Joensuu

Joensuu
vaakuna	sijainti
Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Pielisjoen ylittävä Suvantosilta Penttilän suuntaan, Joensuun evankelis-luterilainen kirkko, Ilosaari kuvattuna etelästä, Kuhasalossa sijainneen luostarin muistomerkki, Joensuun ortodoksinen kirkko.
Sijainti	62°36′00″N, 029°45′50″E
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Joensuun seutukunta
Kuntanumero	167
Hallinnollinen keskus	Joensuun keskustaajama
Perustettu	1848
Kuntaliitokset	Pielisensuu (1954) Kiihtelysvaara (2005) Tuupovaara (2005) Eno (2009) Pyhäselkä (2009)
Kokonaispinta-ala	2 750,96 km² 28:nneksi suurin 2022
– maa	2 381,73 km²
– sisävesi	369,23 km²
Väkiluku	77 521 12:nneksi suurin 31.12.2022
– väestötiheys	32,55 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	13,5 %
– 15–64-v.	64,1 %
– yli 64-v.	22,5 %
Äidinkieli	2022
– suomenkielisiä	93,6 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	6,2 %
Kunnallisvero	20,50 % 225:nneksi suurin 2022
Kaupunginjohtaja	Kari Karjalainen vs. Jere Penttilä 1.10.–31.10.2023 (1.11.2023 alkaen Jere Penttilä )
Hallituksen puheenjohtaja	Jere Nuutinen
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
– puheenjohtaja	Joakim Kärkäs
2021–2025  • SDP  • Kesk.  • Kok.  • PS  • Vihr.  • Vas.  • KD  • Liik.	14 13 9 8 7 5 2 1
www.joensuu.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Näkymä Pielisjoen ylittävältä Suvantosillalta. Kuvassa näkyvät muun muassa kaupungintalo ja ravintolalaiva.

Näkymä Ilosaaresta Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat.

Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa. Joensuu on asukasluvultaan Suomen 12. suurin kaupunki. Joensuun kaupungin alueella asuu noin 78 000 ihmistä. Joensuun tavoitteena on saavuuttaa 80 000 asukasta vuoden 2025 loppuun mennessä. Joensuun naapurikunnat ovat Ilomantsi, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Lisäksi Joensuu rajoittuu idässä Venäjään.

Joensuu kuuluu Joensuun seutukuntaan, johon kuuluvat nykyisin myös Heinäveden, Ilomantsin, Juuan, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat sekä Outokummun kaupunki. Näistä Ilomantsi ei ole mukana Joensuun seudun seutuyhteistyössä. Euroopan metsäinstituutti sijaitsee kaupungissa.

Syksyllä 2008 Joensuun kaupunki sai oman lippunsa, jonka on suunnitellut Leea Wasenius. Lippu perustuu kaupungin vaakunaan. Kaupungin nimikkoeläinlajeja ovat rupimanteri (vuodesta 2012 alkaen), kultasirkku, järvilohi ja orava (vuodesta 2012 alkaen). Nimikkosieni on herkkutatti ja nimikkokasvi juurtokaisla.

Nimen alkuperä

Joensuu-niminen kylä löytyy jo Ruotsin vallan aikaisista kartoista sekä kirkonkirjoista. Tällöin se kuului Kontiolahteen.

Historia

Joensuun Kuhasalon kalliokaiverrus.

Pääartikkeli: Joensuun historia

Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Pronssikauden loppupuolella ja/tai varhaisella rautakaudella Varaslammen pohjoisrannalla oli melko laaja tekstiilikeraaminen asuinpaikka. 1000-luvun alussa Laatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämää erämaata ja Pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja. Ortodoksisen uskon saavuttua perustettiin 1500-luvulla Joensuussa sijaitsevaan Kuhasaloon Valamon luostarin sivuluostari, jonka luterilaiset kuitenkin hävittivät 25-vuotisen sodan eli pitkän vihan aikana.

Joensuu-niminen kylä kuului Ruotsin vallan aikana Kontiolahteen. Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiin kanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin.

Joensuu pitää yllä Sortavalan kulttuuriperintöä.

Kaupunkikuva

Ympäristö ja luonto

Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueeseen kuuluvan Pyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakava Pielisjoki laskee.

Kaupungin kokonaispinta-ala vuonna 2004 oli 120,3 km², josta maa-alueita oli 81,9 km². Väestötiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1 311,94 km², josta maa-alueita on 1 171,06 km². Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen kokonaispinta-ala on ollut 2750,96 km².

Ilmasto

Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista. Joensuun lentoasemalla, Liperissä, onkin heinäkuussa 2010 mitattu Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila, +37,2 °C.

Joensuun ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −5,6 −5,4 −0,1 6,3 13,9 19,0 21,9 19,4 13,4 6,0 0,4 −3,1 ka. 7,2 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −12,0 −12,2 −8,1 −2,3 3,5 9,3 12,5 10,8 6,3 1,0 −3,9 −8,4 ka. −0,3 Vrk:n keskilämpötila (°C) −8,6 −8,6 −4,0 2,0 9,0 14,3 17,3 15,1 9,8 3,6 −1,6 −5,5 ka. 3,6 Sademäärä (mm) 45 37 33 30 44 64 66 73 57 60 53 54 Σ 616 Sadepäivät (d) 11 10 9 7 8 10 10 11 10 11 12 13 Σ 122 L ä m p ö t i l a −5,6 −12,0 −5,4 −12,2 −0,1 −8,1 6,3 −2,3 13,9 3,5 19,0 9,3 21,9 12,5 19,4 10,8 13,4 6,3 6,0 1,0 0,4 −3,9 −3,1 −8,4 S a d a n t a 45 37 33 30 44 64 66 73 57 60 53 54 Lähde: Lämpötila (Liperi Joensuu Lentoasema) Sademäärä (Joensuu Pyhäselkä)

Kaupunginosat

Pääartikkeli: Joensuun kaupunginosat

Ennen vuoden 2005 kuntaliitosta kaupunki muodostui 25:stä kaupunginosasta:

I Kaupunginosa II Kaupunginosa III Kaupunginosa IV Kaupunginosa Niinivaara (5)

Otsola (6) Kanervala (7) Käpykangas (8) Siihtala (9) Mutala (10)

Rantakylä (11) Utra (12) Sirkkala (13) Karsikko (14) Hukanhauta (15)

Penttilä (16) Linnunlahti (17) Noljakka (18) Pilkko (20) Raatekangas (21)

Marjala (22) Iiksenvaara (23) Karhunmäki (24) Ketunpesät (25) Iiksenniitty (26)

Kuntaliitoksen jälkeen muodostettiin liitosalueiden asemakaavoitetuista taajamista uusia kaupunginosia:

• Heinävaara (27)
• Kiihtelysvaara (28)
• Tuupovaara (29)
• Hammaslahti (30)
• Niittylahti (31)
• Reijola (32)
• Eno (40)
• Uimaharju (41)
• Ukkola (42)
• Honkavaara (43)
• Louhioja (44)
• Pyhäselkä

Kylät

• Hoilola
• Kovero
• Luutalahti
• Mannervaara
• Meriinaho
• Ruhovaara
• Saarivaara
• Saaroinen
• Öllölä

Arkkitehtuuri

Joensuun kaupunkikuvan periaatteet luotiin ensimmäisessä arkkitehti Claës Wilhelm Gyldénin vuonna 1848 laatimassa asemakaavassa. Siinä on esitetty kaupungin jako säännöllisen kokoisiin suorakulmaisiin kortteleihin, jotka aluksi jaettiin kuuteen tonttiin. Gyldénin asemakaava edustaa empiren kaavoitusihanteita, joissa korostuu paloturvallisuuden edistäminen jakamalla kaupunki leveillä puistokaduilla, jotka hidastavat palon leviämistä. Tämä ihanne huipentui vuonna 1856 annetussa Kaupunkien yleisessä rakennusjärjestyksessä (KYRJ).

Gyldénin asemakaavan säilyneitä periaatteita ovat:

• Rantakadun Pielisjoen rantaviivaa mahdollisimman tarkasti noudattava linjaus,
• Rantakadun ja rantaviivan väliin jäävä vaihtelevan levyinen puistovyöhyke,
• kahden kirkkotontin osoittaminen kumpareilta niin luterilaiselle kuin ortodoksiselle kirkolle,
• kirkkoja yhdistävä Kirkkokadun puistoakseli
• Siltakadun asema poikittaisena puistokatuna
• torin sijainti; alun perin torille oli varattu kaksi korttelia

Asemakaavaa oli tarpeen tarkistaa jo 1860-luvulla. Pääsyynä oli tonttien osoittautuminen liian pieniksi. Ferdinand Öhmanin vuonna 1867 laatimassa kaavassa edellä mainittuja piirteitä oli korostettu. Siltakadun ja sen eteläpuolella samansuuntaisena kulkevan Koskikadun väliin oli lisäksi luotu puistojen, aukioiden ja julkisten rakennusten akseli, joka vielä nykyäänkin korostuu Joensuun kaupunkikuvassa. Pielisjoen rannasta lukien akselilla sijaitsevat Eliel Saarisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotuksen perusteella toteutettu kaupungintalo, Vapaudenpuisto, Joensuun tori, liikerakennuksiakin sisältävä Keskuskujan ja Keskuspuiston kortteli, entisen lyseon kortteli (nykyisin taidemuseo), Joensuun lyseon lukio, Lyseon peruskoulu, Joensuun urheilutalo ja Ystävyydenpuisto. Myöhemmin on saman akselin jatkeelle, juuri vanhan ruutukaava-alueen ulkopuolelle sijoitettu lisäksi Itä-Suomen yliopiston päärakennus. Asemakaavassa korttelien tonttijako muutettiin 4-jakoiseksi, mutta tätä toteutettiin vain uusissa rakentamattomissa kortteleissa. Vanhoissa kortteleissa noudatettiin vanhaa kuuden tontin korttelia tai näiden kahden yhdistelmää. Tonttijaon vaihtelevuus on edelleen tyypillistä Joensuun keskustassa.

Joensuu toteutui omaleimaisena empiren puukaupunkina, jolle olivat tyypillistä matalat rakennukset ja leveä katutila verrattuna vanhempiin kaupunkeihin. Ensimmäiset yksityiset kivitalot ilmestyivät 1900-luvun alussa ja suurempia liiketaloja alettiin toteuttaa Siltakadun varrelle 1940-luvun lopussa. Puukaupunki-ilme säilyi kuitenkin pitkään 1960-luvulle. 1970-luvulla vanhaa rakennuskantaa korvattiin nopeasti yleensä maanpäällisen kellarikerroksen ja kolme asuinkerrosta käsittävillä lamellikerrostaloilla, jotka nykyään muodostavat yhtenäisiä katutiloja pohjois-etelä-suuntaisten kortteleiden varsille. Päistään korttelirakenne oli avoin, joten tältä osin kaupunkirakenne toteuttaa funktionalismin ihannetta.

2000-luvun alussa Joensuun keskustassa on tehty suuria kaupunkikuvaan vaikuttavia investointeja, muun muassa kävelykeskustaprojekti. Tätä ovat seuranneet yksityiset investoijat uusine torin ympäristön liikerakennushankkeineen.

Joensuu oli vuoteen 1954 pieni Pielisensuun kunnan saartama ja sen kanssa kilpaileva agraari kauppakaupunki. Kaupungille ja sitä ympäröiville esikaupungeille antoivat leimansa monet sahat ja niitä ympäröivät tehdasyhdyskunnat, kuten Utra, Sirkkala ja Penttilän saha. Kaupunkia oli laajennettu Pielisjoen itäpuolella Bertel Jungin laatimalla Niinivaaran kaupunginosan asemakaavalla. Siirtoväkeä ja rintamamiehiä oli sotien jälkeen asutettu myös Otsolan ja Kanervalan uusiin kaupunginosiin, joiden rakentaminen perustui Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n Standardoimistoimiston luomiin tyyppitaloihin.

Vuoden 1955 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen muodostuneen laajemman kaupunkikokonaisuuden avulla alueen tulevaisuutta oli helpompi suunnitella. Otto-Iivari Meurmanin laatimassa Joensuun yleiskaavassa (1953) luotiin perusteen tulevalle kasvulle soveltamalla lähiöperiaatetta uusien rakentamisalueiden osoittamiseen sekä päätiestön uusimisella muun muassa keskusta-alueen kiertävällä kehätiellä. 1990-luvun lopulta lähtien Joensuu on lisännyt omakotitonttien tarjontaa samalla, kun työssäkäynnin ja asioimisen alueet ovat seutuistumisen myötä laajentuneet.

Meurmanin yleiskaava loi myös pohjan kaupunkiseudun viheralueverkostolle, joka keskeisiä piirteitä ovat Pielisjoen ja Pyhäselän rantoja noudattavat reitit sekä Mehtimäen ja Linnunlahden vapaa-ajan palvelujen keskittymä. 1970-luvulta lähtien keskustan länsipuolelle Mehtimäen viereen on luotu Itä-Suomen yliopiston yliopistokampus.

Kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon viheralueiden jatkuvuus, ns. viherkäytävät, ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet niin keskustassa kuin kaupungin reuna-alueillakin. Joensuu on rakenteeltaan selkeä kaupunki, eikä etenkään sen keskusta-alueelle ole kovin helppo eksyä.

Kaupunkikuvan ja kaupungin arkkitehtuurin virheenä pidetään sitä, että näköyhteydet aivan vieressä olevalle Pyhäselälle ovat monin paikoin heikot. Sen sijaan Pielisjoki on olennainen ja näkyvä osa kaupunkikuvaa. Näkymien parantaminen Pyhäselälle on otettu huomioon kaupungin kehittämisen yleisissä linjauksissa.

Uusista alueista merkittävimpiä ovat pääosin 1970-luvulla toteutettu punatiilen hallitsema Rantakylä ja 1980- ja 1990-luvuilla toteutettu vaalea Noljakka. Näistä sekä Niinivaarasta on pyritty kehittämään voimakkaita aluekeskuksia kerrostaloytimineen. Suurimmissa kaupunginosissa ovat erilliset kirjasto-, koulu-, terveysasema-, apteekki- ja postipalvelut ja kauppakeskukset yhtenäisinä palvelukeskuksina. Valtaosa väestöstä asuu melko suppealla alueella tärkeimmissä kaupunginosissa, ja siksi matkat palveluiden luokse ovat lyhyet.

Joensuun jokinäkymiä hallitsevan Niinivaaran laella on Pohjois-Karjalan keskussairaala. Aivan keskustan ruutukaava-alueen reunalla sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus ja osa Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Puistot

Pääartikkeli: Joensuun puistot

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Eliel Saarisen suunnittelema Joensuun kaupungintalo muistuttaa hänen suunnittelemiaan Lahden kaupungintaloa ja Helsingin päärautatieasemaa.

Rantakylälle tunnusomaisia ovat betoniset elementtitalot

Joensuun kävelykatu

Penttilään kohoaa Joensuun korkein asuinrakennus Tähtitorni. Niinivaaralla oli jo ennestään Pohjois-Karjalan keskussairaala, joka myös erottuu korkeana rakennuksena

Joensuussa järjestettiin vuoden 1995 asuntomessut Marjalan kaupunginosassa. Messujen erityisteema oli esteetön ympäristö. Joensuussa on Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo vuodelta 1913. Vuonna 1993 valmistui uusi kirjastotalo.

Merkittävimmät 2000-luvulla valmistuneet rakennukset ovat Joensuu-areena, joka valmistuessaan 2003 oli Suomen suurin puurakennus ja Metsäntutkimuslaitoksen Metla-talo, joka valmistuessaan 2004 oli Suomen suurin puinen toimistorakennus.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä alkaen kaupungin keskustassa on rakennettu vilkkaasti. Torin ympäristöön tuli runsaasti uusia liikerakennuksia, yliopistokampuksen uusi hallintorakennus Aurora II valmistui, Joensuun Tiedepuisto on saanut lisärakennuksia, puretun Lyseon peruskoulun tilalle valmistui 2007 uusi lyseon peruskoulun koulurakennus. Kauppakeskus Iso Myy valmistui kokonaisuudessaan syksyllä 2007, kattaen sisäänsä yli 70 liikettä. Myös vanhoja kauppakeskuksia, esimerkiksi Kauppakeskus Metropolia ja Centrumia, on uusittu ja laajennettu. Ison Myyn ja Metropolin, samoin Metropolin ja Centrumin välillä olevien katujen yllä kulkevat sillat, jotka yhdistävät kauppakeskukset. Joensuussa on monia kauppakeskittymiä ja kauppapuistoja, joissa on suurmyymälöitä. Esimerkiksi Voimatiellä, Joensuun kauppapuiston alueella on Prisma, ja muita massiivisia tavarataloja. Joensuun kaupungin alueella on 13 S-marketia. Joensuun Karsikkoon on suunniteltu kolmatta K-citymarkettia.

Kunnalliset asiat

Päätöksenteko

Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut heinäkuun 2022 alusta Jere Nuutinen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Seppo Eskelinen (sd.), ja 2. varapuheenjohtajana Sari Koskinen (vihr.). Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä. Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa
vaalit	paikat									äänestys- aktiivisuus
	SDP	Kok.	SKDL Vas.	Kesk.	LKP	SKL KD	SMP PS	Vihr.	Muut
1976	17	15	7	4	4	3	1		--	73,8 %
1980	19	15	5	6	2	3	1		--	73,2 %
1984	20	15	5	7		2	2			66,7 %
1988	20	14	2	7	1	4	1	1	1a	64,0 %
1992	22	11	3	6		3	2	4		66,6 %
1996	20	13	2	9		2	--	5	--	54,9 %
2000	20	11	2	9		4		5	--	47,6 %
2004	18	12	3	11		3	--	4	--	51,6 %
2008	19	12	3	14		2	3	6	--	54,1 %
2012	17	10	3	13		2	8	6	--	51,4 %
2017	15	9	6	12		3	5	9	--	52,6 %
2021	14	9	5	13		2	8	7	1b	47,6 %
a Demokraattinen Vaihtoehto, b Liike Nyt
Lähteet: Tilastokeskus, Oikeusministeriö

Kaupungin hallinto- ja palvelutoiminta tapahtuu lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilötoimielinten alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungissa toimivat keskusvaalilautakunnan lisäksi seuraavat lautakunnat:

• Tarkastuslautakunta
• Hyvinvointilautakunta
• Kaupunkirakennelautakunta
• Rakennus- ja ympäristölautakunta
• Joensuun alueellinen jätelautakunta

Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2019 on 20,5 %.

Päätöksentekoon osallistuu myös Joensuun nuorisovaltuusto (Nuva), joka toimikaudella 2019–2020 koostuu 14 varsinaisesta sekä 10 varajäsenestä, ja yhdestä työvaliokunnan jäsenestä, jotka ovat tulleet valituiksi marraskuun 2018 nuorisovaltuustovaaleissa. Nuva edistää nuorten asemaa Joensuussa. Istuva puheenjohtaja on Iina Laakkonen, I varapuheenjohtaja Neemi Sinkko, II varapuheenjohtaja Aaron Matray, ja sihteeri Aino Laakkonen. Nuorisovaltuustolla on omat puheoikeudelliset edustajansa ja heidän varaedustajansa kaupungin lautakunnissa. Nuva järjestää myös erilaisia tapahtumia.

Kaupunginjohtajat

Kaupunginjohtajana on syksystä 2010 lähtien toiminut Kari Karjalainen. Tehtäviin lukeutuvat kaupungin hallinnon, talouden sekä kaupunkikonsernin kehittäminen ja johtaminen ”yhdessä kaupunginhallituksen ja viranhaltijoiden kanssa.”.

Kari Karjalainen jää eläkkeelle 1. marraskuuta 2023 alkaen. Hänen seuraajakseen valittiin 29. toukokuuta 2023 Jere Penttilä. Penttilä aloittaa virassaan 1. marraskuuta 2023 ja toimii sitä ennen ajalla 1.10.–31.10.2023 kaupunginjohtajan sijaisena.

Kunta- ja alueliitokset

Pielisensuu yhdistyi Joensuuhun 1954. Kiihtelysvaara ja Tuupovaara yhdistyivät Joensuuhun vuonna 2005 ja Eno ja Pyhäselkä 1. tammikuuta 2009.

Joensuun kaupunginhallitus esitti 13.11.2006 Enon, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kunnille kuntaliitosselvityksen aloittamista. Selvitys jatkui vain Enon, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kanssa. Kontiolahti jättäytyi pois hankkeesta syksyllä 2007 ja samalla myös Polvijärven osallisuus päättyi, koska kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Joensuu, Eno ja Pyhäselkä jatkoivat kuntaliitoksen selvittämistä. 17. joulukuuta 2007 Joensuu, Eno ja Pyhäselkä päättivät yhdistyä 1. tammikuuta 2009 alkaen uudeksi Joensuun kaupungiksi.

Väestö

Rautatiemiestalot Niinivaaralla

Joensuun väkiluvun kehitys

Joensuun väkiluku on kasvanut kaupungin perustamisen jälkeen tasaisesti. Vuonna 1850 kaupungissa asui vain 129 henkeä. Vuoteen 1870 mennessä kaupunkiin oli asettautunut jo 2 819 ja vuoteen 1890 mennessä 4 940 asukasta. Kasvu oli 1900-luvun puolella ennen toista maailmansotaa hitaampaa (vuonna 1939 asukkaita 5 971 henkeä), mutta nopeutui sodan jälkeen tuntuvasti. Nopeimmillaan kasvu oli 1950- ja 1970-luvuilla, jolloin väkiluku moninkertaistui. Väkiluvun kasvuun ei vaikuttanut vain samaan aikaan osunut yhteiskunnan rakennemuutos maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, joka yleisestikin kasvatti Suomen kaupunkeja, vaan myös alueliitos. Vuonna 1954 silloinen Pielisensuun kunta liitettiin kaupunkiin ja niin Joensuu sai muun muassa nykyiset esikaupunkialueensa Hukanhaudan, Karsikon, Mutalan ja Noljakan. 1970-luvulla asukasmäärää lisäsi erityisesti vuonna 1969 perustettu Joensuun korkeakoulu (nykyinen Itä-Suomen yliopisto). Uusin hyppäys väestönkasvussa selittyy 1.1.2005 tapahtuneella kuntaliitoksella. Muutenkin Joensuun väestön kasvu on tapahtunut ”vanhan kaupungin” ulkopuolisilla alueilla, sillä esimerkiksi vuonna 1995 ruutukaava-alueella asui noin 9 200 joensuulaista, joka on likimain saman verran kuin 40 vuotta aiemminkin.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Joensuun väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			63 969
1985			66 166
1990			67 363
1995			70 507
2000			71 013
2005			72 292
2010			73 305
2015			75 514
2020			76 840
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2018 lopussa Joensuussa oli 76 551 asukasta, joista 67 662 asui taajamissa, 8 050 haja-asutusalueilla ja 839:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Joensuun taajama-aste on 89,4 %. Joensuun taajamaväestö jakautuu 10 eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2018)
1	Joensuun keskustaajama*	60 963
2	Enon kirkonkylä	1 805
3	Hammaslahti	1 527
4	Uimaharju	1 328
5	Kiihtelysvaaran kirkonkylä	517
6	Tuupovaaran kirkonkylä	498
7	Heinävaara	475
8	Louhioja	237
9	Hammasjärvi	207
10	Kulho*	105

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Joensuun keskustaajama ulottuu Joensuun lisäksi osittain Kontiolahden ja Liperin kuntien alueille. Yhteensä Joensuun keskustaajamassa on 71 798 asukasta ja sen pinta-ala on 80,17 neliökilometriä. Kulhon taajama ulottuu pääosin Kontiolahden kunnan alueelle. Vuonna 2017 määritellyistä taajamista Reijola on kasvanut yhteen Joensuun keskustaajaman kanssa vuoden 2018 taajamarajauksessa.

Koulutus

Itä-Suomen yliopiston Agora-rakennus.

Joensuun seudun kansalaisopiston päätoimipaikka. Wivi Lönnin suunnittelemassa talossa toimii nykyään myös Joensuun yhteiskoulun lukio. Rakennusta on jatkettu mm. vuonna 2015 valmistuneella Pasi Siistosen suunnittelemalla uudisosalla.

Joensuussa toimivat korkeakoulut ovat Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella opiskelee n. 7 700 opiskelijaa ja ammattikorkeakoulussa n. 4 000 - näistä osa tosin koulujen muissa kaupungeissa olevissa sivupisteissä.

Eri alojen ammatillista koulutusta tarjoavat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Lisäksi Joensuun konservatorio tarjoaa musiikillista koulutusta.

Joensuun kaupungin ylläpitämiä oppilaitoksia on perusasteella kaikkiaan 23. Näistä alakouluja on 17, yläkouluja 2 ja yhtenäiskouluja 4 (muun muassa Nepenmäen koulu).

Lukioita on viisi: Joensuun lyseon lukio, Tulliportin normaalikoulun lukio (Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu), Joensuun yhteiskoulun lukio, Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio ja Pyhäselän lukio.

Joensuun kaupunki ylläpitää myös Joensuun seudun kansalaisopistoa.

Joensuun Urheiluakatemia on oppilaitosten yhteistyöverkosto, joka tarjoaa urheilijoille koulutusta ja valmentautumista.

Terveydenhuolto

Pohjois-Karjalan keskussairaala yöaikaan

Keskussairaala Penttilästä nähtynä.

Joensuussa sijaitsee Pohjois-Karjalan keskussairaala.

Talous

Joensuu on kasvava maakuntakeskus, jonka elinkeinoelämä on palvelupainotteinen. Tieto- ja viestintätekniikan yritysten keskittymistä on tapahtunut Joensuun Tiedepuiston tarjoamiin toimitiloihin. Suuria teollisuuden yrityksiä ovat lukkovalmistaja Abloy, metsäkoneita valmistava John Deere. Tutkimusta ja tuotekehitystä Joensuussa on yliopistossa, tiedepuistossa, METLA:ssa ja muutamissa yrityksissä muun muassa väritutkimuksen ja diffraktiivisen optiikan alalla.

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat autojen varaosia ja tarvikeita myyvä Broman Group Oy, avainyritys Assa Abloy Oy, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, maarakennuksen ja autoliiketoiminnan alueilla toimiva E. Hartikainen Oy ja Autokiinteistöt Laakkonen Oy.

Työpaikat toimialoittain (2002):

• Yhteiskunnalliset palvelut 40,6 %
• Teollisuus 15,8 %
• Kauppa, majoitus- ja ravintolatoiminta 15,7 %
• Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta 12,1 %
• Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 7,5 %
• Rakentaminen 5,2 %
• Tuntematon 1,3 %
• Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1,1 %
• Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 0,6 %
• Kaivostoiminta ja louhinta 0,1 %

Joensuun työttömyysaste 31. joulukuuta 2018 oli 14,7 % Suurimmat työnantajat 2006: Joensuun kaupunki (4 409 työntekijää), Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (2 220), Joensuun yliopisto (1 244), Abloy Oy (800), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (537), Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (512), VR-yhtiöt (430), Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj (317) ja Schauman Wood Oy (292).

Joensuuhun perustettiin 2010-luvulla Palkeet-virasto sekä Puolustusvoimien palvelukeskus.

Liikenne

Tässä vuoden 2005 valokuvassa näkyy edustalla rautatieaseman makasiini, jonka puuseinäinen osa paloi maan tasalle tuhopoltossa vuonna 2012. Taustalla Niinivaara ja keskussairaala.

Joensuu on tärkeä rautateiden risteysasema. VR:n kaukoliikenne kuljettaa matkustajia Joensuusta etelään (Joensuu–Lappeenranta–Lahti–Helsinki), länteen (Joensuu–Pieksämäki) ja pohjoiseen (Joensuu–Nurmes). Myös Ilomantsiin johtavalla radalla oli säännöllistä henkilöliikennettä kokeiluluontoisesti 1967–1969. Sen jälkeen radalla on ollut säännöllisesti vain tavaraliikennettä, etenkin raakapuukuljetuksia. Ilomantsin rataa on kunnostettu 2010- ja 2020-luvulla teollisuuden tarpeiden johdosta.

Joensuun yöjunavuorot lakkautettiin vuoden 2006 syyskuun kolmen ensimmäisen päivän aikana. Toistaiseksi viimeinen Joensuusta matkaan lähtenyt yöjuna otti suunnaksi Turun perjantaina 1. syyskuuta 2006 kello 23.07. Ainakin Joensuu–Helsinki -junayhteyksille voidaan tulevien vuosien mittaan odottaa palvelutasoparannuksia, koska 3. kesäkuuta 2019 julkistetussa hallitusohjelmassa on kolmen rautatieverkon kärkihankkeen joukkoon päätetty sisällyttää myös “Helsingistä itään suuntautuva rata”.

Joensuun seudun joukkoliikennettä (JOJO) hoitavat viimeisimmän kilpailutuksen jälkeen Länsilinjat Oy, Savo-Karjalan linja oy, sekä Savonlinja Oy. JOJO-liikenne toimii myös Kontiolahden ja Liperin kuntien alueella.

Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnassa 11 km Joensuun keskustasta luoteeseen. Joensuusta on suora lentoyhteys Helsinkiin, jonne Finnair lentää 2 lentoa päivässä. Sisävesiliikennettä palvelevat etenkin Ukonniemen syväsatama Penttilän kaupunginosassa ja matkustajasatama kaupungin keskustassa.

Joensuu on maantieliikenteen tärkein solmukohta Pohjois-Karjalassa. Kaupungin ohittaa 26 kilometriä pitkä moottoritie, joka valmistui kokonaisuudessaan loppukesällä 2014. Kaupunkiin pääsee seuraavia valtateitä ja kantateitä pitkin:

Lappeenrannan ja Kajaanin suunnista (Helsinki)–Koskenkylä–Kouvola–Kajaani)

Kuopion ja Sortavalan suunnista (Turku–Niirala)

Varkauden suunnasta (Pori–Joensuu)

Lieksan suunnasta (Kontiolahden Uuroon VT 6:lle) (Uuro–Nurmes)

Ilomantsin suunnasta (Joensuu–Ilomantsi)

Vesi-, jäte- ja energiahuolto

Joensuun vesi- ja viemärilaitostoiminta alkoi vuonna 1927. Nykyään siitä vastaa Joensuu Vesi -liikelaitos.

Ystävyyskaupungit

Joensuun lippu

Joensuun ystävyyskaupungit ovat:

• Linköping, Ruotsi
• Tønsberg, Norja
• Ísafjörður, Islanti
• Hof, Saksa
• Vilna, Liettua

Lisäksi Joensuulla on yhteistyösopimus seuraavien kaupunkien kanssa:

• Petroskoi, Sortavala ja Suojärvi, Venäjä

Kulttuuri

Näkymä Joensuun keskustassa taidemuseolta kaupungintalolle päin.

Joensuu on vilkas kulttuurikaupunki.

Kulttuurikaupungiksi Joensuuta ovat luoneet osaltaan yliopisto ja muut oppilaitokset. Itä-Suomen yliopistossa on useita humanistisia, taiteisiin liittyviä ja perinnetutkimuksen koulutuslinjoja ja Karelia-ammattikorkeakoulussa on muun muassa kuvataiteen, käsityön, muotoilun, grafiikan ja monia media-alan koulutusohjelmia. Kaupungissa toimii myös konservatorio ja Pekkalan kuvataideoppilaitos.

Joensuun seutukirjasto palvelee myös Pohjois-Karjalan maakuntakirjastona.

Nähtävyydet

Joensuun tori.

• Botania – Suomen ainoa trooppinen perhospuutarha, entinen Itä-Suomen yliopiston kasvitieteellinen puutarha
• Joensuu-areena
• Joensuun kirkko (Josef Stenbäck, 1903)
• Enon kirkko
• Metla-talo
• ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko (v. 1887)
• Sortavalan pienoismalli (sijaitsee Carelicumssa)
• Sinkkolan kotieläinpiha Noljakassa (lapsille)
• Kukkolan tila
• Taitokortteli, Rantakadun vanhoissa puutaloissa, avattu 2006
• Kauppatori

Museot

Joensuun taidemuseo keskuskujalta päin.

• Pohjois-Karjalan museo Carelicumissa
• Joensuun taidemuseo
• Joensuun bunkkerimuseo

Tunnettuja joensuulaisia

Musiikki on tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Tunnetuista suomalaisista rock-yhtyeistä muun muassa Hassisen Kone ja Neljä Ruusua ovat Joensuusta lähtöisin. Näiden yhtyeiden johtohahmot Ismo Alanko (Hassisen Kone) ja Ilkka Alanko (Neljä Ruusua) ovat nykyään tunnetuimpia Joensuusta lähtöisin olevia henkilöitä.

Joensuussa asuvia kulttuurihenkilöitä ovat muun muassa:

Kari Hyttinen, valokuvataiteilija Simo Hämäläinen, kirjailija Kyösti Kakkonen, taiteenkerääjä, liikemies Matti Kettunen, kirjailija Leena Leskinen, kirjailija Risto Lång, tanssija Tuomas Pyrhönen, urkuri Wimme Saari, saamelaisartisti

Liisa Tavi, laulaja Tapani Tavi, runoilija Jaakko Teppo, lauluntekijä Eeva Tikka, kirjailija Heikki Turunen, kirjailija Tuula-Liina Varis, kirjailija Saara Tikka, taidemaalari Sami Tissari, kirjailija

Tapahtumia

Pääartikkeli: Luettelo Joensuun kulttuuritapahtumista

Joensuulaisyhtye Joensuussa – Neljä Ruusua Ilosaarirockissa 2011.

Joensuun lukuisista kulttuuritapahtumista tunnetuimpia ovat Ilosaarirock, Ilovaarirock, Popkatu, kansanmusiikkifestivaali Hippa, Joensuun musiikkitalvi, Joensuun kirjallisuustapahtuma, dokumenttielokuvafestivaali Viscult, rockelokuvafestivaali Rokumentti, elokuvatapahtuma Häivähdys Venäjää, Yksin sateessa -tanssitapahtuma, Joensuun Gospel-festivaalit, Supasoul Fest, Parafest ja Joen yö. Kaupungissa järjestettiin vuosina 1981–1997 Joensuun laulujuhlat -tapahtuma, joka kaatui sen tuottamaan taloudelliseen tappioon.

Joensuussa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Joensuussa kolme kertaa: 1961, 1995 sekä 2022. Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Joensuussa vuosina 1947 ja 1964.

Karelia-soutu järjestetään heinäkuussa, Joen yö elokuussa.^lähde?

Musiikki ja esittävät taiteet

Joensuussa toimii kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri ja ajanmukainen, vuonna 2005 uudestaan avattu elokuvakeskus Tapio. Tärkeimmät kulttuuritilaisuuksien tapahtumapaikat ovat Laulurinne, kaupunginteatteri, Joensuu-areena, Carelia-sali, konservatorio, Karjalantalo, Ilosaaren lava, tori, elokuvakeskus Tapio, Pakkahuone, Siihtalan Kulttuuritehdas, Taidekeskus Ahjo, Taitokortteli sekä kirkot.

Media

Lehtiä: Karjalainen (sanomalehti), Viikko-Pohjois-Karjala, Karjalan Heili, Kirkkotie, Pielisjokiseutu

Radio: Ylen aluetoimitus., Syke (entinen Radio Rex)

Uskonto

Joensuun helluntaiseurakunta elokuussa 2013.

Joensuun vapaaseurakunnan Kanervalatalo vuonna 2016.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Joensuussa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Enon seurakunta
• Joensuun seurakunta
• Pielisensuun seurakunta
• Pyhäselän seurakunta
• Rantakylän seurakunta
• Vaara-Karjalan seurakunta

Nämä seurakunnat muodostavat Joensuun seurakuntayhtymän.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Joensuun alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Joensuussa toimii Joensuun helluntaiseurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Joensuun kaupungin nykyisellä alueella.

• Kiihtelysvaaran seurakunta (yhdistetty Tuupovaaran seurakunnan kanssa Vaara-Karjalan seurakunnaksi 2005)
• Tuupovaaran seurakunta (yhdistetty Kiihtelysvaaran seurakunnan kanssa Vaara-Karjalan seurakunnaksi 2005)
• Soanlahden seurakuntaan kuulunut Korpiselän rukoushuonekunta (jäi pääosin Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja lakkautettiin 1949, Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Tuupovaaran seurakuntaan).
• Korpiselän ortodoksinen seurakunta (jäi pääosin Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja lakkautettiin 1949, Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Ilomantsin ortodoksiseen seurakuntaan ja sittemmin seurakuntajärjestelyissä Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan).

Pyhäkköjä

Joensuun evankelis-luterilainen pääkirkko tunnetaan terävistä torneistaan.

Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen pääkirkko ovat Joensuun keskustan läpi kulkevan Kirkkokadun vastakkaisissa päissä, ja samalla keskustan eli ruutukaava-alueen vastakkaisilla puolilla. Idän ja lännen kirkot katsovat ikään kuin toisiaan kaupungin yli.

Kirkkokadun eteläpäässä pienellä mäellä sijaitsee luterilainen pääkirkko, Joensuun kirkko, joka edustaa tyyliltään uusgotiikkaa. Taajama-alueella on lisäksi neljä muuta luterilaista kirkkoa: Pielisensuun kirkko Niinivaaralla, Noljakan kirkko, Rantakylän kirkko ja Utran puukirkko.

Kirkkokadun pohjoispäässä on niin ikään pienellä mäellä Joensuun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko, Pyhän Nikolaoksen kirkko. Pyhän Nikolaoksen kirkko on perinteinen pohjois-venäläinen ortodoksikirkko, jossa on käytetty paljon puuta, ja joka on valmistunut vuonna 1887. Joensuussa on lisäksi toinen ortodoksinen kirkko; Ortodoksisen seminaarin Pyhän Johannes Teologin kirkko, jonka arkkitehtuuri on bysanttilainen.

Näiden lisäksi Joensuun kaupungissa on uudet alueet mukaan luettuna kymmenisen merkittävää luterilaista ja ortodoksista pyhäkköä, sekä moskeija.

Urheilu

Vuoden 1990 Maailman vahvin mies -kilpailu järjestettiin Joensuussa. Myös niin ikään kansainvälisen Strongman Champions Leaguen Suomen-osakilpailu järjestettiin Joensuussa, kauppatorilla 3.–4. elokuuta 2019.

Urheiluseuratoiminta

Joensuun suurimpia urheiluseuroja on vuonna 1900 perustettu Joensuun Kataja, jonka lajeihin kuuluvat koripallo, taitoluistelu, voimistelu, hiihto ja yleisurheilu. Katajan miesten koripallojoukkue on menestynyt viime vuosina SM-tasolla saavuttaen 2000-luvulla kaksi kultaa, kuusi hopeaa ja neljä pronssia. Koripallojoukkue on pelannut mestaruussarjatasolla 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Koripalloiluharrastus Joensuussa virisi 1950-luvulla.

Suunnistusseura Kalevan Rasti on yksi suurista suomalaisista suunnistusseuroista. Se on perustettu vuonna 1950 ja se on niittänyt menestystä voittamalla muun muassa Tiomilan vuosina 1983, 2010, 2011 ja 2013 ja Jukolan viestin 2004, 2005, 2007 ja 2012–2014 sekä 25-mannan vuosina 2005 ja 2006.

Salibandyseura Josba on Suomen vanhimpia ja menestyksekkäimpiä lajinsa seuroja niin miesten kuin naistenkin sarjoissa.

Jääkiekossa Joensuun Kiekko-Pojat pelaa miesten Mestiksessä.

Lentopallossa miesten seura Mutalan Riento ja naisten seura Joensuun Prihat pelaavat 1-sarjassa. Riennon huippupelaajia ovat olleet muun muassa Jimmy Hernandez ja serbialainen hakkuri Bojan Gluvajić.

Pesäpallossa Joensuun Maila pelaa miesten Superpesiksessä ja joukkue voitti seuran historian ensimmäisen miesten Suomen mestaruuden vuonna 2018. Joensuun Maila nousi Superpesikseen kaudelle 2004 ja on siitä lähtien pelannut yhtäjaksoisesti tällä sarjatasolla.

Miesten jalkapalloseuroista Jippo pelaa kaudella 2021 toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösessä.

Joensuun Urheilusukeltajat on yksi Suomen suurimmista sukellusseuroista. Laitesukelluksen peruskurssi järjestetään vuosittain. Kouluttajina on maan kokeneimpia sukeltajia.

Menestyneitä urheilijoita 1990- ja 2000-luvulla

• Miro Aaltonen, jääkiekkoilija, olympiavoittaja 2022
• Toomas Heikkinen, Joensuun urheiluautoilijat, Global Rallycross mestaruus 2013
• Henri Häkkinen, Joensuun Ampujat, ilmakiväärin olympiapronssimitalisti 2008
• Aleksanteri Kaskimäki, jääkiekkoilija
• Jukka Keskisalo, Joensuun Kataja, 3000 metrin esteiden Euroopan mestari 2006
• Markku Kyllönen, jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja
• Kaisa Mäkäräinen, ampumahiihdon maailmanmestari 2011
• Aki Parviainen, keihäänheiton maailmanmestari 1999
• Petrus Palmu, jääkiekkoilija

Liikuntapaikkoja

Joensuu Areena.

Mehtimäen urheilukeskus

Suurimmat Joensuun liikuntapaikat ovat keskustan läheisyydessä Mehtimäen alueella. Monitoimihalli Joensuu-areena on Joensuun Katajan miesten SM-koripallojoukkueen ja Josban SM-tason salibandyjoukkueiden kotihalli (7000 istumapaikkaa). Halli on nopeasti muunneltavissa eri lajien samanaikaisille harjoitteluvuoroille. Lisäksi kaupungissa on ravirata, kolme jäähallia ja yhteensä kahdeksan liikuntahallia maaseutualueen liikuntahallit mukaan lukien. Linnunlahden raviradalla järjestettiin kuninkuusravit ensimmäisen kerran vuonna 1984.

Joensuu Areenan takana Mehtimäellä sijaitsee Joensuun Mailan kotistadion, Bolt Stadion. Stadionilla on 2 500 katettua istumapaikkaa, ja siellä järjestetään pesäpallo-otteluiden lisäksi myös muita tapahtumia, kuten konsertteja.

Areenan vieressä oleva Joensuun jäähalli on Joensuun Kiekko-Poikien kotihallina (5040 katsomopaikkaa). Lisäksi Joensuun seudulla on rallicross sekä karting-rata Liperin Ylämyllyllä, joka sijaitsee lähellä Joensuun lentoasemaa.

Joensuun keskuskenttä on jalkapallojoukkue Jipon kotikenttä ja siellä on järjestetty yleisurheilun Eliittikisat vuodesta 2008 lähtien.

Joensuun kaupungin uimahallit ovat Mehtimäellä sijaitseva Vesikko ja Rantakylän uimahalli.

Palloilulajien toimintaa on tarjolla kaupallisesti toimivassa Kuntokeitaassa (tennis, squash, sulkapallo ja keilailu). Frisbeegolfratoja on Joensuussa neljä.

Ruokakulttuuri

Joensuun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla karjalaisen pitopöydän antimet: karjalanpiirakka, sultsina, vatruska, syrjikäs, suolakala, syltty, sienisalaatti, hapankaali, karjalanpaisti, perunat, lanttulaatikko, kiisseli tai marjamämmi sekä kotikalja.

Viittauksia kulttuurissa

Joensuuhun sijoittuvia elokuvia ovat muun muassa:

• Kivenpyörittäjän kylä
• Kuningasjätkä
• Pitkä kuuma kesä
• Helmiä ja sikoja
• Kulman pojat
• Roskisprinssi, 2011

Katso myös

• Joensuun rannat (uimarannat)
• Joensuun saaret
• Mehtimäki
• Pielisjoen sillat
• Luettelo tunnetuista joensuulaisista
• Luettelo Joensuun julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Kirjallisuutta

• Jumalan maja ihmisten keskellä: Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkot ja kappelit. 2003.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joensuu Wikimedia Commonsissa

• Joensuun kaupunki
• Visit Joensuu - kunnallinen matkailusivusto
• Joensuun tapahtumat -verkkosivusto (Joensuun kaupunki)
• Jojo – Joensuun seudun joukkoliikenne -verkkosivusto
• Joensuun kaupungin karttapalvelu
• Joensuun nuorisovaltuusto
• Joensuun kaupunki: Joensuun uutiset -verkkolehti
• Tilastokeskus - Joensuun avainluvut
• Virta – Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry:n verkkosivut
• Sanomalehti Karjalaisen verkkolehden Joensuu-osio
• Paikallislehti Karjalan Heili
• Joensuun matkailuoppaat ry:n verkkosivut; monenlaisia opastuksia Joensuussa

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2022)

1. Helsinki	664 921	7. Jyväskylä	145 943	13. Lappeenranta	72 675	19. Porvoo	51 247	25. Järvenpää	45 632
2. Espoo	305 179	8. Kuopio	122 590	14. Hämeenlinna	68 049	20. Salo	50 969	26. Nurmijärvi	44 437
3. Tampere	249 060	9. Lahti	120 200	15. Vaasa	68 017	21. Kotka	50 640	27. Kirkkonummi	40 715
4. Vantaa	242 917	10. Pori	83 242	16. Seinäjoki	65 306	22. Kokkola	48 039	28. Tuusula	40 383
5. Oulu	211 858	11. Kouvola	79 434	17. Rovaniemi	64 535	23. Hyvinkää	46 789	29. Rauma	38 711
6. Turku	197 917	12. Joensuu	77 521	18. Mikkeli	52 001	24. Lohja	45 786	30. Kerava	37 649