Penttilä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Joensuun kaupunginosaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Penttilänrantaa
Penttilä pohjoisesta
Uuden rantaraitin "amfiteatteri" syyskuussa 2008
Aittaranta kesällä 2018

Penttilä on vanha saha-, teollisuus- ja asuinalue Joensuussa Pielisjoen varrella. 2000-luvulla siitä on kehittymässä uusi keskustan läheisyydessä sijaitseva asuin-, työpaikka- ja virkistysalue. Suunnitteilla on 4000 asukkaan kaupunginosa, jonka ydin tulee vuonna 1996 palaneen Penttilän sahan tienoille.

Penttilän alueen muutokset käynnisti raskaan teollisuuden ja muun muassa teurastamojen loppuminen ja tarve ottaa keskustan lähellä sijaitseva alue uuteen käyttöön. Penttilän sahan toiminta loppui 1988. Sahan käytöstä poistunut, mutta suojeltu päärakennus paloi vuonna 1996.

Asuinalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen asuinalueita on Aittaranta, Mäntylä, Penttilä, Penttilänranta ja Vehkalahti.

Aittaranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aittaranta on alue rautatieaseman ja Mäntylän välissä. Uuden Penttilän ensimmäinen maamerkki on Aittarantaan vuonna 2007 valmistunut 14-kerroksinen, 50-metrinen Tähtitorni-niminen tornitalo. Se on Joensuun ja Pohjois-Karjalan korkein asuinrakennus.[1][2]

Aittarannassa Jokikatu 8:ssa sijaitsee nuorten Väen talo, joka syntyi Torikatu 10:n valtauksesta vuonna 2009. Väen taloa ylläpitää ja kehittää Nuori kulma-hanke EU:n Youth in Action -nuorisotoimintaohjelman osana.[3]

Penttilänranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Penttilänrannaksi kutsutaan joenrannan aluetta Mäntylän ja vanhan saha-alueen välillä, ja siihen valmistuu asuinalue jopa 3300 asukkaalle. Asemakaavan ensimmäinen vaihe hyväksyttiin 18.4.2011[4] Alueella on kaksi aukiota: Cederbergin aukio ja Ylisoutajan aukio. Vuonna 2017 avattiin Ruusupuisto, joka on 14 Joensuun Lions-klubin ja Joensuun kaupungin yhteishanke; puistossa kymmeneniä ruusulajikkeita.[5] Rantaan tulee pienvenesatama yli 100 veneelle.[6]

Mäntylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskellä Penttilän aluetta on pieni Mäntylän asuinalue, joka tunnetaan komeista hongistaan ja vuonna 1989 lakkautetusta Mäntylän Baarista.[7] Baarin rakennus purettiin 2015.[8] Alueella on muun muassa Aarnialanpuisto, Joensuun Ellin opiskelijatalot ja ammattioppilaitos.

Uusi Penttilä nousee 17.12.2006

Vehkalahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehkalahti on Penttilän kaupunginosan pienalue Pyhäselän rannalla. Palveluita Vehkalahdella on S-market Vehkalahti, Posti, sekä Pizzeria Elfi. Alueella on myös Penttilän päiväkoti. Vehkalahdelta on myös lyhyt matka Hukanhaudalle sekä Niinivaaralle.

Penttilän vanhoja rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hankkijan konttori- ja varastorakennus, Penttilänkatu 7-9 (Hytönen, 1949). Kaupungin omistukseen 1985.
  • Entinen osuusliike Oma-Avun keskusvarasto, Jokikatu (1928, 1936). Kaupungin omistukseen 1985.
  • Kiinteistö oy Joensuun Aittaranta, Penttilänkatu 1, (Erkki Huttunen, 1936, laajennettu 1950-luvulla). SOK myi rakennuksen rakennustoimisto Puolimatkalle 1987 asuin- ja toimistotaloksi. [9]
  • Penttilän hovi, entinen sahan isännöitsijän talo (1875).
  • Ammattikoulun päärakennus, Peltolankatu 4, alun perin rakennettu puolustusvoimien varastorakennukseksi 1934.
  • Rauma-Repolan entinen konttorirakennus, Penttilänkatu 28. Yksityisomistuksessa. [10]

Lähteenä myös: Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.

Suomen korkein puukerrostalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 Penttilänrantaan valmistuu Suomen korkein puukerrostalo, joka on Joensuun Ellin opiskelijatalo. Betonirakenteisia kerroksia tulee yksi ja puurakenteisia 13. Rakentaminen alkoi vuoden 2018 tammikuussa. Asuntoja valmistuu syksyksi 2019 kaikkiaan 117, joista 26 on kaksioita ja loput yksiöitä.[11]

Penttilän laitoksia ja työpaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantaraitti ja Amfi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Penttilä joen vastarannalta, Hasanniemestä päin kuvattuna kesäkuun iltana 2007.
Uutta Penttilän rantaa Mäntylän kohdalla kevättalvella 2008. Uusien asuintalojen kohdalla sijaitsi ennen Keskon varasto, joka purettiin vuonna 2006.[13]

Suvantosillan paikkeilta Aittarannasta alkaa puolen kilometrin rantaraitti, joka valmistui 2008. Tämä Aittarannanpolku sisältää kolme puistoa: Varvinpuisto, Vallilanpuisto ja leikkipaikka Vallilankadun päässä. Keskellä aluetta on puoliympyrän muotoinen amfiteatteria muistuttava oleilutila, Amfi. Se on tehty luonnonkivestä ja sen yhdeksän istuinporrasriviä laskeutuvat Pielisjokeen. Alue avattiin Joensuu-päivänä 29.11.2008. Väylä jatkuu Penttilän saha-alueen kautta Kuhasaloon.[14]

Ylisoutajan silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2014 avattu kevyenliikenteen silta yhdistää Penttilänrannan ja Joensuun keskustan ruutukaava-alueen. Tyypiltään avattava siltaosuus on kääntösilta. Sen kokonaispituus on 134 metriä. Vapaa alikulkukorkeus on vähintään 3,9 metriä. Sillan kaiteet ovat puisista pystysäleistä. Rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2012. Pääurakoitsijana oli Kesälahden maansiirto Oy, ja sillan hinta oli 6,2 miljoonaa euroa.[15]

Penttilän alueen puhdistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Penttilän vanhaa saha-aluetta ei voitu ottaa asuinkäyttöön ennen kuin se oli puhdistettu. Maaperä saastui muun muassa 1940–1960-luvuilla sahateollisuuden käyttämän kyllästeaineen Ky 5:n takia. Joulukuussa 2006 annettu ympäristölupa määräsi, että maaperä puhdistetaan 29 hehtaarin alueella. Poistettavia massoja oli noin 500 000 kuutiometriä. Puhdistus oli yksi Suomen suurimpia maaperän puhdistuskohteita. Työ alkoi vuonna 2008.[16]

Joensuun kaupunki ja Bonvesta Oy:n (UPM-Kymmene Oyj:n maaomaisuuden hallintayhtiö) sopivat Penttilän saha-alueen kaupasta 10. tammikuuta 2008. Kaupassa siirtyivät koko Penttilän sahan 32,8 ha:n maa-alueet Joensuun kaupungille yhden euron kauppahinnalla. Näin kaupunki osti rakennusmaata seuraavien 20–30 vuoden rakentamista varten. Halpa hinta johtui nimenomaan siitä, että maa-alue on puhdistettava.[17]

Kirjallisuutta Penttilästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaisu Kortelainen: Penttilän sahayhteisö ja työläisyys. Muistitietotutkimus. Väitöskirja Joensuun yliopistossa 2008
  • Hilkka Haaksluoto ym. (toim.): Kylästä kaupunginosiksi - Hukanhauta, Penttilä Utra - historiaa ja nykypäivää. Hukanhaudan asukasyhdistys, 1996, 154 s.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keretin kaivostorni selvästi korkein. Karjalainen, 2.4.2008, s. 5.
  2. www.uusikulma.net
  3. https://yle.fi/uutiset/3-7408138
  4. Penttilänrannan 1. asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen Joensuun kaupunginvaltuuston pöytäkirja. 18.4.2011. Joensuun kaupunki. Viitattu 19.4.2011. tarvitaan parempi lähde
  5. Ruusupuisto kokosi leijonat. Karjalainen, 10.6.2017, s. 35.
  6. Penttilänrannan www-sivut[vanhentunut linkki]
  7. Ulla Nurmilaine: Mäntylän pieni suuri talo, kirjassa Elämää entisajan Joensuussa, s. 149. Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja 6, 1998.
  8. Mäntylä on pala Penttilää. Karjalainen 11.10.2015, s. 7.
  9. Muuttunut kaupunkikuva: Aittaranta. Karjalainen 6.11.2015
  10. Mäntylä on pala Penttilää. Karjalainen 11.10.2015, s. 7.
  11. Penttilässä on nyt maan korkein puukerrostalo. Karjalainen, 20.10.2018.
  12. Karjalainen kesäkuu 2008
  13. Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 18.10.2013. [vanhentunut linkki]
  14. Karjalainen 18.11.2006
  15. Joensuun kaupunki Kevyen liikenteen sillan suunnittelukilpailu[vanhentunut linkki]
  16. Karjalainen 15.12.2006
  17. Joensuun Uutiset 20.2.2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]