Pielisjoen sillat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vanhin Pielisjoen ylittävä silta on Joensuun rautatiesilta
Uimasalmen maantiesilta
Uimasalmen rautatiesilta
Ilosaarelta rautatieasemalta johtava Itäsilta Joensuussa
Suvantosilta Aittarannasta kuvattuna
Ylisoutajan silta

Pielisjoen yli kulkee kaksitoista siltaa: kymmenen sijaitsee nykyisen Joensuun alueella ja kaksi Kontiolahden alueella. Silloista kaksi ovat rautatiesiltoja, muut ovat muun liikenteen käytössä.

Suurin osa silloista on avattavia: nostosiltoja, kääntösiltoja ja läppäsiltoja. Niitä, samoin kuin kanavia, hoidetaan kauko-ohjauksella Joensuun kanavan kaukokäyttökeskuksesta. [1]

Sillat Pielisjoen yläjuoksulta alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uimasalmen sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uimasalmen sillat sijaitsevat Enon Uimaharjussa. Toinen silta on maantie- ja toinen rautatiesilta. Sillat valmistuivat 1970-luvulla. Ensimmäisenä valmistui rautatiesilta vuonna 1909. Molemmat ovat läppäsiltoja, joissa silta nousee pystyyn vipuvarren tavoin. Sillat ovat sähkömekaanisia. Siltojen alikulkukorkeudet suljettuna ovat 2,0 metriä. Kiinteiden osuuksien kohdalla alikulkukorkeus on 2,5 metriä.[2]

Kaltimon silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silta sijaitsee Enon kirkonkylässä ja on valmistunut vuonna 1924. Se on kääntösilta, jota voidaan pyöräyttää sivuun 90 asteen verran. Silta on seututie 514:llä aivan kantatie 73:n (Lieksantie) tuntumassa. Silta on sähkömekaaninen. Avattavan osan alikulkukorkeus suljettuna on 2,3 metriä. Kiinteän osuuden kohdalla alikulkukorkeus on 3 metriä.

Kaltimon voimalaitoksen silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silta sijaitsee noin 5 kilometriä Enon kirkonkylästä alajuoksulle päin. Silta ylittää Kaltimon voimalaitoksen sekä Kaltimon kanavan. Ensimmäinen Kaltimon kanava rakennettiin vuosina 1876–1879, jolloin rakennettiin kanavan ylittävä kääntösilta. Kun uusi kanava rakennettiin vuosina 1956–59, jouduttiin myös sillan paikkaa muuttamaan.[3] Nykyinen silta on kiinteä ja sen alikulkukorkeus on 10,5 metriä.

Mönnin silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahdella, Jakokoskelta Heinävaaraan kulkevalla yhdystiellä 5100 (Mönnintie) sijaitseva silta. Se valmistui vuonna 2006. Se korvasi Mönnin lossin. Silta on 350 metriä pitkä kuusiaukkoinen teräsbetonisilta, jonka vapaa alikulkukorkeus on 12,5 metriä ja liikenneväylän leveys 58 metriä.

Kuurnan voimalaitoksen silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen silta valmistui Kontiolahden Kuurnaan vuonna 1971. Sillan kohdalla sijaitsevat Kuurnan voimalaitos ja Kuurnan kanava. Sillan ylittää Kuurna-Kulhontie, joka yhdistää kantatie 73:n (Lieksantie) ja kantatie 74:n (Ilomantsintie). Silta on läppäsilta. Sen alikulkukorkeus suljettuna on 1,8 metriä. Silta on sähkömekaaninen.

Pekkalan sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekkalan sillat ovat kolmanneksi uusimmat kanta-Joensuun silloista. Sillat ovat valtatiellä 6 ja valtatiellä 9, ja ne yhdistävät Karsikon ja Mutalan. Rantakylän puoleinen silta valmistui ensimmäisenä 1983, ja sillan laajennus, toinen silta viereen, valmistui 2011. Sillan rakennustöissä 1982 tapahtui onnettomuus, kun rakenteilla olevan sillan toinen pää sortui rakennusvirheen takia. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa. Siltojen pituus on 453 metriä, ja ne ovat osa moottoritietä, välillä Ylämylly-Niittylahti. Siihtalan puoleisella sillalla on kolme kaistaa Lappeenrannan ja Sortavalan suuntiin, Rantakylän puoleisella, vanhemmalla sillalla, on Kajaanin, Kuopion ja Varkauden suuntiin kaksi kaistaa sekä kevyenliikenteen väylä.

Joensuun rautatiesilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Joensuun rautatiesilta

Ensimmäinen rautatiesilta valmistui vuonna 1894. Siltaa pitkin kulkevat Pieksämäki–Joensuu- ja Joensuu–Kontiomäki-radat. Silta on nostosilta: osa sillasta nousee ylös hissin tavoin. Sillan alikulkukorkeus suljettuna on 4 metriä. Silta voidaan avata joko 7 metrin tai 12 metrin korkeuteen. Siltaa voi käyttää myös kevyt liikenne. Se yhdistää Siihtalan ja Sirkkalan kaupunginosat.

Sirkkalan silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirkkalan silta, joka johtaa Sirkkalasta keskustaan Yläsatamakadun päähän, avattiin 28.11.2014. [4] Pääurakoitsijana oli Kesälahden maansiirto Oy, sillan rakentamiskustannukset olivat noin kolmetoista miljoonaa euroa. Silta on läppäsilta ja se on toiminnaltaan sähköhydraulinen. Sillan alikulkukorkeus suljettuna on 3 metriä.

Itäsilta ja Länsisilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Pielisjoen ylittävä silta valmistui Joensuun keskustaan 1864. Joensuun pääkatu Siltakatu on saanut siitä nimensä. Sillat yhdistävät kaupungin itä- ja länsipuolen Joensuun rautatieasemalta Ilosaaren ja Niskasaaren kautta keskustaan. Sillan kohdalla on Joensuun kanava. Kanavan silta nousee ylös eli se on läppäsilta. Sillan alikulkukorkeus suljettuna on 2,5 metriä ja se on toiminnaltaan sähkömekaaninen.

Suvantosilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvantosilta yhdistää Niinivaaran ja Joensuun keskustan Suvantokadun kohdalla. Silta valmistui 1974. Sen pituus on noin 542 metriä, minkä vuoksi se on Suomen yhdeksänneksi pisin silta. Suvantosilta on nostosilta: osa sillan keskiosasta nousee ylös hissin tavoin.[5] Sillan alikulkukorkeus suljettuna on 7 metriä, avattuna alikulkukorkeus taas on 12 metriä. Silta on toiminnaltaan sähköhydraulinen. Silta oli suljettuna vuoden 2015 toukokuusta marraskuuhun mittavan peruskorjauksen vuoksi.[6]

Ylisoutajan silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16.6.2014 avattu kevyenliikenteen silta yhdistää Penttilänrannan ja Joensuun keskustan ruutukaava-alueen. Tyypiltään avattava siltaosuus on kääntösilta. Sen kokonaispituus on 134 metriä ja hyötyleveys on 5 metriä. Vapaa alikulkukorkeus on vähintään 3,9 metriä sillan ollessa kiinni. Sillan kaiteet on tehty puisista, taivutetuista pystysäleistä. Muuna materiaalina on käytetty terästä ja asfalttia. Rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2012. Pääurakoitsijana oli Kesälahden maansiirto Oy, ja sillan hinta oli 6,2 miljoonaa euroa. Silta on toiminnaltaan sähköhydraulinen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Avattavat sillat. Suurin osa nousee pystyyn. Karjalainen 22.6.2009
  2. Joensuun kanava, Pielisjoen siltojen alikulkukorkeudet (Kanavan tietoja Väyläviraston verkkosivuilla) vayla.fi. Viitattu 13.7.2019.
  3. Riitta Kankkunen: Kaltimon kanava kanaler.arnholm.nu. 20.11.2006. Viitattu 12.8.2009.
  4. Sirkkalan silta avattu liikenteelle Joensuun kaupunki. Viitattu 28.11.2014.
  5. Sillat meillä ja muualla[vanhentunut linkki]
  6. Suvantosilta sulkeutuu kaikelta liikenteeltä yli puoleksi vuodeksi Karjalainen. Viitattu 14.5.2015.