Siirry sisältöön

Karijoki

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 11. syyskuuta 2025.
Karijoki
Bötom

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°18′25″N, 021°42′25″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Kuntanumero 218
Hallinnollinen keskus Karijoen kirkonkylä
Kuntaliitokset Osa Lapväärtistä (1926)
Kokonaispinta-ala 186,35 km²
285:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 185,58 km²
– sisävesi 0,77 km²
Väkiluku 1 136
287:nneksi suurin 30.6.2025 [2]
– väestötiheys 6,12 as./km² (30.6.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 11,4 %
– 15–64-v. 50,0 %
– yli 64-v. 38,6 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 95,5 %
– ruotsinkielisiä 1,9 %
– muut 2,6 %
Kunnallisvero 9,8 %
46:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2025–2029[6]
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • SDP
7
4
3
1
www.karijoki.fi
Karijoen kirkonkylää vuonna 1990.
Karijoen kirkko.
Ylikylää vuonna 1990.

Karijoki (ruots. Bötom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 136 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 186,35 km2, josta 0,77 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,12 asukasta/km2. Karijoki on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.

Karijoki sijaitsee Suupohjan reunamilla, Karijoen ja Teuvanjoen laaksoissa Lapväärtinjoen keskijuoksulla. Karijoen alueelle on ominaista laakeat pellot, pyöreät vuorenselänteet sekä länsisuomalaiset havumetsät ja suuret suot.[7]

Karijoki on saanut julkisuutta vuonna 1996 löydetyn Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta. Luola-alueen maanomistaja on Karijoen kunta, mutta itse luola sijaitsee Kristiinankaupungissa.

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoki-nimi vakiintui 1600-luvulla ja sitä ennen asiakirjoissa käytettiin nimiä Norrmark, Kackarijockij ja Böthe.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria ja asutuksen syntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset merkit asutuksesta ovat kivikaudelta, johon kuuluvia esineitä on löydetty Alakylästä, Myrkystä ja erityisesti Ohriluomasta. Seudulta on löytynyt myös pronssi- ja rautakautisia esineitä.[8]

Pysyvästi Karijoen seutu asutettiin 1500-luvun lopulla. Karijoen seutu kuului Närpiön suureen rannikkopitäjään.[8] Myrkyn kylä on alueen kylistä vanhin. Sen asuttaminen alkoi jo 1500-luvun alkupuolella. Myrkky on ollut alueen kylistä ainoa kaksikielinen.[9]

Osa Lapväärttiä (1595–1817)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Närpiöstä erotettiin Lapväärtin kappeli 1595, Karijoki siirtyi sen yhteyteen. Lapväärtin seurakunta itsenäistyi vuonna 1607.[8]

1700-luvulla isojako ja tervanpoltto toivat sinne uudistilallisia. Kirkko valmistui vuonna 1811.[10]

1800-luvun alussa Karijoen asukasluku oli lähes 600 ja se kasvoi yli 2 300:ään vuoteen 1880 mennessä.[8]

Itsenäistyminen ja kehittyminen kuntana (1817–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoesta muodostettiin saarnahuonekunta vuonna 1812 samaan aikaan kun Palkkamäelle rakennettu kirkko vihittiin käyttöön. Vuonna 1817 Karijoki sai kappeliseurakunnan oikeudet ja itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1862.[8]

Suomen sodassa 1808 Karijoki kärsi koko Etelä-Pohjanmaan pahimmat vahingot. 1830-luvulla ja uudelleen 1860-luvulla katovuodet ja kulkutaudit pysäyttivät väestönkasvun. 1900-luvun vaihteessa Karijoen asukasluvun kasvua hillitsi amerikansiirtolaisuus.[8][9]

Karijoen sankarihautausmaalle on siunattu 134 vainajaa, joista moni sai surmansa Jalkaväkirykmentti 58:ssa jatkosodassa.[11]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoen naapurikunnat ovat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva.

Asutus jakautuu kirkonkylään ja sen lähikyliin (Karijoen laakso) sekä Myrkyn kylään (Teuvanjoen laakso).

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoella on kolme järveä: Kankalojärvi, Peurajärvi ja Pohjoisjärvi.[12]

Natura-kohde Lapväärtinjokilaakso on osittain Karijoen alueella. Se on merkittävin lähes vapaana virtaava jokivesistö, joka laskee Selkämereen. Jokeen nousevat kutemaan meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika.[13]

Karijoen korkein kohta on 146 metriä korkea Iso-Kakkori.[14]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Karijoella oli 1 329 asukasta, joista 511 asui taajamassa, 808 haja-asutusalueilla ja 10:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Karijoen taajama-aste on 38,7 %.[15] Kunnassa on vain yksi taajama, Karijoen kirkonkylä.[16]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
0500100015002000250031.12.197231.12.198831.12.200431.12.2020VäestöKarijoen väestö vuodesta 1972 Tausta-aineisto
Lähteet:[17]

Karijoen asukasluku on yhteensä 1 136 asukasta. Kunnan asukasluku on laskenut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Karijoella ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Karijoen väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Karijoen asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Karijoen väkiluku olisi vuonna 2030 noin 1 091 asukasta, vuonna 2035 noin 1 040 asukasta, vuonna 2040 noin 1 005 asukasta ja vuonna 2045 noin 980 asukasta.[18]

Asuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuntokuntien jakauma Karijoella (2024)[19]

  1 henkilö (50,2 %)
  2 henkilöä (34 %)
  3 henkilöä tai yli (6,4 %)
  4 henkilöä tai yli (9,1 %)
  7 henkilöä tai yli (0,2 %)

Karijoen suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (77,8 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 21,3 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 0,8 prosenttia asuntokunnista.[19]

Yksinasuvien osuus Karijoen asuntokunnista on 50,2 prosenttia eli noin 315 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 34,0 prosenttia eli noin 210 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 6,4 prosenttia eli noin 40, yli neljän asukkaan asuntokuntia 9,1 prosenttia eli noin 60 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 0,8 prosenttia eli noin yksi.[19]

Kieli ja etnisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoki on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden 2024 lopussa Karijoen väestöstä enemmistönä 95,5 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 1,9 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 2,6 prosenttia.[4]

Karijoella asui vuoden 2023 lopussa 26 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,2 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Karijoella 12 henkeä.[20]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2023 aluejaon mukaan Karijoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Seurakunta toimii myös Kauhajoen kaupungin alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karijoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[21]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoen työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[22]

  Alkutuotanto (28,7 %)
  Jalostus (26,3 %)
  Palvelusektori (43,6 %)
  Muut sektorit (1,4 %)

Talousalueena Karijoki kuuluu Suupohjan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 37 027 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 40. suurin.[23]

Karijoella oli vuonna 2022 yhteensä 342 työpaikkaa ja kaupungissa asui 450 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 50,0 prosenttia. Karijoen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 43,6 prosenttia, jalostuksen 26,3 prosenttia ja alkutuotannon 28,7 prosenttia.[22]

Karijoen työpaikkaomavaraisuus on 76,0 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 74,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Karijoella on 166,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[22]

Elinkeinorakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimivia maatiloja ja yrityksiä on molempia noin sata. 29,7 prosenttia Karijoen työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen viidenneksi alkutuotantovaltaisimman[24].

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennustarvikkeita tuottava Timala , E-P:n Elementtirakenne ja liukuovia ja komeroita valmistava Mirror Line.[25] Merkittäviä työnantajia kunnan lisäksi ovat Suupohjan Perunalaakso sekä Suupohjan teollisuusautomaatio.[26]

Karijoen ja Isojoen rajalle, molempien kuntien alueelle, rakennetaan vuosina 2026–2027 kaikkiaan 54 voimalan tuulipuisto[27].

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoen koulussa on opetusta luokille 1-6 kolmessa yhdysluokassa. Oppilaita on noin 60. Yläkouluikäiset käyvät koulua Kristiinankaupungissa.[28] Kristiinanseudun yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa on myös lukio.[29]

Julkiset palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.[30]

Karijoen kirjasto toimii koulun yhteydessä. Sillä on yhteistyösopimus naapurikuntien kanssa. Vapaaehtoiset pyörittävät kyläkirjastoa Myrkyn kylässä.[31]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoen länsiraja on samalla kieliraja. Suurin osa karijokisista puhuu omin vivahduksin eteläpohjalaismurretta.[8]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoen Tappara on kunnassa toimiva urheiluseura.

Ruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[32]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Karijoen kunnanvaltuusto

Karijoen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Marko Keski-Sikkilä.[33] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2025–2029.[6]

VaalivuosiSDPKesk.Kok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2004 11 6
11 6
17 72,4
134
2008 1 10 6
1 10 6
17 76,4
134
2012 1 9 4 3
1 9 4 3
17 71,4
125
2017 1 9 3 2
1 9 3 2
15 71,2
13
2021 1 8 3 3
1 8 3 3
15 67,1
105
2025 1 7 3 4
1 7 3 4
15 65,1
114
Lähteet: [34][35][36][37][38]
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[39] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK PS SDP Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 566 57,5 342 34,7 77 7,8 22,8
2012 472 51,9 237 26,1 152 16,7 48 5,3 25,8
2017 447 54,3 179 21,7 134 16,3 63 7,7 32,6
2021 337 48,8 152 22,0 137 19,9 64 9,3 26,8

Merkittäviä henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 maanmittauslaitos.fi. 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2025 tammi-kesäkuussa stat.fi. 24.7.2025. Tilastokeskus. Viitattu 24.7.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 statfin.stat.fi. 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ a b Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana stat.fi. 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 vero.fi. 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2025, Karijoki tulospalvelu.vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 23.6.2025.
  7. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 89. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  8. ↑ a b c d e f g h Rikkinen & Sihvo 1986, s. 76
  9. ↑ a b Petri Ahola: Suupohjan asutushistoria myrkky.fi. Arkistoitu 28.2.2018. Viitattu 27.2.2018.
  10. ↑ Karijoen kirkkoympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö. Viitattu 23.1.2018.
  11. ↑ Karijoki, Sankarihautausmaa Sotasampo. Viitattu 27.2.2018.
  12. ↑ Karijoki Järviwiki. Viitattu 27.2.2018.
  13. ↑ Lapväärtinjokilaakso Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  14. ↑ Matkailukohteet: Kakkorinvuori Karijoki. Arkistoitu 23.1.2018. Viitattu 23.1.2018.
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 pxdata.stat.fi. 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 pxdata.stat.fi. 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  17. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  18. ↑ Väestöennuste 2024: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  19. ↑ a b c Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan, 1985-2024 Tilastokeskus. Viitattu 25.7.2025.
  20. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ a b c Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  23. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  24. ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  25. ↑ Alueen Karijoki yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  26. ↑ Suurimmat työnantajat Suupohja. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 4.3.2018.
  27. ↑ Tammela, Linda: Suomeen nousee kaksi uutta tuulivoimapuistoa Yle. 1.4.2025. Viitattu 1.4.2025.
  28. ↑ Perusopetus Karijoki. Arkistoitu 28.1.2018. Viitattu 27.1.2018.
  29. ↑ Kristiinanseudun koulu Kristiinankaupunki. Arkistoitu 27.1.2018. Viitattu 27.1.2018.
  30. ↑ sosiaali- ja terveyspalvelut Karijoki. Arkistoitu 28.8.2018. Viitattu 27.1.2018.
  31. ↑ Kirjasto Karijoki. Arkistoitu 28.8.2018. Viitattu 27.1.2018.
  32. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 148. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  33. ↑ Marko Keski-Sikkilä Karijoen johtoon Kuntalehti. Viitattu 21.1.2018.
  34. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Puolueiden kannatus vaalivuosittaisella kuntajaolla kuntavaaleissa, 1976-2025: Valittujen lukumäärä, Osuus äänistä Viitattu: 11.9.2025.
  35. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Äänestystiedot vaalivuosittaisella kuntajaolla kuntavaaleissa, 1976-2025 Viitattu 11.9.2025.
  36. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Valittujen lukumäärä ja prosenttiosuudet puolueittain ja maakunnittain/vaalipiireittäin kuntavaaleissa 2025, 2021, 2017. Viitattu 11.9.2025.
  37. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Ehdokkaitten vaalitiedot puolueen ja kunnan ja sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2012 Viitattu 11.9.2025.
  38. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Kunnallisvaalit 2008, valittujen lukumäärä; Kunnallisvaalit 2004, valittujen lukumäärä Viitattu 11.9.2025.
  39. ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/10

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karijoki.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karijoki&oldid=23709372”