Metla-talo
Metla-talo valmistui Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Joensuun toimintayksikön toimitilaksi vuonna 2004. Metla sulautui vuonna 2015 Luonnonvarakeskukseen (Luke) mutta talon nimi kuitenkin säilyi.
Talossa on toiminut vuodesta 2015 Luonnonvarakeskus, Euroopan metsäinstituutti EFI, Itä-Suomen yliopiston hallintohenkilöstöä sekä Evira. [1] Vuodesta 2018 kesäkuussa tiloihin muutti myös Verohallinto.
Metla-talo oli vuonna 2004 valmistuessaan ensimmäinen suuri puusta valmistettu kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa. Joensuun yliopistokampukselle rakennetussa talossa on käytetty sekä uusia että perinteisiä puurakentamisen rakenteita. Talon rakentamista varten järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto SARC Oy:n ehdotus, pääarkkitehtina Antti-Matti Siikala.
Modernin puurakentamisen pilottihanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metla-talo oli puurakentamisen pilottihanke, jonka yhtenä tavoitteena oli nostaa puu vaihtoehdoksi muiden materiaalien rinnalle myös suuremman mittakaavan toimistorakentamisessa. Talon rakentamista varten järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 2002. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto SARC Oy:n laatima ehdotus "Puumerkki", pääarkkitehtina toimi Antti-Matti Siikala.
Metla-talon malli on ikivanha oppilaitoksen arkkityyppi, jossa tilat kiertyvät yhteisen sisäpihan ympärille. 100 vuotta vanhoista purkuhirsistä verhottujen ulkoseinien rajaama esipiha toimii porttina rakennukseen ja sen sisäpihalle.
Kimppupilarit kannattelevat Metla-talon aulan kattoa. Aulan katseenvangitsijana on ylösalaisin käännetyn veneen muotoon suunniteltu, paanukattoinen luentosali. Työskentelytilat, toimistohuoneet ja laboratoriotilat, kiertyvät sisäpihan ja aulan ympärille.
Metla-talon rakenteissa ja sisustuksessa on käytetty miltei kaikkia 24 Suomessa kasvavaa puulajia. Rakenteissa hallitseva puulaji on kuusi, jota on kaikesta puumateriaalista noin 80 prosenttia. Rakennuksen kaikkien materiaalien massasta puuta on noin 40 prosenttia, yhteensä noin 2 000 kuutiometriä.
Myös kivellä on Metla-talossa merkittävä rooli. Ulkopiha on ladottu noppakivistä, Metla-talon aulan lattia on tehty Pohjois-Karjalan maakunnan ykköskivestä, Nunnanlahden harmaasta vuolukivestä.
Tietoja rakennuksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rakentamiskustannukset 16 miljoonaa euroa
- Bruttoala 7600 neliömetriä (vastaa noin 50 omakotitaloa (150 m2)
- Työtilat yli 200 työntekijälle
Palkittu ja suosittu kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metla-talosta on tullut merkittävä kansallinen ja kansainvälinen puurakentamisen referenssikohde ja vierailukohde erilaisille puurakentamisesta kiinnostuneita sidosryhmille.
Metla-talo on saanut myös useita palkintoja, kuten Senaatti-kiinteistöjen Vuoden Rakennushanke 2004 -palkinnon, Puuinformaatio ry:n Puupalkinnon 2005, Suomen sähköteknillisen liiton Vuoden valaistuskohde 2005 -palkinnon ja IESNA:n (The Illumination Engineering Society of North America) kansainvälisen valaistuspalkinnon vuonna 2006.
Metla-talo esitellään seikkaperäisesti vuonna 2009 ilmestyneessä kirjassa Metla-talo. Metla-talo on mukana taiteilija Pekka Piipon suunnittelemassa kuuden rakennusaiheisen postimerkin vihkosessa, jolla juhlistetaan valtion rakennustoiminnan 200-vuotisjuhlavuotta. Merkki julkistettiin 1. huhtikuuta 2011.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Muuttunut kaupunkikuva: Metla-talo. Karjalainen 25.9.2015. s. 15.
- ↑ Joensuun Metla-talosta postimerkki 31.3.2011. Metla. Arkistoitu 19.3.2022. Viitattu 3.4.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metsäntutkimuslaitoken Joensuun yksikkö (Arkistoitu – Internet Archive)
- Metsäntutkijoiden puutalo (Arkistoitu – Internet Archive) -artikkeli Ark-lehdessä 2/2005