Pielisjoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pielisjoki
Pielisjoen linna Joensuun Niskasaaressa
Pielisjoen linna Joensuun Niskasaaressa
Alkulähde Pielinen, Rukavesi
Laskupaikka Pyhäselkä
Maat Suomi (Pohjois-Karjala)
Pituus 67 km
Alkulähteen korkeus 94 m
Virtaama n. 240[1] /s
Vetouistelun SM-kisojen 2007 veneet saapumassa maaliin Pielisjokea pitkin Joensuun matkustajasatamaan.

Pielisjoki on Vuoksen vesistön Pielisen reittiin kuuluva virta ja suurin Saimaaseen virtaava joki. Sen kautta Pohjois-Karjalan suurin järvi Pielinen laskee Pyhäselkään. Pielisjokea on kanavoitu. Joensuu on nimensä mukaisesti Pielisjoen suu.

Pielisjoen katsotaan syntyneen Uimaharjun murtuessa Pielisen vesimassojen painosta jääkauden jälkeen.

Pielisjoki koki suuren muutoksen 70-luvun alussa, jolloin Kuurnan uusi kanava valmistui ja vanhat kanavat Saapaskoskella, Jakokoskella, Haapavirrassa, Paiholassa ja Kuurnassa (vanha kanava) jäivät pois käytöstä. Veden pinta nousi Kuurnan kanavan yläpuolella niin, että kaksi lähintä sulkua Kuurna (vanha) ja Paiholan kanava jäivät kokonaan veden alle.

Sivujoet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukkinippujen hinaajia Kuurnan voimalan ja kanavan yläpuolella 2007
Mönnin silta ja Pielisjoki kevätiltana.

Pielisjoki sai 1870-luvulla 10 sulkukanavaa.

Vanhoja kanavia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytössä olevat kanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaltimon kanava, Eno, (1879, nykyinen kanava 1958). Kaltimon sulku on nousukorkeudeltaan Pielisjoen suurin (9 m) (1879 rakennettu vanha Kaltimon kanava sijaitsee noin 2 km ylävirtaan nykyisestä).
  • Kuurnan kanava, Kontiolahti, (1876, nykyinen kanava 1971), pudotuskorkeus 5,6 metriä, yksi sulku (1876 rakennettu vanha Kuurnan kanava sijaitsee noin 1 km ylävirtaan nykyisestä)
  • Joensuun kanava (ensimmäinen kanava 1877, toinen 1923, nykyinen kanava 1971, pudotuskorkeus 0,3 m[4])

Kaikkien kolmen kanavan sulut ja Pielisjoen avattavat sillat on automatisoitu 2000-luvulla: niissä on itsepalvelu- ja kauko-ohjaus. Niitä ohjataan Joensuun kanavan käyttökeskuksesta.

Voimalaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pielisjoen sillat
Vanhin Pielisjoen ylittävä silta on Joensuun rautatiesilta.
Ilosaarelta rautatieasemalta johtava Itäsilta Joensuussa.
Suvantosilta Aittarannasta kuvattuna.

Pielisjoen ylittävät sillat yläjuoksulta alkaen:

Pielisjoki-näkymä Penttilän suuntaan kesäkuun iltana 2007.

Asutusta joen rannassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielisjoen rannassa ovat muun muassa seuraavat taajamat, kylät ja kaupunginosat:

Karelia-soutu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa järjestettävä retkisoutu Karelia-soutu kulkee alas Pielisjokea Pyhäselälle Joensuuhun ja Liperiin.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesajoki, Heikki ja Pihlatie, Matti: Pielisjoki Elämän virta (A Stream of Life).2011. ISBN 9789529298976. Kustantaja: Luontokuva M. Pihlatie

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.