Kauhava
Kauhava | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
![]() Kauhavan kaupungintalo |
|
Sijainti | |
Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Seinäjoen seutukunta |
Kuntanumero | 233 |
Hallinnollinen keskus | Kauhavan keskustaajama |
Perustettu | |
– Kauhava | 1867 (vuodesta 1986 kaupunki, lakkautettu 2009) |
– Kauhava | 2009 (Kauhavan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki) |
Kuntaliitokset |
Alahärmä (2009) Kauhava (2009) Kortesjärvi (2009) Ylihärmä (2009) |
Kokonaispinta-ala |
1 328,38 km² 85:nneksi suurin 2020 [1] |
– maa | 1 313,79 km² |
– sisävesi | 14,59 km² |
Väkiluku |
15 514 72:nneksi suurin 31.12.2020 [2] |
– väestötiheys | 11,81 as./km² (31.12.2020) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 16,6 % |
– 15–64-v. | 57,1 % |
– yli 64-v. | 26,3 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 96,7 % |
– ruotsinkielisiä | 0,6 % |
– muut | 2,8 % |
Kunnallisvero |
21,75 % 62:nneksi suurin 2021 [5] |
Kaupunginjohtaja | Markku Lumio[6] |
Hallituksen puheenjohtaja | Teemu Hakala |
Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
– puheenjohtaja | Janne Sankelo |
2017–2021[7]
• Kesk. • Kok. • SDP • Ps. • KD • muut |
20 9 5 4 4 1 |
www.kauhava.fi |
Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavalla asui 15 514 henkilöä (31. joulukuuta 2020),[2] ja sen pinta-ala on 1 328,38 km², josta 14,59 km² on vesistöjä (1. tammikuuta 2020).[1] Väestötiheys on 11,81 asukasta/km². Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Kauhava on kuntaliitosten seurauksena väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin kaupunki.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset vakituiset asukkaat asettuivat Kauhavalle 1500-luvulla. Tervakauppa vaurastutti aluetta 1700-luvulla. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1859 ja Kauhavan kunta perustettiin 1867.[8]
Lentosotakoulu toimi Kauhavalla vuosina 1929–2014.
Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi päätyivät kuntaliitokseen taloudellisista syistä vuonna 2009. Asukkaiden identiteetissä vanhat kuntarajat näkyvät pitkään sen jälkeen.[9]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauhavan naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri, joista Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alahärmän alue Ekola, Hakola, Hanhila, Hanhimäki, Heikkilä, Hilli, Huhtamäki, Härmä, Kirkonkylä, Kivihuhta, Katajamäki, Kojola, Kuoppala, Köykkäri, Lahdenkylä, Lehtimäki, Markkula, Mylläri, Ojala, Poromaa, Pelkkala, Perkiömäki, Pesola, Sorvisto, Vakkuri, Voltti, Vuoskoski ja Yliviitala
Kauhavan alue Alakylä, Annala, Eteläranta, Fräntilä, Hatunkylä, Hirvijoki, Hopiavuori, Huhmarkoski, Huhtamäki, Kantola, Karjanlahti, Kauhava, Kettula, Kleemola, Kosola, Lauttamus (keskustaajama), Lummukka, Matsomppi, Mäenpää, Mäki-Hannus, Orava, Pelkkikangas, Pelkola, Pernaa, Pukkila, Ruotsala, Renko, Sippola, Varpula, Varvas, Viinikka ja Ylikylä.
Kortesjärven alue Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma ja Tyynismaa
Ylihärmän alue Haapoja, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Pakka, Vesiluoma, Yliluoma, Kangas, Ikola, Ilomäki, Rannanjärvi, Salomaa ja Taipale
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Kauhavalla oli 16 278 asukasta, joista 10 606 asui taajamissa, 5 618 haja-asutusalueilla ja 54 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kauhavan taajama-aste on 65,4 %.[10] Kauhavan taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[11]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Kauhavan keskustaajama | 5 509 |
2 | Alahärmän kirkonkylä | 2 203 |
3 | Ylihärmän kirkonkylä | 2 171 |
4 | Kortesjärven kirkonkylä | 611 |
5 | Kangas* | 112 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kankaan taajama ulottuu puoliksi Kauhavan ja puoliksi Lapuan kaupungin alueelle.
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Kauhavaan vuoden 2009 alussa liitetyt Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän asukkaat.
Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kauhavalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]
- Kauhavan seurakunta
- Alahärmän kappeliseurakunta
- Kortesjärven kappeliseurakunta
- Ylihärmän kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauhavan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[14]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kauhavan kaupungin nykyisellä alueella.[13]
- Alahärmän seurakunta (liitetty Kauhavan seurakuntaan 2009)
- Kortesjärven seurakunta (liitetty Kauhavan seurakuntaan 2009)
- Ylihärmän seurakunta (liitetty Kauhavan seurakuntaan 2009)
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elinkeinorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 Kauhavalla oli 6915 työpaikkaa. Niistä 12 prosenttia oli alkutuotannossa, 33 % jalostuksessa ja 53 % palvelualoilla.[15]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat peräkärryjä, ajoneuvojen ohjaamoita ja muoviosia valmistava MSK Group Oy, Pohjanmaan Osuuspankki ja Avain Säästöpankki.[16]
Kauhavalaisia työnantajia:
|
|
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauhavan lukio on yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen ja liikuntaan (lahjakkaiden urheilijoiden monilajiryhmä) profiloitunut yleislukio. Kauhavan Alahärmässä toimiva Härmän lukio on palvelu- ja matkailualan yrittäjyyteen profiloitunut yleislukio.
Kauhavalla sijaitsee Suomen Yrittäjäopisto ja lakkautukseensa asti Lentosotakoulu, joka on Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos.
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aprillipäivän aikoihin Kauhavan Kortesjärvellä järjestetään Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut. PowerParkin ja LSK Business Parkin alueella järjestetään runsaasti tapahtumia mm. FHRA kiihdytyskilpailuja, Power Truck Show sekä erilaiset messut ja harrastealojen tapahtumat. Perinteisiä kesätapahtumia ovat Puukkofestivaalit ja Härmälääset Häjyylyt, PowerParkin juhannus ja Nordic King.
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fouga-patsas
- Hawk-patsas
- Iisakin Jussin tupa
- Kalan torppa
- Powerpark
- Puukkomuseo
- Saarimaan näkötorni
- Suomen Jääkärimuseo
Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauhavan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihavelli, jossa on sianlihaa, herneitä, porkkanaa, ohraryynejä ja leipäjuuston paloja.[17]
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962. Taistelulaji Han Moo Don alkukotina pidetään Kauhavaa.
Kauhavan Alahärmään PowerParkin lähelle on valmistunut uusi ravirata vuonna 2016. Nordic King juhannusravit järjestetään vuosittain.
Kauhavalaisia urheiluseuroja
- Alahärmän Kisa
- Hela-Kiekko
- Kauhavan Kanuunat
- Kauhavan ratsastusseura
- Kauhavan Wisa
- Kortesjärven Järvi-Veikot
- Kortesjärven Mimmit
- White Fox
- Ylihärmän Junkkarit
- Ylihärmän Pesis-Junkkarit
Viihde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt ja Heikki Kujanpään Pieni pyhiinvaellus. Myös Antti Isotalosta kertova Härmästä poikia kymmenen sekä puukkojunkkareista kertova Pohjalaisia[18] on kuvattu Kauhavalla Ylihärmän Kankaan[19] kylässä. Kauhavalla on kuvattu mm. Yle TV2:n sarja Hyvien ihmisten kylä.
Paikkakunnalla on toiminut useita eri tyylisiä alueellista suosiota nauttivia yhtyeitä. Kansallisesti merkittävimpiä ovat 1970–1980-lukujen taitteessa huippukauttaan elänyt Hard Rock Sallinen, ja Micke Björklöfin blues-yhtye Micke Björklöf & Blue Strip, joka on osallistunut alan kilpailuun Saksassa. Yhtye äänitti erään levynsä New Orleansissa. Kolmas paikallinen yhtye on Kauhava Big Band.
Kauhava mainitaan myös monen tunnetunkin yhtyeen kappaleissa, kuten Zen Cafen Tämä on syksy ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun Rakasta rintani ruhjeille sekä Pelle Miljoona Unitedin Järjetön Kauhavan ralli. Kansanlaulussa ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi” uhkaillaan Kauhavan "rumaa vallesmannia".
Kauhavalla pidetyssä kattokökässä (kökkä = talkoot) on kirjoitettu muistiin lukuisia kansanlauluja.lähde?
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen. Kesäisin junat pysähtyvät myös Härmän asemalla, josta on linja-autokuljetus PowerParkiin.
Välimatkoja
Helsinkiin 396 km
Tampereelle 215 km
Turkuun 336 km
Ouluun 286 km
Lahteen 325 km
Kuopioon 299 km
Jyväskylään 206 km
Poriin 214 km
Vaasaan 80 km
Seinäjoelle 39 km
Lapualle 17 km
Ylivieskaan 157 km
Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnallisvaaleissa 2017 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 20 paikkaa, kokoomus 9 paikkaa, perussuomalaiset viisi paikkaa, SDP neljä paikkaa, kristillisdemokraatit neljä paikkaa ja Pro Kauhava (2018–2021) yksi paikka.[20] Kaupunginjohtana toimii Markku Lumio.[21]
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[22] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)
Vuosi | KESK | KOK | PS | SDP | KD | VAS | VIHR | muut | ||||||||
Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | |
2008 | 4 598 | 46,8 | 2 552 | 26,0 | 578 | 5,9 | 1 348 | 13,7 | 656 | 6,7 | 96 | 1,0 | ||||
2012 | 3 968 | 46,3 | 2 028 | 23,6 | 871 | 10,2 | 1 005 | 11,7 | 618 | 7,2 | 73 | 0,9 | 15 | 0,2 | ||
2017 | 3 759 | 44,4 | 1 722 | 20,3 | 1 180 | 13,9 | 842 | 9,9 | 739 | 8,7 | 120 | 1,4 | 68 | 0,8 | 40 | 0,5 |
Merkittäviä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rapla, Viro
Aegviidu, Viro
Rygge, Norja
Jevnaker, Norja
Skærbæk, Tanska
Lemvig, Tanska
Vimmerbyn kunta, Ruotsi
Nybro, Ruotsi
Hultsfred, Ruotsi
Þorlákshöfn-Ölfus, Islanti
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Hallinto Kauhavan kaupunki. Viitattu 1.12.2014.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Kauhava Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Sippolanmäen taloryhmä RKY. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Vanhat kuntarajat kummittelevat Kauhavalla Yle. 23.2.2017. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Alueen Kauhava yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 149. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Pohjalaisia. Wikipedia, 7.10.2013. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Kangas (Ylihärmä). Wikipedia, 9.2.2019. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2017 tulospalvelu vaalit.yle.fi. 10.4.2017.
- ↑ Hallinto 1.12.2014. Kauhavan kaupunki. Viitattu 1.12.2014.
- ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/233
- ↑ Adolf Hägglundin elämäkerta Kansallisbiografiassa.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauhava Wikimedia Commonsissa
|