Joensuun rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joensuu
Kuva asemalta
Perustiedot
Lyhenne  Jns
Rataosa  Kouvola–Joensuu,
Pieksämäki–Joensuu,
Joensuu–Kontiomäki,
Joensuu–Ilomantsi
Sijainti  62°36′00″N, 029°46′35″E
Osoite  Itäranta 12
80100 Joensuu
Kunta  Kontiolahti 1894-1911, Joensuu 1911-
Etäisyydet  Kouvola 328 km
Pieksämäki 182 km
Nurmes 160 km
Ilomantsi 71 km
Avattu  1. marraskuuta 1894
Liikenne
Kaukoliikenne  HelsinkiJoensuu
Taajamajunat  NurmesJoensuu,
PieksämäkiJoensuu
Tavaraliikenne  kappale- ja puutavaraliikennettä
Muut tiedot  junakohtauspaikka,
risteysasema
Asemarakennus
Tyyppi  ns. Oulun radan asema
Suunnittelija  Knut Nylander
Materiaali  puu
Lipunmyynti  ei
Ratapiha
Raiteisto  3 laituriraidetta
tavaraliikenteen ratapiha
Rautatieaseman pihalla sijaitseva museoveturi "Ankka".

Joensuun rautatieasema (lyh. Jns) on Joensuun kaupungissa sijaitseva Suomen rataverkon rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka on risteysasema, jossa risteävät neljään eri ilmansuuntaan johtavat radat.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun rautatieasema rakennettiin aikoinaan Viipurin ja Sortavalan kautta kulkeneen Karjalan radan pääteasemaksi. Sortavala–Joensuu-rata avattiin säännölliselle liikenteelle 1. marraskuuta 1894.[2] Pielisjoen itäpuoleinen osa, jossa asema sijaitsee, kuului vuoteen 1911 asti Kontiolahdelle.[1] Uusrenesanssia edustava päärakennus rakennettiin vuosina 18921894, ja rakennustyössä käytettiin samoja piirrustuksia kuin Oulun rautatieasemaa rakennettaessa. Se on Suomen rautateiden arvokkaimpia historiallisia ja rakennushistoriallisia suojelukohteita, sillä 18. toukokuuta 1894 valmistuneen Joensuu–Värtsilä-radan 18 asemasta se on toinen Suomen rajojen sisällä oleva säilynyt asema.[3] Sitä on laajennettu 1911 eteläpäädyllä ja 1950-luvulla pikatavarasuojalla. [1] Asema on peruskorjattu ainakin vuosina 1987 ja 2009-2010, ja rakennukselle on tehty julkisivuremontti kesällä 2016.[4][5]

Asema-alue on 1800-luvun piirteiden mukainen, asemarakennukset on sijoiteltu raiteiden suuntaisesti ja niiden molemmille puolille. Osa rakennuksista tehtiin päärakennuksen jälkeen, rautatieläisten asuinpaikaksi rakennettu talo valmistui kymmenisen vuotta myöhemmin ja vanha veturitalli valmistui nykyiseen muotoonsa vasta vuonna 1925.

Joensuun ratapihan yli kulki vuosina 1907-1926 betoninen kävelysilta. Se kulki kutakuinkin nykyisen Kontionkadun kohdalta rautatieaseman puolelle ja lyhensi matkaa Niinivaaralta kaupunkiin. Silta purettiin vuonna 1926, koska uudet veturit eivät enää mahtuneet kulkemaan sen alta ja ratapihalle oli rakennettu lisää raiteita.

Vuosina 1910-1911 Karjalan rataa jatkettiin Lieksaan, ja sieltä valmistui 1920-luvulla ratayhteys Kontiomäkeen. Joensuusta tuli risteysasema, kun 1927 avattiin ratayhteys Outokumpuun Outokummun kaivoksen takia. Viinijärveltä rataa jatkettiin Pieksämäelle 1940. Pieksämäen radasta tuli Joensuun merkittävin ratasuunta, kun Karjalan rata katkesi alueluovutusten yhteydessä. Karjalan rata saatiin uudelleen käyttöön vasta vuosina 1967-1968.[1] Joensuun asema oli yksi kahdesta Suomen puolelle jääneistä Karjalan radan asemista.[3]

1960-luvulla avattiin vielä ratayhteys Ilomantsiin. Radan merkitys henkilöliikenteessä jäi kuitenkin vähäiseksi, kun henkilöliikenne loppui jo 1969.[1]

Pielisjoen rannalle SOK:n varastolle vedettiin sotien jälkeen teollisuusraide, joka on purettu 1990-luvulla. Miss Universum Armi Kuusela ja miehensä Gil Hilario saapuivat Äitien Apu ry:n järjestämällä Messujuna-kiertueelle kyseiselle raiteelle 1955 Joensuun-vierailullaan.[6] Penttilän sahalle vienyt raide on johdettu 1990-luvulla Joensuun syväsatamaan, jonne on yhä vilkasta tavaraliikennettä.[1] Pieksämäen radasta erkaantuu useita Joensuun aseman alaisia teollisuusraiteita. Niiden käyttö on hiipunut VR:n liikennöintistrategian muututtua ja osaa ollaan kirjoittamishetkellä purkamassa.

Liikenteen lisäännyttyä asemaa vastapäätä oleva ns. vanha veturitalli kävi pieneksi ja siitä syystä päätettiin rakentaa uusi veturitalli asema-alueen itälaidalle. Sen valmistuttua 1964 paikkoja oli 21, ja vanha veturitalli otettiin tässä yhteydessä muuhun käyttöön laite- ja työtiloiksi.[1] Asema-alueella on myös puinen vaunuhuoltohalli, jonka käyttö on loppunut 1990-luvulla, ja 1980-luvulle rataosaston käytössä ollut puinen varastorakennus. Näiden lisäksi on metallirakenteinen nk. pikahuoltohalli.

Asemarakennuksen vieressä olevassa asemaravintolassa toimi ravintola 1990-luvulle, jonka jälkeen rakennuksessa on toiminut mm. kahviloita ja tanssistudio. Tavaramakasiinissa toimi VR:n käytön jälkeen antiikkiliike kunnes rakennus paloi tuhopoltossa 2012.[7] Antiikkiliike toimii nykyään aseman pihapiirissä olevassa entisessä asemapäällikön asunnossa.[8] Tavaramakasiinin jäljelle jäänyt toimisto-osa vaurioitui pahasti tulipalossa, ja rakennuksen kohtalo on epäselvä.[9]

Joensuun varikon toimintaa supistettiin rajusti 2011 ja osa veturitallin tiloista vuokrattiin muuhun käyttöön.[10][11] Osassa tiloja on toiminut karting-ajoon erikoistunut yritys.[12]

Joensuun rautatieaseman liikenteenohjaus hoidetaan paikallisesti. Asemalla on sekä rele- että kampiasetinlaite. Myös Ilomantsin radan liikenteenohjaus hoidetaan Joensuusta. Joensuun liikennepaikka on jaettu kolmeen osaan: Joensuu Sulkulahti, Joensuu Peltola ja Joensuu asema.

Joensuun aseman lipunmyynti suljettiin tammikuussa 2016, ja ratapihahenkilöstön toimipiste päätettiin samana vuonna lakkauttaa.[13][14] Lipunmyynnin aukioloaikoja oli supistettu jo aiemmin.[15]

Henkilöjunayhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raiteelta 1 liikennöidään Pieksämäelle, raiteelta 2 Nurmekseen ja raiteelta 3 Helsinkiin.[16]

Yöjunayhteydet Helsingistä Joensuun kautta Ouluun lakkautettiin syksyllä 1993. Samoin kävi Joensuu-Turku yöjunayhteyksille syksyllä 2006. Paikallisjunayhteys Niiralaan lopetettiin 1987. Joensuu-Pieksämäki yhteyksiä vähennettiin 2016 neljästä vuorosta yhteen. Karjalan radan pikajunat vaihtuivat InterCity-juniin 2005.

Matkustajapalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemalla on odotustila, kaksi lippuautomaattia sekä WC-tilat. Junamatkustajille on suuri vartioimaton pysäköintialue. Lisäksi asemalta on saatavissa avustuspalveluita. Pysäköinti on maksullinen, ja toimii kolikoilla tai mobiilimaksamisella. Hinta on yhden euron tunnilta ja neljä euroa vuorokaudelta. Lisävuorokausi maksaa kaksi euroa. [17]

Matkustajien vastaanottajille ja saattajille on aseman edustalla muutamia lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja. Polkupyörätelineet ovat aseman edustalla.

Rautatieaseman tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknisesti Joensuun ratapiha on vanhentunut, ja Joensuuhun on suunnitteilla muiden kaupunkien tapaan Matkakeskus, joka yhdistäisi rautatieaseman ja viereisen linja-autoaseman palvelut. Suunnitelman mukaan nykyisestä linja-autoasemasta saneerataan yhteinen matkakeskus.[18] Rautatieasemarakennus säilyy, mutta muiden rakennusten, muun muassa entisen asemaravintolan kohtalo on epäselvä. Rakennuksia aiotaan purkaa muun muassa liikennejärjestelyjen ja pysäköintitilojen takia. Aseman lisäksi vanha veturitalli ja ratapihan itäpuoliset rakennukset suojellaan.[19]

Ratapihalle on suunniteltu tunnelia, jonka kautta matkustajat pääsevät laitureille.[20]

Siihtalan ja Käpykankaan seisakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siihtalaan, noin kilometrin päähän Joensuun asemasta, avattiin henkilöliikenteen seisake joulukuussa 1965. Seisake sijaitsi lähellä nykyistä rautatiesiltaa Siihtalan puolella. Käpykankaan seisake taas sijaitsi lähellä Pieksämäen ja Nurmeksen ratojen erkanemiskohtaa. Käpykankaan seisake (vuoteen 1965 asti nimellä Kurapuro) avattiin liikenteelle Siihtalaa aikaisemmin, 1930-luvun alussa. Ainakin Siihtalan seisakkeella oli puinen matkustajalaituri sekä nimikyltti, jotka on sittemmin purettu. Käpykankaalla oli ainakin nimikyltti. Seisakkeilla pysähtyi sekä Nurmeksen suuntaan että Pieksämäelle menneitä junia 26.5.1974 asti.[21][22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Iltanen, Jussi: Radan varrella- Suomen rautatieliikennepaikat ,s.333-334. Karttakeskus, 2009.
  2. Heikki Tarma: Junan tuloa Joensuuhun juhlittiin rauhallisesti. Karjalainen 15.1.2007
  3. a b RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 13.9.2016.
  4. Rautatieaseman julkisivua remontoidaan Joensuussa - kuva Viitattu 12.8.2016.
  5. Joensuun rautatieaseman remontti loppusuoralla Viitattu 13.9.2016.
  6. Heikki Tarma: Kun Armi Kuusela Gilinsä kanssa Joensuussa kävi, Karjalainen 14.5.2007
  7. VR:n makasiini tuhoutui lähes täysin Joensuun keskustassa - video Viitattu 10.8.2016.
  8. Etusivu www.jukanantiikki.fi. Viitattu 10.8.2016.
  9. http://www.joensuu.fi/documents/11127/4831302/1675_Joensuun+tavara-aseman+kuntoarvio/7c728f7c-7053-4d7e-8a66-e60d2570000e
  10. http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2011-05-11/VR-siirt%C3%A4%C3%A4-junakaluston-kunnossapitoa-Joensuusta-Pieks%C3%A4m%C3%A4elle-3302029.html
  11. VR:n Joensuun varikolle jää vain pikahuolto Viitattu 10.8.2016.
  12. Joensuun Karting Centern: Karting Center – Joensuu www.kartingcenter.fi. Viitattu 13.9.2016.
  13. VR antaa potkut 18 työntekijälle Joensuussa – ratapihahenkilöstön työpiste lakkautetaan Viitattu 10.8.2016.
  14. VR lakkauttaa lipunmyyntipisteet 13 asemalta - Pasila, Joensuu, Rovaniemi... Viitattu 10.8.2016.
  15. VR supistaa asemien lipunmyynnin aukioloaikoja Viitattu 10.8.2016.
  16. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Joensuu.pdf
  17. VR: - VR www.vr.fi. Viitattu 10.8.2016.
  18. www.matkakeskus.fi
  19. Joensuun ratapiha - Liikennevirasto www.liikennevirasto.fi. Viitattu 10.8.2016.
  20. Joensuun kaupunginhallituksen pöytäkirja 8.8.2005[vanhentunut linkki]
  21. Iltanen, Jussi: Radan varrella- Suomen rautatieliikennepaikat ,s.356. Karttakeskus, 2009.
  22. Resiina: Vaunut.org - Kuva vaunut.org. Viitattu 16.9.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]