Joensuu
Joensuu | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
![]() Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Pielisjoen ylittävä Suvantosilta Penttilän suuntaan, Joensuun evankelis-luterilainen kirkko, Ilosaari kuvattuna etelästä, Kuhasalossa sijainneen luostarin muistomerkki, Joensuun ortodoksinen kirkko. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
Seutukunta | Joensuun seutukunta |
Kuntanumero | 167 |
Hallinnollinen keskus | Joensuun keskustaajama |
Perustettu | 1848 |
Kuntaliitokset |
Pielisensuu (1954) Kiihtelysvaara (2005) Tuupovaara (2005) Eno (2009) Pyhäselkä (2009) |
Kokonaispinta-ala |
2 750,96 km² 28:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 2 381,73 km² |
– sisävesi | 369,23 km² |
Väkiluku |
77 521 12:nneksi suurin 31.12.2022 [2] |
– väestötiheys | 32,55 as./km² (31.12.2022) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 13,5 % |
– 15–64-v. | 64,1 % |
– yli 64-v. | 22,5 % |
Äidinkieli | 2022 [4] |
– suomenkielisiä | 93,6 % |
– ruotsinkielisiä | 0,1 % |
– muut | 6,2 % |
Kunnallisvero |
20,50 % 225:nneksi suurin 2022 [5] |
Kaupunginjohtaja |
Kari Karjalainen vs. Jere Penttilä 1.10.–31.10.2023[6] (1.11.2023 alkaen Jere Penttilä[6][7] ) |
Hallituksen puheenjohtaja | Jere Nuutinen |
Kaupunginvaltuusto | 59 paikkaa |
– puheenjohtaja | Joakim Kärkäs |
2021–2025[8] • SDP • Kesk. • Kok. • PS • Vihr. • Vas. • KD • Liik. |
14 13 9 8 7 5 2 1 |
www.joensuu.fi |


Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa. Joensuu on asukasluvultaan Suomen 12. suurin kaupunki. Joensuun kaupungin alueella asuu noin 78 000 ihmistä. Joensuun tavoitteena on saavuuttaa 80 000 asukasta vuoden 2025 loppuun mennessä.[9] Joensuun naapurikunnat ovat Ilomantsi, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Lisäksi Joensuu rajoittuu idässä Venäjään.
Joensuu kuuluu Joensuun seutukuntaan, johon kuuluvat nykyisin myös Heinäveden, Ilomantsin, Juuan, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat sekä Outokummun kaupunki. Näistä Ilomantsi ei ole mukana Joensuun seudun seutuyhteistyössä. Euroopan metsäinstituutti sijaitsee kaupungissa.
Syksyllä 2008 Joensuun kaupunki sai oman lippunsa, jonka on suunnitellut Leea Wasenius. Lippu perustuu kaupungin vaakunaan.[10] Kaupungin nimikkoeläinlajeja ovat rupimanteri (vuodesta 2012 alkaen), kultasirkku, järvilohi ja orava (vuodesta 2012 alkaen). Nimikkosieni on herkkutatti ja nimikkokasvi juurtokaisla.[11][12]
Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuu-niminen kylä löytyy jo Ruotsin vallan aikaisista kartoista sekä kirkonkirjoista. Tällöin se kuului Kontiolahteen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

- Pääartikkeli: Joensuun historia
Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Pronssikauden loppupuolella ja/tai varhaisella rautakaudella Varaslammen pohjoisrannalla oli melko laaja tekstiilikeraaminen asuinpaikka. 1000-luvun alussa Laatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämää erämaata ja Pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja. Ortodoksisen uskon saavuttua perustettiin 1500-luvulla Joensuussa sijaitsevaan Kuhasaloon Valamon luostarin sivuluostari, jonka luterilaiset kuitenkin hävittivät 25-vuotisen sodan eli pitkän vihan aikana.
Joensuu-niminen kylä kuului Ruotsin vallan aikana Kontiolahteen. Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiin kanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin.
Joensuu pitää yllä Sortavalan kulttuuriperintöä.
Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ympäristö ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueeseen kuuluvan Pyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakava Pielisjoki laskee.
Kaupungin kokonaispinta-ala vuonna 2004 oli 120,3 km², josta maa-alueita oli 81,9 km². Väestötiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1 311,94 km², josta maa-alueita on 1 171,06 km². Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen kokonaispinta-ala on ollut 2750,96 km².[13]
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista. Joensuun lentoasemalla, Liperissä, onkin heinäkuussa 2010 mitattu Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila, +37,2 °C.[14]
Joensuun ilmastotilastoa
|
Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Joensuun kaupunginosat
Ennen vuoden 2005 kuntaliitosta kaupunki muodostui 25:stä kaupunginosasta:
|
|
|
Kuntaliitoksen jälkeen muodostettiin liitosalueiden asemakaavoitetuista taajamista uusia kaupunginosia:
- Heinävaara (27)
- Kiihtelysvaara (28)
- Tuupovaara (29)
- Hammaslahti (30)
- Niittylahti (31)
- Reijola (32)
- Eno (40)
- Uimaharju (41)
- Ukkola (42)
- Honkavaara (43)
- Louhioja (44)
- Pyhäselkä
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuun kaupunkikuvan periaatteet luotiin ensimmäisessä arkkitehti Claës Wilhelm Gyldénin vuonna 1848 laatimassa asemakaavassa. Siinä on esitetty kaupungin jako säännöllisen kokoisiin suorakulmaisiin kortteleihin, jotka aluksi jaettiin kuuteen tonttiin. Gyldénin asemakaava edustaa empiren kaavoitusihanteita, joissa korostuu paloturvallisuuden edistäminen jakamalla kaupunki leveillä puistokaduilla, jotka hidastavat palon leviämistä. Tämä ihanne huipentui vuonna 1856 annetussa Kaupunkien yleisessä rakennusjärjestyksessä (KYRJ).
Gyldénin asemakaavan säilyneitä periaatteita ovat:
- Rantakadun Pielisjoen rantaviivaa mahdollisimman tarkasti noudattava linjaus,
- Rantakadun ja rantaviivan väliin jäävä vaihtelevan levyinen puistovyöhyke,
- kahden kirkkotontin osoittaminen kumpareilta niin luterilaiselle kuin ortodoksiselle kirkolle,
- kirkkoja yhdistävä Kirkkokadun puistoakseli
- Siltakadun asema poikittaisena puistokatuna
- torin sijainti; alun perin torille oli varattu kaksi korttelia
Asemakaavaa oli tarpeen tarkistaa jo 1860-luvulla. Pääsyynä oli tonttien osoittautuminen liian pieniksi. Ferdinand Öhmanin vuonna 1867 laatimassa kaavassa edellä mainittuja piirteitä oli korostettu. Siltakadun ja sen eteläpuolella samansuuntaisena kulkevan Koskikadun väliin oli lisäksi luotu puistojen, aukioiden ja julkisten rakennusten akseli, joka vielä nykyäänkin korostuu Joensuun kaupunkikuvassa. Pielisjoen rannasta lukien akselilla sijaitsevat Eliel Saarisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotuksen perusteella toteutettu kaupungintalo, Vapaudenpuisto, Joensuun tori, liikerakennuksiakin sisältävä Keskuskujan ja Keskuspuiston kortteli, entisen lyseon kortteli (nykyisin taidemuseo), Joensuun lyseon lukio, Lyseon peruskoulu, Joensuun urheilutalo ja Ystävyydenpuisto. Myöhemmin on saman akselin jatkeelle, juuri vanhan ruutukaava-alueen ulkopuolelle sijoitettu lisäksi Itä-Suomen yliopiston päärakennus. Asemakaavassa korttelien tonttijako muutettiin 4-jakoiseksi, mutta tätä toteutettiin vain uusissa rakentamattomissa kortteleissa. Vanhoissa kortteleissa noudatettiin vanhaa kuuden tontin korttelia tai näiden kahden yhdistelmää. Tonttijaon vaihtelevuus on edelleen tyypillistä Joensuun keskustassa.
Joensuu toteutui omaleimaisena empiren puukaupunkina, jolle olivat tyypillistä matalat rakennukset ja leveä katutila verrattuna vanhempiin kaupunkeihin. Ensimmäiset yksityiset kivitalot ilmestyivät 1900-luvun alussa ja suurempia liiketaloja alettiin toteuttaa Siltakadun varrelle 1940-luvun lopussa. Puukaupunki-ilme säilyi kuitenkin pitkään 1960-luvulle. 1970-luvulla vanhaa rakennuskantaa korvattiin nopeasti yleensä maanpäällisen kellarikerroksen ja kolme asuinkerrosta käsittävillä lamellikerrostaloilla, jotka nykyään muodostavat yhtenäisiä katutiloja pohjois-etelä-suuntaisten kortteleiden varsille. Päistään korttelirakenne oli avoin, joten tältä osin kaupunkirakenne toteuttaa funktionalismin ihannetta.
2000-luvun alussa Joensuun keskustassa on tehty suuria kaupunkikuvaan vaikuttavia investointeja, muun muassa kävelykeskustaprojekti. Tätä ovat seuranneet yksityiset investoijat uusine torin ympäristön liikerakennushankkeineen.
Joensuu oli vuoteen 1954 pieni Pielisensuun kunnan saartama ja sen kanssa kilpaileva agraari kauppakaupunki. Kaupungille ja sitä ympäröiville esikaupungeille antoivat leimansa monet sahat ja niitä ympäröivät tehdasyhdyskunnat, kuten Utra, Sirkkala ja Penttilän saha. Kaupunkia oli laajennettu Pielisjoen itäpuolella Bertel Jungin laatimalla Niinivaaran kaupunginosan asemakaavalla. Siirtoväkeä ja rintamamiehiä oli sotien jälkeen asutettu myös Otsolan ja Kanervalan uusiin kaupunginosiin, joiden rakentaminen perustui Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n Standardoimistoimiston luomiin tyyppitaloihin.
Vuoden 1955 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen muodostuneen laajemman kaupunkikokonaisuuden avulla alueen tulevaisuutta oli helpompi suunnitella. Otto-Iivari Meurmanin laatimassa Joensuun yleiskaavassa (1953) luotiin perusteen tulevalle kasvulle soveltamalla lähiöperiaatetta uusien rakentamisalueiden osoittamiseen sekä päätiestön uusimisella muun muassa keskusta-alueen kiertävällä kehätiellä. 1990-luvun lopulta lähtien Joensuu on lisännyt omakotitonttien tarjontaa samalla, kun työssäkäynnin ja asioimisen alueet ovat seutuistumisen myötä laajentuneet.
Meurmanin yleiskaava loi myös pohjan kaupunkiseudun viheralueverkostolle, joka keskeisiä piirteitä ovat Pielisjoen ja Pyhäselän rantoja noudattavat reitit sekä Mehtimäen ja Linnunlahden vapaa-ajan palvelujen keskittymä. 1970-luvulta lähtien keskustan länsipuolelle Mehtimäen viereen on luotu Itä-Suomen yliopiston yliopistokampus.
Kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon viheralueiden jatkuvuus, ns. viherkäytävät, ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet niin keskustassa kuin kaupungin reuna-alueillakin. Joensuu on rakenteeltaan selkeä kaupunki, eikä etenkään sen keskusta-alueelle ole kovin helppo eksyä.
Kaupunkikuvan ja kaupungin arkkitehtuurin virheenä pidetään sitä, että näköyhteydet aivan vieressä olevalle Pyhäselälle ovat monin paikoin heikot. Sen sijaan Pielisjoki on olennainen ja näkyvä osa kaupunkikuvaa. Näkymien parantaminen Pyhäselälle on otettu huomioon kaupungin kehittämisen yleisissä linjauksissa.
Uusista alueista merkittävimpiä ovat pääosin 1970-luvulla toteutettu punatiilen hallitsema Rantakylä ja 1980- ja 1990-luvuilla toteutettu vaalea Noljakka. Näistä sekä Niinivaarasta on pyritty kehittämään voimakkaita aluekeskuksia kerrostaloytimineen. Suurimmissa kaupunginosissa ovat erilliset kirjasto-, koulu-, terveysasema-, apteekki- ja postipalvelut ja kauppakeskukset yhtenäisinä palvelukeskuksina. Valtaosa väestöstä asuu melko suppealla alueella tärkeimmissä kaupunginosissa, ja siksi matkat palveluiden luokse ovat lyhyet.
Joensuun jokinäkymiä hallitsevan Niinivaaran laella on Pohjois-Karjalan keskussairaala. Aivan keskustan ruutukaava-alueen reunalla sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus ja osa Karelia-ammattikorkeakoulusta.
Puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Joensuun puistot
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Joensuussa järjestettiin vuoden 1995 asuntomessut Marjalan kaupunginosassa. Messujen erityisteema oli esteetön ympäristö. Joensuussa on Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo vuodelta 1913. Vuonna 1993 valmistui uusi kirjastotalo.
Merkittävimmät 2000-luvulla valmistuneet rakennukset ovat Joensuu-areena, joka valmistuessaan 2003 oli Suomen suurin puurakennus ja Metsäntutkimuslaitoksen Metla-talo, joka valmistuessaan 2004 oli Suomen suurin puinen toimistorakennus.
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä alkaen kaupungin keskustassa on rakennettu vilkkaasti. Torin ympäristöön tuli runsaasti uusia liikerakennuksia, yliopistokampuksen uusi hallintorakennus Aurora II valmistui, Joensuun Tiedepuisto on saanut lisärakennuksia, puretun Lyseon peruskoulun tilalle valmistui 2007 uusi lyseon peruskoulun koulurakennus. Kauppakeskus Iso Myy valmistui kokonaisuudessaan syksyllä 2007, kattaen sisäänsä yli 70 liikettä. Myös vanhoja kauppakeskuksia, esimerkiksi Kauppakeskus Metropolia ja Centrumia, on uusittu ja laajennettu. Ison Myyn ja Metropolin, samoin Metropolin ja Centrumin välillä olevien katujen yllä kulkevat sillat, jotka yhdistävät kauppakeskukset. Joensuussa on monia kauppakeskittymiä ja kauppapuistoja, joissa on suurmyymälöitä. Esimerkiksi Voimatiellä, Joensuun kauppapuiston alueella on Prisma, ja muita massiivisia tavarataloja. Joensuun kaupungin alueella on 13 S-marketia. Joensuun Karsikkoon on suunniteltu kolmatta K-citymarkettia.[15]
Kunnalliset asiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut heinäkuun 2022 alusta Jere Nuutinen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Seppo Eskelinen (sd.), ja 2. varapuheenjohtajana Sari Koskinen (vihr.). Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä.[16] Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia.
paikkajako ja äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa | ||||||||||
vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | ||||||||
SDP | Kok. | SKDL Vas. |
Kesk. | LKP | SKL KD |
SMP PS |
Vihr. | Muut | ||
1976 | 17 | 15 | 7 | 4 | 4 | 3 | 1 | -- | 73,8 % | |
1980 | 19 | 15 | 5 | 6 | 2 | 3 | 1 | -- | 73,2 % | |
1984 | 20 | 15 | 5 | 7 | 2 | 2 | 66,7 % | |||
1988 | 20 | 14 | 2 | 7 | 1 | 4 | 1 | 1 | 1a | 64,0 % |
1992 | 22 | 11 | 3 | 6 | 3 | 2 | 4 | 66,6 % | ||
1996 | 20 | 13 | 2 | 9 | 2 | -- | 5 | -- | 54,9 % | |
2000 | 20 | 11 | 2 | 9 | 4 | 5 | -- | 47,6 % | ||
2004 | 18 | 12 | 3 | 11 | 3 | -- | 4 | -- | 51,6 % | |
2008 | 19 | 12 | 3 | 14 | 2 | 3 | 6 | -- | 54,1 % | |
2012 | 17 | 10 | 3 | 13 | 2 | 8 | 6 | -- | 51,4 % | |
2017 | 15 | 9 | 6 | 12 | 3 | 5 | 9 | -- | 52,6 % | |
2021 | 14 | 9 | 5 | 13 | 2 | 8 | 7 | 1b | 47,6 % | |
a Demokraattinen Vaihtoehto[17], b Liike Nyt | ||||||||||
Lähteet: Tilastokeskus,[18] Oikeusministeriö[19] |
Kaupungin hallinto- ja palvelutoiminta tapahtuu lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilötoimielinten alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungissa toimivat keskusvaalilautakunnan lisäksi seuraavat lautakunnat:
- Tarkastuslautakunta
- Hyvinvointilautakunta
- Kaupunkirakennelautakunta
- Rakennus- ja ympäristölautakunta
- Joensuun alueellinen jätelautakunta
Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2019 on 20,5 %.[20]
Päätöksentekoon osallistuu myös Joensuun nuorisovaltuusto (Nuva), joka toimikaudella 2019–2020 koostuu 14 varsinaisesta sekä 10 varajäsenestä, ja yhdestä työvaliokunnan jäsenestä, jotka ovat tulleet valituiksi marraskuun 2018 nuorisovaltuustovaaleissa.[21] Nuva edistää nuorten asemaa Joensuussa. Istuva puheenjohtaja on Iina Laakkonen, I varapuheenjohtaja Neemi Sinkko, II varapuheenjohtaja Aaron Matray, ja sihteeri Aino Laakkonen. Nuorisovaltuustolla on omat puheoikeudelliset edustajansa ja heidän varaedustajansa kaupungin lautakunnissa. Nuva järjestää myös erilaisia tapahtumia.
Kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunginjohtajana on syksystä 2010 lähtien toiminut Kari Karjalainen. Tehtäviin lukeutuvat kaupungin hallinnon, talouden sekä kaupunkikonsernin kehittäminen ja johtaminen ”yhdessä kaupunginhallituksen ja viranhaltijoiden kanssa.”[22].
Kari Karjalainen jää eläkkeelle 1. marraskuuta 2023 alkaen.[23] Hänen seuraajakseen valittiin 29. toukokuuta 2023 Jere Penttilä.[24] Penttilä aloittaa virassaan 1. marraskuuta 2023 ja toimii sitä ennen ajalla 1.10.–31.10.2023 kaupunginjohtajan sijaisena.[25]
Kunta- ja alueliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pielisensuu yhdistyi Joensuuhun 1954. Kiihtelysvaara ja Tuupovaara yhdistyivät Joensuuhun vuonna 2005 ja Eno ja Pyhäselkä 1. tammikuuta 2009.
Joensuun kaupunginhallitus esitti 13.11.2006 Enon, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kunnille kuntaliitosselvityksen aloittamista. Selvitys jatkui vain Enon, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kanssa. Kontiolahti jättäytyi pois hankkeesta syksyllä 2007 ja samalla myös Polvijärven osallisuus päättyi, koska kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Joensuu, Eno ja Pyhäselkä jatkoivat kuntaliitoksen selvittämistä. 17. joulukuuta 2007 Joensuu, Eno ja Pyhäselkä päättivät yhdistyä 1. tammikuuta 2009 alkaen uudeksi Joensuun kaupungiksi.
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun väkiluku on kasvanut kaupungin perustamisen jälkeen tasaisesti. Vuonna 1850 kaupungissa asui vain 129 henkeä. Vuoteen 1870 mennessä kaupunkiin oli asettautunut jo 2 819 ja vuoteen 1890 mennessä 4 940 asukasta.[26] Kasvu oli 1900-luvun puolella ennen toista maailmansotaa hitaampaa (vuonna 1939 asukkaita 5 971 henkeä),[27] mutta nopeutui sodan jälkeen tuntuvasti. Nopeimmillaan kasvu oli 1950- ja 1970-luvuilla, jolloin väkiluku moninkertaistui. Väkiluvun kasvuun ei vaikuttanut vain samaan aikaan osunut yhteiskunnan rakennemuutos maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, joka yleisestikin kasvatti Suomen kaupunkeja, vaan myös alueliitos. Vuonna 1954 silloinen Pielisensuun kunta liitettiin kaupunkiin ja niin Joensuu sai muun muassa nykyiset esikaupunkialueensa Hukanhaudan, Karsikon, Mutalan ja Noljakan. 1970-luvulla asukasmäärää lisäsi erityisesti vuonna 1969 perustettu Joensuun korkeakoulu (nykyinen Itä-Suomen yliopisto). Uusin hyppäys väestönkasvussa selittyy 1.1.2005 tapahtuneella kuntaliitoksella. Muutenkin Joensuun väestön kasvu on tapahtunut ”vanhan kaupungin” ulkopuolisilla alueilla, sillä esimerkiksi vuonna 1995 ruutukaava-alueella asui noin 9 200 joensuulaista, joka on likimain saman verran kuin 40 vuotta aiemminkin.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 lopussa Joensuussa oli 76 551 asukasta, joista 67 662 asui taajamissa, 8 050 haja-asutusalueilla ja 839:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Joensuun taajama-aste on 89,4 %.[29] Joensuun taajamaväestö jakautuu 10 eri taajaman kesken:[30]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2018) |
---|---|---|
1 | Joensuun keskustaajama* | 60 963 |
2 | Enon kirkonkylä | 1 805 |
3 | Hammaslahti | 1 527 |
4 | Uimaharju | 1 328 |
5 | Kiihtelysvaaran kirkonkylä | 517 |
6 | Tuupovaaran kirkonkylä | 498 |
7 | Heinävaara | 475 |
8 | Louhioja | 237 |
9 | Hammasjärvi | 207 |
10 | Kulho* | 105 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Joensuun keskustaajama ulottuu Joensuun lisäksi osittain Kontiolahden ja Liperin kuntien alueille. Yhteensä Joensuun keskustaajamassa on 71 798 asukasta ja sen pinta-ala on 80,17 neliökilometriä.[30] Kulhon taajama ulottuu pääosin Kontiolahden kunnan alueelle.[31] Vuonna 2017 määritellyistä taajamista Reijola on kasvanut yhteen Joensuun keskustaajaman kanssa vuoden 2018 taajamarajauksessa.
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuussa toimivat korkeakoulut ovat Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella opiskelee n. 7 700 opiskelijaa ja ammattikorkeakoulussa n. 4 000 - näistä osa tosin koulujen muissa kaupungeissa olevissa sivupisteissä.
Eri alojen ammatillista koulutusta tarjoavat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Lisäksi Joensuun konservatorio tarjoaa musiikillista koulutusta.
Joensuun kaupungin ylläpitämiä oppilaitoksia on perusasteella kaikkiaan 23. Näistä alakouluja on 17, yläkouluja 2 ja yhtenäiskouluja 4 (muun muassa Nepenmäen koulu).
Lukioita on viisi: Joensuun lyseon lukio, Tulliportin normaalikoulun lukio (Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu), Joensuun yhteiskoulun lukio, Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio ja Pyhäselän lukio.
Joensuun kaupunki ylläpitää myös Joensuun seudun kansalaisopistoa.
Joensuun Urheiluakatemia on oppilaitosten yhteistyöverkosto, joka tarjoaa urheilijoille koulutusta ja valmentautumista.
Terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuussa sijaitsee Pohjois-Karjalan keskussairaala.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuu on kasvava maakuntakeskus, jonka elinkeinoelämä on palvelupainotteinen. Tieto- ja viestintätekniikan yritysten keskittymistä on tapahtunut Joensuun Tiedepuiston tarjoamiin toimitiloihin. Suuria teollisuuden yrityksiä ovat lukkovalmistaja Abloy, metsäkoneita valmistava John Deere. Tutkimusta ja tuotekehitystä Joensuussa on yliopistossa, tiedepuistossa, METLA:ssa ja muutamissa yrityksissä muun muassa väritutkimuksen ja diffraktiivisen optiikan alalla.
Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat autojen varaosia ja tarvikeita myyvä Broman Group Oy, avainyritys Assa Abloy Oy, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, maarakennuksen ja autoliiketoiminnan alueilla toimiva E. Hartikainen Oy ja Autokiinteistöt Laakkonen Oy.[32]
Työpaikat toimialoittain (2002):
- Yhteiskunnalliset palvelut 40,6 %
- Teollisuus 15,8 %
- Kauppa, majoitus- ja ravintolatoiminta 15,7 %
- Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta 12,1 %
- Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 7,5 %
- Rakentaminen 5,2 %
- Tuntematon 1,3 %
- Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1,1 %
- Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 0,6 %
- Kaivostoiminta ja louhinta 0,1 %
Joensuun työttömyysaste 31. joulukuuta 2018 oli 14,7 %[33] Suurimmat työnantajat 2006: Joensuun kaupunki (4 409 työntekijää), Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (2 220), Joensuun yliopisto (1 244), Abloy Oy (800), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (537), Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (512), VR-yhtiöt (430), Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj (317) ja Schauman Wood Oy (292).
Joensuuhun perustettiin 2010-luvulla Palkeet-virasto[34] sekä Puolustusvoimien palvelukeskus.[35]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuu on tärkeä rautateiden risteysasema. VR:n kaukoliikenne kuljettaa matkustajia Joensuusta etelään (Joensuu–Lappeenranta–Lahti–Helsinki), länteen (Joensuu–Pieksämäki) ja pohjoiseen (Joensuu–Nurmes). Myös Ilomantsiin johtavalla radalla oli säännöllistä henkilöliikennettä kokeiluluontoisesti 1967–1969. Sen jälkeen radalla on ollut säännöllisesti vain tavaraliikennettä, etenkin raakapuukuljetuksia. Ilomantsin rataa on kunnostettu 2010- ja 2020-luvulla teollisuuden tarpeiden johdosta.
Joensuun yöjunavuorot lakkautettiin vuoden 2006 syyskuun kolmen ensimmäisen päivän aikana. Toistaiseksi viimeinen Joensuusta matkaan lähtenyt yöjuna otti suunnaksi Turun perjantaina 1. syyskuuta 2006 kello 23.07.[36] Ainakin Joensuu–Helsinki -junayhteyksille voidaan tulevien vuosien mittaan odottaa palvelutasoparannuksia, koska 3. kesäkuuta 2019 julkistetussa hallitusohjelmassa on kolmen rautatieverkon kärkihankkeen joukkoon päätetty sisällyttää myös “Helsingistä itään suuntautuva rata”.[37]
Joensuun seudun joukkoliikennettä (JOJO) hoitavat viimeisimmän kilpailutuksen jälkeen Länsilinjat Oy, Savo-Karjalan linja oy, sekä Savonlinja Oy. JOJO-liikenne toimii myös Kontiolahden ja Liperin kuntien alueella.
Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnassa 11 km Joensuun keskustasta luoteeseen. Joensuusta on suora lentoyhteys Helsinkiin, jonne Finnair lentää 2 lentoa päivässä. Sisävesiliikennettä palvelevat etenkin Ukonniemen syväsatama Penttilän kaupunginosassa ja matkustajasatama kaupungin keskustassa.
Joensuu on maantieliikenteen tärkein solmukohta Pohjois-Karjalassa. Kaupungin ohittaa 26 kilometriä pitkä moottoritie, joka valmistui kokonaisuudessaan loppukesällä 2014. Kaupunkiin pääsee seuraavia valtateitä ja kantateitä pitkin:
Lappeenrannan ja Kajaanin suunnista (Helsinki)–Koskenkylä–Kouvola–Kajaani)
Kuopion ja Sortavalan suunnista (Turku–Niirala)
Varkauden suunnasta (Pori–Joensuu)
Lieksan suunnasta (Kontiolahden Uuroon VT 6:lle) (Uuro–Nurmes)
Ilomantsin suunnasta (Joensuu–Ilomantsi)
Vesi-, jäte- ja energiahuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuun vesi- ja viemärilaitostoiminta alkoi vuonna 1927. Nykyään siitä vastaa Joensuu Vesi -liikelaitos.[38]
Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun ystävyyskaupungit ovat:
Lisäksi Joensuulla on yhteistyösopimus seuraavien kaupunkien kanssa:
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuu on vilkas kulttuurikaupunki.
Kulttuurikaupungiksi Joensuuta ovat luoneet osaltaan yliopisto ja muut oppilaitokset. Itä-Suomen yliopistossa on useita humanistisia, taiteisiin liittyviä ja perinnetutkimuksen koulutuslinjoja ja Karelia-ammattikorkeakoulussa on muun muassa kuvataiteen, käsityön, muotoilun, grafiikan ja monia media-alan koulutusohjelmia. Kaupungissa toimii myös konservatorio ja Pekkalan kuvataideoppilaitos.
Joensuun seutukirjasto palvelee myös Pohjois-Karjalan maakuntakirjastona.
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

- Botania – Suomen ainoa trooppinen perhospuutarha, entinen Itä-Suomen yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Joensuu-areena
- Joensuun kirkko (Josef Stenbäck, 1903)
- Enon kirkko
- Metla-talo
- ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko (v. 1887)
- Sortavalan pienoismalli (sijaitsee Carelicumssa)
- Sinkkolan kotieläinpiha Noljakassa (lapsille)
- Kukkolan tila
- Taitokortteli, Rantakadun vanhoissa puutaloissa, avattu 2006
- Kauppatori
Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja joensuulaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musiikki on tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Tunnetuista suomalaisista rock-yhtyeistä muun muassa Hassisen Kone ja Neljä Ruusua ovat Joensuusta lähtöisin. Näiden yhtyeiden johtohahmot Ismo Alanko (Hassisen Kone) ja Ilkka Alanko (Neljä Ruusua) ovat nykyään tunnetuimpia Joensuusta lähtöisin olevia henkilöitä.
Joensuussa asuvia kulttuurihenkilöitä ovat muun muassa:
|
|
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Luettelo Joensuun kulttuuritapahtumista

Joensuun lukuisista kulttuuritapahtumista tunnetuimpia ovat Ilosaarirock, Ilovaarirock, Popkatu, kansanmusiikkifestivaali Hippa, Joensuun musiikkitalvi, Joensuun kirjallisuustapahtuma, dokumenttielokuvafestivaali Viscult, rockelokuvafestivaali Rokumentti, elokuvatapahtuma Häivähdys Venäjää, Yksin sateessa -tanssitapahtuma, Joensuun Gospel-festivaalit, Supasoul Fest, Parafest ja Joen yö. Kaupungissa järjestettiin vuosina 1981–1997 Joensuun laulujuhlat -tapahtuma, joka kaatui sen tuottamaan taloudelliseen tappioon.
Joensuussa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Joensuussa kolme kertaa: 1961, 1995 sekä 2022.[40] Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Joensuussa vuosina 1947 ja 1964.[41]
Karelia-soutu järjestetään heinäkuussa, Joen yö elokuussa.lähde?
Musiikki ja esittävät taiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuussa toimii kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri ja ajanmukainen, vuonna 2005 uudestaan avattu elokuvakeskus Tapio. Tärkeimmät kulttuuritilaisuuksien tapahtumapaikat ovat Laulurinne, kaupunginteatteri, Joensuu-areena, Carelia-sali, konservatorio, Karjalantalo, Ilosaaren lava, tori, elokuvakeskus Tapio, Pakkahuone, Siihtalan Kulttuuritehdas, Taidekeskus Ahjo, Taitokortteli sekä kirkot.
Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehtiä: Karjalainen (sanomalehti), Viikko-Pohjois-Karjala, Karjalan Heili, Kirkkotie, Pielisjokiseutu
Radio: Ylen aluetoimitus.[42], Syke (entinen Radio Rex)
Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Joensuussa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[43]
- Enon seurakunta
- Joensuun seurakunta
- Pielisensuun seurakunta
- Pyhäselän seurakunta
- Rantakylän seurakunta
- Vaara-Karjalan seurakunta
Nämä seurakunnat muodostavat Joensuun seurakuntayhtymän.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Joensuun alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.[44]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Joensuussa toimii Joensuun helluntaiseurakunta.[45]
Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Joensuun kaupungin nykyisellä alueella.[43]
- Kiihtelysvaaran seurakunta (yhdistetty Tuupovaaran seurakunnan kanssa Vaara-Karjalan seurakunnaksi 2005)
- Tuupovaaran seurakunta (yhdistetty Kiihtelysvaaran seurakunnan kanssa Vaara-Karjalan seurakunnaksi 2005)
- Soanlahden seurakuntaan kuulunut Korpiselän rukoushuonekunta (jäi pääosin Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja lakkautettiin 1949, Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Tuupovaaran seurakuntaan).
- Korpiselän ortodoksinen seurakunta (jäi pääosin Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja lakkautettiin 1949, Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Ilomantsin ortodoksiseen seurakuntaan ja sittemmin seurakuntajärjestelyissä Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan).
Pyhäkköjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen pääkirkko ovat Joensuun keskustan läpi kulkevan Kirkkokadun vastakkaisissa päissä, ja samalla keskustan eli ruutukaava-alueen vastakkaisilla puolilla. Idän ja lännen kirkot katsovat ikään kuin toisiaan kaupungin yli.
Kirkkokadun eteläpäässä pienellä mäellä sijaitsee luterilainen pääkirkko, Joensuun kirkko, joka edustaa tyyliltään uusgotiikkaa. Taajama-alueella on lisäksi neljä muuta luterilaista kirkkoa: Pielisensuun kirkko Niinivaaralla, Noljakan kirkko, Rantakylän kirkko ja Utran puukirkko.
Kirkkokadun pohjoispäässä on niin ikään pienellä mäellä Joensuun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko, Pyhän Nikolaoksen kirkko. Pyhän Nikolaoksen kirkko on perinteinen pohjois-venäläinen ortodoksikirkko, jossa on käytetty paljon puuta, ja joka on valmistunut vuonna 1887. Joensuussa on lisäksi toinen ortodoksinen kirkko; Ortodoksisen seminaarin Pyhän Johannes Teologin kirkko, jonka arkkitehtuuri on bysanttilainen.
Näiden lisäksi Joensuun kaupungissa on uudet alueet mukaan luettuna kymmenisen merkittävää luterilaista ja ortodoksista pyhäkköä, sekä moskeija.
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1990 Maailman vahvin mies -kilpailu järjestettiin Joensuussa.[46] Myös niin ikään kansainvälisen Strongman Champions Leaguen Suomen-osakilpailu järjestettiin Joensuussa, kauppatorilla 3.–4. elokuuta 2019.[47]
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: enemmän järjestetyistä isommista tapahtumista |
Urheiluseuratoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuun suurimpia urheiluseuroja on vuonna 1900 perustettu Joensuun Kataja, jonka lajeihin kuuluvat koripallo, taitoluistelu, voimistelu, hiihto ja yleisurheilu. Katajan miesten koripallojoukkue on menestynyt viime vuosina SM-tasolla saavuttaen 2000-luvulla kaksi kultaa, kuusi hopeaa ja neljä pronssia. Koripallojoukkue on pelannut mestaruussarjatasolla 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Koripalloiluharrastus Joensuussa virisi 1950-luvulla.
Suunnistusseura Kalevan Rasti on yksi suurista suomalaisista suunnistusseuroista. Se on perustettu vuonna 1950 ja se on niittänyt menestystä voittamalla muun muassa Tiomilan vuosina 1983, 2010, 2011 ja 2013 ja Jukolan viestin 2004, 2005, 2007 ja 2012–2014 sekä 25-mannan vuosina 2005 ja 2006.
Salibandyseura Josba on Suomen vanhimpia ja menestyksekkäimpiä lajinsa seuroja niin miesten kuin naistenkin sarjoissa.
Jääkiekossa Joensuun Kiekko-Pojat pelaa miesten Mestiksessä.
Lentopallossa miesten seura Mutalan Riento ja naisten seura Joensuun Prihat pelaavat 1-sarjassa. Riennon huippupelaajia ovat olleet muun muassa Jimmy Hernandez ja serbialainen hakkuri Bojan Gluvajić.
Pesäpallossa Joensuun Maila pelaa miesten Superpesiksessä ja joukkue voitti seuran historian ensimmäisen miesten Suomen mestaruuden vuonna 2018. Joensuun Maila nousi Superpesikseen kaudelle 2004 ja on siitä lähtien pelannut yhtäjaksoisesti tällä sarjatasolla.
Miesten jalkapalloseuroista Jippo pelaa kaudella 2021 toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösessä.
Joensuun Urheilusukeltajat on yksi Suomen suurimmista sukellusseuroista. Laitesukelluksen peruskurssi järjestetään vuosittain. Kouluttajina on maan kokeneimpia sukeltajia.
Menestyneitä urheilijoita 1990- ja 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miro Aaltonen, jääkiekkoilija, olympiavoittaja 2022
- Toomas Heikkinen, Joensuun urheiluautoilijat, Global Rallycross mestaruus 2013
- Henri Häkkinen, Joensuun Ampujat, ilmakiväärin olympiapronssimitalisti 2008
- Aleksanteri Kaskimäki, jääkiekkoilija
- Jukka Keskisalo, Joensuun Kataja, 3000 metrin esteiden Euroopan mestari 2006
- Markku Kyllönen, jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja
- Kaisa Mäkäräinen, ampumahiihdon maailmanmestari 2011
- Aki Parviainen, keihäänheiton maailmanmestari 1999
- Petrus Palmu, jääkiekkoilija
Liikuntapaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Suurimmat Joensuun liikuntapaikat ovat keskustan läheisyydessä Mehtimäen alueella. Monitoimihalli Joensuu-areena on Joensuun Katajan miesten SM-koripallojoukkueen ja Josban SM-tason salibandyjoukkueiden kotihalli (7000 istumapaikkaa). Halli on nopeasti muunneltavissa eri lajien samanaikaisille harjoitteluvuoroille. Lisäksi kaupungissa on ravirata, kolme jäähallia ja yhteensä kahdeksan liikuntahallia maaseutualueen liikuntahallit mukaan lukien[48]. Linnunlahden raviradalla järjestettiin kuninkuusravit ensimmäisen kerran vuonna 1984[49].
Joensuu Areenan takana Mehtimäellä sijaitsee Joensuun Mailan kotistadion, Bolt Stadion. Stadionilla on 2 500 katettua istumapaikkaa, ja siellä järjestetään pesäpallo-otteluiden lisäksi myös muita tapahtumia, kuten konsertteja.
Areenan vieressä oleva Joensuun jäähalli on Joensuun Kiekko-Poikien kotihallina (5040 katsomopaikkaa). Lisäksi Joensuun seudulla on rallicross sekä karting-rata Liperin Ylämyllyllä, joka sijaitsee lähellä Joensuun lentoasemaa.
Joensuun keskuskenttä on jalkapallojoukkue Jipon kotikenttä ja siellä on järjestetty yleisurheilun Eliittikisat vuodesta 2008 lähtien.
Joensuun kaupungin uimahallit ovat Mehtimäellä sijaitseva Vesikko ja Rantakylän uimahalli.
Palloilulajien toimintaa on tarjolla kaupallisesti toimivassa Kuntokeitaassa (tennis, squash, sulkapallo ja keilailu). Frisbeegolfratoja on Joensuussa neljä[50].
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla karjalaisen pitopöydän antimet: karjalanpiirakka, sultsina, vatruska, syrjikäs, suolakala, syltty, sienisalaatti, hapankaali, karjalanpaisti, perunat, lanttulaatikko, kiisseli tai marjamämmi sekä kotikalja.[51]
Viittauksia kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuuhun sijoittuvia elokuvia ovat muun muassa:
- Kivenpyörittäjän kylä[52]
- Kuningasjätkä[52]
- Pitkä kuuma kesä[52]
- Helmiä ja sikoja[52]
- Kulman pojat[52]
- Roskisprinssi, 2011
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Joensuun rannat (uimarannat)
- Joensuun saaret
- Mehtimäki
- Pielisjoen sillat
- Luettelo tunnetuista joensuulaisista
- Luettelo Joensuun julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ a b Nimeke= Joensuun kaupunginhallituksen päätös 21.8.2023 §306 Määritä nimeke! Joensuun kaupunki. Viitattu 1.10.2023.
- ↑ Kämppi, Marja-Liisa & Saukkonen, Emilia: Jere Penttilä on Joensuun uusi kaupunginjohtaja – valtuustolta vankka kannatus Yle Uutiset. 29.5.2023. Viitattu 28.7.2023.
- ↑ Kuntavaalit 2021 – Joensuu Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 22.8.2021.
- ↑ Jatta Rautanen: Joensuu 80 000? Joensuun Uutiset. 21.3.2023. Viitattu 16.7.2023.
- ↑ Materiaalipankki Joensuun kaupungin verkkosivut. Arkistoitu 8.8.2019. Viitattu 8.8.2019.
- ↑ Jouki Väinämö: Rupilisko ui Joensuun rintanappiin YLE Uutiset. 28.8.2012. Viitattu 8.8.2019.
- ↑ Rupiliskosta ja oravasta Joensuun uudet nimikkoeläimet Sanomalehti Karjalainen. 6.8.2012. Viitattu 8.8.2019.
- ↑ Etäisyydet kartalla Kartta.com. Viitattu 13.9.2021.
- ↑ Lämpöennätyksiä Ilmatieteen laitos. Viitattu 8.8.2019.
- ↑ Janne Ahjopalo: Joensuun kolmas Citymarket vastatuulessa YLE Uutiset. 3.5.2013. Viitattu 8.8.2019.
- ↑ Kaupunginhallitus Joensuun kaupunki. Viitattu 3.9.2022.
- ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 80–81.
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
- ↑ Kunnallisvaalit 1996[vanhentunut linkki] (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Arkistoitu – Internet Archive) (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kuntavaalit 2017 (Oikeusministeriö 3.5.2017); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö 22.6.2021)
- ↑ Vuoden 2019 talous on tasapainossa Joensuun kaupunki – Joensuun uutiset. 14.11.2018. Viitattu 26.6.2019.
- ↑ Nuorten Joensuu – Nuorisovaltuusto Joensuun kaupunki – Nuorten Joensuu.
- ↑ Kaupunginjohto Joensuun kaupungin verkkosivut. Viitattu 8.8.2019.
- ↑ Vehmanen, Jukka: Kari Karjalainen jättää Joensuun taakseen ja kääntää keulan takaisin kohti lounaisrannikkoa, mutta Raisioon entinen kaupunginisä ei enää suostu Turun Sanomat. 8.3.2023. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ Jere Penttilä Joensuun kaupunginjohtajaksi Joensuun kaupunki. Viitattu 29.5.2023.
- ↑ Joensuun kaupunginhallitus 21.8.2023 pykälä 306: Kaupunginjohtajan virkavaalin vahvistaminen 21.8.2023. Joensuun kaupunki. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1925 (PDF) (sivu 9, taulukko 11. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1924) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.5.2013.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (pdf) (s. 14, Taulukko 13. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1940) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.5.2013.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 5.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Alueen Joensuu yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 21.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
- ↑ a b Joensuu taskukoossa 2019, s. 5. Joensuun kaupunki. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.8.2019).
- ↑ Palkeet ottaa käyttöön uudenlaista ohjelmistorobotiikkaa (Joensuussa pääpaikkansa pitävä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet...) Karjalainen. 2016. Arkistoitu 13.2.2016. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Puolustusvoimien palvelukeskus puolustusvoimat. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Heino, Jari: Viimeinen yökyyti Karjalasta Turun Sanomat, verkkosivusto. 3.9.2006. Viitattu 26.6.2019.
- ↑ Neuvottelutulos hallitusohjelmasta Valtioneuvoston verkkosivut – Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, PDF-asiakirja, s. 112. 3.6.2019. Viitattu 26.6.2019.
- ↑ Tietoa Joensuun Vedestä joensuunvesi.fi. Viitattu 31.5.2023.
- ↑ Nevalainen, Kimmo: Sami Tissari oli ehdokkuudesta kuin puulla päähän lyöty. Karjalainen, 11.11.2022, s. 18. Artikkelin verkkoversio (tilaajille). Viitattu 16.11.2022.
- ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
- ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ Yle Joensuu yle.fi. Viitattu 31.5.2023.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/joensuun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ WSM Archive of Results IMG. Arkistoitu 11.5.2012. Viitattu 26.4.2012.
- ↑ Maailman vahvimmat miehet Joensuussa Visit Karelia -verkkosivusto. Arkistoitu 6.8.2019. Viitattu 8.8.2019.
- ↑ Sisäliikunta Joensuussa Joensuun kaupunki. Viitattu 26.4.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Aarne Rauma: Joensuun raviradan historiikki 2005. Joensuun Ravirata Oy. Arkistoitu 8.9.2012. Viitattu 26.4.2012.
- ↑ Ulkoliikuntapaikat Joensuun kaupunki. Viitattu 16.1.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 130. Helsinki: Patakolmonen, 1988.
- ↑ a b c d e Markku Uhari HS: Joensuu on suomalaisten elokuvantekijöiden suosiossa Helsingin Sanomat. 13.7.2012. Viitattu 31.5.2023.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jumalan maja ihmisten keskellä: Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkot ja kappelit. 2003.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joensuu Wikimedia Commonsissa
- Joensuun kaupunki
- Visit Joensuu - kunnallinen matkailusivusto
- Joensuun tapahtumat -verkkosivusto (Joensuun kaupunki)
- Jojo – Joensuun seudun joukkoliikenne -verkkosivusto
- Joensuun kaupungin karttapalvelu
- Joensuun nuorisovaltuusto
- Joensuun kaupunki: Joensuun uutiset -verkkolehti
- Tilastokeskus - Joensuun avainluvut
- Virta – Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry:n verkkosivut
- Sanomalehti Karjalaisen verkkolehden Joensuu-osio
- Paikallislehti Karjalan Heili
- Joensuun matkailuoppaat ry:n verkkosivut; monenlaisia opastuksia Joensuussa
|
1. Helsinki | 664 921 | 7. Jyväskylä | 145 943 | 13. Lappeenranta | 72 675 | 19. Porvoo | 51 247 | 25. Järvenpää | 45 632 |
2. Espoo | 305 179 | 8. Kuopio | 122 590 | 14. Hämeenlinna | 68 049 | 20. Salo | 50 969 | 26. Nurmijärvi | 44 437 |
3. Tampere | 249 060 | 9. Lahti | 120 200 | 15. Vaasa | 68 017 | 21. Kotka | 50 640 | 27. Kirkkonummi | 40 715 |
4. Vantaa | 242 917 | 10. Pori | 83 242 | 16. Seinäjoki | 65 306 | 22. Kokkola | 48 039 | 28. Tuusula | 40 383 |
5. Oulu | 211 858 | 11. Kouvola | 79 434 | 17. Rovaniemi | 64 535 | 23. Hyvinkää | 46 789 | 29. Rauma | 38 711 |
6. Turku | 197 917 | 12. Joensuu | 77 521 | 18. Mikkeli | 52 001 | 24. Lohja | 45 786 | 30. Kerava | 37 649 |