Jalkaväkirykmentti 9 (jatkosota)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalkaväkirykmentti 9
Toiminnassa 1941 - 1944
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki

Jalkaväkirykmentti 9 (JR 9) oli jatkosodan 7. divisioonan rykmentti. Se kuului suojajoukkoihin ja sen perustamisesta vastasivat välirauhan aikainen 9. prikaati sekä Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välirauhan ajan 9. prikaati sai käskyn suojavalmiuteen asettumisesta eli suojajoukkoryhmitykseen siirtymisestä 10. kesäkuuta 1941. Tämän seurauksena prikaati muutettiin Jalkaväkirykmentti 9:ksi. I ja II pataljoonan rungot muodostettiin palveluksessa olevista varusmiehistä ja täydennettiin palvelukseen kutsutuilla reserviläisillä. Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri perusti Enon Kaltimossa rykmentin III pataljoona Enon, Ilomantsin ja Kontiolahden reserviläisistä.[1]

Liikekannallepanossa perustettiin:

Keskittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkaväkirykmentti 9:n II pataljoona siirtyi 13. kesäkuuta Kaltimon kautta Sonkajaan ryhmittymisalueelleen, missä ryhmittyi puolustukseen. I pataljoona siirtyi 15. kesäkuuta Koveroon, missä se ryhmittyi puolustukseen. III pataljoona ryhmittyi Enon ja Koveron väliselle alueelle. Rykmentin esikunta toimi perustamisen alkuajan Kontiolahdella, mistä siirtyi Revonkylän Törrölän koululle 22. kesäkuuta.

7. divisioonan komentaja antoi 23. kesäkuuta käskynsä, missä ilmoitettiin rykmentin liittämisestä divisioonaan. Seuraavana päivänä divisioonankomentaja tarkasti rykmentin valmiuden.[2]

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakkauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkaväkirykmentti 9 oli ryhmittynyt Onkamon ja Hammaslahden välille lokakuun 1944 lopulla, mistä aloitettiin siirrot kotiuttamispaikoille 8. marraskuuta. Ilomantsilaiset, enolaiset ja tuupovaaralaiset kotiutettiin Kaltimossa ja muut pohjoiskarjalalaiset Kontiolahdessa. Muista suojeluskuntapiireistä olevat kotiutettiin Joensuussa. Pohjoiskarjalaiset marssivat kotiuttamispaikoille 9. marraskuuta ja kotiuttaminen alkoi seuraavana päivänä.

Puolustusvoimien uudelleen järjestelyyn liittyen II pataljoona (nuorennettu varusmiespataljoona) siirtyi Tuusulaan Hyrylän kasarmeille 28. marraskuuta ja rykmentin esikunta sekä I pataljoona (nuorennettu varusmiespataljoona) Helsinkiin Santahaminaan. Näistä rykmentin osista muodostettiin 4. joulukuuta 1944 uudelleen nimetty Jalkaväkirykmentti 5.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hahtela Martti, Juutilainen Antti, Salmela Väinö Taisteleva: Taisteleva JR 9 - Jalkaväkirykmentti 9 1941-1944. Joensuu: Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, 1987. ISBN 951-9363-38-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. taisteleva JR 9 s. 21
  2. taisteleva JR 9 s.22
  3. taisteleva JR 9 s. 49
  4. taisteleva JR 9 s. 209
  5. Taisteleva JR 9 s.260-261

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäkelä Jukka L: Marokon kauhu. Porvoo: WSOY, 1969.
7. divisioonan joukkoyksiköt jatkosodan aikana
JR 9 | JR 30 | JR 51 | KTR 2 | Rask.Psto 28 |Kev.Os.15 | PionP 35 | VP 26 | 261. ItKKK
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.