Kortesjärvi
| Kortesjärvi | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kauhava |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Järviseudun seutukunta |
| Kuntanumero | 281 |
| Hallinnollinen keskus | Kortesjärven kirkonkylä |
| Perustettu | 1865 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Kauhava Ylihärmä Alahärmä Kortesjärvi |
| – syntynyt kunta | Kauhava |
| Pinta-ala |
333,51 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 323,7 km² |
| – sisävesi | 9,81 km² |
| Väkiluku |
2 275 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 7,03 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 17,0 % |
| – 15–64-v. | 60,6 % |
| – yli 64-v. | 22,4 % |
Kortesjärvi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Järviseudun seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 2 275 ihmistä ja pinta-ala 333,51 km², josta 9,81 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkasi olemasta, kun se yhdistyi Alahärmän, Kauhavan ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavan kaupungiksi vuonna 2009. Kortesjärven naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat Alahärmä, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Uusikaarlepyy. Entisiä naapurikuntia olivat myös Uuteenkaarlepyyhyn liitetty Jepua ja silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan liitetty Purmo.
Kortesjärvellä sijaitsee myös Kortesjärvi-niminen järvi Ylikylän kylässä.
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma, Tyynismaa
Jääkäripitäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kortesjärvi kutsui itseään jääkäripitäjäksi, koska sieltä lähti suhteessa väestöön kaikkein eniten vapaaehtoisia jääkäreiksi koulutettavaksi keisarilliseen Saksaan. Tästä syystä Kortesjärven vaakunassa oli – ja Kauhavan vaakunassa on – mantovanristi. Suomen Jääkärimuseo sijaitsee Kauhavan kaupungin Kortesjärven palvelutoimiston alakerrassa, missä on jääkäreistä, lähinnä etappimiesten näkökulmasta kertova näyttely ja esineistöä.
Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kortesjärveläisiä urheiluseuroja
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kortesjärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla rokkavelli eli klimppivelli.[4]
Tunnettuja kortesjärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aleksi Hakala (1886–1959), kansanedustaja (Maalaisliitto), kunnallisneuvos
- Matti Haudanmaa (1858–1936), kansanpelimanni
- Toivo Loukola (1902–1984), 3 000 metrin estejuoksun olympiavoittaja
- Riina Nevamäki (s. 1975), entinen pääministerin erityisavustaja ja lobbari
- Heikki Saari (1955–2018), toimittaja, tietokirjailija
- Sinikka Salo (s. 1948), ekonomisti ja pankinjohtaja
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 149. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kortesjärvi Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
| ||||||||