Kontiolahti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kontiolahti
Kontiolahti.vaakuna.svg Kontiolahti.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.kontiolahti.fi
Sijainti 62°46′N, 029°51′E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Perustettu 1873
Kokonaispinta-ala 1 029,82 km²
111:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 799,18 km²
– sisävesi 230,64 km²
Väkiluku 14 836
78:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 18,56 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 22,3 %
– 15–64-v. 62,7 %
– yli 64-v. 15,0 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Jere Penttilä
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • Vihr.

12
12
6
3
2

Kontiolahti (epäv. ruots. Kontiolax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 14 836 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 029,82 km², josta 230,64 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 18,6 asukasta/km². Valtatie 6 kulkee Kontiolahden kuntakeskuksen kautta, josta on sitä pitkin naapurikaupunki Joensuuhun matkaa noin 20 kilometriä. Kontiolahti on jo usean vuoden ajan ollut asukaslukuunsa nähden väestöltään yksi Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen nopeimmin kasvavia kuntia. Kasvua selittää pitkälti Joensuun kaupungin läheisyys ja sijainti päätien varrella.

Kontiolahden naapurikunnat ovat Joensuu, Juuka, Lieksa, Liperi ja Polvijärvi.

Kontiolahdella oli Kontiorannan varuskunta 31.12.2013 asti sekä Pohjois-Karjalan rajavartiosto Onttolassa.

Kontiolahteen sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen Ruskealan siirtoväkeä.

Kontiolahti valittiin vuonna 2003 Suomen luovimmaksi kunnaksi.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kontiolahden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 351
1985
  
9 213
1990
  
10 450
1995
  
10 831
2000
  
11 517
2005
  
12 768
2010
  
13 722
2015
  
14 681
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harivaara, Herajärvi, Iiksi, Jakokoski, Kontiolahti, Kontioniemi, Kulho, Kunnasniemi, Kupluskylä, Kylmäoja, Lehmo, Mönni, Onttola, Paihola, Puntarikoski, Puso, Pyytivaara, Rantakylä, Romppala, Selkie, Varparanta ja Venejoki

Paiholan kylässä on Pohjois-Karjalan alueen psykiatrinen sairaala ja pakolaisten vastaanottokeskus.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahdella on 183 järveä, ja vesistöjä on kunnan pinta-alasta on 22,3 prosenttia (230 km²). Suurimpia niistä ovat Höytiäinen, Kangasvesi ja Herajärvi.[11]

Uraanivaltaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppa- ja teollisuusministeriö KTM teki päätöksen uraanivaltauksesta Enon ja Kontiolahden rajalle 10. lokakuuta 2006. Päätös antaa ranskalaiselle Cogemna-yhtiölle (Compagnic Générale des Matières Nucléaires, nykyisin Areva) oikeuden uraanin ja muiden malmien etsintään. Päätös ei oikeuta koelouhintaan tai koerikastukseen. Valtaus on voimassa 5 vuotta. Yhtiö sai Enossa ja Kontiolahdella valtausoikeudet 18 alueeseen. Niiden kokonaispinta-ala on noin 1 500 hehtaaria. Valtausalueilta etsitään uraania ja toriumia.

Lisätietoa: Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta

Kunnallispolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanvaltuusto päätti 10.9.2007 äänin 21–14, että kunta ei osallistu kuntaliitosselvitykseen Joensuun seudun kuntien kanssa.[12] Tammikuussa 2013 Kontiolahti nousi otsikoihin kunnanvaltuuston jäsenen rasististen kirjoitusten vuoksi [13].

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja kontiolahtelaisia kulttuurihenkilöitä ennen ja nyt:

Urheiluseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budoseura Tokumakai, Höytiäisen Pursiseura, Kontiolahden Kajastus, Kontiolahden Urheilijat, Kontiolahden Isku, Kontio-Veljet, Kulhon Kunto, Lehmon Pallo -77, Lehmo Balls-96, Kontiolahden Avantouimarit, Mönnin Veto.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]