Kaarlo Laitinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarlo Kullervo Laitinen
Kaarlo Laitinen 83.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt15. huhtikuuta 1920
Nilsiä
Kuollut16. lokakuuta 1944 (24 vuotta)
Juoksenki
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomi Suomi
Palvelusvuodet 1941–1944
Taistelut ja sodat jatkosota
Sotilasarvo ylikersantti
Kunniamerkit Mannerheim-ristin ritari
Joukko-osasto Jalkaväkirykmentti 8

Kaarlo Kullervo Laitinen (15. huhtikuuta 1920 Nilsiä16. lokakuuta 1944 Juoksenki) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 83. Siviiliammatiltaan hän oli maanviljelijä ja metsätyömies. Kaarlo Laitinen oli naimisissa ja hänellä oli yksi lapsi (s. 1945).[1]

Mannerheim-ristin ritarin arvon hän sai 23. elokuuta 1942. Sotilasarvoltaan hän oli ylikersantti.[2] Hän palveli Tuntemattomassa sotilaassa kuvatussa Jalkaväkirykmentti 8:ssa kaatumiseensa saakka.[3] Laitinen osallistui muun muassa Syvärillä vuodenvaihteen 1941–1942 tienoilla käytyyn Goran taisteluun, jota hänen ikätoverinsa Väinö Linna kuvaili Tuntematon sotilas -romaanissaan.

Laitinen kaatui 24-vuotiaana Lapin sodassa saksalaisten konekivääritulituksessa 16. lokakuuta 1944.[4]

Mannerheim-ristin esitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Ylipäällikkö on pvm:llä 23.8.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kersantti Kaarlo Kullervo Laitisen.

Kersantti Laitinen on sodan alusta lähtien toiminut taistelulähettinä ja ryhmänjohtajana. Hän on osoittanut erinomaista taitoa ja kylmäverisyyttä useissa vaikeissa tilanteissa kunnostautuen erikoisesti konepistoolin näppäränä ja tehokkaana käyttäjänä. Kersantti Laitisen kylmäverisyydestä mainittakoon, että kerran pimeän aikana vihollisen politrukin hyökätessä pistin kädessä hänen kimppuunsa, tuhosi hän syntyneessä käsikähmässä tämän hänen omalla pistimellään, koska tilanne ei sillä kertaa sallinut ampumista. Lukemattomilla partioretkillä kersantti Laitinen on partioineen aiheuttanut viholliselle huomattavia menetyksiä kaatuneina ja haavoittuneina. Tuhotessaan kerran vihollisen konekiväärikorsua, joka pystyi tulellaan hallitsemaan maastoa neljään suuntaan, osoitti hän jälleen kylmäverisyyttään etenemällä suoraan kohti erästä ampuma-aukkoa, tuhosi konepistoolillaan konekivääriampujan ja sitten kasapanoksella korsuun sulloutuneen parikymmenmiehisen vihollisosaston. Kaikissa toiminnoissaan kersantti Laitinen on osoittanut ripeyttä ja ehdotonta päättäväisyyttä antamatta vastuksien ja vaarojen estää saamansa tehtävän suoritusta.”[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hurmerinta–Viitanen: Suomen Puolesta: Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Jyväskylä: Ajatus kirjat 2004. ISBN 951-20-6224-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mannerheim-ristin ritarien säätiö - Ritarit www.mannerheim-ristinritarit.fi. Viitattu 25.9.2020.
  2. Hurmerinta–Viitanen 2004: 215.
  3. Laitinen, Kaarlo Kalervo. Mannerheim-ristinritarit.fi. Viitattu 6.7.2010.
  4. Tapio Sadeoja (toim.): Marskin ritarit: Ilta-Sanomien erikoislehti 2011, s. 52. Helsinki: Sanoma Media.
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.