Kortesjärvi
| Kortesjärvi | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kauhava |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Järviseudun seutukunta |
| Kuntanumero | 281 |
| Hallinnollinen keskus | Kortesjärven kirkonkylä |
| Perustettu | 1865 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Kauhava Ylihärmä Alahärmä Kortesjärvi |
| – syntynyt kunta | Kauhava |
| Pinta-ala |
333,51 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 323,7 km² |
| – sisävesi | 9,81 km² |
| Väkiluku |
2 275 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 7,03 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 17,0 % |
| – 15–64-v. | 60,6 % |
| – yli 64-v. | 22,4 % |
Kortesjärvi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Järviseudun seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 2 275 ihmistä ja pinta-ala 333,51 km², josta 9,81 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkasi olemasta, kun se yhdistyi Alahärmän, Kauhavan ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavan kaupungiksi vuonna 2009. Kortesjärven naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat Alahärmä, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Uusikaarlepyy. Entisiä naapurikuntia olivat myös Uuteenkaarlepyyhyn liitetty Jepua ja silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan liitetty Purmo.
Kortesjärvellä sijaitsee myös Kortesjärvi-niminen järvi Ylikylän kylässä.
Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kortesjärvestä on käytetty nimitystä Markki.[4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esihistoria ja asutuksen syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kortesjärveltä on löydetty runsaasti kivikautista esineistöä. Runsaiten löytöjä on tehty kirkonkylän alueelta Hietalan ja Tuomaalan mäeltä. Löydöt sijoittuvat kampakeraamisen kulttuurin loppupuolelle. Vasarakirvesajan löytöjä on useita, sen sijaan pronssi- ja rautakautisia löytöjä on niukasti. Lappalaisasutukseen viittaavaa nimistöä ovat mm. Lappisenjärvi ja Porolampi.[4]
Uuden ajan asutus saapui Kortesjärvelle kolmelta suunnalta. Purmojärvellä paikannimistö ja murre viittaavat Lappajärveltä tulleeseen savolais- ja hämäläisasutukseen. Kunnan länsi- ja eteläosassa on vanhan Kyrönmaan asutusta pohjalaismurteineen. Savolais- ja pohjalaismurteiden raja kulkee kirkonkylän itäreunalla "Nuottimäen prunnilla".[4]
Kolmas asutuksen leviämissuunta on rannikkoseudulta tullut ruotsalaisasutus. Kortesjärven alueella on runsaasti ruotsinkielistä paikannimistöä.[4]
Itsenäistymiskehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kortesjärveltä oli kiinteät kauppayhteydet Uuteenkaarlepyyhyn ja Pietarsaareen 1700-luvulla. Kortesjärveltä on löytynyt vajaa 200 tervahautaa merkkinä ajan pienteollisuudesta.[4]
Kortesjärvi erosi vuonna 1789 Lappajärven emäseurakunnasta omaksi kappeliseurakunnakseen. Kolme vuotta myöhemmin seurakunta sai oman kirkon, jonka rakensi Jakob Rijf.[4]
Suomen itsenäistymisessä kortesjärvisillä on ollut merkittävä osuus. Kortesjärveltä lähti Saksaan 39 nuorta miestä saamaan sotilaskoulutusta ja asukaslukuun nähden jääkärien lukumäärä oli suurin koko Suomessa. Jääkärien muistoksi Kortesjärven museossa on oma jääkäriosasto.[4]
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma, Tyynismaa
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääkäripitäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kortesjärvi kutsui itseään jääkäripitäjäksi, koska sieltä lähti suhteessa väestöön kaikkein eniten vapaaehtoisia jääkäreiksi koulutettavaksi keisarilliseen Saksaan. Tästä syystä Kortesjärven vaakunassa oli – ja Kauhavan vaakunassa on – mantovanristi. Suomen Jääkärimuseo sijaitsee Kauhavan kaupungin Kortesjärven palvelutoimiston alakerrassa, jossa on jääkäreistä, lähinnä etappimiesten näkökulmasta kertova näyttely ja esineistöä.
Vuosittain on kaksi ehdotonta kohokohtaa jääkäriperinteen merkeissä. Toinen on helmikuussa pidettävä Finnentag Hohenlockstedtissa ja toinen on syksyisin Kortesjärvellä pidettävä jääkäriseminaari.
Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kortesjärveläisiä urheiluseuroja
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kortesjärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla rokkavelli eli klimppivelli.[5]
Tunnettuja kortesjärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aleksi Hakala (1886–1959), kansanedustaja (Maalaisliitto), kunnallisneuvos
- Matti Haudanmaa (1858–1936), kansanpelimanni
- Toivo Loukola (1902–1984), 3 000 metrin estejuoksun olympiavoittaja
- Niilo Mäki (1934–2007), maanviljelijä ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja, maanviljelysneuvos
- Riina Nevamäki (s. 1975), entinen pääministerin erityisavustaja ja lobbari
- Heikki Saari (1955–2018), toimittaja, tietokirjailija
- Sinikka Salo (s. 1948), ekonomisti ja pankinjohtaja
Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
- Järviseudun Sanomat
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ a b c d e f g Rikkinen & Sihvo 1986, s. 107
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 149. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Kortesjärvelle kummikunta Virosta. Järviseudun Sanomat, 28.4.1994, nro 17, s. 8. Lappajärvi: Järviseutu-Seura.
- ↑ Kummikuntavierailu Kortesjärvellä. Järviseudun Sanomat, 20.6.1969, nro 25, s. 1 & 5. Järviseutu-seura.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kortesjärvi Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||