Vastaanottokeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Flag of Finland.svg
 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Täsmennys: Artikkeli keskittyy nimenomaan Suomen vastaanottokeskuksiin.
Heikinharjun vastaanottokeskus Oulussa.

Vastaanottokeskuksella (lyh. VOK) on turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskus. Maahantulijat asuvat siellä ajan, jonka heidän turvapaikka- ja vastaavan asiansa käsittely kestää. Keskus huolehtii turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, majoituksesta, palveluista ja odotusaikaa tukevista toiminnoista.

Turvapaikanhakija päätyy vastaanottokeskukseen sen jälkeen, kun hän on tehnyt turvapaikkahakemuksen poliisilaitoksella. Poliisi ilmoittaa uudesta turvapaikanhakijasta vastaanottokeskukseen, joka huolehtii uuden hakijan vastaanotosta ja majoituksesta. Hakija saa keskuksessa ohjaajien järjestämänä tulkin välityksellä tietoa muun muassa vastaanottokeskuksessa asumisesta, toimeentulotukiasioista ja turvapaikkaprosessista. Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijoille järjestetään työ- ja opintotoimintaa sekä lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin. Turvapaikanhakijoilla on ulkomaalaislain mukaan oikeus tehdä ansiotyötä oleskeltuaan maassa kolme kuukautta.[1] Vastaanottokeskuksen palvelut päättyvät turvapaikkahakemuksen käsittelyn jälkeen. Kielteisissä tapauksissa turvapaikkaa hakeneen henkilön tulee poistua vastaanottokeskuksesta viimeistään 30 päivän kuluessa. [2]

Suomen vastaanottokeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestelmällinen vastaanottotoiminta on melko nuorta. Suomen ensimmäiset varsinaiset vastaanottokeskukset perusti turvapaikanhakijoille Suomen Punainen Risti 1990-luvulla.[3] SPR:n ylläpitämät vastaanottokeskukset avattiin vuonna 2009 Paimioon[4], Kontiolahdelle Kontioniemen sairaalaan ja Siikajoelle Ruukkiin. Kontiolahdella oli ennestään Paiholan vastaanottokeskus ja Ruukissa oli toiminut jo aiemmin vastaanottokeskus.[5] Paimion vastaanottokeskus lopetti toimintansa vuoden 2011 lopussa.[6] Kontiolahden ja Kontioniemen vastaanottokeskukset suljettiin kesäkuun lopussa vuonna 2012.[7] Punkalaitumen vastaanottokeskuksen toiminta loppui 1. syyskuuta 2014 ja Ruukin 1. marraskuuta 2014[8]. mutta ne avattiin uudelleen syksyllä 2015.[9] Vuonna 2015 Suomen Punainen Risti ylläpiti seitsemää toimipistettä.[10]

Keskusten määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusten lukumäärä riippuu turvapaikanhakijoiden määrästä.[11] Vastaanottokeskusten toimintaa ohjaa Suomessa sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto.[12] Heinäkuussa 2015 Suomessa oli 18 vastaanottokeskusta ja 18 toimipistettä.[10] Marraskuussa keskuksia oli 72, toimipisteitä noin sata.[13] Vuoden 2016 helmikuussa Suomessa oli 146 vastaanottokeskusta. Lisäksi alaikäisille tarkoitettuja yksiköitä on 76.[14]

Merkittäviä toimijoita vastaanottokeskustoiminnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPR:llä on useita vastaanottokeskuksia ja Pihlajalinna Oy:llä on viisi vastaanottokeskusta.

Eräitä vastaanottokeskuksia marraskuussa 2015[10][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestyshäiriöt vastaanottokeskuksissa ja niihin liittyvä rikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen poliisi ja sisäministeri järjestivät marraskuussa 2015 tiedotustilaisuuden, jossa annettiin tilannekatsaus lisääntyneistä järjestyshäiriöistä vastaanottokeskuksissa ja niiden lähellä. Sen mukaan häiriöihin, väkivallantekoihin ja näpistyksiin olivat syyllistyneet sekä turvapaikanhakijat että kantaväestöön kuuluvat.[26][27] Tammikuussa 2016 poliisi ilmoitti, että vuonna 2015 turvapaikanhakijoita oli epäiltyinä yhteensä parissakymmenessä raiskaustapauksessa.[28][29][30] Siilinjärven Tarinan vastaanottokeskuksessa riideltiin pyykkivuoroista 25.3.2016 ja poliisin putkaan joutui yksi ulkomaalainen mies.[31] Seuraavana päivänä raskaana oleva nainen joutui pahoinpitelyn uhriksi tappelussa. Poliisi otti kiinni kolme 1980-luvulla syntynyttä afgaanimiestä, joita epäillään pahoinpitelystä.[32]

Vuonna 2016 vastaanottokeskuksissa olleiden turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista tehtiin kaikkiaan 1565 ilmoitusta. Vastaanottokeskusten asukkaiden välillä tapahtuneiden rikosten taustalla oli usein kulttuuriin ja uskontoon liittyviä erimielisyyksiä sekä toisaalta tyytymättömyys vastaanottokeskuksen oloihin, mikä purkautui rikoksina vastaanottokeskuksia ja niiden henkilökuntaa kohtaan.Yli puolet rikoksista epäillyistä olivat Irakin kansalaisia.[33][34]

Iskut vastaanottokeskuksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2015 kymmenessä vastaanottokeskuksessa uutisoitiin tulipalo tai läheltä piti -tilanne.[35] Toiminta ei ollut poliisin mukaan järjestelmällistä, vaikka iskut muistuttavatkin toisiaan ja tapahtuivat lyhyellä aikavälillä. Iskujen tekijöiden ei tiedetä olleen yhteydessä toisiinsa, eikä heillä ilmennyt yhteyksiä ääriliikkeisiin. Tekijöitä yhdisti rasistinen maailmankatsomus, ja vastaanottokeskukseen tehtyjä iskuja käsiteltiin viharikoksina. Teon rasistinen motiivi kovensi tuomioita, esimerkiksi Kouvolan iskun tekijä tuomittiin vuoden ehdottomaan vankeuteen.[36]

Presidentti Sauli Niinistö puhui uudenvuoden 2016 puheessaan vastaanottokeskuksia vastaan tehtyjen polttopulloiskujen vakavuudesta. Hän sanoi olevansa vanhan opin juristi, ja silloisen lain mukaan polttopullo rakennukseen, jossa saattoi olla ihmisiä oli nimikkeeltään murhapoltto ja sen olevan sitä hänelle vieläkin, eli raskas rikos.[37]

Tuntematon henkilö heitti polttopulloja Petäjäveden vastaanottokeskukseen helmikuun 2. ja 3. päivän välisenä yönä 2016. Vastaanottokeskuksen ulko-oven ikkunan läpi lensi kolme polttopulloa. Tekoaikana puolet vastaanottokeskuksen 80 asukkaasta oli lapsia.[38]

Forssan vastaanottokeskuksessa oli joukkotappelu 23.8.2016, jolloin useita kymmeniä kantaväestöön kuulunutta iski kättäpidemmillä välineillä maahanmuuttajia vastaan.[39]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Ulkomaalaislaki Finlex. Viitattu 22.7.2015.
  2. ↑ Palveluiden päättyminen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 28.6.2017. Viitattu 28.2.2017.
  3. ↑ Etelävuori, Kiia: Sata vuotta apua pakolaisille Punainen Risti. 22.3.2017. Suomen Punainen Risti. Arkistoitu 16.2.2020. Viitattu 16.2.2020.
  4. ↑ Paimion vastaanottokeskuksessa ensimmäinen turvapaikanhakija Yle Uutiset. 16.11.2009. Viitattu 13.11.2013.
  5. ↑ Markku Seppälä: Ruukin vastaanottokeskus toimii taas Yle Uutiset. 4.11.2009. Viitattu 13.11.2013.
  6. ↑ Neljä vastaanottokeskusta lakkautetaan, tilalle vuokra-asumista MTV.fi. 23.11.2011. Viitattu 13.11.2013.
  7. ↑ Neljä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta lakkautetaan 23.11.2011. Sisäasiainministeriö. Arkistoitu 14.11.2013. Viitattu 13.11.2013.
  8. ↑ Vastaanottokeskusten määrää ja majoituspaikkoja karsitaan 7.5.2014. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 3.9.2015. Viitattu 4.7.2014.
  9. ↑ Maahanmuuttovirasto suunnittelee uusien vastaanottokeskusten avaamista 22.7.2015. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 3.9.2015. Viitattu 22.7.2015.
  10. ↑ a b c Vastaanottokeskusten yhteystiedot Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 8.9.2015. Viitattu 22.7.2015.
  11. ↑ Vastaanottokeskuksia on eri puolella Suomea Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 28.4.2017. Viitattu 13.11.2013.
  12. ↑ Maahanmuuttohallinto Sisäasianministeriö. Viitattu 13.11.2013.
  13. ↑ Vastaanottokeskusten yhteystiedot 11.11.2015. Maahamnuuttovirasto. Viitattu 26.11.2015. [vanhentunut linkki]
  14. ↑ Hevonoja, Jaana: Vastaanottokeskuksiin ehdotetaan järjestyksenvalvojia Yle Uutiset, Politiikka. 5.2.2016. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 6.2.2016.
  15. ↑ http://www.espoo.fi/fi-FI/Nihtisiltaan_vastaanottokeskus_aikuisill%2877457%29 (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ http://www.espoo.fi/fi-FI/Otaniemeen_avataan_vastaanottokeskus_aik%2876296%29 (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Mikko Juuti: Turvapaikanhakijat nahistelivat Forssassa - poliisi rauhoitti tilanteen Ilta-Sanomat. 11.10.2015. Sanoma: Sanoma. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 12.12.2015.
  18. ↑ Marja Hyttinen: Kangasvuoren turvapaikanhakijat auttelevat vapaaehtoisia ja odottavat Yle Uutiset, Keski-Suomi. 20.10.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 26.11.2015.
  19. ↑ Aino Elomäki: Jyväskylään tulee uusi vastaanottokeskus varakkaan asuinalueen viereen Keskisuomalainen. 19.11.2015. Keskisuomalainen Oyj. Arkistoitu 21.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
  20. ↑ Pohjalainen.fi − Kivitippu nimitti lisää henkilökuntaa vastaanottokeskukseen (3.11.2015)
  21. ↑ Eurajoen vastaanottokeskus sulkee ovensa – kontit pysyvät majoituskäytössä MTV Uutiset. 20.11.2015. MTV Internet. Viitattu 26.11.2015.
  22. ↑ Kari Manninen: Suonenjoelle tulee vastaanottokeskus - lisää turvapaikanhakijoita Savon Sanomat. 20.11.2015. Arkistoitu 26.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
  23. ↑ Toijalan vastaanottokeskus kiinnittää erityishuomiota turvallisuuteen Akaan Seutu. 25.8.2016. Toijala. Viitattu 25.8.2016.
  24. ↑ Matti Vikman: Turvapaikanhakijoiden määrä kasvussa - juuri suljettu vastaanottokeskus avataan uudelleen 25.6.2015. Yle. Viitattu 24.8.2015.
  25. ↑ Mari Waali: Viitasaaren vastaanottokeskus täyttyi lapsiperheistä KSML.fi - Keskisuomalainen. 25.11.2015. Arkistoitu 26.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
  26. ↑ Poliisi ja sisäministeri: Väkivalta lisääntynyt vastaanottokeskuksissa Maaseudun Tulevaisuus, STT. 24.11.2015. Viestilehdet. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 6.12.2015.
  27. ↑ http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/10/21/turvapaikanhakijat-mukana-useissa-poliisin-rikostutkinnoissa
  28. ↑ Schönberg, Kalle: Turvapaikanhakija raiskasi toisen turvapaikanhakijan vastaanottokeskuksessa YLE Uutiset. 20.1.2016. Yleisradio. Viitattu 6.2.2016.
  29. ↑ Poliisihallitus: Noin 10 turvapaikanhakijaa epäiltynä raiskauksesta tänä vuonna STT. 27.11.2015. Sanoma Media. Arkistoitu 7.2.2016. Viitattu 6.2.2016.
  30. ↑ Koivuranta, Esa: Runsasta pariakymmentä turvapaikanhakijaa epäillään raiskauksesta YLE Uutiset. 29.1.2016. Yleisradio. Viitattu 6.2.2016.
  31. ↑ Koskinen, Jerri: Vastaanottokeskuksessa riideltiin pyykkivuoroista - poliisi paikalle kolmella autolla Savon Sanomat. 25.3.2016. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 25.3.2016.
  32. ↑ Koskinen, Jerri: Siilinjärven vastaanottokeskuksessa oli tappelu, osallisena raskaana oleva nainen, paikalla viisi poliisipartiota Savon Sanomat. 27.3.2016. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 27.3.2016.
  33. ↑ Turvapaikanhakijoiden tekemien seksuaalirikosten uhreista lähes puolet oli alaikäisiä Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2018.
  34. ↑ Tutkimus turvapaikanhakijoihin liittyvistä rikoksista Suomessa: Pahoinpitelyitä, uhkailuja, omaisuusrikoksia... iltalehti.fi. Viitattu 7.5.2018.
  35. ↑ Saija Nironen: Tuli on roihunnut useissa vastaanottokeskuksissa – Yle koosti syksyn tapaukset yhteen Yle Uutiset Kotimaa. 10.12.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 28.12.2015.
  36. ↑ Eero Mäntymaa: Polttopulloja ja katon poraamista – Poliisi: Vastaanottokeskuksiin iskevät Suomessa humalaiset rasistit Yle Uutiset Kotimaa. 28.12.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 28.12.2015.
  37. ↑ Tulikukka de Fresnes: Presidentti Niinistö suorin sanoin uudenvuodenpuheessaan: Maassa maan tavalla, polttopulloiskut ovat murhapolttoja Yle Uutiset. 1.1.2016. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 3.1.2016.
  38. ↑ Päiväläinen, Pinja: Petäjäveden vastaanottokeskuksessa polttopulloisku – asukkaista puolet lapsia Keskisuomalainen. 4.2.2016. Keski-Suomen Media Oy. Arkistoitu 5.2.2016. Viitattu 6.2.2016.
  39. ↑ Poliisi: Vastaanottokeskuksen läheisyydessä joukkotappelu Forssassa MTV. 23.8.2016. Viitattu 25.8.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vastaanottokeskus&oldid=20632179”