Vastaanottokeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Täsmennys: Artikkeli keskittyy nimenomaan Suomen vastaanottokeskuksiin.
Heikinharjun vastaanottokeskus Oulussa.

Vastaanottokeskus (lyh. VOK) on turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten majoittamiseen tarkoitettu keskus. Maahantulijat asuvat siellä ajan, jonka heidän turvapaikka- ja vastaavan asiansa käsittely kestää. Keskus huolehtii turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, majoituksesta, palveluista ja odotusaikaa tukevista toiminnoista.

Turvapaikanhakija päätyy vastaanottokeskukseen sen jälkeen, kun hän on tehnyt turvapaikkahakemuksen poliisilaitoksella. Poliisi ilmoittaa uudesta turvapaikanhakijasta vastaanottokeskukseen, joka huolehtii uuden hakijan vastaanotosta ja majoituksesta. Hakija saa keskuksessa ohjaajien järjestämänä tulkin välityksellä tietoa muun muassa vastaanottokeskuksessa asumisesta, toimeentulotukiasioista ja turvapaikkaprosessista. Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijoille järjestetään työ- ja opintotoimintaa sekä lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin. Turvapaikanhakijoilla on ulkomaalaislain mukaan oikeus tehdä ansiotyötä oleskeltuaan maassa kolme kuukautta.[1] Vastaanottokeskuksen palvelut päättyvät turvapaikkahakemuksen käsittelyn jälkeen. Kielteisissä tapauksissa turvapaikkaa hakeneen henkilön tulee poistua vastaanottokeskuksesta viimeistään 30 päivän kuluessa.[2]

Suomen vastaanottokeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestelmällinen vastaanottotoiminta on melko nuorta. Suomen ensimmäiset varsinaiset vastaanottokeskukset perusti turvapaikanhakijoille Suomen Punainen Risti 1990-luvulla.[3] SPR:n ylläpitämät vastaanottokeskukset avattiin vuonna 2009 Paimioon[4], Kontiolahdelle Kontioniemen sairaalaan ja Siikajoelle Ruukkiin. Kontiolahdella oli ennestään Paiholan vastaanottokeskus ja Ruukissa oli toiminut jo aiemmin vastaanottokeskus.[5] Paimion vastaanottokeskus lopetti toimintansa vuoden 2011 lopussa.[6] Kontiolahden ja Kontioniemen vastaanottokeskukset suljettiin kesäkuun lopussa vuonna 2012.[7] Punkalaitumen vastaanottokeskuksen toiminta loppui 1. syyskuuta 2014 ja Ruukin 1. marraskuuta 2014[8], mutta ne avattiin uudelleen syksyllä 2015.[9] Vuonna 2015 Suomen Punainen Risti ylläpiti seitsemää toimipistettä.[10]

Keskusten määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusten lukumäärä riippuu turvapaikanhakijoiden määrästä.[11] Vastaanottokeskusten toimintaa ohjaa Suomessa sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto.[12] Heinäkuussa 2015 Suomessa oli 18 vastaanottokeskusta ja 18 toimipistettä.[10] Marraskuussa keskuksia oli 72, toimipisteitä noin sata.[13] Vuoden 2016 helmikuussa Suomessa oli 146 vastaanottokeskusta. Lisäksi alaikäisille tarkoitettuja yksiköitä oli 76.[14] Marraskuussa 2023 vastaanottokeskuksia on 113.[15]

Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttovirasto käytti määrärahoja vuonna 2016 yhteensä 673,8 miljoonaa euroa. Kulut kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 492 miljoonaa euroa, joka johtui toimintamenojen ja vastaanottokulujen kasvusta.[16]

Vuonna 2021 Yleisradio uutisoi, että Suomen Punainen Risti on viime vuosina ollut ylivoimaisesti suurin turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen tarjoaja.[17] Turvapaikanhakijoiden ryntäys syksyllä 2015 sai myös monen kiinteistösijoittajan talouden lentoon.[18] Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan yritys Luona teki vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voiton, ja sen emoyhtiö Barona Group maksoi omistajilleen miljoonien eurojen osingot.[19] Vuonna 2015 vastaanottotoiminta maksoi Suomen valtiolle 602 miljoonaa euroa.[17] Vuosina 2015–2020 Suomen valtio käytti turvapaikanhakijoiden vastaanottoon vajaat 1,5 miljardia euroa, kun huomioon ei oteta arvonlisäveroa.[17] Suurin osa siitä eli 625 miljoonaa euroa meni Suomen punaisen ristin ylläpitämään vastaanottotoimintaan.[17] Seuraavaksi suurimmat vastaanotto-operaattorit olivat kunnat (234 milj. €) ja edellä mainittu Luona (159 milj. €).[17] Ruotsissa vastaanottovuorokauden keskimääräinen hinta per henki on noin 33 euroa, kun Suomessa vuoden 2022 tavoite oli 44 euroa.[20]

Käyttö välineellistetyn maahantulon majoituksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useita vastaanottokeskuksia on käytössä itärajalta marraskuussa 2023 tulevan välineellistetyn maahantulon majoituskohteina.[21][22][23][24]

Järjestyshäiriöt vastaanottokeskuksissa ja niihin liittyvä rikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen poliisi ja sisäministeri järjestivät marraskuussa 2015 tiedotustilaisuuden, jossa annettiin tilannekatsaus lisääntyneistä järjestyshäiriöistä vastaanottokeskuksissa ja niiden lähellä. Sen mukaan häiriöihin, väkivallantekoihin ja näpistyksiin olivat syyllistyneet sekä turvapaikanhakijat että kantaväestöön kuuluvat.[25][26] Tammikuussa 2016 poliisi ilmoitti, että vuonna 2015 turvapaikanhakijoita oli epäiltyinä yhteensä parissakymmenessä raiskaustapauksessa.[27][28][29] Siilinjärven Tarinan vastaanottokeskuksessa riideltiin pyykkivuoroista 25. maaliskuuta 2016 ja poliisin putkaan joutui yksi ulkomaalainen mies.[30] Seuraavana päivänä raskaana oleva nainen joutui pahoinpitelyn uhriksi tappelussa. Poliisi otti kiinni kolme 1980-luvulla syntynyttä afgaanimiestä, joita epäiltiin pahoinpitelystä.[31]

Vuonna 2016 vastaanottokeskuksissa olleiden turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista tehtiin kaikkiaan 1 565 ilmoitusta. Vastaanottokeskusten asukkaiden välillä tapahtuneiden rikosten taustalla oli usein kulttuuriin ja uskontoon liittyviä erimielisyyksiä sekä toisaalta tyytymättömyys vastaanottokeskuksen oloihin, mikä purkautui rikoksina vastaanottokeskuksia ja niiden henkilökuntaa kohtaan.Yli puolet rikoksista epäillyistä olivat Irakin kansalaisia.[32][33]

Iskut vastaanottokeskuksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2015 kymmenessä vastaanottokeskuksessa uutisoitiin tulipalo tai läheltä piti -tilanne.[34] Toiminta ei ollut poliisin mukaan järjestelmällistä, vaikka iskut muistuttavatkin toisiaan ja tapahtuivat lyhyellä aikavälillä. Iskujen tekijöiden ei tiedetä olleen yhteydessä toisiinsa, eikä heillä ilmennyt yhteyksiä ääriliikkeisiin. Tekijöitä yhdisti rasistinen maailmankatsomus, ja vastaanottokeskukseen tehtyjä iskuja käsiteltiin viharikoksina. Teon rasistinen motiivi kovensi tuomioita, esimerkiksi Kouvolan iskun tekijä tuomittiin vuoden ehdottomaan vankeuteen.[35]

Presidentti Sauli Niinistö puhui uudenvuoden 2016 puheessaan vastaanottokeskuksia vastaan tehtyjen polttopulloiskujen vakavuudesta. Hän sanoi olevansa vanhan opin juristi, ja silloisen lain mukaan polttopullo rakennukseen, jossa saattoi olla ihmisiä oli nimikkeeltään murhapoltto ja sen olevan sitä hänelle vieläkin, eli raskas rikos.[36]

Tuntematon henkilö heitti polttopulloja Petäjäveden vastaanottokeskukseen helmikuun 2. ja 3. päivän välisenä yönä 2016. Vastaanottokeskuksen ulko-oven ikkunan läpi lensi kolme polttopulloa. Tekoaikana puolet vastaanottokeskuksen 80 asukkaasta oli lapsia.[37]

Forssan vastaanottokeskuksessa oli joukkotappelu 23. elokuuta 2016, jolloin useita kymmeniä kantaväestöön kuulunutta iski astaloin maahanmuuttajia vastaan.[38]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Ulkomaalaislaki Finlex. Arkistoitu 28.4.2017. Viitattu 22.7.2015.
  2. ↑ Palveluiden päättyminen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 28.6.2017. Viitattu 28.2.2017.
  3. ↑ Etelävuori, Kiia: Sata vuotta apua pakolaisille Punainen Risti. 22.3.2017. Suomen Punainen Risti. Arkistoitu 16.2.2020. Viitattu 16.2.2020.
  4. ↑ Paimion vastaanottokeskuksessa ensimmäinen turvapaikanhakija Yle Uutiset. 16.11.2009. Viitattu 13.11.2013.
  5. ↑ Markku Seppälä: Ruukin vastaanottokeskus toimii taas Yle Uutiset. 4.11.2009. Viitattu 13.11.2013.
  6. ↑ Neljä vastaanottokeskusta lakkautetaan, tilalle vuokra-asumista MTV.fi. 23.11.2011. Arkistoitu 13.11.2013. Viitattu 13.11.2013.
  7. ↑ Neljä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta lakkautetaan 23.11.2011. Sisäasiainministeriö. Arkistoitu 14.11.2013. Viitattu 13.11.2013.
  8. ↑ Vastaanottokeskusten määrää ja majoituspaikkoja karsitaan 7.5.2014. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 3.9.2015. Viitattu 4.7.2014.
  9. ↑ Maahanmuuttovirasto suunnittelee uusien vastaanottokeskusten avaamista 22.7.2015. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 3.9.2015. Viitattu 22.7.2015.
  10. ↑ a b Vastaanottokeskusten yhteystiedot Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 8.9.2015. Viitattu 22.7.2015.
  11. ↑ Vastaanottokeskuksia on eri puolella Suomea Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 28.4.2017. Viitattu 13.11.2013.
  12. ↑ Maahanmuuttohallinto Sisäasianministeriö. Viitattu 13.11.2013.
  13. ↑ Vastaanottokeskusten yhteystiedot 11.11.2015. Maahamnuuttovirasto. Viitattu 26.11.2015. [vanhentunut linkki]
  14. ↑ Hevonoja, Jaana: Vastaanottokeskuksiin ehdotetaan järjestyksenvalvojia Yle Uutiset, Politiikka. 5.2.2016. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 6.2.2016.
  15. ↑ Kartta näyttää, missä Suomen vastaanottokeskukset ovat – Migri siirtää nyt turvapaikanhakijoita ympäri maata Yle Uutiset. 17.11.2023. Viitattu 18.11.2023.
  16. ↑ Maahanmuuttoviraston vuosi 2016: Ennätysmäärä turvapaikkapäätöksiä – vastaanotto edelleen suurin menoerä Maahanmuuttovirasto. 1.3.2017. Viitattu 29.1.2021.
  17. ↑ a b c d e MOT selvitti: SPR:n piirit takoivat turvapaikanhaun ruuhkavuosina 24 miljoonan voitot Yle Uutiset. Viitattu 22.6.2021.
  18. ↑ Kiinteistösijoittaja takoi lähes 70 prosentin voiton pakolaisbisneksellä yle.fi. Viitattu 22.6.2021.
  19. ↑ Pakolaisbisnes kannatti: Luona teki vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voiton Suomenkuvalehti.fi. 12.9.2017. Viitattu 22.6.2021.
  20. ↑ Hallitusneuvottelut | Ps haluaa kiristää maahanmuuttopolitiikkaa Ruotsin ja Tanskan kaltaiseksi – näin ne poikkeavat Suomesta Helsingin Sanomat. 24.5.2023. Viitattu 20.6.2023.
  21. ↑ https://www.joutsenolehti.fi/paikalliset/6367101
  22. ↑ https://www.kmvlehti.fi/uutiset/art-2000010013488.html
  23. ↑ https://www.jamsanseutu.fi/uutiset/art-2000010013361.html
  24. ↑ https://www.kaleva.fi/migri-tyontaa-oulussa-jopa-sata-ukrainan-pakolaist/6070698
  25. ↑ Poliisi ja sisäministeri: Väkivalta lisääntynyt vastaanottokeskuksissa Maaseudun Tulevaisuus, STT. 24.11.2015. Viestilehdet. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 6.12.2015.
  26. ↑ http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/10/21/turvapaikanhakijat-mukana-useissa-poliisin-rikostutkinnoissa
  27. ↑ Schönberg, Kalle: Turvapaikanhakija raiskasi toisen turvapaikanhakijan vastaanottokeskuksessa YLE Uutiset. 20.1.2016. Yleisradio. Viitattu 6.2.2016.
  28. ↑ Poliisihallitus: Noin 10 turvapaikanhakijaa epäiltynä raiskauksesta tänä vuonna STT. 27.11.2015. Sanoma Media. Arkistoitu 7.2.2016. Viitattu 6.2.2016.
  29. ↑ Koivuranta, Esa: Runsasta pariakymmentä turvapaikanhakijaa epäillään raiskauksesta YLE Uutiset. 29.1.2016. Yleisradio. Viitattu 6.2.2016.
  30. ↑ Koskinen, Jerri: Vastaanottokeskuksessa riideltiin pyykkivuoroista - poliisi paikalle kolmella autolla Savon Sanomat. 25.3.2016. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 25.3.2016.
  31. ↑ Koskinen, Jerri: Siilinjärven vastaanottokeskuksessa oli tappelu, osallisena raskaana oleva nainen, paikalla viisi poliisipartiota Savon Sanomat. 27.3.2016. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 27.3.2016.
  32. ↑ Turvapaikanhakijoiden tekemien seksuaalirikosten uhreista lähes puolet oli alaikäisiä Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2018.
  33. ↑ Tutkimus turvapaikanhakijoihin liittyvistä rikoksista Suomessa: Pahoinpitelyitä, uhkailuja, omaisuusrikoksia... iltalehti.fi. Viitattu 7.5.2018.
  34. ↑ Saija Nironen: Tuli on roihunnut useissa vastaanottokeskuksissa – Yle koosti syksyn tapaukset yhteen Yle Uutiset Kotimaa. 10.12.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 28.12.2015.
  35. ↑ Eero Mäntymaa: Polttopulloja ja katon poraamista – Poliisi: Vastaanottokeskuksiin iskevät Suomessa humalaiset rasistit Yle Uutiset Kotimaa. 28.12.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 28.12.2015.
  36. ↑ Tulikukka de Fresnes: Presidentti Niinistö suorin sanoin uudenvuodenpuheessaan: Maassa maan tavalla, polttopulloiskut ovat murhapolttoja Yle Uutiset. 1.1.2016. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 3.1.2016.
  37. ↑ Päiväläinen, Pinja: Petäjäveden vastaanottokeskuksessa polttopulloisku – asukkaista puolet lapsia Keskisuomalainen. 4.2.2016. Keski-Suomen Media Oy. Arkistoitu 5.2.2016. Viitattu 6.2.2016.
  38. ↑ Poliisi: Vastaanottokeskuksen läheisyydessä joukkotappelu Forssassa MTV. 23.8.2016. Arkistoitu 25.8.2016. Viitattu 25.8.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vastaanottokeskus&oldid=22262576”