Vastaanottokeskus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heikinharjun vastaanottokeskus Oulussa.

Vastaanottokeskuksella (lyhenne VOK) tarkoitetaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskusta. Maahantulijat asuvat siellä sen ajan, jonka heidän turvapaikka- ja vastaavan asiansa käsittely kestää. Keskus huolehtii turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, majoituksesta, palveluista ja odotusaikaa tukevista toiminnoista.

Turvapaikanhakija päätyy vastaanottokeskukseen sen jälkeen, kun hän on tehnyt turvapaikkahakemuksen poliisilaitoksella. Poliisi ilmoittaa uudesta turvapaikanhakijasta vastaanottokeskukseen, joka huolehtii uuden hakijan vastaanotosta ja majoituksesta. Hakija saa keskuksessa ohjaajien järjestämänä tulkin välityksellä tietoa muun muassa vastaanottokeskuksessa asumisesta, toimeentulotukiasioista ja turvapaikkaprosessista. Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijoille järjestetään työ- ja opintotoimintaa sekä lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin. Turvapaikanhakijoilla on ulkomaalaislain mukaan oikeus tehdä ansiotyötä oleskeltuaan maassa kolme kuukautta.[1] Vastaanottokeskuksen palvelut päättyvät turvapaikkahakemuksen käsittelyn jälkeen. Kielteisissä tapauksissa turvapaikkaa hakeneen henkilön tulee poistua vastaanottokeskuksesta viimeistään 30 päivän kuluessa. [2]

Suomen vastaanottokeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäiset vastaanottokeskukset perustettiin 1990-luvun alussa, jolloin ne olivat Suomen Punaisen Ristin ylläpitämiä keskuksia.[3] Vuonna 2015 SPR ylläpiti seitsemää toimipistettä.[4] Viimeisimmät SPR:n ylläpitämät vastaanottokeskukset avattiin vuonna 2009 Paimioon,[5] Kontiolahdelle Kontioniemen sairaalaan ja Siikajoelle Ruukkiin. Kontiolahdella oli ennestään Paiholan vastaanottokeskus ja Ruukissa oli toiminut jo aiemmin vastaanottokeskus.[6] Paimion vastaanottokeskus lopetti toimintansa vuoden 2011 lopussa.[7] Kontiolahden ja Kontioniemen vastaanottokeskukset suljettiin kesäkuun lopussa vuonna 2012.[8] Punkalaitumen vastaanottokeskuksen toiminta loppui 1. syyskuuta 2014 ja Ruukin 1. marraskuuta 2014[9]. mutta ne avattiin uudelleen syksyllä 2015.[10]

Keskusten määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusten lukumäärä riippuu turvapaikanhakijoiden määrästä.[11] Vastaanottokeskusten toimintaa ohjaa Suomessa sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto.[12] Heinäkuussa 2015 Suomessa oli 18 vastaanottokeskusta ja 18 toimipistettä.[4] Marraskuussa keskuksia oli 72, toimipisteitä noin sata.[13] Vuoden 2016 helmikuussa Suomessa oli 146 vastaanottokeskusta. Lisäksi alaikäisille tarkoitettuja yksiköitä on 76.[14]

Merkittäviä toimijoita vastaanottokeskustoiminnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPR:llä on useita vastaanottokeskuksia ja Pihlajalinna Oy:llä on viisi vastaanottokeskusta.

Eräitä vastaanottokeskuksia marraskuussa 2015[4][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyshäiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen poliisi ja sisäministeri järjestivät marraskuussa 2015 tiedotustilaisuuden, jossa annettiin tilannekatsaus lisääntyneistä järjestyshäiriöistä keskusten ympäristössä. Häiriöihin, väkivallantekoihin ja näpistyksiin ovat syyllistyneet yhtä lailla turvapaikanhakijat kuin kantaväestöön kuuluvat.[26][27] Tammikuussa 2016 poliisi ilmoitti, että vuonna 2015 turvapaikanhakijoita oli epäiltyinä yhteensä parissakymmenessä raiskaustapauksessa.[28][29][30] Siilinjärven Tarinan vastaanottokeskuksessa riideltiin pyykkivuoroista 25.3.2016 ja poliisin putkaan joutui yksi ulkomaalainen mies.[31] Seuraavana päivänä raskaana oleva nainen joutui pahoinpitelyn uhriksi tappelussa. Poliisi otti kiinni kolme 1980-luvulla syntynyttä afgaanimiestä, joita epäillään pahoinpitelystä.[32]

Iskut vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2015 kymmenessä vastaanottokeskuksessa uutisoitiin tulipalo tai läheltä piti -tilanne.[33] Toiminta ei ole poliisin mukaan järjestelmällistä, vaikka iskut muistuttavatkin toisiaan ja ovat tapahtuneet lyhyellä aikavälillä. Iskujen tekijöiden ei tiedetä olleen yhteydessä toisiinsa, eikä heillä ole ilmennyt yhteyksiä rasistisiin ääriliikkeisiin, kuten kansallissosialistiseen Suomen Vastarintaliikkeeseen. Tekijöitä yhdistää rasistinen maailmankatsomus, ja vastaanottokeskukseen tehtyjä iskuja on käsitelty viharikoksina. Teon rasistinen motiivi on koventanut tuomioita, esimerkiksi Kouvolan iskun tekijä tuomittiin vuoden ehdottomaan vankeuteen.[34]

Presidentti Sauli Niinistö puhui uudenvuoden 2016 puheessaan vastaanottokeskuksia vastaan tehtyjen polttopulloiskujen vakavuudesta. Hän sanoi olevansa vanhan opin juristi, ja silloisen lain mukaan polttopullo rakennukseen, jossa saattoi olla ihmisiä oli nimikkeeltään murhapoltto ja sen olevan sitä hänelle vieläkin, eli raskas rikos.[35]

Tuntematon henkilö heitti polttopulloja Petäjäveden vastaanottokeskukseen helmikuun 2. ja 3. päivän välisenä yönä 2016. Vastaanottokeskuksen ulko-oven ikkunan läpi lensi kolme polttopulloa. Tekoaikana puolet vastaanottokeskuksen 80 asukkaasta oli lapsia.[36]

Forssan vastaanottokeskuksessa oli joukkotappelu 23.8.2016, jolloin useita kymmeniä kantaväestöön kuulunutta iski kättäpidemmillä välineillä maahanmuuttajia vastaan.[37]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ulkomaalaislaki Finlex. Viitattu 22.7.2015.
  2. Palveluiden päättyminen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 28.2.2017.
  3. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotto Suomen Punainen Risti. Viitattu 22.7.2015.
  4. a b c Vastaanottokeskusten yhteystiedot Maahanmuuttovirasto. Viitattu 22.7.2015.
  5. Paimion vastaanottokeskuksessa ensimmäinen turvapaikanhakija Yle Uutiset. 16.11.2009. Viitattu 13.11.2013.
  6. Markku Seppälä: Ruukin vastaanottokeskus toimii taas Yle Uutiset. 4.11.2009. Viitattu 13.11.2013.
  7. Neljä vastaanottokeskusta lakkautetaan, tilalle vuokra-asumista MTV.fi. 23.11.2011. Viitattu 13.11.2013.
  8. Neljä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta lakkautetaan 23.11.2011. Sisäasiainministeriö. Viitattu 13.11.2013.
  9. Vastaanottokeskusten määrää ja majoituspaikkoja karsitaan 7.5.2014. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 4.7.2014.
  10. Maahanmuuttovirasto suunnittelee uusien vastaanottokeskusten avaamista 22.7.2015. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 22.7.2015.
  11. Vastaanottokeskuksia on eri puolella Suomea Maahanmuuttovirasto. Viitattu 13.11.2013.
  12. Maahanmuuttohallinto Sisäasianministeriö. Viitattu 13.11.2013.
  13. Vastaanottokeskusten yhteystiedot 11.11.2015. Maahamnuuttovirasto. Viitattu 26.11.2015.
  14. Hevonoja, Jaana: Vastaanottokeskuksiin ehdotetaan järjestyksenvalvojia Yle Uutiset, Politiikka. 5.2.2016. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 6.2.2016.
  15. http://www.espoo.fi/fi-FI/Nihtisiltaan_vastaanottokeskus_aikuisill%2877457%29
  16. http://www.espoo.fi/fi-FI/Otaniemeen_avataan_vastaanottokeskus_aik%2876296%29
  17. Mikko Juuti: Turvapaikanhakijat nahistelivat Forssassa - poliisi rauhoitti tilanteen Ilta-Sanomat. 11.10.2015. Sanoma: Sanoma. Viitattu 12.12.2015.
  18. Marja Hyttinen: Kangasvuoren turvapaikanhakijat auttelevat vapaaehtoisia ja odottavat Yle Uutiset, Keski-Suomi. 20.10.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 26.11.2015.
  19. Aino Elomäki: Jyväskylään tulee uusi vastaanottokeskus varakkaan asuinalueen viereen Keskisuomalainen. 19.11.2015. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 26.11.2015.
  20. Pohjalainen.fi − Kivitippu nimitti lisää henkilökuntaa vastaanottokeskukseen (3.11.2015)
  21. Eurajoen vastaanottokeskus sulkee ovensa – kontit pysyvät majoituskäytössä MTV Uutiset. 20.11.2015. MTV Internet. Viitattu 26.11.2015.
  22. Kari Manninen: Suonenjoelle tulee vastaanottokeskus - lisää turvapaikanhakijoita Savon Sanomat. 20.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
  23. Toijalan vastaanottokeksus kiinnitttä erityishuomiota turvallisuuteen Akaan Seutu. 25.8.2016. Toijala. Viitattu 25.8.2016.
  24. Matti Vikman: Turvapaikanhakijoiden määrä kasvussa - juuri suljettu vastaanottokeskus avataan uudelleen 25.6.2015. Yle. Viitattu 24.8.2015.
  25. Mari Waali: Viitasaaren vastaanottokeskus täyttyi lapsiperheistä KSML.fi - Keskisuomalainen. 25.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
  26. Poliisi ja sisäministeri: Väkivalta lisääntynyt vastaanottokeskuksissa Maaseudun Tulevaisuus, STT. 24.11.2015. Viestilehdet. Viitattu 6.12.2015.
  27. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/10/21/turvapaikanhakijat-mukana-useissa-poliisin-rikostutkinnoissa
  28. Schönberg, Kalle: Turvapaikanhakija raiskasi toisen turvapaikanhakijan vastaanottokeskuksessa YLE Uutiset. 20.1.2016. Yleisradio. Viitattu 6.2.2016.
  29. Poliisihallitus: Noin 10 turvapaikanhakijaa epäiltynä raiskauksesta tänä vuonna STT. 27.11.2015. Sanoma Media. Viitattu 6.2.2016.
  30. Koivuranta, Esa: Runsasta pariakymmentä turvapaikanhakijaa epäillään raiskauksesta YLE Uutiset. 29.1.2016. Yleisradio. Viitattu 6.2.2016.
  31. Koskinen, Jerri: Vastaanottokeskuksessa riideltiin pyykkivuoroista - poliisi paikalle kolmella autolla Savon Sanomat. 25.3.2016. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 25.3.2016.
  32. Koskinen, Jerri: Siilinjärven vastaanottokeskuksessa oli tappelu, osallisena raskaana oleva nainen, paikalla viisi poliisipartiota Savon Sanomat. 27.3.2016. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 27.3.2016.
  33. Saija Nironen: Tuli on roihunnut useissa vastaanottokeskuksissa – Yle koosti syksyn tapaukset yhteen Yle Uutiset Kotimaa. 10.12.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 28.12.2015.
  34. Eero Mäntymaa: Polttopulloja ja katon poraamista – Poliisi: Vastaanottokeskuksiin iskevät Suomessa humalaiset rasistit Yle Uutiset Kotimaa. 28.12.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 28.12.2015.
  35. Tulikukka de Fresnes: Presidentti Niinistö suorin sanoin uudenvuodenpuheessaan: Maassa maan tavalla, polttopulloiskut ovat murhapolttoja Yle Uutiset. 1.1.2016. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 3.1.2016.
  36. Päiväläinen, Pinja: Petäjäveden vastaanottokeskuksessa polttopulloisku – asukkaista puolet lapsia Keskisuomalainen. 4.2.2016. Keski-Suomen Media Oy. Viitattu 6.2.2016.
  37. Poliisi: Vastaanottokeskuksen läheisyydessä joukkotappelu Forssassa MTV. 23.8.2016. Viitattu 25.8.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]