Lauri Nissinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lauri Vilhelm Nissinen
31. heinäkuuta 1918
17. kesäkuuta 1944 (25 vuotta)
Lauri Vilhelm Nissinen.jpg
Syntymäpaikka Joensuu
Kuolinpaikka Kaukjärvi
Maa tai osapuoli Suomen lippu Suomi
Palvelusvuodet 1936–1944
Ylin sotilasarvo Luutnantti
Joukko-osasto Lentolaivue 24
Osallistuminen sotiin
ja taisteluihin
toinen maailmansota
Korkeimmat kunniamerkit Mannerheim-risti
Brewster B-239 oli konetyyppi, jolla lentäessään Nissinen saavutti 22 ilmavoittoa.
Messerschmitt Bf 109 G-2 -hävittäjä. Nissinen kaatui konetyypillä lentäessään.

Lauri Vilhelm Nissinen (31. heinäkuuta 1918 Joensuu17. kesäkuuta 1944 Kaukjärvi) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari. Nissinen lensi noin 300 sotalentoa ja ampui alas 32 vastustajan konetta.[1] Hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 5. heinäkuuta 1942 numerolla 69, nimityshetkellä hänen sotilasarvonsa oli vänrikki.[2]

Ennen sotia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauri Nissinen syntyi moottoriteknikko Herman ja Brita (o.s. Vellonen) Nissisen perheeseen. Nissisen sotilasura alkoi 1936, kun hän astui vapaaehtoisena palvelukseen Lentoasema 3:een Sortavalassa. 1. helmikuuta 1938 hänet hyväksyttiin Ilmasotakoulun ohjaajakurssille (RAOK 4). Lentokoulutus jatkui tämän jälkeen vielä aliupseeriohjaajakurssilla (AOK 7), jonka jälkeen Nissinen siirrettiin alikersantiksi ylennettynä Lentolaivue 24:ään.

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodassa kersantiksi ylennetty Nissinen lensi Fokker D.XXI -koneilla saavuttaen kolme ilmavoittoa. Jatkosodan alkaessa Nissinen kuului edelleen Lentolaivue 24:ään, joka oli vastaanottanut kalustokseen Brewster-hävittäjäkoneet. Käytyään reserviupseerikoulun Nissinen ylennettiin vänrikiksi 30. maaliskuuta 1942. Nissinen hakeutui oppilaaksi Maasotakouluun ja sen käytyään hänet ylennettiin luutnantiksi 26. maaliskuuta 1943. Nissinen saavutti Brewster-koneilla lentäessään 22 ilmavoittoa. Lentolaivue 24 sai kalustokseen huhtikuussa 1944 Messerschmitt Bf 109 -koneet, joilla lentueen päällikkönä toiminut Nissinen ehti saavuttaa seitsemän ilmavoittoa. Nissinen kaatui taistelulennolla Karjalankannaksen Kaukjärvellä 17. kesäkuuta 1944, kun luutnantti Urho Sarjamon ohjauskyvyttömäksi ammuttu Messerschmitt putosi hänen koneensa päälle molempien syöksyessä maahan. Vanhempi luutnantti Dimitri Jarmakov ampui Sarjamon koneesta toisen siiven irti, ja aiheutti sen, että Sarjamon kone putosi Nissisen päälle pilven lävitse.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Ajatus, 1994. ISBN 951-9440-28-3.
  • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 21 – Lentävät ritarit. Kustannusliike Kari Stenman, 2003. ISBN 951-98751-4-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stenman, Kari: Lauri Nissinen, Mannerheim-ristin ritari 69. Suomen ilmailuhistoriallinen lehti, 2000, nro 1, s. 11.
  2. Hurmerinta; Viitanen 1994 s. 253