Turvapaikanhakija

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Turvapaikanhakija on ulkomaalainen henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta.[1] Turvapaikanhakijat lähtevät kotimaastaan monista syistä, esimerkiksi pakoon sotaa, vainoa tai turvattomuutta. Henkilö voi hakea suojelua jättämällä turvapaikkahakemuksen. Viranomaiset tutkivat, onko henkilöllä oikeus turvapaikkaan. [2]

Suomessa maahanmuuttovirasto määrittelee, onko turvapaikanhakija pakolainen, kun hänen hakemukseensa tehdään päätös. Pakolaisaseman saavat ne, joille annetaan turvapaikka tai jotka otetaan Suomeen pakolaiskiintiössä.[3] Pakolaisaseman voi saada henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.[4]

Turvapaikkaa ei anneta, jos henkilö on tehnyt tai voidaan perustellusti epäillä tehneen rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, törkeän muun kuin poliittisen rikoksen ennen saapumistasi Suomeen, tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.[4]

Turvapaikan saanut henkilö voi palata omaan maahansa, kun maan olosuhteet ovat tulleet taas turvallisiksi.

Turvapaikanhaku Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomesta turvapaikkaa voi hakea vain Suomen valtion alueella. Turvapaikkahakemusta ei voi tehdä Suomen ulkomailla olevassa edustustossa tai ottamalla ulkomailta kirjeitse tai sähköpostitse yhteyttä Suomeen.[2]

Suomessa turvapaikanhakijoiden vastaanottoa säätelee Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta eli vastaanottolaki.[5] Turvapaikkahakemuksia käsittelee Maahanmuuttovirasto. Hakemuksen käsittelyaikana hakija oleskelee vastaanottokeskuksessa siinä maassa, jossa hakee turvapaikkaa.

Vuonna 2014 turvapaikkahakemuksen käsittely Suomessa kesti keskimäärin 170 päivää.[6] Suuri osa turvapaikkahakemuksista hylätään, mutta usein myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun, humanitaarisen suojelun ja yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella.[7] Vuonna 2014 Suomesta haki turvapaikkaa 3 651 henkilöä. Turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli 1 346.[8]

Turvapaikanhakijalle voidaan maksaa vastaanottorahaa perustoimeentulon turvaamiseksi.[5] Saatuaan oleskeluluvan turvapaikahakijasta tulee kunnan asukas, jolloin hänestä tulee oikeutettu kunnan tarjoamaan perusturvaan.[9]

Suomi pitää kaikkia EU-maita turvallisina ja EU-kansalaisten turvapaikkahakemuksia ilmeisen perusteettomina. EU-lainsäädäntö turvaa kuitenkin EU-kansalaisten oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella ja rajoittaa mahdollisuutta EU-kansalaisten maasta poistamiseen. Ulkomaalaislain mukaan EU-kansalaiselle pitää antaa 30 päivää aikaa poistua maasta kielteisen päätöksen jälkeen. [10]

Laittomasti maassa oleskeleva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laittomasti maassa oleskeleva tarkoittaa maassa oleskelua ilman siihen tarvittavaa voimassa olevaa lupaa. Turvapaikanhakijan oleskelu muuttuu laittomaksi siinä vaiheessa, kun turvapaikkahakemukseen tehty kielteinen päätös saa lainvoiman tai maasta poistamispäätös tulee täytäntöönpanokelpoiseksi

Raiskausepäilyt ja muut rikosepäilyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuun 2016 lopussa poliisihallitus tiedotti, että kaikkiaan kahtakymmentäkahta turvapaikanhakijaa epäillään seksuaalisesta ahdistelusta, kolmeatoista raiskauksesta, kahtatoista törkeästä raiskauksesta ja kahta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Kaikkien epäiltyjen raiskausten määrä Suomessa oli hieman yli tuhat.[11] Toukokuussa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi, että seksuaalisista ahdistelutapauksista oli alkuvuonna 2016 noin puolessa epäiltynä suomalainen ja noin puolessa ulkomaalainen. Luvussa ovat mukana myös turvapaikanhakijat.[12]

Lokakuussa poliisi julkaisi tilastot tammi-syyskuun 2016 rikosepäilyistä, joissa mukana oli 2057 turvapaikanhakijan tekemäksi epäiltyä rikosta.[13]

YK:n pakolaissopimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:n pakolaissopimus on Suomessa pakolaispolitiikan kulmakivi, jonka suojelukseen kuuluvat pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä kiintiöpakolaiset. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö ja YK:n Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista pyrkivät säätelemään ja tukemaan maahanmuuttoa hallitusten välisin sopimuksin maahanmuuton syistä riippumatta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset Sisäministeriö. Viitattu 14.4.2017.
  2. a b Turvapaikan hakeminen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Viitattu 14.4.2017.
  3. Turvapaikka Suomesta - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Viitattu 14.4.2017.
  4. a b Turvapaikka ja kansainvälinen suojelu - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Viitattu 14.4.2017.
  5. a b Turvapaikanhakijan asema Suomessa 1.8.2013. Pakolaisneuvonta. Viitattu 26.6.2015.
  6. Toteutuneet keskimääräiset käsittelyajat vuorokausissa vuonna 2014 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 26.6.2015.
  7. Maahanmuuttoviraston tilasto turvapaikkapäätöksistä 2010 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 16.2.2011.
  8. Tilastokooste 2014 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 26.6.2015.
  9. Tapanainen, Maippi: Maahanmuuttajien suuret tulot Maailman Kuvalehti 2/2012. Viitattu 26.6.2015.
  10. Usein kysyttyä, turvapaikanhakijat ja pakolaiset Sisäasiainministeriö. Viitattu 16.2.2011.
  11. Esa Koivuranta: Runsasta pariakymmentä turvapaikanhakijaa epäillään raiskauksesta Yle Uutiset. 29.1.2016. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 9.2.2016.
  12. http://yle.fi/uutiset/seksuaalisesta_ahdistelusta_yli_500_ilmoitusta__iso_nousu_viime_syksyna/8915681
  13. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/448123-turvapaikanhakijat-epailtyina-yli-2-000-rikoksesta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]