Aarne Ahola

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarne Ahola

Johan Aarne Einari (Einar) Ahola (21. kesäkuuta 1910 Karijoki21. toukokuuta 1994 Kauhajoki) oli Mannerheim-ristin ritari, kapteeni, maanviljelijä ja sosiaalineuvos.

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahola palveli talvisodassa 8. divisioonaan kuuluneessa Jalkaväkirykmentti 23:ssa, nk. Laurilan rykmentissä. Taipaleenjoella Aarne Ahola palveli mm. Mustaojan kakkostukikohdassa. Hän osallistui myös taisteluihin Vuosalmella. Taipaleenjoella Aarne Ahola tutustui mm. Yrjö Jylhään, runoilevaan komppanianpäällikköön.

Jatkosodassa Ahola palveli 19. divisioonaan kuuluneessa JR 58:ssa. Rykmentin taistelupaikkoja olivat muun muassa Kitee, Kaalamo ja Keinosenmäki. Ahola haavoittui 24. heinäkuuta 1941.

Kunniamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luutnantti Ahola nimitettiin 17. heinäkuuta 1942 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi numero 71. Muita hänen saamiaan kunniamerkkejä olivat 3. luokan Vapaudenristi miekkojen kera, 4. luokan Vapaudenristi tammenlehvällä, 4. luokan Vapaudenristi miekkojen kera kahdesti, 1. luokan Vapaudenmitali, 2. luokan Vapaudenmitali, Maanviljelijöiden seuran kultainen ansiomerkki, Keskustapuolueen kultainen ansiomerkki, Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki, Sotainvaliidien veljesjärjestön hopeinen ansiomerkki.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karijoen Sotaveteraanit, Suupohjan Kirjapaino, Kristiinankaupunki, 1991.
  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus kirjat, 2004. ISBN 951-20-6224-0.