Karijoki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karijoki
Bötom
Karijoki.vaakuna.svg Karijoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°18′25″N, 021°42′25″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Hallinnollinen keskus Karijoen kirkonkylä
Kokonaispinta-ala 186,54 km²
288:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 185,76 km²
– sisävesi 0,78 km²
Väkiluku 1 316
289:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 7,08 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 11,9 %
– 15–64-v. 56,5 %
– yli 64-v. 31,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,1 %
ruotsinkielisiä 1,7 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 22 %
5:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP

9
3
2
1
www.karijoki.fi

Karijoki (ruots. Bötom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 316 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 186,54 km2, josta 0,78 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,08 asukasta/km2.

Karijoki on yksi Suupohjan seutukunnan neljästä kunnasta. Karijoki on saanut julkisuutta vuonna 1996 löydetyn Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta. Luola-alueen maanomistaja on Karijoen kunta, mutta itse luola sijaitsee Kristiinankaupungissa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoen naapurikunnat ovat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva.

Asutus jakautuu kirkonkylään ja sen lähikyliin (Karijoen laakso) sekä Myrkyn kylään (Teuvanjoen laakso).

Karijoella on kolme järveä: Kankalojärvi, Peurajärvi ja Pohjoisjärvi.[7]

Natura-kohde Lapväärtinjokilaakso on osittain Karijoen alueella. Se on merkittävin lähes vapaana virtaava jokivesistö, joka laskee Selkämereen. Jokeen nousevat kutemaan meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika.[8]

Karijoen korkein kohta on 146 metriä korkea Iso-Kakkori.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoki oli 1500-luvulla Närpiöön kuuluva kylä. 1700-luvulla isojako ja tervanpoltto toivat sinne uudistilallisia. Kirkko valmistui vuonna 1811.[10]

Myrkyn kylä on alueen kylistä vanhin. Sen asuttaminen alkoi jo 1500-luvun alkupuolella. Myrkky on ollut alueen kylistä ainoa kaksikielinen. Suomen sodassa 1808 Karijoki kärsi koko Etelä-Pohjanmaan pahimmat vahingot. 1830-luvulla ja uudelleen 1860-luvulla katovuodet ja kulkutaudit kuitenkin pysäyttivät väestönkasvun. 1800-luvulla muuttoliike ja siirtolaisuus näkyivät täälläkin, Karijoela lähdettiin pois muta sinne myös muutettiin.[11]

Karijoen sankarihautausmaalle on siunattu 134 vainajaa, moni heistä sai surmansa Jalkaväkikomppania 58:ssa jatkosodassa.[12]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Marko Keski-Sikkilä.[13] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinojakauma:

  • palvelut 38,4 %
  • maa- ja metsätalous 28,8 %
  • jalostus 30,8 %

Toimivia maatiloja ja yrityksiä on molempia noin sata. 29,7 prosenttia Karijoen työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen viidenneksi alkutuotantovaltaisimman[14].

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennustarvikkeita tuottava Timala , E-P:n Elementtirakenne ja liukuovia ja komeroita valmistava Mirror Line.[15] Merkittäviä työnantajia kunnan lisäksi ovat Suupohjan Perunalaakso sekä Suupohjan teollisuusautomaatio.[16]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Karijoen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 038
1985
  
2 012
1990
  
1 982
1995
  
1 918
2000
  
1 760
2005
  
1 673
2010
  
1 521
2015
  
1 369
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Karijoella oli 1 349 asukasta, joista 510 asui taajamissa, 825 haja-asutusalueilla ja 14 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Karijoen taajama-aste on 38,2 %.[18] Karijoen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[19]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karijoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karijoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[21]

Karijoen kirkonkylää vuonna 1990.
Ylikylää vuonna 1990.

Kulttuuri ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karijoen koulussa on opetusta luokille 1-6 kolmessa yhdysluokassa. Oppilaita on noin 60. Yläkouluikäiset käyvät koulua Kristiinankaupungissa.[22] Kristiinanseudun yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa on myös lukio.[23]

Karijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.[24]

Karijoen kirjasto toimii koulun yhteydessä. Sillä on yhteistyösopimus naapurikuntien kanssa. Vapaaehtoiset pyörittävät kyläkirjastoa Myrkyn kylässä.[25]

Karijoen Tappara on kunnassa toimiva urheiluseura.

Kuuluisia karijokisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Karijoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Karijoki Järviwiki. Viitattu 27.2.2018.
  8. Lapväärtinjokilaakso Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  9. Matkailukohteet: Kakkorinvuori Karijoki. Viitattu 23.1.2018.
  10. Karijoen kirkkoympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö. Viitattu 23.1.2018.
  11. Petri Ahola: Suupohjan asutushistoria myrkky.fi. Viitattu 27.2.2018.
  12. Karijoki, Sankarihautausmaa Sotasampo. Viitattu 27.2.2018.
  13. Marko Keski-Sikkilä Karijoen johtoon Kuntalehti. Viitattu 21.1.2018.
  14. Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  15. Alueen Karijoki yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  16. Suurimmat työnantajat Suupohja. Viitattu 4.3.2018.
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  18. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  19. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  20. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  22. Perusopetus Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
  23. Kristiinanseudun koulu Kristiinankaupunki. Viitattu 27.1.2018.
  24. sosiaali- ja terveyspalvelut Karijoki. Viitattu 27.1.2018.
  25. Kirjasto Karijoki. Viitattu 27.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karijoki.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.