Liisa Tavi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Liisa Kaarina Tavi (s. 12. toukokuuta 1956 Tohmajärvi) on Joensuusta kotoisin oleva suomalainen laulaja ja lauluntekijä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo pienestä eri tilaisuuksissa laulanut Liisa Tavi kävi keskikoulun ja opiskeli vuoden verran musiikkiopistossa Joensuussa. Laulajanura lähti liikkeelle poliittisen laululiikkeen parista, kun hän liittyi Agit Prop -yhtyeeseen Sinikka Sokan tilalle vuonna 1976.[1]

Kesällä 1979 Tavi teki läpimurtonsa, kun hänen Henrik Otto Donnerin perustamalla Ponsi-levymerkillä julkaistu esikoissinglensä ”Lasta ei saa tukuttaa” voitti television Levyraadin.[1] Toinen Tavin tunnetuimnista lauluista on alun perin Kollaa kestää -yhtyeen kappale ”Jäähyväiset aseille” (1981).

Tuotannossa toistuu usein teemana kannanotot inhimillisyyden puolesta. Tekstejä ovat tehneet Tavin itsensä lisäksi muun muassa Pelle Miljoona, Anki Lindqvist, Liisa Ryömä, Kari Peitsamo, Pentti Saaritsa, Tommy Taberman, Hector ja Pekka Tegelman. Violeta Parran tuotannosta suomeksi kääntyivät ”Elämälle kiitos” ja ”Kun palaan nuoruuteeni”. Tavi on esittänyt ja levyttänyt suomeksi myös monia brasilialaisen Chico Buarquen lauluja.

Liisa Tavi osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 1980 kappaleella ”Nopea talven valo”, jonka oli säveltänyt hänen silloinen aviomiehensä Pekka Tegelman.

Liisa Tavi on myös säveltänyt ja sanoittanut omaa tuotantoaan. Joissakin lauluissa sekä sävel että sanat ovat artistin omat: ”Ihmeiden aika”, ”Levoton taival”, ”Onneton vai onnellisin”, ”Suojele itseäs” ja ”Vuokses uskallan”. Kappaleet löytyvät levyltä Ihmeiden aika, jonka Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus valitsi vuoden 1994 parhaiden levyjen joukkoon.[2]

1990-luvun lopulla Liisa Tavi matkusti Brasiliaan esiintymään ja keräämään aineistoa uutta levyä varten. Vuonna 2002 ilmestyi viimeisin levy Vaeltava sydän, joka koostuu brasilialaisesta musiikista ja on bossanovan sävyttämä kokonaisuus. Levyllä vierailivat Tavin duettopareina Anneli Saaristo ja Otto Donner, joka myös tuotti levyn.

Tavin ääntä kuulee usein yhdellä Rauli Badding Somerjoen soitetuimmista kappaleista: ”Tähdet tähdet” -laulun kertosäkeen naisääni on Liisa Tavin.

Tavi sai valtion taiteilijaeläkkeen keväällä 2008.[3]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Liisa Tavi (Ponsi, 1979)
  • Sankareiden illat (Parlophone/Ponsi, 1980)
  • Palavat ikkunat (Johanna, 1981)
  • Naamiot (Johanna, 1984)
  • Niin se käy (Pyramid, 1986)
  • Ihmeiden aika (Pyramid, 1994)
  • Elämälle kiitos - Lauluja vuosilta 1979–1994 (Pyramid, 1998)
  • Vaeltava sydän (Pyramid, 2002)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Latva, Tony; Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.
  • Missä hän on nyt? Liisa Tavi on kadoksissa lama-ajan Joensuussa. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, toukokuu 2000.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lehtonen Esko, Suomalaisen rockin tietosanakirja. Fanzine Oy, Tampere 1983, ks. artikkeli verkossa. Viitattu 6.1.2014.
  2. Helsingin Sanomat 18.12.1994
  3. Riki Sorsa ja Arja Tiainen saavat taiteilijaeläkkeen HS.fi. 18.4.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]