale

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavalaisia urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhavalaisia työnantajia:

Tunnettuja kauhavalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Hallinto Kauhavan kaupunki. Viitattu 1.12.2014.
  7. Kuntavaalit 2017, Kauhava Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. Yle: Kunnallisvaalit 2017 tulospalvelu 10.4.2017.
  9. Hallinto 1.12.2014. Kauhavan kaupunki. Viitattu 1.12.2014.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Adolf Hägglundin elämäkerta Kansallisbiografiassa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]