Pielisjoen sillat
Pielisjoen yli kulkee kaksitoista siltaa: kymmenen sijaitsee nykyisen Joensuun alueella ja kaksi Kontiolahden alueella. Silloista kaksi on rautatiesiltoja, muut ovat muun liikenteen käytössä.
Suurin osa silloista on avattavia: nostosiltoja, kääntösiltoja ja läppäsiltoja. Niitä, samoin kuin kanavia, hoidetaan kauko-ohjauksella Joensuun kanavan kaukokäyttökeskuksesta. [1] Kanavien ja avattavien siltojen käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana Mismo Oy.[2]
Sillat Pielisjoen yläjuoksulta alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uimasalmen sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uimasalmen sillat sijaitsevat Joensuun Uimaharjussa. Toinen silta on maantie- ja toinen rautatiesilta. Sillat valmistuivat 1970-luvulla. Aluksi paikalle valmistui vuonna 1909 rautatiesilta. Nykyiset sillat ovat läppäsiltoja, joissa silta nousee pystyyn vipuvarren tavoin. Niiden koneistot ovat sähkömekaanisia. Siltojen alikulkukorkeudet suljettuina ovat 2,0 metriä. Kiinteiden rakenteiden kohdalla alikulkukorkeus on 2,5 metriä.[3] Avattavan rautatiesillan kunnossapidosta vastaa Väyläviraston urakoitsijana GRK Rail Oy.
Kaltimon silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Silta sijaitsee Joensuussa Enon kirkonkylässä. Ensimmäinen silta valmistui vuonna 1924. Silta purettiin Pielisjoen valjastamisen yhteydessä, ja nykyinen silta valmistui vuonna 1962. Se on kääntösilta, joka voidaan kääntää sivuun 90 asteen verran. Silta on seututie 514:llä aivan kantatie 73:n (Lieksantie) tuntumassa. Sillan koneistot ovat sähkömekaanisia. Avattavan osan alikulkukorkeus suljettuna on 2,3 metriä. Kiinteän osuuden kohdalla alikulkukorkeus on 3 metriä.
Kaltimon voimalaitoksen silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Silta sijaitsee noin 5 kilometriä Enon kirkonkylästä alajuoksulle päin. Silta ylittää Kaltimon voimalaitoksen ja Kaltimon kanavan. Ensimmäinen Kaltimon kanava rakennettiin vuosina 1876–1879, jolloin rakennettiin kanavan ylittävä kääntösilta Enon kirkonkylän kohdalle. Kun uusi kanava rakennettiin voimalaitostyömaan yhteydessä vuosina 1956–1959, jouduttiin myös sillan paikkaa muuttamaan.[4] Nykyinen silta on kiinteä ja sen alikulkukorkeus on 10,5 metriä.
Mönnin silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mönnin silta on Kontiolahdella, Jakokoskelta Heinävaaraan kulkevalla yhdystiellä 5100 (Mönnintie). Se valmistui vuonna 2006. Se korvasi Mönnin lossin. Silta on 350-metrinen kuusiaukkoinen teräsbetonisilta, jonka vapaa alikulkukorkeus on 12,5 metriä ja liikenneväylän leveys 58 metriä.
Kuurnan voimalaitoksen silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinen silta valmistui Kontiolahden Kuurnaan vuonna 1971. Sillan kohdalla sijaitsevat Kuurnan voimalaitos ja Kuurnan kanava. Sillan ylittää Kuurna-Kulhontie, joka yhdistää kantatie 73:n (Lieksantie) ja kantatie 74:n (Ilomantsintie). Silta on läppäsilta. Sen alikulkukorkeus suljettuna on 1,8 metriä. Sillan koneisto on sähkömekaaninen.
Pekkalan sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pekkalan sillat ovat kolmanneksi uusimmat kanta-Joensuun silloista. Sillat ovat valtatiellä 6 ja valtatiellä 9, ja ne yhdistävät Karsikon ja Mutalan. Rantakylän puoleinen silta valmistui ensimmäisenä 1983, ja sillan laajennus, toinen silta viereen, valmistui 2011. Sillan rakennustöissä heinäkuussa 1982 tapahtui onnettomuus, kun rakenteilla olevan sillan toinen pää sortui työvirheen takia. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.[5] Siltojen pituus on 453 metriä, ja ne ovat osa moottoritietä välillä Ylämylly-Niittylahti. Siihtalan puoleisella sillalla on kolme kaistaa Lappeenrannan ja Sortavalan suuntiin, Rantakylän puoleisella, vanhemmalla sillalla, on Kajaanin, Kuopion ja Varkauden suuntiin kaksi kaistaa sekä kevyenliikenteen väylä.
Joensuun rautatiesilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Joensuun rautatiesilta
Ensimmäinen rautatiesilta valmistui vuonna 1894. Siltaa pitkin kulkevat Pieksämäki–Joensuu- ja Joensuu–Kontiomäki-radat. Silta on nostosilta: osa sillasta nousee ylös hissin tavoin. Sillan alikulkukorkeus suljettuna on 4 metriä. Silta voidaan avata joko 7 metrin tai 12 metrin korkeuteen. Siltaa voi käyttää myös kevyt liikenne. Se yhdistää Siihtalan ja Sirkkalan kaupunginosat. Sillan kunnossapidosta vastaa Väyläviraston urakoitsijana GRK Rail Oy.
Sirkkalan silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sirkkalan silta, joka johtaa Sirkkalasta keskustaan Yläsatamakadun päähän, avattiin 28.11.2014. [6] Pääurakoitsijana oli Kesälahden maansiirto Oy, sillan rakentamiskustannukset olivat noin kolmetoista miljoonaa euroa. Silta on läppäsilta ja sen koneisto on toiminnaltaan sähköhydraulinen. Sillan alikulkukorkeus suljettuna on 3 metriä. Sillan kunnossapidosta vastaa Joensuun kaupungin urakoitsijana Eltel Oy.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan 1864. Joensuun pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Sillat yhdistävät kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan. Kanavasillan kohdalla on Joensuun kanava. Kanavan silta nousee ylös eli se on läppäsilta. Sillan alikulkukorkeus suljettuna on 2,5 metriä ja sen koneisto on toiminnaltaan sähkömekaaninen.
Suvantosilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvantosilta yhdistää Niinivaaran ja Joensuun keskustan Suvantokadun kohdalla. Silta valmistui 1974.[7] Sen pituus on noin 542 metriä, minkä vuoksi se on Suomen yhdeksänneksi pisin silta. Suvantosilta on nostosilta: osa sillan keskiosasta nousee ylös hissin tavoin.[8] Sillan alikulkukorkeus suljettuna on 7 metriä, avattuna alikulkukorkeus taas on 12 metriä. Sillan koneisto on toiminnaltaan sähköhydraulinen. Silta oli suljettuna vuoden 2015 toukokuusta marraskuuhun mittavan peruskorjauksen vuoksi.[9] Sillan kunnossapidosta vastaa Joensuun kaupungin urakoitsijana Eltel Oy.
Ylisoutajan silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevytliikenteen 16.6.2014 avattu silta yhdistää Penttilänrannan ja Joensuun keskustan ruutukaava-alueen. Tyypiltään avattava siltaosuus on kääntösilta. Sen kokonaispituus on 134 metriä ja hyötyleveys on 5 metriä. Vapaa alikulkukorkeus on vähintään 3,9 metriä sillan ollessa kiinni. Sillan kaiteet on tehty puisista, taivutetuista pystysäleistä. Muuna materiaalina on käytetty terästä ja asfalttia. Rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2012. Pääurakoitsijana oli Kesälahden maansiirto Oy, ja sillan hinta oli 6,2 miljoonaa euroa. Sillan koneisto on toiminnaltaan sähköhydraulinen.[10] Sillan kunnossapidosta vastaa Joensuun kaupungin urakoitsijana Eltel Oy.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Väylävirasto | Joensuun kanava
- Pielisjoen kanavien ja avattavien siltojen käyttöohje
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Avattavat sillat. Suurin osa nousee pystyyn. Karjalainen 22.6.2009.
- ↑ Sisävesikanavat - Mismo Oy mismo.fi.
- ↑ Joensuun kanava, Pielisjoen siltojen alikulkukorkeudet (Kanavan tietoja Väyläviraston verkkosivuilla) vayla.fi. Viitattu 13.7.2019.
- ↑ Riitta Kankkunen: Kaltimon kanava kanaler.arnholm.nu. 20.11.2006. Viitattu 12.8.2009.
- ↑ Matti Siippainen: Onnettomuus viivästytti Pekkalan sillan valmistumista. Karjalainen, 18.2.2020, s. A6.
- ↑ Sirkkalan silta avattu liikenteelle 28.11.2014. Joensuun kaupunki. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 28.11.2014.
- ↑ Matti Siippainen: Arkisto avautuu: Silta muutti liikennevirrat. Karjalainen, 15.1.2020, s. A5.
- ↑ Sillat meillä ja muualla oulu.fi. Arkistoitu 16.10.2009.
- ↑ Suvantosilta sulkeutuu kaikelta liikenteeltä yli puoleksi vuodeksi Karjalainen. Arkistoitu 28.4.2015. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Ylisoutajan silta avattiin Joensuussa Kuntatekniikka. 19.6.2014. Viitattu 14.5.2021.