Kontiolahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kontiolahti
Kontiolax
Kontiolahti.vaakuna.svg Kontiolahti sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°46′N, 29°51′E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 276
Hallinnollinen keskus Kontiolahden kirkonkylä
Perustettu 1873
Kokonaispinta-ala 1 029,83 km²
112:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 799,20 km²
– sisävesi 230,63 km²
Väkiluku 14 946
77:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
väestötiheys 18,70 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 21,1 %
– 15–64-v. 61,0 %
– yli 64-v. 17,9 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 97,7 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 20,50 %
221:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Jari Tuononen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • Vihr.

14
10
5
4
2
www.kontiolahti.fi

Kontiolahti (ruots. Kontiolax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 14 946 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 029,83 km², josta 230,63 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 18,7 asukasta/km². Valtatie 6 kulkee Kontiolahden kuntakeskuksen kautta, josta on sitä pitkin naapurikaupunki Joensuuhun matkaa noin 20 kilometriä. Kontiolahti oli pitkään kasvava kunta. Sitä selitti pitkälti Joensuun kaupungin läheisyys ja sijainti päätien varrella.

Kontiolahden Onttolassa toimii Pohjois-Karjalan rajavartiosto. Lisäksi Kontiorannassa toimi 31.12.2013 asti Pohjois-Karjalan Prikaati.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahden naapurikunnat ovat Joensuu, Juuka, Lieksa, Liperi ja Polvijärvi.

Kontiolahdella on 183 järveä, ja vesistöjä on kunnan pinta-alasta on 22,3 prosenttia (230 km²). Suurimpia niistä ovat Höytiäinen, Kangasvesi ja Herajärvi.[7]

Kontiolahdella sijaitsee kokonaan tai osittain 11 Natura-kohdetta: Teerisaari-Sisuslahti, Soikkelin metsä, Pöllönvaara-Kruununkangas, Paiholan metsä, Kolvananuuro ja lähialueet, Kolin kansallispuisto, Jouhteninen, Huurunlampi-Sammakkolampi-Huurunrinne, Huuhkajanvaara ja Heinävaaran-Kyykänlammet.[8]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harivaara, Herajärvi, Iiksenniitty, Jakokoski, Kontiolahti, Kontioniemi, Kulho, Kunnasniemi, Kupluskylä, Kylmäoja, Lehmo, Mönni, Onttola, Paihola, Puntarikoski, Puso, Pyytivaara, Rantakylä, Romppala, Selkie, Varparanta ja Venejoki

Paiholan kylässä on Pohjois-Karjalan alueen psykiatrinen sairaala ja pakolaisten vastaanottokeskus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahti kuului aluksi Liperin kirkkopitäjään. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1873. Höytiäisen järven tulvahaitat ja toive vesijättömaasta innostivat asukkaat yrittämään kanavan rakentamista vedenpinnan laskua varten. Pato murtui halitsemattomasti vuonna 1859, ja maisema muuttui dramaattisesti.[12]

Kontiolahteen sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen Ruskealan siirtoväkeä.

Kunnanvaltuusto päätti 10.9.2007 äänin 21–14, että kunta ei osallistu kuntaliitosselvitykseen Joensuun seudun kuntien kanssa.[13]

Hallinto ja kunnallispolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahden kunnanjohtaja on Jari Tuononen.[14] Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista kaudella 2021–2025 keskustalla on 14 ja SDP:llä 10 paikkaa.[6]

Tammikuussa 2013 Kontiolahti nousi otsikoihin kunnanvaltuuston jäsenen rasististen kirjoitusten vuoksi[15].

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 3 417 työpaikkaa. Niistä 4,4 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 28 % jalostuksessa.[16]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Rakentaja M. Laukkanen, rakennusalalla toimiva Master yhtiöt, Paiholan yhteismetsä ja alumiinin ja sinkin painevaluun erikoistunut Alsiva Oy.[17]

Kauppa- ja teollisuusministeriö teki päätöksen uraanivaltauksesta Enon ja Kontiolahden rajalle 10. lokakuuta 2006. Päätös antaa ranskalaiselle Cogemna-yhtiölle (Compagnic Générale des Matières Nucléaires, nykyisin Areva) oikeuden uraanin ja muiden malmien etsintään.[18] Vuonna 2015 Skandinavian Uranium sai jatkoluvan. Uraanikaivoksia vastustaa alueella kansanliike.[19]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kontiolahden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 351
1985
  
9 213
1990
  
10 450
1995
  
10 831
2000
  
11 517
2005
  
12 768
2010
  
13 722
2015
  
14 827
2020
  
14 819
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kontiolahdella oli 14 830 asukasta, joista 10 496 asui taajamissa, 4 234 haja-asutusalueilla ja 100:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kontiolahden taajama-aste on 71,3 %.[21] Kontiolahden taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[22]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Joensuun keskustaajama* 6 188
2 Kontiolahden kirkonkylä 3 442
3 Kulho* 633
4 Paihola 233

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lehmo ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Joensuun keskustaajamaa, joka sijaitsee pääosin Joensuun kaupungin ja osittain myös Liperin kunnan alueella. Kulhon taajama sijaitsee pääosin Kontiolahdella, mutta pieneltä osin myös Joensuussa.[22]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahden alueen paikallisliikenteestä ja koululaisliikenteestä vastaa Joensuun seudun joukkoliikenne. Kontiolahdella on myös rautatieasema, jolla ei kuitenkaan ole enää henkilöliikennettä. Kunnan läpi kulkee Valtatie 6.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisia kirjastopalveluja tarjoavat Kontiolahden kirjasto, Lehmon kirjasto sekä Kontiolahden ja Enon yhteinen kirjastoauto Runo-Antti.[23][24][25][26]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinpaisti eli muikkutirri ja kapakalakeitto.[27]

Kulttuurihenkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja kontiolahtelaisia kulttuurihenkilöitä ennen ja nyt:lähde?

Urheiluseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budoseura Tokumakai, Höytiäisen Pursiseura, Kontiolahden Kajastus, Kontiolahden Urheilijat, Kontiolahden Isku, Kontio-Veljet, Kulhon Kunto, Lehmon Pallo -77, Lehmo Balls-96, Kontiolahden Avantouimarit, Mönnin Veto ja FB Factor.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahdella on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kontiolahden seurakunta.[28] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kontiolahden alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.[29]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. a b Kuntavaalit 2021, Kontiolahti Oikeusministeriö. Viitattu 29.8.2021.
  7. Kontiolahden järvet. Järviwiki. Viitattu 3.9.2015.
  8. Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Ympäristö.fi. Viitattu 20.5.2018.
  9. http://www.kontiolahti.fi/documents/1992585/2294771/Kontiolahden+satama/8717c8e4-c48a-43b2-acd3-23351a31a14b
  10. http://www.pohjoiskarjala.com/kunnat/kontiolahti/matkailu/satama
  11. http://www.höytiäisentupa.com/
  12. Historian Havinaa Kontiolahti. Viitattu 13.1.2018.
  13. Kontiolahden kunnanvaltuuston pöytäkirja 10.9.2007
  14. Vilpponen, Susanna: Jari Tuononen on Kontiolahden uusi kunnanjohtaja Yle Uutiset. 22.3.2021. Viitattu 29.8.2021.
  15. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194788580336/artikkeli/kontiolahtelaisvaltuutetun+kirjoittelut+poliisin+syyniin.html
  16. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2018.
  17. Alueen Kontiolahti yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  18. Kontiolahti pohjoiskarjala. Viitattu 19.5.2018.
  19. Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia Yle. 2015. Viitattu 19.5.2018.
  20. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  21. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  22. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  23. Kontiolahden kirjasto - Ota yhteyttä (Kirjastohakemisto) kirjastot.fi. Viitattu 24.2.2021.
  24. Kontiolahden kirjasto Vaara-kirjastot, vaara.finna.fi. Viitattu 24.2.2021.
  25. Lehmon kirjasto Vaara-kirjastot, vaara.finna.fi. Viitattu 24.2.2021.
  26. Kontiolahden ja Enon kirjastoauto (Kirjastohakemisto) kirjastot.fi. Viitattu 24.2.2021.
  27. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  28. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  29. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/joensuun-ortodoksinen-seurakunta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]