Ahti Vuorensola
| Ahti Vuorensola | |
|---|---|
 Muotokuva kapteeni Vuorensolasta 8. kesäkuuta 1942. |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | ”Vinkalo”[1] |
| Syntynyt | 26. toukokuuta 1918 Viipuri |
| Kuollut | 16. joulukuuta 1994 (76 vuotta) Kauniainen |
| Ammatti | ekonomi |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | Suomi |
| Taistelut ja sodat |
talvisota jatkosota |
| Sotilasarvo | everstiluutnantti |
| Joukko-osasto | Jalkaväkirykmentti 9 |
| Aiheesta muualla | |
Ahti Kalervo Vuorensola (26. toukokuuta 1918 Viipuri – 16. joulukuuta 1994 Kauniainen) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 63, siviiliammatiltaan hän oli ekonomi. Hänen isänsä Albert Vuorensola taisteli vuoden 1918 sisällissodassa punaisten puolella ja teloitettiin Viipurin taistelun jälkeen toukokuussa jo ennen Ahti Vuorensolan syntymää.[2][3]
Jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Komppanianpäällikkönä Jalkaväkirykmentti 9:ssä toiminut Vuorensola nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 19. toukokuuta 1942. Sotilasarvoltaan Vuorensola oli nimityshetkellä kapteeni.[4] Hän oli Suomen kautta aikain nuorin suomalainen majuri 26-vuotiaana.[5] Sotien jälkeen Vuorensola joutui syytteeseen sotasaalistavaran poisantamisesta ja tuomittiin menettämään sotilasarvonsa, mutta presidentti Paasikivi armahti Vuorensolan ja hänen nimensä palautettiin upseeriluetteloon.[6] Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi vuonna 1967.[7]
Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuorensola osallistui vielä vain kymmenen päivää ennen kuolemaansa vuonna 1994 itsenäisyyspäivän vastaanotolle, jolloin presidentti Martti Ahtisaari aloitti perinteen kutsumalla kaikki elossa olevat ritarit Linnan juhliin. Vuorensola liikkui tuolloin pyörätuolin avulla, hän oli kuollessaan 76-vuotias.
Ylennykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- reservivänrikki 25. elokuuta 1938
- vänrikki 16. joulukuuta 1939
- luutnantti 29. marraskuuta 1940
- kapteeni 30. joulukuuta 1941
- majuri 27. elokuuta 1944
- everstiluutnantti 6. joulukuuta 1967
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hurmerinta, Ilmari & Viitanen, Jukka: Suomen puolesta, Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Jyväskylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6224-0.
- Hurmerinta, Ilmari (toim.): Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli. Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien säätiö, 2008. ISBN 978-952-92-3268-0.
- Porvali, Seppo: Marokon kauhu, s. 79. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Revontuli, 2013. ISBN 978-952-6665-00-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Porvali 2013, s. 79.
- ↑ Vuorensola, Albert Suomen sotasurmat 1914–1922. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 20.9.2016. Viitattu 29.8.2016.
- ↑ Myllyniemi, Timo & Holopainen, Simo & Varjus, Seppo: IS esittelee Mannerheim-ristin ritarit – lue 191 sankaritarinaa (kapteeni Ahti Vuorensola 63. luettelossa) Ilta-Sanomat. 6.12.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.8.2016.
- ↑ Hurmerinta 2008, s. 299.
- ↑ Hurmerinta & Viitanen 2004, s. 482.
- ↑ Sadeoja, Tapio (toim.): Marskin ritarit. (erikoislehti) Ilta-Sanomat, , s. 51.
- ↑ a b Vuorensola Ahti Kalervo Mannerheim-ristin ritarit. Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien säätiö. Viitattu 30.12.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ahti Vuorensola Wikimedia Commonsissa
