Joensuu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Joensuu
Joensuu.vaakuna.svg Joensuu.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Pielisjoen ylittävä Suvantosilta Penttilän suuntaan, Joensuun evankelis-luterilainen kirkko, Ilosaari kuvattuna etelästä, Kuhasalossa sijainneen luostarin muistomerkki, Joensuun ortodoksinen kirkko.
Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Pielisjoen ylittävä Suvantosilta Penttilän suuntaan, Joensuun evankelis-luterilainen kirkko, Ilosaari kuvattuna etelästä, Kuhasalossa sijainneen luostarin muistomerkki, Joensuun ortodoksinen kirkko.
Sijainti 62°36′00″N, 029°45′50″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 167
Hallinnollinen keskus Joensuun keskustaajama
Perustettu 1848
Kuntaliitokset Pielisensuu (1954)
Kiihtelysvaara (2005)
Tuupovaara (2005)
Eno (2009)
Pyhäselkä (2009)
Kokonaispinta-ala 2 750,97 km²
28:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 2 381,65 km²
– sisävesi 369,32 km²
Väkiluku 76 577
12:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 32,15 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,3 %
– 15–64-v. 65,4 %
– yli 64-v. 20,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 95,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 4,5 %
Kunnallisvero 20,50 %
207:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vihr.
 • Vas.
 • Ps.
 • KD

15
12
9
9
6
5
3
www.joensuu.fi
Näkymä Pielisjoen ylittävältä Suvantosillalta. Kuvassa näkyvät muun muassa kaupungintalo ja ravintolalaiva.
Näkymä Ilosaaresta Joensuun suurimmalle sillalle Suvantosillalle,(Lähde? vs Pekkalansilta) joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat.

Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa. Joensuu on asukasluvultaan Suomen 12. suurin kaupunki. Joensuun kaupungin alueella asuu noin 77 000 ihmistä. Joensuun naapurikunnat ovat Ilomantsi, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi.

Joensuu kuuluu Joensuun seutukuntaan, johon kuuluvat nykyisin myös Ilomantsin, Juuan, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat sekä Outokummun kaupunki. Näistä Ilomantsi ei ole mukana Joensuun seudun seutuyhteistyössä. Euroopan metsäinstituutti sijaitsee kaupungissa.

Syksyllä 2008 Joensuun kaupunki sai oman lippunsa, jonka on suunnitellut Leea Wasenius. Lippu perustuu kaupungin vaakunaan. [7] Kaupungin nimikkoeläinlajeja ovat rupimanteri (vuodesta 2012 alkaen), kultasirkku, järvilohi ja orava (vuodesta 2012 alkaen). Nimikkokasvilajeja ovat puolestaan herkkutatti ja juurtokaisla. [8] [9]

Maantiede ja kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueeseen kuuluvan Pyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakava Pielisjoki laskee.

Kaupungin kokonaispinta-ala oli vuonna 2004 120,3 km², josta maa-alueita oli 81,9 km². Väestötiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1 311,94 km², josta maa-alueita on 1 171,06 km².

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun kaupunkikuvan periaatteet luotiin ensimmäisessä arkkitehti Claës Wilhelm Gyldénin vuonna 1848 laatimassa asemakaavassa. Siinä on esitetty kaupungin jako säännöllisen kokoisiin suorakulmaisiin kortteleihin, jotka aluksi jaettiin kuuteen tonttiin. Gyldénin asemakaava edustaa empiren kaavoitusihanteita, joissa korostuu paloturvallisuuden edistäminen jakamalla kaupunki leveillä puistokaduilla, jotka hidastavat palon leviämistä. Tämä ihanne huipentui vuonna 1856 annetussa Kaupunkien yleisessä rakennusjärjestyksessä (KYRJ).

Gyldénin asemakaavan säilyneitä periaatteita ovat:

  • Rantakadun Pielisjoen rantaviivaa mahdollisimman tarkasti noudattava linjaus,
  • Rantakadun ja rantaviivan väliin jäävä vaihtelevan levyinen puistovyöhyke,
  • kahden kirkkotontin osoittaminen kumpareilta niin luterilaiselle kuin ortodoksiselle kirkolle,
  • kirkkoja yhdistävä Kirkkokadun puistoakseli
  • Siltakadun asema poikittaisena puistokatuna
  • torin sijainti; alun perin torille oli varattu kaksi korttelia

Asemakaavaa oli tarpeen tarkistaa jo 1860-luvulla. Pääsyynä oli tonttien osoittautuminen liian pieniksi. Ferdinand Öhmanin vuonna 1867 laatimassa kaavassa edellä mainittuja piirteitä oli korostettu. Siltakadun ja sen eteläpuolella samansuuntaisena kulkevan Koskikadun väliin oli lisäksi luotu puistojen, aukioiden ja julkisten rakennusten akseli, joka vielä nykyäänkin korostuu Joensuun kaupunkikuvassa. Pielisjoen rannasta lukien akselilla sijaitsevat Eliel Saarisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotuksen perusteella toteutettu kaupungintalo, Vapaudenpuisto, Joensuun tori, liikerakennuksiakin sisältävä Keskuskujan ja Keskuspuiston kortteli, entisen lyseon kortteli (nykyisin taidemuseo), Joensuun lyseon lukio, Lyseon peruskoulu, Joensuun urheilutalo ja Ystävyydenpuisto. Myöhemmin on saman akselin jatkeelle, juuri vanhan ruutukaava-alueen ulkopuolelle sijoitettu lisäksi Itä-Suomen yliopiston päärakennus. Asemakaavassa korttelien tonttijako muutettiin 4-jakoiseksi, mutta tätä toteutettiin vain uusissa rakentamattomissa kortteleissa. Vanhoissa kortteleissa noudatettiin vanhaa kuuden tontin korttelia tai näiden kahden yhdistelmää. Tonttijaon vaihtelevuus on edelleen tyypillistä Joensuun keskustassa.

Joensuu toteutui omaleimaisena empiren puukaupunkina, jolle olivat tyypillistä matalat rakennukset ja leveä katutila verrattuna vanhempiin kaupunkeihin. Ensimmäiset yksityiset kivitalot ilmestyivät 1900-luvun alussa ja suurempia liiketaloja alettiin toteuttaa Siltakadun varrelle 1940-luvun lopussa. Puukaupunki-ilme säilyi kuitenkin pitkään 1960-luvulle. 1970-luvulla vanhaa rakennuskantaa korvattiin nopeasti yleensä maanpäällisen kellarikerroksen ja kolme asuinkerrosta käsittävillä lamellikerrostaloilla, jotka nykyään muodostavat yhtenäisiä katutiloja pohjois-etelä-suuntaisten kortteleiden varsille. Päistään korttelirakenne oli avoin, joten tältä osin kaupunkirakenne toteuttaa funktionalismin ihannetta.

2000-luvun alussa Joensuun keskustassa on tehty suuria kaupunkikuvaan vaikuttavia investointeja, muun muassa kävelykeskustaprojekti. Tätä ovat seuranneet yksityiset investoijat uusine torin ympäristön liikerakennushankkeineen.

Joensuu oli vuoteen 1954 pieni Pielisensuun kunnan saartama ja sen kanssa kilpaileva agraari kauppakaupunki. Kaupungille ja sitä ympäröiville esikaupungeille antoivat leimansa monet sahat ja niitä ympäröivät tehdasyhdyskunnat, kuten Utra, Sirkkala ja Penttilän saha. Kaupunkia oli laajennettu Pielisjoen itäpuolella Bertel Jungin laatimalla Niinivaaran kaupunginosan asemakaavalla. Siirtoväkeä ja rintamamiehiä oli sotien jälkeen asutettu myös Otsolan ja Kanervalan uusiin kaupunginosiin, joiden rakentaminen perustui Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n Standardoimistoimiston luomiin tyyppitaloihin.

Vuoden 1955 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen muodostuneen laajemman kaupunkikokonaisuuden avulla alueen tulevaisuutta oli helpompi suunnitella. Otto-Iivari Meurmanin laatimassa Joensuun yleiskaavassa (1953) luotiin perusteen tulevalle kasvulle soveltamalla lähiöperiaatetta uusien rakentamisalueiden osoittamiseen sekä päätiestön uusimisella muun muassa keskusta-alueen kiertävällä kehätiellä. 1990-luvun lopulta lähtien Joensuu on lisännyt omakotitonttien tarjontaa samalla, kun työssäkäynnin ja asioimisen alueet ovat seutuistumisen myötä laajentuneet.

Meurmanin yleiskaava loi myös pohjan kaupunkiseudun viheralueverkostolle, joka keskeisiä piirteitä ovat Pielisjoen ja Pyhäselän rantoja noudattavat reitit sekä Mehtimäen ja Linnunlahden vapaa-ajan palvelujen keskittymä. 1970-luvulta lähtien keskustan länsipuolelle Mehtimäen viereen on luotu Itä-Suomen yliopiston yliopistokampus.

Kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon viheralueiden jatkuvuus, ns. viherkäytävät, ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet niin keskustassa kuin kaupungin reuna-alueillakin. Joensuu on rakenteeltaan selkeä kaupunki, eikä etenkään sen keskusta-alueelle ole kovin helppo eksyä.

Kaupunkikuvan ja kaupungin arkkitehtuurin virheenä pidetään sitä, että näköyhteydet aivan vieressä olevalle Pyhäselälle ovat monin paikoin heikot. Sen sijaan Pielisjoki on olennainen ja näkyvä osa kaupunkikuvaa. Näkymien parantaminen Pyhäselälle on otettu huomioon kaupungin kehittämisen yleisissä linjauksissa.

Uusista alueista merkittävimpiä ovat pääosin 1970-luvulla toteutettu punatiilen hallitsema Rantakylä ja 1980- ja 1990-luvuilla toteutettu vaalea Noljakka. Näistä sekä Niinivaarasta on pyritty kehittämään voimakkaita aluekeskuksia kerrostaloytimineen. Suurimmissa kaupunginosissa ovat erilliset kirjasto-, koulu-, terveysasema-, apteekki- ja postipalvelut ja kauppakeskukset yhtenäisinä palvelukeskuksina. Valtaosa väestöstä asuu melko suppealla alueella tärkeimmissä kaupunginosissa, ja siksi matkat palveluiden luokse ovat lyhyet.

Joensuun jokinäkymiä hallitsevan Niinivaaran laella on Pohjois-Karjalan keskussairaala. Aivan keskustan ruutukaava-alueen reunalla sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus ja osa Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Joensuussa oli 76 067 asukasta, joista 67 051 asui taajamissa, 8 187 haja-asutusalueilla ja 829 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Joensuun taajama-aste on 89,1 %.[10] Joensuun taajamaväestö jakautuu 11 eri taajaman kesken:[11]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Joensuun keskustaajama* 57 015
2 Reijola 3 237
3 Enon kirkonkylä 1 827
4 Hammaslahti 1 555
5 Uimaharju 1 366
6 Kiihtelysvaaran kirkonkylä 542
7 Tuupovaaran kirkonkylä 497
8 Heinävaara 469
9 Louhioja 233
10 Hammasjärvi 206
11 Kulho* 104

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Joensuun keskustaajama ulottuu Joensuun lisäksi osittain Kontiolahden ja Liperin kuntien alueille. Yhteensä Joensuun keskustaajamassa on 67 811 asukasta ja sen pinta-ala on 72,12 neliökilometriä.[12] Kulhon taajama ulottuu pääosin Kontiolahden kunnan alueelle.[11]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eliel Saarisen suunnittelema Joensuun kaupungintalo muistuttaa hänen suunnittelemiaan Lahden kaupungintaloa ja Helsingin päärautatieasemaa.
Pohjois-Karjalan keskussairaala yöaikaan
Rantakylälle tunnusomaisia ovat betoniset elementtitalot
Joensuun kävelykatu
Penttilään kohoaa Joensuun korkein asuinrakennus Tähtitorni. Niinivaaralla oli jo ennestään Pohjois-Karjalan keskussairaala, joka myös erottuu korkeana rakennuksena

Joensuussa järjestettiin vuoden 1995 asuntomessut Marjalan kaupunginosassa. Messujen erityisteema oli esteetön ympäristö. Joensuussa on Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo vuodelta 1913. Vuonna 1993 valmistui uusi kirjastotalo.

Merkittävimmät 2000-luvulla valmistuneet rakennukset ovat Joensuu-areena, joka valmistuessaan 2003 oli Suomen suurin puurakennus ja Metsäntutkimuslaitoksen Metla-talo, joka valmistuessaan 2004 oli Suomen suurin puinen toimistorakennus.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä alkaen kaupungin keskustassa on rakennettu vilkkaasti. Torin ympäristöön tuli runsaasti uusia liikerakennuksia, yliopistokampuksen uusi hallintorakennus Aurora II valmistui, Joensuun Tiedepuisto on saanut lisärakennuksia, puretun Lyseon peruskoulun tilalle valmistui 2007 uusi lyseon peruskoulun koulurakennus. Kauppakeskus Iso Myy valmistui kokonaisuudessaan syksyllä 2007, kattaen sisäänsä yli 70 liikettä. Myös vanhoja kauppakeskuksia, esimerkiksi Kauppakeskus Metropolia ja Centrumia, on uusittu ja laajennettu. Ison Myyn ja Metropolin välillä olevan kadun yllä kulkee silta, joka yhdistää kauppakeskukset. Joensuussa on monia kauppakeskittymiä ja kauppapuistoja, joissa on suurmyymälöitä. Esimerkiksi Voimatiellä, Joensuun kauppapuiston alueella on Prisma, ja muita massiivisia tavarataloja. Joensuun kaupungin alueella on 13 S-marketia. Joensuun Karsikkoon on suunniteltu kolmatta K-citymarkettia.[13]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Joensuun kaupunginosat

Ennen vuoden 2005 kuntaliitosta kaupunki muodostui 25:stä kaupunginosasta:

  • I Kaupunginosa
  • II Kaupunginosa
  • III Kaupunginosa
  • IV Kaupunginosa
  • Niinivaara (5)
  • Otsola (6)
  • Kanervala (7)
  • Käpykangas (8)
  • Siihtala (9)
  • Mutala (10)
  • Marjala (22)
  • Iiksenvaara (23)
  • Karhunmäki (24)
  • Ketunpesät (25)
  • Iiksenniitty (26)

Kuntaliitoksen jälkeen muodostettiin liitosalueiden asemakaavoitetuista taajamista uusia kaupunginosia:

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista. Joensuun lentoasemalla, Liperissä, onkin heinäkuussa 2010 mitattu Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila, +37,2 °C. [14]

Joensuun ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) -8 -7 -1 6 13 19 21 18 12 5 -1 -6 ka. 5,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -12 -13 -8 -3 3 9 12 10 6 1 -5 -10 ka. -0,8
Vrk:n keskilämpötila (°C) -9 -9 -5 1 7 12 16 14 8 2 -3 -6 ka. 2,3
Sademäärä (mm) 37 29 32 35 36 61 75 84 65 59 54 45 Σ 612
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-8
-12
-7
-13
-1
-8
6
-3
13
3
19
9
21
12
18
10
12
6
5
1
-1
-5
-6
-10
S
a
d
a
n
t
a
37
29
32
35
36
61
75
84
65
59
54
45


Lähde: MSN Weather

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun Kuhasalon kalliokaiverrus.
Pääartikkeli: Joensuun historia

Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Pronssikauden loppupuolella ja/tai varhaisella rautakaudella Varaslammen pohjoisrannalla oli melko laaja tekstiilikeraaminen asuinpaikka. 1000-luvun alussa Laatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämää erämaata ja Pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja.selvennä Ortodoksisen uskon saavuttua perustettiin 1500-luvulla Joensuussa sijaitsevaan Kuhasaloon Valamon luostarin sivuluostari, jonka luterilaiset kuitenkin hävittivät 25-vuotisen sodan eli pitkän vihan aikana.

Joensuu-niminen kylä löytyy jo Ruotsin vallan aikaisista kartoista sekä kirkonkirjoista. Tällöin se kuului Kontiolahteen. Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiin kanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin.

Joensuu pitää yllä Sortavalan kulttuuriperintöä.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginjohtajana on syksystä 2010 lähtien toiminut Kari Karjalainen. Tehtäviin lukeutuvat kaupungin hallinnon, talouden sekä kaupunkikonsernin kehittäminen ja johtaminen ”yhdessä kaupunginhallituksen ja viranhaltijoiden kanssa.” [15].

Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana kaudella 2019–2021 toimii Seppo Eskelinen (sd.), 1. varapuheenjohtajana Hannes Rossi (varahenkilö; Joensuun kaupungin verkkosivuilla ei viittaushetkellä näkynyt varsinaista 1. varapuheenjohtajaa), ja 2. varapuheenjohtajana Hannele Autti (vihr.). [16] Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä. Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia. Näistä esimerkkeinä mainittakoon kansainvälisten asiain toimikunta ja katunimitoimikunta.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.
Kesk. LKP SKL
KD
SMP
PS
Vihr. Muut
1976 17 15 7 4 4 3 1 -- 73,8 %
1980 19 15 5 6 2 3 1 -- 73,2 %
1984 20 15 5 7 2 2 66,7 %
1988 20 14 2 7 1 4 1 1 1a 64,0 %
1992 22 11 3 6 3 2 4 66,6 %
1996 20 13 2 9 2 -- 5 -- 54,9 %
2000 20 11 2 9 4 5 -- 47,6 %
2004 18 12 3 11 3 -- 4 -- 51,6 %
2008 19 12 3 14 2 3 6 -- 54,1 %
2012 17 10 3 13 2 8 6 -- 51,4 %
2017 15 9 6 12 3 5 9 -- 52,6 %
a Demokraattinen Vaihtoehto[17]
Lähteet: Tilastokeskus,[18] Oikeusministeriö[19]

Kaupungin hallinto- ja palvelutoiminta tapahtuu lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilötoimielinten alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungissa toimivat keskusvaalilautakunnan lisäksi seuraavat lautakunnat:

  • Tarkastuslautakunta
  • Hyvinvointilautakunta
  • Kaupunkirakennelautakunta
  • Rakennus- ja ympäristölautakunta
  • Joensuun alueellinen jätelautakunta

Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2019 on 20,5 %. [20]

Päätöksentekoon osallistuu myös Joensuun nuorisovaltuusto (Nuva), joka toimikaudella 2019–2020 koostuu 14 varsinaisesta sekä 10 varajäsenestä, ja yhdestä työvaliokunnan jäsenestä, jotka ovat tulleet valituiksi marraskuun 2018 nuorisovaltuustovaaleissa. [21]. Nuva edistää nuorten asemaa Joensuussa. Istuva puheenjohtaja on Iina Laakkonen, I varapuheenjohtaja Neemi Sinkko, II varapuheenjohtaja Aaron Matray, ja sihteeri Aino Laakkonen. Nuorisovaltuustolla on omat puheoikeudelliset edustajansa ja heidän varaedustajansa kaupungin lautakunnissa. Nuva järjestää myös aktiivisesti erilaisia, pääasiassa nuorille suunnattuja tapahtumia.

Kuntaliitokset ja liitossuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielisensuu yhdistyi Joensuuhun 1954. Kiihtelysvaara ja Tuupovaara yhdistyivät Joensuuhun vuonna 2005 ja Eno ja Pyhäselkä 1. tammikuuta 2009.

Joensuun kaupunginhallitus on esittänyt 13.11.2006 Enon, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kunnille kuntaliitosselvityksen aloittamista. Selvitys jatkui vain Enon, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kanssa. Kontiolahti jättäytyi pois hankkeesta syksyllä 2007 ja samalla myös Polvijärven osallisuus päättyi, koska kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Joensuu, Eno ja Pyhäselkä jatkoivat kuntaliitoksen selvittämistä. 17. joulukuuta 2007 Joensuu, Eno ja Pyhäselkä päättivät yhdistyä 1. tammikuuta 2009 alkaen uudeksi Joensuun kaupungiksi.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskussairaala Penttilästä nähtynä.

Joensuu on kasvava maakuntakeskus, jonka elinkeinoelämä on palvelupainotteinen. Tieto- ja viestintätekniikan yritysten keskittymistä on tapahtunut Joensuun Tiedepuiston tarjoamiin toimitiloihin. Suuria teollisuuden yrityksiä ovat lukkovalmistaja Abloy, metsäkoneita valmistava John Deere. Tutkimusta ja tuotekehitystä Joensuussa on yliopistossa, tiedepuistossa, METLA:ssa ja muutamissa yrityksissä muun muassa väritutkimuksen ja diffraktiivisen optiikan alalla.

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat autojen varaosia ja tarvikeita myyvä Broman Group Oy, avainyritys Assa Abloy Oy, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, maarakennuksen ja autoliiketoiminnan alueilla toimiva E. Hartikainen Oy ja Autokiinteistöt Laakkonen Oy.[22]

Työpaikat toimialoittain (2002):

  • Yhteiskunnalliset palvelut 40,6 %
  • Teollisuus 15,8 %
  • Kauppa, majoitus- ja ravintolatoiminta 15,7 %
  • Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta 12,1 %
  • Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 7,5 %
  • Rakentaminen 5,2 %
  • Tuntematon 1,3 %
  • Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1,1 %
  • Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 0,6 %
  • Kaivostoiminta ja louhinta 0,1 %

Joensuun työttömyysaste 31. joulukuuta 2018 oli 14,7 %[23] Suurimmat työnantajat 2006: Joensuun kaupunki (4 409 työntekijää), Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (2 220), Joensuun yliopisto (1 244), Abloy Oy (800), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (537), Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (512), VR-yhtiöt (430), Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj (317) ja Schauman Wood Oy (292).

Joensuuhun perustettiin 2010-luvulla Palkeet-virasto[24] sekä Puolustusvoimien palvelukeskus.[25]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatiemiestalot Niinivaaralla
Joensuun väkiluvun kehitys

Joensuun väkiluku on kasvanut kaupungin perustamisen jälkeen tasaisesti. Vuonna 1850 kaupungissa asui vain 129 henkeä. Vuoteen 1870 mennessä kaupunkiin oli asettautunut jo 2 819 ja vuoteen 1890 mennessä 4 940 asukasta.[26] Kasvu oli 1900-luvun puolella ennen toista maailmansotaa hitaampaa (vuonna 1939 asukkaita 5 971 henkeä),[27] mutta nopeutui sodan jälkeen tuntuvasti. Nopeimmillaan kasvu oli 1950- ja 1970-luvuilla, jolloin väkiluku moninkertaistui. Väkiluvun kasvuun ei vaikuttanut vain samaan aikaan osunut yhteiskunnan rakennemuutos maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, joka yleisestikin kasvatti Suomen kaupunkeja, vaan myös alueliitos. Vuonna 1954 silloinen Pielisensuun kunta liitettiin kaupunkiin ja niin Joensuu sai muun muassa nykyiset esikaupunkialueensa Hukanhaudan, Karsikon, Mutalan ja Noljakan. 1970-luvulla asukasmäärää lisäsi erityisesti vuonna 1969 perustettu Joensuun korkeakoulu (nykyinen Itä-Suomen yliopisto). Uusin hyppäys väestönkasvussa selittyy 1.1.2005 tapahtuneella kuntaliitoksella. Muutenkin Joensuun väestön kasvu on tapahtunut "vanhan kaupungin" ulkopuolisilla alueilla, sillä esimerkiksi vuonna 1995 ruutukaava-alueella asui noin 9 200 joensuulaista, joka on likimain saman verran kuin 40 vuotta aiemminkin.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Joensuun väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
63 969
1985
  
66 166
1990
  
67 363
1995
  
70 507
2000
  
71 013
2005
  
72 292
2010
  
73 305
2015
  
75 514
Lähde: Tilastokeskus.[28]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Joensuussa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[29]

Nämä seurakunnat muodostavat Joensuun seurakuntayhtymän.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Joensuun alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.[30]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Joensuun kaupungin nykyisellä alueella.[29]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun seudun kansalaisopiston päätoimipaikka. Wivi Lönnin suunnittelemassa talossa toimii nykyään myös Joensuun yhteiskoulun lukio. Rakennusta on jatkettu mm. vuonna 2015 valmistuneella Pasi Siistosen suunnittelemalla uudisosalla.

Joensuussa toimivat korkeakoulut ovat Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella opiskelee n. 7 700 opiskelijaa ja ammattikorkeakoulussa n. 4 000 - näistä osa tosin koulujen muissa kaupungeissa olevissa sivupisteissä.

Eri alojen ammatillista koulutusta tarjoavat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Lisäksi Joensuun konservatorio tarjoaa musiikillista koulutusta.

Joensuun kaupungin ylläpitämiä oppilaitoksia on perusasteella kaikkiaan 18. Näistä alakouluja on 12 (muun muassa Nepenmäen koulu), yläkouluja 4 ja yhtenäiskouluja 3.

Lukioita on neljä: Joensuun lyseon lukio, Joensuun normaalikoulun lukio, Joensuun yhteiskoulun lukio sekä Itä-Suomen koulun lukio.

Joensuun kaupunki ylläpitää myös Joensuun seudun kansalaisopistoa.

Joensuun Urheiluakatemia on oppilaitosten yhteistyöverkosto, joka tarjoaa urheilijoille koulutusta ja valmentautumista.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä vuoden 2005 valokuvassa näkyy edustalla rautatieaseman makasiini, jonka puuseinäinen osa paloi maan tasalle tuhopoltossa vuonna 2012. Taustalla Niinivaara ja keskussairaala.

Joensuu on tärkeä rautateiden risteysasema. VR:n kaukoliikenne kuljettaa matkustajia Joensuusta etelään (Joensuu–LappeenrantaLahtiHelsinki), länteen (Joensuu–Pieksämäki) ja pohjoiseen (Joensuu–Nurmes). Myös Ilomantsiin johtavalla radalla oli säännöllistä henkilöliikennettä kokeiluluontoisesti 1967–1969. Sen jälkeen radalla on ollut säännöllisesti vain tavaraliikennettä, etenkin raakapuukuljetuksia. Ilomantsin rataa on kunnostettu 2010-luvulla teollisuuden tarpeiden johdosta.

Joensuun yöjunavuorot lakkautettiin vuoden 2006 syyskuun kolmen ensimmäisen päivän aikana. Toistaiseksi viimeinen Joensuusta matkaan lähtenyt yöjuna otti suunnaksi Turun perjantaina 1. syyskuuta 2006 kello 23.07.[31]. Ainakin Joensuu–Helsinki -junayhteyksille voidaan tulevien vuosien mittaan odottaa palvelutasoparannuksia, koska 3. kesäkuuta 2019 julkistetussa hallitusohjelmassa on kolmen rautatieverkon kärkihankkeen joukkoon päätetty sisällyttää myös “Helsingistä itään suuntautuva rata”.[32]

Joensuun seudun joukkoliikenteessä (Jojo)[33] palvelee kesäliikennekaudella 2019 eli ajanjaksolla 3.6.–11.8. yhteensä 16 vakituista paikallisliikennelinjaa[34], joista viimeisimmän kilpailutuksen tuloksena kahtatoista (12) liikennöi Savo-Karjalan Linja Oy ja neljää Savonlinja Oy. Jojo-liikenne ulottuu Joensuun kaupungin lisäksi Kontiolahden ja Liperin kuntiin.

Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnassa 11 km Joensuun keskustasta luoteeseen. Joensuusta on suora lentoyhteys Helsinkiin, jonne Finnair lentää 3–5 lentoa päivässä. Sisävesiliikennettä palvelevat etenkin Ukonniemen syväsatama Penttilän kaupunginosassa ja matkustajasatama kaupungin keskustassa.

Joensuu on maantieliikenteen tärkein solmukohta Pohjois-Karjalassa. Kaupungin ohittaa 26 kilometriä pitkä moottoritie, joka valmistui kokonaisuudessaan loppukesällä 2014. Kaupunkiin pääsee seuraavia valtateitä ja kantateitä pitkin:

Lappeenrannan ja Kajaanin suunnista (Helsinki)–Koskenkylä–Kajaani)

Kuopion ja Sortavalan suunnista (Turku–Niirala)

Varkauden suunnasta (Pori–Joensuu)

Lieksan suunnasta (Kontiolahden Uuroon VT 6:lle) (Uuro–Nurmes)

Ilomantsin suunnasta (Joensuu–Ilomantsi)

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Joensuun keskustassa taidemuseolta kaupungintalolle päin.
Itä-Suomen yliopiston Agora-rakennus.

Joensuu on vilkas kulttuurikaupunki.

Musiikki on tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Tunnetuista suomalaisista rock-yhtyeistä muun muassa Hassisen Kone ja Neljä Ruusua ovat Joensuusta lähtöisin. Näiden yhtyeiden johtohahmot Ismo Alanko (Hassisen Kone) ja Ilkka Alanko (Neljä Ruusua) ovat nykyään tunnetuimpia Joensuusta lähtöisin olevia henkilöitä.

Kulttuurikaupungiksi Joensuuta ovat luoneet osaltaan yliopisto ja muut oppilaitokset. Itä-Suomen yliopistossa on useita humanistisia, taiteisiin liittyviä ja perinnetutkimuksen koulutuslinjoja ja Karelia-ammattikorkeakoulussa on muun muassa kuvataiteen, käsityön, muotoilun, grafiikan ja monia media-alan koulutusohjelmia. Kaupungissa toimii myös konservatorio ja Pekkalan kuvataideoppilaitos.

Joensuussa ilmestyy seitsemänpäiväinen sanomalehti Karjalainen sekä kerran viikossa ilmestyvä Viikko-Pohjois-Karjala. Lisäksi kaupungissa ilmestyy kahdesti viikossa ilmaisjakelulehti Karjalan Heili.

Joensuun seutukirjasto palvelee myös Pohjois-Karjalan maakuntakirjastona.

Tapahtumia ja paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuulaisyhtye Joensuussa – Neljä Ruusua Ilosaarirockissa 2011.

Joensuun lukuisista kulttuuritapahtumista tunnetuimpia ovat Ilosaarirock, Ilovaarirock, Popkatu, kansanmusiikkifestivaali Hippa, Joensuun musiikkitalvi, Joensuun kirjallisuustapahtuma, dokumenttielokuvafestivaali Viscult, rockelokuvafestivaali Rokumentti, elokuvatapahtuma Häivähdys Venäjää, Yksin sateessa -tanssitapahtuma, Joensuun Gospel-festivaalit, Supasoul Fest, Parafest ja Joen yö. Kaupungissa järjestettiin vuosina 1981–1997 Joensuun laulujuhlat -tapahtuma, joka kaatui sen tuottamaan taloudelliseen tappioon.

Joensuussa toimii kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri ja ajanmukainen, vuonna 2005 uudestaan avattu elokuvakeskus Tapio. Tärkeimmät kulttuuritilaisuuksien tapahtumapaikat ovat Laulurinne, kaupunginteatteri, Joensuu-areena, Carelia-sali, konservatorio, Karjalantalo, Ilosaaren lava, tori, elokuvakeskus Tapio, Pakkahuone, Taidekeskus Ahjo, Taitokortteli sekä kirkot.

Kulttuurihenkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuussa asuvia kulttuurihenkilöitä ovat muun muassa:

Pyhäkköjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun evankelis-luterilainen pääkirkko tunnetaan terävistä torneistaan. Etualalla Pielisjoen rantaa ja matkustajasatama. Kuvattu Suvantosillalta.

Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen pääkirkko ovat Joensuun keskustan läpi kulkevan Kirkkokadun vastakkaisissa päissä, ja samalla keskustan eli ruutukaava-alueen vastakkaisilla puolilla. Idän ja lännen kirkot katsovat ikään kuin toisiaan kaupungin yli.

Kirkkokadun eteläpäässä pienellä mäellä sijaitsee luterilainen pääkirkko, Joensuun kirkko, joka edustaa tyyliltään uusgotiikkaa. Taajama-alueella on lisäksi neljä muuta luterilaista kirkkoa: Pielisensuun kirkko Niinivaaralla, Noljakan kirkko, Rantakylän kirkko ja Utran puukirkko.

Kirkkokadun pohjoispäässä on niin ikään pienellä mäellä Joensuun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko, Pyhän Nikolaoksen kirkko. Pyhän Nikolaoksen kirkko on perinteinen pohjois-venäläinen ortodoksikirkko, jossa on käytetty paljon puuta, ja joka on valmistunut vuonna 1887. Joensuussa on lisäksi toinen ortodoksinen kirkko; Ortodoksisen seminaarin Pyhän Johannes Teologin kirkko, jonka arkkitehtuuri on bysanttilainen.

Näiden lisäksi Joensuun kaupungissa on uudet alueet mukaan luettuna kymmenisen merkittävää luterilaista ja ortodoksista pyhäkköä, sekä moskeija.

Kirjallisuutta: Jumalan maja ihmisten keskellä: Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkot ja kappelit. 2003.

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mehtimäen urheilukeskus

Suurimmat Joensuun liikuntapaikat ovat keskustan läheisyydessä Mehtimäen alueella. Monitoimihalli Joensuu-areena on Joensuun Katajan miesten SM-koripallojoukkueen ja Josban SM-tason salibandyjoukkueiden kotihalli (7000 istumapaikkaa). Halli on nopeasti muunneltavissa eri lajien samanaikaisille harjoitteluvuoroille. Lisäksi kaupungissa on ravirata, kolme jäähallia ja yhteensä kahdeksan liikuntahallia maaseutualueen liikuntahallit mukaan lukien[35]. Linnunlahden raviradalla järjestettiin kuninkuusravit ensimmäisen kerran vuonna 1984[36].

Joensuu Areenan takana Mehtimäellä sijaitsee Joensuun Mailan kotistadion, Kerubi Stadion. Stadionilla on 2 500 katettua istumapaikkaa, ja siellä järjestetään pesäpallo-otteluiden lisäksi myös muita tapahtumia, kuten konsertteja. Stadion on nimetty Ilosaaressa sijaitsevan ravintola Kerubin mukaan.

Areenan vieressä oleva Joensuun jäähalli on Jokipoikien kotihallina (5040 katsomopaikkaa). Lisäksi Joensuun seudulla on rallicross sekä karting-rata Liperin Ylämyllyllä, joka sijaitsee lähellä Joensuun lentoasemaa.

Joensuun keskuskenttä on jalkapallojoukkue Jipon kotikenttä ja siellä on järjestetty yleisurheilun Eliittikisat vuodesta 2008 lähtien.

Joensuun kaupungin uimahallit ovat Mehtimäellä sijaitseva Vesikko ja Rantakylän uimahalli.

Palloilulajien toimintaa on tarjolla kaupallisesti toimivassa Kuntokeitaassa (tennis, squash, sulkapallo ja keilailu). Frisbeegolfratoja on Joensuussa neljä[37].

Vuoden 1990 Maailman vahvin mies -kilpailu järjestettiin Joensuussa.[38] Myös niin ikään kansainvälisen Strongman Champions Leaguen Suomen-osakilpailu järjestettiin Joensuussa, kauppatorilla 3.–4. elokuuta 2019.[39]


Urheiluseuratoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun suurimpia urheiluseuroja on vuonna 1900 perustettu Joensuun Kataja, jonka lajeihin kuuluvat koripallo, taitoluistelu, voimistelu, hiihto ja yleisurheilu. Katajan miesten koripallojoukkue on menestynyt viime vuosina SM-tasolla saavuttaen 2000-luvulla kaksi kultaa, kuusi hopeaa ja neljä pronssia. Koripallojoukkue on pelannut mestaruussarjatasolla 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Koripalloiluharrastus Joensuussa virisi 1950-luvulla.

Suunnistusseura Kalevan Rasti on yksi suurista suomalaisista suunnistusseuroista. Se on perustettu vuonna 1950 ja se on niittänyt menestystä voittamalla muun muassa Tiomilan vuosina 1983, 2010, 2011 ja 2013 ja Jukolan viestin 2004, 2005, 2007 ja 2012–2014 sekä 25-mannan vuosina 2005 ja 2006.

Salibandyseura Josba on Suomen vanhimpia ja menestyksekkäimpiä lajinsa seuroja niin miesten kuin naistenkin sarjoissa.

Jääkiekossa Jokipojat pelaa miesten Mestiksessä. Nimellä JoKP eli Joensuun Kiekko-Pojat joukkue oli SM-liigassa kausina 1989–1990 ja 1991–1992 sekä liigaa edeltäneessä SM-sarjassa 1971–1972.

Lentopallossa miesten seura Mutalan Riento ja naisten seura Joensuun Prihat pelaavat 1-sarjassa. Riennon huippupelaajia ovat olleet muun muassa Jimmy Hernandez ja serbialainen hakkuri Bojan Gluvajić.

Pesäpallossa Joensuun Maila pelaa miesten Superpesiksessä ja joukkue voitti seuran historian ensimmäisen miesten Suomen mestaruuden vuonna 2018. Joensuun Maila nousi Superpesikseen kaudelle 2004 ja on siitä lähtien pelannut yhtäjaksoisesti tällä sarjatasolla.

Miesten jalkapalloseuroista Jippo pelaa miesten kolmosessa.

Joensuun Urheilusukeltajat on yksi Suomen suurimmista sukellusseuroista. Laitesukelluksen peruskurssi järjestetään vuosittain. Kouluttajina on maan kokeneimpia sukeltajia.

Menestyneitä urheilijoita 1990- ja 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupunkitoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun lippu

Joensuun ystävyyskaupungit ovat:

Lisäksi Joensuulla on yhteistyösopimus seuraavien kaupunkien kanssa:

Tutustumiskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun taidemuseo keskuskujalta päin.

Muuta vierailijoita kiinnostavaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla karjalaisen pitopöydän antimet: karjalanpiirakka, sultsina, vatruska, syrjikäs, suolakala, syltty, sienisalaatti, hapankaali, karjalanpaisti, perunat, lanttulaatikko, kiisseli tai marjamämmi sekä kotikalja.[40]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Joensuu Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Materiaalipankki Joensuun kaupungin verkkosivut. Viitattu 8.8.2019.
  8. Jouki Väinämö: Rupilisko ui Joensuun rintanappiin YLE Uutiset. 28.8.2012. Viitattu 8.8.2019.
  9. Rupiliskosta ja oravasta Joensuun uudet nimikkoeläimet Sanomalehti Karjalainen. 6.8.2012. Viitattu 8.8.2019.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 Tilastokeskuksen sähköinen PxWeb-tilastotietokanta. 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  11. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 Tilastokeskuksen sähköinen PxWeb-tilastotietokanta. 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  12. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskuksen sähköinen PxWeb-tilastotietokanta. 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  13. Janne Ahjopalo: Joensuun kolmas Citymarket vastatuulessa YLE Uutiset. 3.5.2013. Viitattu 8.8.2019.
  14. Lämpöennätyksiä Ilmatieteen laitos. Viitattu 8.8.2019.
  15. Kaupunginjohto Joensuun kaupungin verkkosivut. Viitattu 8.8.2019.
  16. Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin verkkosivusto. 2019. Viitattu 8.8.2019.
  17. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 80–81.
  18. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
  19. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kunnallisvaalit 2017 (Oikeusministeriö 3.5.2017)
  20. Vuoden 2019 talous on tasapainossa Joensuun kaupunki – Joensuun uutiset. 14.11.2018. Viitattu 26.6.2019.
  21. Nuorten Joensuu – Nuorisovaltuusto Joensuun kaupunki – Nuorten Joensuu.
  22. Alueen Joensuu yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 21.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  23. a b Joensuu taskukoossa 2019, s. 5. Joensuun kaupunki. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.8.2019).
  24. Palkeet ottaa käyttöön uudenlaista ohjelmistorobotiikkaa (Joensuussa pääpaikkansa pitävä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet...) Karjalainen. 2016. Viitattu 20.1.2018.
  25. Puolustusvoimien palvelukeskus puolustusvoimat. Viitattu 20.1.2018.
  26. Suomen tilastollinen vuosikirja 1925 (PDF) (sivu 9, taulukko 11. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1924) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.5.2013.
  27. Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (pdf) (s. 14, Taulukko 13. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1940) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.5.2013.
  28. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  29. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  30. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/joensuun-ortodoksinen-seurakunta
  31. Heino, Jari: Viimeinen yökyyti Karjalasta Turun Sanomat, verkkosivusto. 3.9.2006. Viitattu 26.6.2019.
  32. Neuvottelutulos hallitusohjelmasta Valtioneuvoston verkkosivut – Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, PDF-asiakirja, s. 112. 3.6.2019. Viitattu 26.6.2019.
  33. Joensuun seudun joukkoliikenne (Jojo) jojo.joensuu.fi. Viitattu 26.6.2019.
  34. Jojo-liikenteen aikatauluvihko kesäkaudelle 2019 Vuoden 2019 Jojo-kesäliikenteen aikataulut PDF-asiakirjana. 2019. Viitattu 26.6.2019.
  35. Sisäliikunta Joensuussa Joensuun kaupunki. Viitattu 26.4.2012.
  36. Aarne Rauma: Joensuun raviradan historiikki 2005. Joensuun Ravirata Oy. Viitattu 26.4.2012.
  37. Ulkoliikuntapaikat Joensuun kaupunki. Viitattu 16.1.2015.
  38. WSM Archive of Results IMG. Viitattu 26.4.2012.
  39. Maailman vahvimmat miehet Joensuussa Visit Karelia -verkkosivusto. Viitattu 8.8.2019.
  40. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 130. Helsinki: Patakolmonen, 1988.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joensuu.