Korpiselän ortodoksinen seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korpiselän ortodoksinen seurakunta
Lakkautettu seurakunta – pääosa luovutettu
Neuvostoliitolle ja jäljelle jäänyt alue, nykyisin osa

Joensuun seurakuntaa

Ägläjärven tsasouna.jpg
Ägläjärven tsasouna ennen talvisotaa.

Tiedot
Toiminta-alue Korpiselän kunta sekä Kuikan,
Harsuvaaran ja Havuvaaran
kylät Soanlahden kunnasta
Jäsenmäärä noin 2 220 (1938)
Kirkkoherra Ryttyläinen, Aleksanteri
(1946–1949)[1]
Toimipaikat
Pääkirkko Korpiselän kirkko
Muut pyhäköt Ägläjärven kirkko
Kokkarin tsasouna
Tolvajärven tsasouna
Tšokin tsasouna
Ägläjärven tsasouna
Ägläjärven vanha tsasouna
Hautaustoimi Korpiselän hautausmaa
Tolvajärven hautausmaa
Kokkarin–Tšokin hautausmaa
Ägläjärven hautausmaa
Korpiselän sankarihautausmaa
Hallinnollinen luokitus
Kirkkokunta Suomen ortodoksinen kirkko
Hiippakunta Karjalan hiippakunta
Valvontapiiri kolmas valvontapiiri
Historia
Muodostettu Suojärvestä
Kappeliseurakunnaksi 1799
Itsenäistyi 1815
Lakkautettu 1949

Korpiselän ortodoksinen seurakunta oli ortodoksinen seurakunta Raja-Karjalassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Seurakunnan alueeseen kuului Korpiselän kunta sekä Harsuvaaran, Havuvaaran ja Kuikan kylät Soanlahden kunnasta.[2] Seurakunta kuului Suomen ortodoksisen kirkon Karjalan hiippakunnan kolmanteen valvontapiiriin.[3] Korpiselkä kuului keskiajalla Sortavalan seurakuntaan ja 1500-luvun lopulta lähtien Suojärven seurakuntaan. Korpiselkä perustettiin Suojärven kappeliksi vuonna 1799 ja seurakunta itsenäistyi vuonna 1815.[2][4] Korpiselän seurakunta lakkautettiin vuonna 1949.[5] Evakuoidut seurakuntalaiset sijoitettiin pääasiassa Iisalmen ja Sonkajärven ympäristöön, jonna perustettiin Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[5] Suomen puolelle jääneet Korpiselän seurakunnan läntisimmät kylät liitettiin Ilomantsin ortodoksiseen seurakuntaan, josta ne on sittemmin siirretty seurakuntajärjestelyissä Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan. Korpiselän seurakunnan jäsenmäärä oli 1 867 vuonna 1900,[6] 2 349 vuonna 1933[4] ja noin 2 220 vuonna 1938.[7]

Pyhäköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpiselän seurakunnalla oli kaksi kirkkoa ja viisi tsasounaa. Korpiselän kirkonkylässä sijaitsi seurakunnan pääpyhäkkö, Korpiselän ortodoksinen kirkko, joka oli pyhitetty Pyhälle Nikolaokselle. [8] Korpiselän vuonna 1898 valmistunut kirkko oli puurakenteinen[2][4] ja sen suunnitteli arkkitehti V. I. Barankejeff.[8] Toinen kirkko sijaitsi seurakunnan itäosassa Ägläjärvellä. Tämä Pietarille ja Paavalille pyhitetty Ägläjärven kirkko oli alun perin rakennettu vuonna 1789 Korpiselän kirkonkylään, mutta siirrettiin vuonna 1903 Ägläjärvelle, kirkonkylän uuden kirkon valmistuttua.[2][4][9] Tsasounia oli Kokkarin,[2][9] Tolvajärven,[2][9] Tšiipakan,[9] Tšokin[9] ja Ägläjärven[2][9] kylissä. Kokkarin tsasouna oli pyhitetty Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen muistolle, Tolvajärven tsasouna profeetta Eliaan muistolle ja Tšokin tsasouna Kristuksen kirkastumisen muistolle.[9]

Kaikki seurakunnan pyhäköt kärsivät sodissa vaurioita. Tolvajärven tsasouna tuhoutui talvisodassa.[9] Muut tsasounat ja Ägäläjärven kirkko ovat tuhoutuneet sotien jälkeen.[9] Korpiselän kirkko toimi Neuvostoliiton aikana keittiönä ja sittemmin karjasuojana, mutta on kuitenkin edelleen pystyssä, tosin huonokuntoisena.[8]

Hautausmaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpiselän ortodoksisella seurakunnalla oli Korpiselän kunnan alueella 13 kalmistoa eli hautausmaata sekä sankarihauta.[10] Vuoteen 1944 asti käytössä olivat Korpiselän, Tolvajärven ja Ägläjärven hautausmaat sekä Kokkarin ja Tšokin yhteinen hautausmaa.[7] Korpiselän vuonna 1851 käyttöön otettu hautausmaa sijaitsee kilometrin verran kirkonkylän eteläpuolella[11] Värtsilään johtavan maantien varressa Korpiselän rukoushuonekunnan luterilaisen hautausmaan vieressä.[10] Hautausmaa oli kahden hehtaarin kokoinen ja sen koilliskulmassa oli ruumishuone.[10] Venäläiset ovat rakentaneet hautausmaan itäosan poikki sähkölinjan, jonka yhteydessä osa hautausmaasta on tuhoutunut.[10] Tolvajärven hautausmaa sijaitsee Mellitsänmäellä kylän pohjoisosassa Ägläjärvelle vievän maantien varressa Tolvajärveen pistävällä niemellä. Tolvajärven hautausmaalla taisteltiin sekä talvi- että jatkosodassa ja hautausmaalla on juoksuhautojen ja pesäkkeiden jäänteitä.[10] Ägläjärven hautausmaa sijaitsee kylän länsipuolella ja siellä sijaitsi myös kylän kirkko. Ägläjärven hautausmaa on otettu käyttöön 1800-luvun lopulla. Nykyisin lähes kaikki haudat on turmeltu.[10] Kokkarin ja Tšokin kylien yhteinen hautausmaa sijaitsi Lampilanvaarassa kirkonkylästä Tolvajärvelle johtavan tien varrella kolmen kilometrin päässä Kokkarista ja kilometrin päässä Tšokista. Suurimpien sukuhautojen muistomerkit on nykyisin kaadettu, mutta muuten hautausmaa on saanut olla rauhassa.[10] Korpiselän ortodoksiset sankarivainajat haudattiin Korpiselän kirkon vieressä olevaan sankarihautaan.[10]

Vanhempia jo Suomen aikana käytöstä poistuneita hautausmaita oli yhdeksän. Kunnan länsiosassa näistä sijaitsivat Korpiselän kirkon vieressä oleva Korpiselän vanha hautausmaa, Korpijärven etelärannalla Korpiselkä–Värtsilä maantien varressa oleva Tšiipakan hautausmaa ja Korpijärven Ruotsinsaaressa ollut Ruotsin ja Venäjän välisen sodan aikainen kalmisto.[10] Kunnan keskiosissa Kokkarin vanha 1700-luvun puolesta välistä 1800-luvun lopulle käytössä ollut hautausmaa kylän itäosassa Tolvajärventien varressa, Tšokin vanha hautausmaa tsasounan vieressä kylän pohjoisosassa ja Tolvajärven Kotisaaren vanha 1700-luvulta peräisin oleva kalmisto.[10] Sekä kunnan itäosassa Vieksingin hautausmaa kylän etelälaidalla, Ägläjärven vanha kalmisto ja Yläjärven hautausmaa Yläjärven etelärannalla.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pappisluettelo – Korpiselän ortodoksinen seurakunta 16.6.2010. Suomen sukututkimusseura ry. Viitattu 30.5.2012.
  2. a b c d e f g Durchman Osmo: Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista ynnä vastaavista historia- ja rippikirjoista. Genos, Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja, 1932, 3. vsk, s. 85-120. Suomen Sukututkimusseura ry. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.10.2010.
  3. Korpiselkä seura ry (Historia) Korpiselkä seura ry:n verkkosivu. 27.11.2008. Korpiselkä seura ry. Viitattu 14.10.2010.
  4. a b c d Iso tietosanakirja, osa 6, s. 1294. Helsinki: Otava, 1934.
  5. a b Korpiselän ortodoksinen seurakunta 16.6.2010. Suomen sukututkimusseura ry. Viitattu 14.10.2010.
  6. Suomen virallinen tilasto VI Väestötilastoa 37. Katsaus Suomen väkilukuun joulukuun 31. päivänä 1900 ynnä tietoja edellisistä yleisistä väestönlaskuista maassa. Helsinki: Keisarillisen Senaatin kirjapaino, 1905.
  7. a b Korpiselkä (Seurakuntaelämä) Karjalan Liitto ry. Viitattu 30.11.2010.
  8. a b c Koponen 1999, s. 79
  9. a b c d e f g h i Koponen 1999, s. 80-81
  10. a b c d e f g h i j k Korpiselkä seura ry-Historia (Kalmistot) Korpiselkä seura ry:n verkkosivu. Korpiselkä seura ry. Viitattu 30.11.2010.
  11. Koponen 1999, s. 81