Maahanmuuttajat Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maahanmuuttajat Suomessa ovat Suomeen muuttaneita ulkomailla syntyneitä henkilöitä, joista käytetään toisinaan myös nimitystä uussuomalainen[1] tai ryhmänä etninen vähemmistö.[2]

Vuoden 2019 lopussa Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli 423 494.[3] Heistä oli ulkomailla syntyneitä 351 721.[3]

Samana vuonna ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista sellaisia, joiden äidinkieli ei ollut suomi, ruotsi tai saame, oli 339 985 henkeä.[3] Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia, joiden äidinkieli ei ollut suomi, ruotsi tai saame oli 58 364.[3] Tilastokeskuksen maahanmuuttotilastot alkavat vuodesta 1987.

Jos syntyvän lapsen äidillä on Suomen kansalaisuus tai jos lapsen isällä on Suomen kansalaisuus ja hän on avioliitossa lapsen äidin kanssa, saa lapsi Suomen kansalaisuuden.[4][5] Suomen kansalaisuuden omaavan miehen lapsi saa Suomen kansalaisuuden myös silloin, kun lapsi on avioliiton ulkopuolinen, mutta Suomessa syntynyt.[5]

Vuonna 1990 Suomeen saapui runsaat 13 000 maahanmuuttajaa, kun vuonna 2013 maahanmuuttajia saapui noin 31 000.[6] Maahanmuuttajien määrä Suomessa on lähes kymmenkertaistunut vuosina 1990–2010, minä aikana Suomen vieraskielinen väestö kasvoi 25 000 henkilöstä 224 000 henkilöön. Määrä on kasvanut erityisesti 2000-luvulla, ja joka kolmas vieraskielinen on muuttanut Suomeen vuoden 2005 jälkeen. Vielä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alussa suurin osan muuttajista tuli Euroopan valtioista, mutta 2000-luvulla on lisääntynyt myös muuttoliike Aasian valtioista Suomeen. 2000-luvulla ulkomaan kansalaisten määrä nousi 77 000 henkilöllä, joista 54 prosenttia oli eurooppalaisia ja kolmasosa aasialaisia.[7]

Vuonna 2016 Suomeen muutti 34 905 henkeä, mikä on itsenäisyyden ajan ennätys.[8] Suomen saama muuttovoitto koostui lähes täysin Euroopan unionin ulkopuolelta tulleista muuttajista vuonna 2016.[8]

Vuoden 2018 joulukuussa joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyi ulkomailta muuttaneelle äidille, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla joka neljäs.[9] Osuus on kasvanut nopeasti viime vuosina.[9] Ulkomaalaistaustaiset naiset myös synnyttävät lapsia enemmän kuin suomalaistaustaiset äidit.[9] Lähes kaikkien ulkomaalaisten äitien vuonna 2018 synnyttämien lasten isät ovat ulkomailta.[9] Synnytysikäisistä Suomessa asuvista naisista maahanmuuttajia vuonna 2018 oli 10,2 prosenttia.[9] He saivat kuitenkin 14,4 prosenttia kaikista tuona vuonna syntyneistä lapsista.[9] Iso osa Suomen maahanmuuttajaäideistä on Somaliasta ja Irakista.[9]

Koko Suomen väestö huomioonottaen Kansainvälinen siirtolaisjärjestö ja YK:n Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista pyrkivät säätelemään ja tukemaan maahanmuuttoa hallitusten välisin sopimuksin.

Maahanmuuton käsitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieraskielisistä asukkaista puhutaan tutkimuksissa erotuksena maahanmuuttajiin, kun kaikista maahanmuuttajista ei haluta mukaan suomea tai ruotsia puhuvia paluumuuttajia. Tällöin jäljelle jäävät niin sanotut todelliset maahanmuuttajat, jotka eivät ole etnisiä suomalaisia.

Joskus suomalaisessa mediassa maahanmuuttajista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan vieraskielisiä Suomessa asuvia, vaikka maahanmuuttajat ovat tosiasiassa vieraskielisiä laajempi joukko.[10]

Ensimmäisten asukkaiden tulo nykyisen Suomen alueelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen asutushistoria

Ensimmäiset nykyisen Suomen alueen asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäiset asukkaat eivät todennäköisesti ole puhuneet sellaista kieltä, josta suomen kieli polveutuisi. On päätelty, että ensimmäiset asukkaat nykyisen Suomen alueella puhuivat joitain nykyään tuntemattomia kieliä, jotka eivät ole olleet sukua nykyään tunnetuille kielille. Tuolloin Järvi-Suomessa on saatettu puhua eri kieliä kuin Lapissa. Myös nykyään Euroopassa laajalti puhutut indoeurooppalaiset kielet ovat levinneet Eurooppaan varsin myöhään. Yhteisnimitys näille aiemmin puhutuille tuntemattomille kielille on paleoeurooppalaiset kielet.

Saamelaisten, itämerensuomalaisten ja germaanisten kielten puhujien tulo nykyisen Suomen alueelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uralilaiset kielet, joihin kuuluvat nykyisen Suomen alueella puhutuista kielistä saamelaiskielet ja itämerensuomalaiset kielet, ovat nykyisen käsityksen mukaan saapuneet nykyisen Suomen alueelle vasta paljon ensimmäisten asukkaiden jälkeen. Saamelaiskielet ovat nykyisen käsityksen mukaan muodostuneet jossakin eteläisen Järvi-Suomen ja nykyisen Karjalan tasavallan välisellä alueella ja saaneet täällä voimakasta substraattivaikutusta eteläisessä Järvi-Suomessa puhutusta tuntemattomasta kielestä ja tämän jälkeen levinneet pääosaan nykyistä eteläistä Järvi-Suomea ja Venäjän Karjalaa. Itämerensuomalaisten kielten yhteistä alkumuotoia taas on päätelty puhutun jossakin Suomenlahden ympäristössä. Lisäksi samoihin aikoihin myös Suomen alueella on päätelty puhutun myös germaanisia kieliä, joista myöhemmin kehittyivät nykyiset skandinaaviset kielet. Myöhemmin germaanisten kielten puhujat nykyisen Suomen alueella sulautuivat itämerensuomalaisten kielten puhujiin, ja itämerensuomalaisista kielistä vähitellen omaksi kielekseen eriytynyt suomen kieli vähitellen levisi nykyisen Suomen alueella laajemmalle. Samanaikaisesti saamelaiskielet levisivät nykyisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän Lapin alueille, jossa tätä ennen oli puhuttu tuntematonta kieltä. Nykyiset saamelaiskielet muodostuivat tällöin kielenvaihdon tuloksena ja saivat alueen aiemmasta tuntemattomasta kielestä voimakkaan substraattivaikutuksen. Eteläisestä Suomesta saamelaiskielet hävisivät historiallisen ajan kuluessa, mutta jättivät jälkiä sekä sanastoon että paikannimiin lähes koko Suomen alueella.

Paitsi kielitieteen ja arkeologian avulla, nykyisen Suomen alueelle tapahtuneeta maahanmuutosta on tällä vuosituhannella saatu tietoa myös muinais-DNA:han perustuvan tutkimuksen avulla. Sen perusteella, samoin kuin kielitieteen ja arkeologian tutkimustulosten perusteella, on ilmeistä että asutus on jatkunut nykyisen Suomen alueella todennäköisesti koko ajan. Näin nykyisten suomalaisten esivanhempiin näyttäisi voivan kuulua sekä alueen ensimmäisiä asukkaita, joiden kieli oli tuntematon, että myöhemmin maahan tulleita uralilaisiin kieliin kuuluvien saamelaiskielten ja itämerensuomalaisten kielten sekä imdoeurooppalaisiin kieliin kuuluvien germaanisten kielten puhujia. Lisäksi itämerensuomalaisissa kielissä (ja vähäisemmässä määrin myös saamelaiskielissä) on paljon lainasanoja indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvista balttilaisista kielistä ja slaavilaisista kielissä, joita myös on puhuttu Itämeren ympäristössä.

Kun sekä kielitieteen, arkeologian että genetiikan tutkimustulokset koko ajan täydentyvät ja muuttuvat, muuttuu ja täydentyy myös käsitys Suomen nykyisen alueen asuttamisesta koko ajan.

Maahanmuuton historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaisten tulo Suomeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaisten tulo Suomeen on 1100-luvun lopulta 1350-luvulle jatkunut ruotsalaisten vaiheittainen Suomen saariston ja rannikkoalueiden kolonisaatio ristiretkien yhteydessä. Ruotsalaisten maahanmuutto johti Suomen ruotsinkielisen asutuksen sekä suomenruotsalaisten syntymiseen.[11] Nimistötutkimuksen perusteella lähtijät olivat kotoisin Keski-Ruotsista.[11] On arvioitu, että siirtolaisia oli kaikkiaan tuhansia.

Ruotsin vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsista varsinaiseen Suomeen muutti lähinnä sotilaita, pappeja ja virkamiehiä. Ruotsiin saatiin uusinta tietotaitoa ulkomaisten käsityöläisten avulla: esimerkiksi seppinä ja kaivosmiehinä arvostettuja valloneja eli ranskankielisiä belgialaisia saapui nykyisen Suomenkin ruukkeihin.[12] Lisäksi Ruotsin vallan aikana Suomeen tulivat ensimmäiset romanit. Heitä saapui Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle 1500-luvulla Ruotsin alueelta. Myöhempinä vuosisatoina Suomeen muutti romaniväestöä Baltiasta ja Venäjältä.

Venäjän aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaisten maahanmuuttoa vastustanut poliittinen pilapiirros vuonna 1897 ilmestyneestä Matti Meikäläisen numerosta 15.

Kun Venäjä valloitti Vanhan-Suomen 1700-luvulla ja lopulta koko maan 1800-luvun alussa aluetta linnoitettiin voimakkaasti. Linnoitustöihin ja varuskuntapalveluun Suomeen tuli Venäjältä venäläisten lisäksi juutalaisia, tataareja ja ensimmäisen maailmansodan aikana kiinalaisia. Suomeen muodostui pysyvä juutalais- ja tataarivähemmistö. Suomen itsenäistyttyä 1917 osa maahanmuuttajista palasi Venäjälle, mutta jotkut jäivät asumaan pysyvästi. Monet perinteikkäät, supisuomalaisiksi mielletyt yritykset kuten Enso-Gutzeit, Stockmann, Fazer, Sinebrychoff, Finlayson tai Fiskars ovat Euroopasta lähtöisin olevien maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä 1800-luvulla perustamia.[13] Ulkomaisten asiantuntijoiden avulla saatiin tietoa uusimmista tekniikoista: esimerkiksi 1800-luvun puolivälissä Impilahdelle Pitkärannan kaivoksille tuotetut ruotsalaiset kaivosmiehet muodostivat vuosikymmeniksi perheineen oman pienen yhteisönsä keskelle karjalaista ortodoksista kulttuuria.

Itsenäisyyden alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kronstadtin kapinaa johtanut Stepan Petritšenko ja muita Suomeen tulleita venäläisiä valokuvassa vuodelta 1921.

Itsenäisen Suomen ensimmäiset maahanmuuttajat saapuivat itsenäisyyden alkuaikoina vuosina 1917–1922, kun tuhannet pakenivat Venäjältä vallankumouksen seurauksena. Heistä monet saivat surmansa Suomen sisällissodassa. Vuoden 1919 alussa virallisten tilastojen mukaan rekisteröitiin 15 457 venäläistä, mutta todellinen luku oli suurempi, sillä pelkästään Viipurissa rekisteröitiin 11 000 pakolaista. Suurin pakolaisvirta oli vuonna 1922, jolloin itärajan yli saapui noin 33 500 henkeä. Pakolaiset olivat pietarinsuomalaisia, inkeriläisiä, itäkarjalaisia sekä ylhäisiä aatelisia, joiden joukossa oli myös tsaariperheen lähisukulainen suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanov, upseereja ja tehtaanomistajia. Samaten vuoden 1921 Kronstadtin kapinan jälkeen Suomeen pakeni 6 400 matruusia Suomenlahden jään yli. Moni pakolainen kotiutui uuteen isänmaahansa suomenvenäläisinä, kun taas osa jatkoi Suomen kautta muualle Manner-Eurooppaan. Yksistään vuosina 1917–1939 Suomeen hakeutui arviolta noin 44 000 pakolaista. Eräissä arvioissa vuosina 1917–1944 jopa 100 000 ihmistä haki turvaa Suomesta.[14]

Ulkomaan kansalaisia vuonna 1924
Valtio Määrä
Neuvostoliitto Neuvostoliitto 16 921
Ruotsi Ruotsi 4 080
Saksa Saksa 1 645
Norja Norja 457
Tanska Tanska 379
Sveitsi Sveitsi 269
Yhteensä 24 451

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koverin keskitysleirin vankiparakkeja

Toisen maailmansodan aikana sodan osapuolina pidettyjä ulkomaalaisia sijoitettiin internointileireille, ja osa lähetettiin keskitysleireille Saksaan. Sodan aikana maahan tuli muun muassa Inkerissä asuvia suomalaisia eli inkeriläisiä ja virolaisia maahanmuuttajia. Suurin osa heistä (eli he jotka eivät onnistuneet pakenemaan länteen) luovutettiin toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliittoon.[15]

Toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen maahanmuutto muualta Suomeen oli vähäistä. Pääosin pysyvää maahanmuuttoa tapahtui ulkomaalaisten kanssa solmittujen avioliittojen johdosta. Ensimmäinen suuri maahanmuuttajaryhmä oli chileläiset pakolaiset, jotka saapuivat 1970-luvulla paeten sotilasdiktaattori Pinochetin vainoja [16] Chilestä tuli noin 182 pakolaista. Suurin osa heistä palasi takaisin kotimaahansa Pinochetin hallinnon päätyttyä 1990-luvun alussa.[16]

Varsinainen järjestelmällinen maahanmuutto käynnistyi vietnamilaisten pakolaisten tuontina Suomeen 1980-luvulla. Somalialaiset saapuivat Suomeen sotilasdiktaattori Siad Barren vainojen johdosta pääosin 1990-luvun alussa läpikulkumatkallaan Venäjältä Länteen. Jugoslavian hajoamisotien aikana myös Suomeen pakeni vainojen keskeltä serbejä, albaaneja ja bosnian muslimeita sekä kroaatteja vuosina 1990–1999.

Euroopan unionin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unioniin liittyminen muutti Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, kun Suomi hyväksyi Euroopan unionin sisäisen suhteellisen vapaan liikkumisen politiikan. Tämä toi 1990-luvulla Suomeen työntekijöitä niin Ranskasta, Virosta kuin Puolastakin. Maahanmuuttoa aiheutti myös Jugoslavian hajoaminen ja Kosovon sota. 2000-luvulla pakolaisia on saapunut Afganistanista ja Irakista. 2000-vuosikymmenen lopulla julkista keskustelua ovat aiheuttaneet pääosin kesäisin Suomeen saapuneet Romanian romanit.

Kaikista entisen Neuvostoliiton alueelta 1990-luvulla saapuneista 60–70 prosenttia on tullut Suomeen paluumuuttajina. Kaksi kolmasosaa heistä tuli Venäjältä, useimmat Pietarin alueelta, Venäjän Karjalasta, loput Virosta.lähde?

Tilastojen mukaan Suomessa on nykyään noin 80 000 venäjänkielistä. Venäjänkielisen väestön määrä Suomessa kasvaa yhä. Viime vuosina venäjänkielisten määrä on lisääntynyt noin 2 000–4 000 henkilöllä vuosittain.lähde?

Maahanmuutto nykyaikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schengen-alue
Värien selitteet
  Schengen-alue (26)
  EU-maat, jotka ovat luvanneet liittyä Schengen-alueeseen (4)
  Valtiot, joissa on avoimet rajat (3)

Euroopan unionin Schengen-sopimus takaa vapaan liikkuvuuden koko Euroopan alueella ja mahdollistaa maahanmuuton Suomeen koko Euroopasta. Myös Vanhasen hallituksen maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin aikana luotu maahanmuuttoa helpottava laki teki maahanmuuton Suomeen helpoksi.

Vuonna 2008 useimmat maahanmuuttajat hakivat oleskelulupaa perhesiteiden takia (32 prosenttia), muita syitä ovat työ (30 prosenttia) ja opiskelu (21 prosenttia). Lupia myönnettiin eniten työn takia lupaa hakeneille (31 prosenttia luvan saaneista), perhesiteiden perusteella (31 prosenttia) ja opiskelun takia (22 prosenttia).[17]

Vuonna 2010 maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä oli noussut 4,6 prosenttiin. Vuonna 2010 Suomessa asuvista ulkomaalaisista 65,5 prosenttia oli länsimaalaisia.[18] Luvussa ei ole heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan.

Euroopan pakolaiskriisin vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2015 alkaen Suomeen on saapunut turvapaikanhakijoita Euroopan pakolaiskriisin johdosta. Väkilukuun suhteutettuna Suomi on niiden neljän Euroopan maan joukossa, jonne on saapunut eniten turvapaikanhakijoita.[19]

Tuolloin kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat ovat voineet hakea vuoden 2020 alusta Suomen kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa. Asumisaikavelvoite on molemmissa tapauksissa kansainvälistä suojelua saaneelle neljä vuotta.[20]

Kansalaishakemusten määrässä irakilaiset ohittivat vuonna 2020 venäläiset, joita on aikaisemmin ollut eniten. Vuonna 2018 irakilaiset jättivät 972 hakemusta Suomen kansalaiseksi. Vuonna 2019 Suomen kansalaisuutta haki 588 Irakin kansalaista. Vuoden 2020 lokakuuhun mennessä kansalaisuutta oli hakemut 1 473 irakilaista.[20]

Suomen kansalaisuus myönnettiin vuonna 2018 yhteensä 9 610 henkilölle ja vuonna 2019 yhteensä 10 062 henkilölle.[21]

Väestönkasvutekijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään 56 prosenttia Suomen väestönkasvusta on seurausta maahanmuutosta.milloin?

Vuonna 2006 yli puolet maahanmuuttajista saapui Euroopan unionin alueelta, noin 17 prosenttia Aasiasta, 11 prosenttia Venäjältä ja 7 prosenttia Afrikasta. Muuttajat ovat pääosin työikäisiä ihmisiä, joista vajaat puolet, 10 000 henkeä asettui asumaan Uudenmaan maakuntaan.[22] Muut tärkeimmät kohdemaakunnat ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.[23] Vuonna 2006 Varsinais-Suomessa vieraskielisten määrä kasvoi yli tuhannella hengellä. Eniten kasvoivat viroa ja venäjää äidinkielenään puhuvien määrät. Vuonna 2007 vieraskielisiä oli maakunnassa lähes 16 000 henkeä, joista vajaalla 12 000 hengellä on jokin muu kuin Suomen kansalaisuus.[24]

Tilastokeskuksen mukaan Suomeen suuntautuva maahanmuutto ylsi vuonna 2007 koko itsenäisyyden ajan ennätykseen: Suomeen muutti ulkomailta noin 26 050 henkilöä.[25] Näistä 8 525 oli paluumuuttavia suomalaisia. Keskimäärin 39 prosenttia vuosien 1998–2009 välisestä maahanmuutosta on ollut suomalaisten paluumuuttoa. Vuonna 2007 ulkomaalaisten maahanmuuttajien määrä oli 17 504.[26] Maassa asui noin 188 000 ulkomailla syntynyttä,[27] eli noin 3,7 prosenttia väestöstä.

Sama maahanmuuton ennätys toistui vuonna 2008 (29 100 henkeä)[28], vuonna 2011 (29 500 henkeä)[29], vuonna 2012 (31 280 henkeä)[30], vuonna 2013 (31 940 henkeä)[31] ja vuonna 2016 (34 905 henkeä)[8].

Vuonna 2016 maahanmuuttajista oli ulkomaan kansalaisia 27 274.[8] Suomen saama muuttovoitto koostui lähes täysin Euroopan unionin ulkopuolelta tulleista muuttajista vuonna 2016.[8] Muutto muista kuin Euroopan unionin maista lisääntyi huomattavasti edellisestä vuodesta.[8] Maahanmuuton voitto oli suurinta Irakista, 3 069 muuttajaa, toiseksi suurinta Venäjältä, 2 087 muuttajaa ja kolmanneksi suurinta Afganistanista, 1 097 muuttajaa.[8] Muutto Euroopan unionin maista Suomeen pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna ollen 12 913 henkeä.[8]

Synnytysikäisiä eli 15–49-vuotiaita ulkomailta tulleita naisia oli Suomessa 37 000 vuonna 2001.[9] Vuonna 2018 heitä oli yli 115 000 eli yli kolme kertaa enemmän.[9] Eräisiin Suomen kaupunkeihin on muodostunut jo merkittäviä maahanmuuttajien keskittymiä. Esimerkiksi vuonna 2018 jopa 20,2 prosenttia vantaalaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.[32]

Maahanmuutto julkisessa taloudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen, vuonna 2018 julkaistun makrotaloustieteellisen tutkimuksen mukaan viimeisen 30 vuoden aikana maahanmuuttajat ovat hyödyttäneet vastaanottavien eurooppalaisten maiden talouksia. Hyöty on syntynyt noin viiden vuoden kuluttua maahanmuuttajien saapumisesta. Turvapaikanhakijat puolestaan ovat hyödyttäneet vastaanottavia maita noin 3–7 vuoden kuluttua, mutta hyöty ei ole ollut yhtä merkittävä.[33]

Maahanmuuton kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen julkiselle taloudelle maahanmuuton aiheuttamat menot olivat OECD:n mukaan vuonna 2011 tuloja pienemmät, sillä valtaosa maahanmuuttajista on parhaassa työiässä.[34]

Kustannukset yhteiskunnalle muodostuvat pääasiassa sosiaaliturvasta, joka turvapaikkaa hakevien kohdalla on Suomessa jo asuvia kattavampaa. Suomeen kotiuduttuaan kaikki saavat samoja etuuksia. Suomen toimeentulotukijärjestelmä tosin suosii runsaslapsisia perheitä, joita on maahanmuuttajaperheissä usein enemmän.[35][36]

Vuonna 2020 toimeentulotuen saajista 30 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.[37] Pääkaupunkiseudulla osuus oli 51 prosenttia.[37]

Maahanmuuttajien toimeentulotuki, asumistuki ja työttömyyskorvaukset maksoivat vuonna 2009 yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa ja ulkomaalaisväestön nauttimiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksiin kuluu runsaat 200 miljoonaa vuodessa. Kiintiöpakolaisiin kului 110–112 miljoonaa euroa. Kelan etuuksista, eläkkeistä, tuista, päivähoidosta ja esimerkiksi maahanmuuttobyrokratian hinnasta virkamiehistöineen ei löydy tietoa.[36][35]

Turvapaikanhakijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäministeriön vuonna 2009 julkaiseman selvityksen mukaan turvapaikan hakijat saivat turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana Suomessa koko Euroopan suurimpia tukia.[38] Yleisradion MOT-ohjelma on epäillyt tämän tarkoittavan myös, että vuonna 2009 Suomi maksoi koko maailman suurimpia tukia turvapaikanhakijoille.[35][36]

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahan muuttaessaan ulkomaalaiset kokevat terveytensä paremmaksi kuin ikäisensä suomalaiset. Terveimmiksi itsensä kokevat somalit, joista 90 prosenttia kokee terveydentilansa hyväksi. Suomessa asuvien maahanmuuttajien terveydenhoito kangertelee kuitenkin usein heikon kielitaidon vuoksi. Terveydenhoito keskeytyy usein muun muassa maahanmuuttajien vaihtaessa asuinpaikkaa. Kielitaidottomuus ja yksinäisyys lisäävät masennusta.[39].

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita on suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa noin 35 000, ja määrä kasvaa vuosittain. Opetusministeriön mukaan ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetukseen ministeriö pyrkii kiinnittämään erityistä huomiota.[40] Täysin lukutaidottomat maahanmuuttajat ovat usein naisia, jotka eivät ole käyneet koskaan koulua.[41]

Vuonna 2007 vieraskieliset vastasivat 4,2 prosenttia kaikista peruskoulun jälkeisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoista. Prosentteina eniten heitä oli ammattikorkeakouluissa (4,9 prosenttia opiskelijoista) ja vähiten lukiossa (2,9 prosenttia).[42]

Koulumenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetushallituksen vuonna 2008 julkaiseman raportin mukaan maahanmuuttajaoppilailla menee joka koulutusvaiheessa huonommin kuin suomenkielisillä, mutta heillä on myönteisempi asenne koulua ja opiskelua kohtaan. Heikoimmin menestyvät muista kuin Euroopan unionin jäsenmaista tulleet, mutta toisen polven maahanmuuttajat menestyvät A1-, A2- ja B1-kielissä paremmin kuin kantaväestö.[43] Tämä ryhmä oli kuitenkin hyvin pieni, 341 henkilöä. Raportissa arvellaan useimpien tähän ryhmään kuuluvien olevan saamenkielisiä ja siten kantaväestöön kuuluvia.[44]

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen mukaan PISA-tutkimukset osoittavat, että erot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistuloksissa ovat 15-vuotiailla suurempia Suomessa kuin missään muualla Euroopassa. Lisäksi maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä jäävät kantaväestöä useammin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Opettajat antavat silti maahanmuuttajanuorille keskimäärin liki samantasoisia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluville oppilailleen.[45]

Vuosina 2016–2017 tehtyjen yhteispohjoismaisten tilastojen mukaan afrikkalaisten ja aasialaisten maahanmuuttajien jälkeläisistä suhteellisen suuri osa keskeyttää toisen asteen koulutuksen, myös Suomessa.[46]

Opetustyön haasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetuksessa maahanmuuttajataustaiset lapset ovat suuri haaste. Heidän osaamisensa on hyvin heterogeenista ja sattumanvaraista: joukossa on lähes ummikkoja tai heikosti suomen kieltä osaavia, mutta myös niitä, jotka pärjäävät kohtuullisesti suomen kielellä. Oppilaiden huonon kielitaidon vuoksi opettaja voi joutua toimimaan jatkuvasti myös tulkkina. Uusille opettajille oppilasryhmien heterogeenisuus ja kesken lukuvuoden ryhmiin integroidut lähes ummikot maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat suurimpia yksittäisiä stressin aiheita.[47] Opettajaksi opiskelevat pitävät maahanmuuttajataustaisia oppilaita lähes yksiselitteisesti rikkautena.[48] Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on keskimääräistä kalliimpaa.[49]

Pääkaupunkiseudulla perusopetus on poikkeuksellisen haasteellista maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuren määrän takia.[47] Helsingin peruskouluissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli vuonna 2008 noin 4 900. Heidät pyritään sijoittamaan suomenkielisiin opetusryhmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo puutteellisellakin kielitaidolla.[50] Suomea vieraana kielenä opiskelevien sijoittaminen opetuksen tehostamiseksi omalle luokalleen on kielletty.[51] Myllypuron ala-asteen oppilaista maahanmuuttajataustaisia oli noin 40 prosenttia.[52] Vuonna 2009 Helsingissä kolmisenkymmentä koulua sai erityistä tukea syrjäytymisen ehkäisyyn.[53] Eräs lisärahoituksen perusteista on koulujen oppilaiden maahanmuuttotaustaisuus.[53] Vuonna 2009 esimerkiksi Helsingissä Soinisen koulussa oppilaista puolet oli maahanmuuttajataustaisia.[54]

Vuonna 2018 Turun Varissuon kaupunginosan ala-asteen koulujen ensimmäisten luokkien oppilaista lähes 80 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.[55] Alueen koulussa yli puolet kaikista oppilaista on ulkomaalaistaustaisia.[56]

Vuoden 2019 lopussa Varissuon koulun oppilaista jo lähes 90 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea.[57] Koulun opettajat ovat olleet huolissaan, miten se vaikuttaa oppimisen tasoon ja erityisesti suomen kielen oppimiseen.[57] Koulussa ollaan tilanteessa, jossa suomen vertaisoppiminen jää pois, koska lapset eivät puhu keskenään suomea.[57] Opettajat ovat havainneet, että myös suomea äidinkielenään puhuvien suomen kielen taito on taantunut maahanmuuttajaoppilaiden vaikutuksesta.[57] Syksyllä 2020 koulussa oppilaat puhuivat keskenään englantia, koska osaavat sitä suomea paremmin.[57] Opetusministeri Li Andersson on myös ilmaissut huolensa tilanteesta.[57] Myös koulun oppilaat haluaisivat, että koulussa olisi enemmän suomalaisia oppilaita.[57] Nykyisin luokissa saattoi olla 25 oppilaan joukossa vain kolme suomenkielistä.[57] Varissuolla on päiväkotiryhmiä, joissa ei ole ainuttakaan kantasuomalaista lasta.[58]

Koulukiusaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs monikulttuuristen koulujen ongelma on koulukiusaaminen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat muita useammin sekä kiusaajia että kiusattuja. Kiusaamista ei tapahdu vain valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välillä, vaan myös yli etnisten vähemmistörajojen ja vähemmistöjen sisällä.[59] Opettajien kokemuksia tutkineen Seija Blombergin mukaan perusopetukseen alkaa syntyä hyvämaineisia peruskouluja, jonne vanhemmat mielellään tuovat lapsensa, ja huonomaineisempia kouluja, joihin ei hakeuduta oman alueen ulkopuolelta. Erityisesti ne koulut, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita menettävät oppilaita muihin kouluihin.[47][60]

Työllistyminen ja huoltosuhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on noin 20 000 maahanmuuttanutta, jotka etsivät työtä. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan poliiseiksi kaivataan lisää maahanmuuttajia, koska "poliisin on osaltaan torjuttava suvaitsemattomuutta ja syrjäytymistä".[61]

Työturvallisuuskeskuksen asiamies Jukka Mäkeläisen mukaan kielitaidon puute on keskeinen tekijä koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen, opiskelun epäonnistumiseen sekä työllistymisvaikeuksiin. Auttava suomen kielen taito on työelämässä lähes välttämätön. Joitakin työpaikkoja on tarjolla, joissa kielitaitoa ei tarvita, mutta kunnollinen sopeutuminen työyhteisöön vaatii kohtuullista kielenhallintaa.[62] Esimerkiksi hoitoalalla maahanmuuttajien työllistyminen kilpistyy työnantajien mukaan useimmiten puutteelliseen kielitaitoon. Tehyn selvityksen mukaan riittämätön kielen hallinta koetaan vakavana uhkana potilasturvallisuudelle.[63] Kainuussa asuvien maahanmuuttajien mielestä suurin työllistymisen este on kielitaidon puute.[64]

Työttömyysasteen ohella kansantaloudellisesti tärkeä tunnusluku on huoltosuhde eli väestömäärän suhde työssäkäyviin. Huoltosuhde on erityisen huono Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla. Vuonna 2003 kahdentoista suurimman kansalaisuusryhmän joukossa huonoimmat huoltosuhteet olivat Somalian ja Irakin kansalaisilla (9,7 ja 9,2), parhaat Ison-Britannian ja Viron kansalaisilla (1,9 ja 2,2). Kaikkien ulkomaiden kansalaisten joukossa huoltosuhde oli 3,0 ja koko väestössä 2,2.[65] Mikäli maahanmuuton avulla halutaan vahvistaa Suomen ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta, tulisi maahanmuuttajien huoltosuhteen olla kantaväestöä parempi.[66]

Eräs syy työnsaannin vaikeuteen on oman maan opiskelutodistuksen kelpaamattomuus Suomessa. Yksityisellä puolella työnantaja arvioi, kelpaako ulkomainen opiskelutodistus työhön.[67] Monen maahanmuuttajan ongelmana on myös ulkomaisen ammattitodistuksen riittämättömyys, joten ammattilaisia on työttöminä.[68] Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ongelma taas on se, ettei Suomessa ole tarjolla riittävästä kyllin korkeatasoista suomen kielen opetusta, jota vaaditaan työpaikan saamiseksi.[69] Helsingin Sanomien mukaan syitä työttömyyteen ovat myös kohtuuttomat kielitaitovaatimukset ja työnantajien ennakkoluulot.[70] Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen mukaan korkeaa työttömyyttä ulkomaalaisten keskuudessa ei voida selittää ainoastaan ulkomaalaisten taustoista johtuvilla tekijöillä, vaan oman osansa työttömyydestä selittää kantaväestön kielteinen suhtautuminen ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin[71].

Helsingin maahanmuuttojohtaja Annika Forsander painottaa, että työttömien maahanmuuttajien tulisi päästä nopeasti kielikoulutukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen – nyt sitä joutuu odottamaan kuukausia ja työllisyysneuvojia ollaan entisestään vähentämässä. Työlisyysneuvojia tarvitaan maahanmuuttajien taitojen testaamiseen ja tutkintojen vastaavuuden tutkimiseen. Forsander uskoo, että töitä löytyy jos ohjausta on. Moni ala on jo täysin riippuvainen maahanmuuttajista. Forsander on sanonut, että ”maahanmuuttajia ei tarvita vain pienpalkka-aloille. Esimerkiksi Helsingin terveysasemien lääkäreistä 15 prosenttia on jo maahanmuuttajia.” Forsander ihmettelee, miksi tutkinnon suorittaneita lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei heti imaista putkeen, joka johtaa työhön omalle alalle.[72]

Työvoimaan kuuluvista maahanmuuttajista viidennes oli työttömänä vuonna 2008. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) tutkimuksen (2008) mukaan Suomessa oli käyttämättä noin 20 000 maahanmuuttajan työvoimareservi. Tämän työvoiman rekrytointi sekä työperäisen maahanmuuton lisääminen helpottaisi tutkimuksen mukaan työmarkkinoilla niitä ongelmia, joita väestön ikääntymisen uskotaan aiheuttavan. PTT:n mukaan maahanmuuttajat tarvitsevat työhön perehdyttämistä kuitenkin huomattavasti enemmän kuin kantaväestöön kuuluvat, eikä sitä ole aina järjestetty riittävästi muun muassa kustannusten pelossa. PTT:n raportti kehottaa pohtimaan keinoja, joilla työnantajaa voisi tukea maahanmuuttajien perehdytyksessä.[73][74][75]

PTT:n tutkimus kartoitti vuonna 2008 kyselyllä myös maahanmuuttajien työkykyä. Työssä olevista maahanmuuttajista hyvä tai erinomainen työkyky oli tutkimuksen mukaan 91 prosentilla. Lukema oli sama kuin valtaväestön palkansaajilla. Kyselyyn vastanneiden työttömien maahanmuuttajien työkyky oli vähintäänkin hyvä 76 prosentilla, kun vastaava lukema koko väestön työttömillä oli 61 prosenttia. Tutkimukseen vastanneista työttömistä maahanmuuttajista liki kaikki olivat myös työhaluisia. Tuloksista voi Yleisradion artikkelin (2008) mukaan päätellä, että moni työtön maahanmuuttaja pärjäisi työelämässä mainiosti, jos vain löytäisi työpaikan. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan tuloksia vääristi kuitenkin se, että tutkimuksessa mukana olleet maahanmuuttajat edustivat keskimääräistä maahanmuuttajaväestöä paremmassa asemassa olleita: yliedustettuja olivat muita maahanmuuttajia keskimäärin paremmin työllistyvät venäläiset ja koulutetut maahanmuuttajat ja aliedustettuja pakolaistaustaiset maahanmuuttajat.[74][73]

Vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan suhtautuminen ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen oli muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. Noin 38 prosenttia suomalaisista halusi lisätä ja 26 prosenttia vähentää ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottoa Suomeen. Runsas kolmasosa, 35 prosenttia oli sitä mieltä, että heitä pitää ottaa vastaan yhtä paljon kuin ennenkin.[76]

Työllistymisen esteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tohtori Anu Yijälän haastatteleman seitsemän korkeasti koulutetun irakilaisen mukaan Suomeen Irakistakin tulevat haluavat alussa työllistyä, eivätkä he mielellään ota vastaan sosiaaliturvaa. Turvapaikanhakija ei saa tehdä palkkatöitä kolmeen kuukauteen rekisteröitymisestään. Vähäinenkin työnteko voi myös viedä tuet ja pudottaa hänet huonompaan asemaan. Kuukausien mittaan he oppivat käyttämään sosiaaliturvaa ja motivaatio työntekoon laskee. Järjestelmä saattaa aiheuttaa pitkäaikaisen sosiaalitukiriippuvuuden.[77]

Yrittäjyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien artikkelin (2008) mukaan maahanmuuttajat ovat lähteneet kantaväestöä halukkaammin yrittäjiksi koko 2000-luvun ajan.[78] Yhteiskunta tukee maahanmuuttajien yrittäjyyttä monin tukitoimin. Vantaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtajan Risto Kuosmasen mukaan maahanmuuttajien lapset ovat alkaneet perustaa omia yrityksiä innokkaasti. Palvelualojen ja maahanmuuttajien asioihin erikoistuneen[79] NYP Yrityspalvelut-yrityshautomon[80] asiakkaiden joukossa oli vuonna 2007 perustetuista yrityksistä vähän toista sataa eli kolmannes maahanmuuttajataustaisten perustamia.[78]

Suomessa toimii noin 250 000 yritystä[81] ja Helsingin Sanomien artikkelin (2008) mukaan noin 6 000 (2,5 prosenttia) oli kansalaisuudeltaan ulkomaalaisten omistuksessa. Ulkomaiden kansalaisia oli 2,5 prosenttia väestöstä.[78] Maahanmuuttajien perustamat yritykset työllistivät vuonna 2007 1,2 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten työntekijämäärästä ja puolella niistä on palkansaajia, 15 prosentilla maahanmuuttajien yrityksistä oli yli viisi työntekijää. Maahanmuuttajien yritykset vastaavat 1,5 prosenttia yritysten kokonaisliikevaihdosta. 56 prosenttia maahanmuuttajien yrityksistä toimii Uudellamaalla. Suurimmat maahanmuuttajien yritysten toimialat ovat kauppa, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut sekä majoitus- ja ravitsemisala. Pääosa yritysten perustajista oli Suomen lähialueilta ja muualta Euroopasta (noin 30 prosenttia) ja Aasiasta (noin 25 prosenttia) tulleiden yrityksiä; afrikkalaisten yrityksiä oli kolme prosenttia.[82]

Kotoutuminen ja kotouttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kotouttaminen

Kotouttaminen on maahanmuuttajien sopeuttamista elämään ja toimimaan uuden kotimaansa yhteiskunnassa. Se sisältää yleensä valtiovallan aktiivisia toimia, kuten maan kielen opetusta ja aktiivisia työllistämistoimia. Yleensä kotouttamiseen osallistuvat myös Punaisen Ristin kaltaiset järjestöt mutta myös maahanmuuttajien omat yhdistykset. Kotouttamisen tarkoituksena on luoda maahanmuuttajalle mahdollisimman nopeasti itsenäisen ja tasavertaisen kansalaisuuden vaatimat valmiudet. Laissa määritellään kotouttaminen määräaikaiseksi prosessiksi, yleensä kolmen vuoden mittaiseksi. Yhteiskuntaan sopeutuminen ja uuden elämän rakentaminen on todellisuudessa huomattavasti pidempiaikainen.[83]

Maahanmuuttajat kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat tunnettuja kulttuurivaikuttajia Suomessa. Silti maahanmuuttajien oma kulttuuri on huonosti tunnettua. Tilanne on sama muuallakin Euroopassa.[84] Nykyajan maahanmuuttajakirjailijoita ovat muun muassa Alexis Kouros, Wilson Kirwa ja Zinaida Lindén. Lindénin romaani Ennen maanjäristystä sai Runeberg-palkinnon vuonna 2005. Vuonna 2008 Keniasta kotoisin oleva juoksija-kirjailija Wilson Kirwa valittiin vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi.[85]

Maahanmuuttajakirjailijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuton ilmiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttajien rikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaisten rikollisuudella Suomessa tarkoitetaan sellaista Suomessa tapahtuvaa rikollisuutta, jossa rikoksen tekijä on jonkin muun maan kansalainen kuin Suomen tai ulkomaalaistaustainen. Jälkimmäisen määritelmä on vaihdellut vuosien kuluessa, mutta vuodesta 2012 Tilastokeskus määrittelee tällaiseksi henkilöksi ihmisen, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla.

Valkoisten pako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Valkoisten pako

Valkoisten pako (engl. white flight), Suomessa myös kantaväestön pako on länsimainen ilmiö, jossa kantaväestö muuttaa pois asuinalueilta, joissa maahanmuuttajien määrä on ylittänyt tietyn kipukynnyksen eli niin sanotun keikahduspisteen. Ilmiötä on havaittu myös Suomessa 2000-luvun alusta alkaen.[86]

Rasismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Rasismi Suomessa

Suomalainen rasismi ilmenee kantaväestön suhteessa vähemmistöihin ja toisin päin vähemmistöjen suhteessa kantaväestöön sekä myös toisiinsa. Vuonna 2008 rasistisista rikoksista epäillyistä 76 prosenttilla syntymämaa oli Suomi.[87] Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan vuonna 2008 poliisin tietoon tuli 53 uskonnolliseen taustaan perustuvaa viharikosepäilyä. Suurimmassa osassa rikosilmoituksia (17 kappaletta) tekojen kohteena olivat muslimit.[87]

Maahanmuuton helpottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaissa on viime aikoina keskusteltu maahan muuttamisen helpottamisesta, mutta toisaalta myös maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä. Sitä on perusteltu sekä inhimillisistä syistä että Suomen kansantalouden kestokyvyn näkökulmasta. Koulutetun työvoiman saatavuus tuottaa ongelmia, vaikka EU:n ulkopuolella asuu ihmisiä, jotka ovat halukkaita tulemaan töihin Suomeen. Monilla huipputeknologian aloilla koulutetulle työvoimalle ei ole riittävästi kysyntää Suomessakaan saati sitten kehitysmaissa. Maahanmuuttajien rahalähetykset ovat monessa kehitysmaassa merkittävä, virallista kehitysapua suurempi, tulonlähde. Lähtömaiden kannalta ammattitaitoisen työvoiman lähtö on myös ongelma. Köyhät maat menettävät parasta työvoimaansa ja osaamistaan. Toisaalta lännessä pelkona on, että maahanmuuttajista voisi tulla työmarkkinoiden kurjalistoa, jolla murretaan palkkausta ja työlainsäädäntöä.[88]

Maahanmuuttoon suhtautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista suhtautui vuonna 2008 maahanmuuton kasvuun kielteisesti.[89] Vuonna 2010 suomalaisista 60 prosenttia kannatti maahanmuuttopolitiikan tiukentamista ja 41 prosenttia halusi Suomen avoimemmaksi työperäisille maahanmuuttajille.[90]

Vuoden 2015 lopussa Helsingin Sanomien kyselyssä enemmistö suomalaisista oli sitä mieltä, että juuri turvapaikan saaneella tulisi olla alennettu sosiaaliturvan taso. 59 prosenttia suhtautui myönteisesti, jos turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyisi omassa elinpiirissä.[91] Vuonna 2016 suomalaisista 74 prosenttia oli Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan arvo- ja asennetutkimuksen mukaan sitä mieltä, että Suomen ja koko Euroopan unionin pitäisi harjoittaa nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.[92] Vuoden 2017 elokuussa Iltalehden Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan enemmistö suomalaista vaati tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja 58 prosenttia kaipasi pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaan kovia keinoja, kuten viranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä.[93] Näin ajattelevien osuus on noussut selvästi vuoden 2017 huhtikuusta, jolloin Ylen teettämän tutkimuksen mukaan vain 40 prosenttia kannatti kovaa politiikkaa.[93]

Vuonna 2020 91 prosenttia suomalaisista arvioi Taloustutkimuksen selvityksen mukaan, että rikoksista tuomittuja ulkomaalaisia pitäisi voida karkottaa maasta nykyistä helpommin.[94]

Maahanmuuttoon liittyvä yritys- ja järjestötoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa maahanmuutton piirissä tai siihen liittyen toimii useita järjestöjä ja yrityksiä. Helsingissä toimii Martta-hotellin vastaanottokeskus, ja ministeri Anne Holmlund on mediassa liitetty Porin seudulla sijaitsevaan vastaanottokeskus-suunnitelmaan.lähde?

Maahanmuuttoon tai monikulttuurisuuteen liittyviä järjestöjä ja yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaiden kansalaisten määrät Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ulkomaalaisten määrä vuosittain.

Vuosi Määrä
2017 249 452
2016 243 639
2015 229 765
2014 219 675
2013 207 511
2012 195 111 [95]
2011 183 133
2010 167 954
2009 155 705
2008 143 256
2007 132 708
2006 121 739
2005 113 852
2004 108 346
2003 107 003
2002 103 682
2001 98 577
2000 91 074
1999 87 680
1998 85 060
1997 80 600
1996 73 754
1995 68 566
1994 62 012
1993 55 587
1992 46 250
1991 37 579
1990 26 255
1980 12 843

[96]

Syntymämaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli vuonna 2018 ulkomailla syntyneitä 387 215.[97]

Valtio Maassa Syntyneitä
(2018)
 Suomi &&&&&&&&05130704.&&&&005 130 704
 Neuvostoliitto &&&&&&&&&&056922.&&&&0056 922
 Viro &&&&&&&&&&045801.&&&&0045 801
 Ruotsi &&&&&&&&&&032603.&&&&0032 603
 Irak &&&&&&&&&&016254.&&&&0016 254
 Venäjä &&&&&&&&&&014772.&&&&0014 772
 Somalia &&&&&&&&&&011776.&&&&0011 776
 Kiina &&&&&&&&&&011267.&&&&0011 267
 Thaimaa &&&&&&&&&&010830.&&&&0010 830
 Vietnam &&&&&&&&&&&08445.&&&&008 445
 Jugoslavia &&&&&&&&&&&07624.&&&&007 624
 Turkki &&&&&&&&&&&07455.&&&&007 455
 Iran &&&&&&&&&&&07402.&&&&007 402
 Saksa &&&&&&&&&&&06654.&&&&006 654
 Afganistan &&&&&&&&&&&06830.&&&&006 830
 Intia &&&&&&&&&&&06708.&&&&006 708
 Iso-Britannia &&&&&&&&&&&06290.&&&&006 290
 Syyria &&&&&&&&&&&06055.&&&&006 055
 Yhdysvallat &&&&&&&&&&&05283.&&&&005 283
 Puola &&&&&&&&&&&04860.&&&&004 860
 Filippiinit &&&&&&&&&&&04740.&&&&004 740

Syntyperä ja taustamaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisia 402 619. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.[98][99]

Valtio Ulkomaan taustaiset
(2018)
 Suomi &&&&&&&&05129007.&&&&005 129 007
 Neuvostoliitto &&&&&&&&&&077115.&&&&0077 115
 Viro &&&&&&&&&&049989.&&&&0049 989
 Irak &&&&&&&&&&022336.&&&&0022 336
 Somalia &&&&&&&&&&020723.&&&&0020 723
 Jugoslavia &&&&&&&&&&012628.&&&&0012 628
 Kiina &&&&&&&&&&011899.&&&&0011 899
 Vietnam &&&&&&&&&&011385.&&&&0011 385
 Afganistan &&&&&&&&&&&09667.&&&&009 667
 Thaimaa &&&&&&&&&&&09393.&&&&009 393
 Turkki &&&&&&&&&&&09356.&&&&009 356
 Iran &&&&&&&&&&&08427.&&&&008 427
 Venäjä &&&&&&&&&&&08419.&&&&008 419
 Intia &&&&&&&&&&&07739.&&&&007 739
 Syyria &&&&&&&&&&&07141.&&&&007 141
 Ruotsi &&&&&&&&&&&06836.&&&&006 836
 Puola &&&&&&&&&&&05356.&&&&005 356
 Filippiinit &&&&&&&&&&&04809.&&&&004 809
 Saksa &&&&&&&&&&&04796.&&&&004 796
 Iso-Britannia &&&&&&&&&&&04472.&&&&004 472
 Romania &&&&&&&&&&&04421.&&&&004 421
   Nepal &&&&&&&&&&&03893.&&&&003 893
 Pakistan &&&&&&&&&&&03736.&&&&003 736
 Nigeria &&&&&&&&&&&03705.&&&&003 705
 Bangladesh &&&&&&&&&&&03676.&&&&003 676
 Yhdysvallat &&&&&&&&&&&03653.&&&&003 653
 Marokko &&&&&&&&&&&03465.&&&&003 465
 Kongon demokraattinen tasavalta &&&&&&&&&&&03329.&&&&003 329
 Algeria &&&&&&&&&&&03043.&&&&003 043
 Bulgaria &&&&&&&&&&&02775.&&&&002 775
 Etiopia &&&&&&&&&&&02684.&&&&002 684
 Latvia &&&&&&&&&&&02624.&&&&002 624
 Unkari &&&&&&&&&&&02558.&&&&002 558

Kansalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli vuonna 2017 ulkomaan kansalaisia 249 452.[100]

Valtio Ulkomaan kansalaiset
(2017)
 Suomi &&&&&&&&05263678.&&&&005 263 678
 Viro &&&&&&&&&&051539.&&&&0051 539
 Venäjä &&&&&&&&&&029183.&&&&0029 183
 Irak &&&&&&&&&&011729.&&&&0011 729
 Kiina &&&&&&&&&&&08742.&&&&008 742
 Ruotsi &&&&&&&&&&&08018.&&&&008 018
 Thaimaa &&&&&&&&&&&07533.&&&&007 533
 Somalia &&&&&&&&&&&06677.&&&&006 677
 Afganistan &&&&&&&&&&&05792.&&&&005 792
 Vietnam &&&&&&&&&&&05603.&&&&005 603
 Syyria &&&&&&&&&&&05290.&&&&005 290
 Intia &&&&&&&&&&&05159.&&&&005 159
 Turkki &&&&&&&&&&&04660.&&&&004 660
 Iso-Britannia &&&&&&&&&&&04518.&&&&004 518
 Puola &&&&&&&&&&&04284.&&&&004 284
 Ukraina &&&&&&&&&&&04033.&&&&004 033
 Saksa &&&&&&&&&&&04014.&&&&004 014
 Serbia ja Montenegro &&&&&&&&&&&03812.&&&&003 812
 Filippiinit &&&&&&&&&&&03269.&&&&003 269
 Yhdysvallat &&&&&&&&&&&03176.&&&&003 176
 Romania &&&&&&&&&&&03167.&&&&003 167

Kaksoiskansalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli vuonna 2017 kaksoiskansalaisia 117 024.[101]

Valtio Kaksois kansalaiset
(2017)
 Venäjä &&&&&&&&&&030088.&&&&0030 088
 Ruotsi &&&&&&&&&&&07759.&&&&007 759
 Somalia &&&&&&&&&&&05590.&&&&005 590
 Viro &&&&&&&&&&&05291.&&&&005 291
 Irak &&&&&&&&&&&04152.&&&&004 152
 Yhdysvallat &&&&&&&&&&&04041.&&&&004 041
 Iran &&&&&&&&&&&03934.&&&&003 934
 Vietnam &&&&&&&&&&&03439.&&&&003 439
 Turkki &&&&&&&&&&&03276.&&&&003 276
 Afganistan &&&&&&&&&&&02974.&&&&002 974

YK:n arvio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli vuonna 2017 YK:n arvion mukaan maahanmuuttajia 343 582.[102]

Valtio Maahanmuuttajat
(2017)
 Viro &&&&&&&&&&052454.&&&&0052 454
 Ruotsi &&&&&&&&&&042210.&&&&0042 210
 Irak &&&&&&&&&&032778.&&&&0032 778
 Venäjä &&&&&&&&&&014689.&&&&0014 689
 Somalia &&&&&&&&&&012776.&&&&0012 776
 Kiina &&&&&&&&&&011814.&&&&0011 814
 Thaimaa &&&&&&&&&&011553.&&&&0011 553
 Pohjois-Makedonia &&&&&&&&&&&08963.&&&&008 963
 Saksa &&&&&&&&&&&08434.&&&&008 434
 Turkki &&&&&&&&&&&08039.&&&&008 039
 Vietnam &&&&&&&&&&&07347.&&&&007 347
 Iran &&&&&&&&&&&07083.&&&&007 083
 Iso-Britannia &&&&&&&&&&&07055.&&&&007 055
 Intia &&&&&&&&&&&06541.&&&&006 541
 Yhdysvallat &&&&&&&&&&&05951.&&&&005 951
 Puola &&&&&&&&&&&05043.&&&&005 043
 Afganistan &&&&&&&&&&&04919.&&&&004 919
 Filippiinit &&&&&&&&&&&03626.&&&&003 626
 Espanja &&&&&&&&&&&03120.&&&&003 120
 Romania &&&&&&&&&&&03043.&&&&003 043
 Ranska &&&&&&&&&&&02983.&&&&002 983
 Italia &&&&&&&&&&&02904.&&&&002 904
   Nepal &&&&&&&&&&&02752.&&&&002 752
 Unkari &&&&&&&&&&&02728.&&&&002 728
 Pakistan &&&&&&&&&&&02562.&&&&002 562
 Nigeria &&&&&&&&&&&02553.&&&&002 553
 Marokko &&&&&&&&&&&02536.&&&&002 536
 Etiopia &&&&&&&&&&&02419.&&&&002 419
 Bulgaria &&&&&&&&&&&02322.&&&&002 322

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Uussuomalainen" vakituisesti Suomessa asuvasta maahanmuuttajasta. Uussuomalaisten sijoittuminen työelämään. (MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0)
  2. http://www.ahaa-avaimia.fi/neliapila/7.0.html Ahaa! Avaimia monikulttuurisen kohtaamiseen
  3. a b c d Tilastokeskus: Väestö tilastokeskus.fi. Viitattu 11.6.2020.
  4. Äiti Suomen kansalainen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Viitattu 9.7.2017.
  5. a b Isä Suomen kansalainen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Viitattu 9.7.2017.
  6. Väestö: Väestönmuutokset 12.5.2014 (päivitetty). Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2015.
  7. Maahanmuuttajaväestö lähes kymmenkertaistunut 20 vuodessa 25.3.2014. Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2015.
  8. a b c d e f g h Timo Nikander: Tilastokeskus - Muuttoliike 2016 www.stat.fi. Viitattu 12.6.2020.
  9. a b c d e f g h i Uusi tilasto: Joka seitsemäs suomalaislapsi syntyy maahanmuuttajaäidille Yle Uutiset. Viitattu 3.2.2020.
  10. Hänninen, Jyri: Maahanmuutto keskittyy Helsingissä – kantasuomalaiset välttävät alueita 27.10.2014 7:45. HS.fi. Viitattu 5.11.2014.
  11. a b Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.6.2020.
  12. Vilkuna, Kustaa H. J.: Arkielämää patriarkaalisessa työmiesyhteisössä: rautaruukkilaiset suurvalta-ajan Suomessa. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1996.
  13. JYRKI PAASKOSKI: Vanhan Suomen donataarit ja tilanhoitajat – katsaus aatelisten lahjoitusmaatalouteen vuosina 1710–1811 - Genos 64 (1993), s. 138–152
  14. Leitzinger, Antero (2008), Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812–1972, Helsinki: East-West Books.
  15. Leo Yllö: Inkerin maa ja luonto. – Inkerin suomalaisten historia. Inkerin kulttuuriseura, Helsinki 1969
  16. a b http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=49&vps=25&arvostelu=1340
  17. http://www.migri.fi/download/16614_Vahvistetut_tilastot2008_vireille_tulleet_diaaritTop10.pdf
    http://www.migri.fi/download/16630_Vahvistetut_tilastot2008_p_t_kset_diaarit_my_nt_kielt.pdf
  18. Tilastokeskus, "Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maapinta-ala alueittain 1980–2010" -tietokanta
  19. Orpo: Suomeen tullut suhteessa neljänneksi eniten pakolaisia Euroopassa www.iltalehti.fi. Viitattu 12.6.2020.
  20. a b Irakilaiset jättävät nyt eniten kansalaisuushakemuksia Suomessa – pitkään tilastokärjessä olivat venäläiset Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2020.
  21. Maahanmuuton tilastot 2019: Oleskelulupaa haki ennätysmäärä työntekijöitä Maahanmuuttovirasto. Viitattu 12.11.2020.
  22. http://www.hs.fi/keskustelu/%22Suomi+ep%E4onnistunut+kotouttamisessa%22/thread.jspa?threadID=116285&tstart=0 "Suomi epäonnistunut kotouttamisessa"
  23. Suomen tilastollinen vuosikirja 2007, s. 150 taulukko 96. Tilastokeskus 2008.
  24. Varsinais-Suomen liitto Maakunnan kehittämisen näkökulma vuonna 2007
  25. http://www.stat.fi/til/muutl/2007/muutl_2007_2008-05-23_tie_001_fi.html, Tilastokeskus
  26. Tilastokeskus, "Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluita", http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-07-09_001.html
  27. http://maailma.net/uutiset/monikulttuurisuus/-/artikkelit/kotoutuminen_monikulttuuriseen_yhteiskuntaan_vaatii_paljon_myos_meilta Kotoutuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaatii paljon myös ”meiltä”
  28. Matti Saari: Tilastokeskus - Muuttoliike 2008 www.stat.fi. Viitattu 12.6.2020.
  29. Maahanmuuton vuosikatsaus 2011 Sisäasiainministeriö. Viitattu 12.6.2020.
  30. Matti Saari: Tilastokeskus - Muuttoliike 2012 www.stat.fi. Viitattu 12.6.2020.
  31. Matti Saari: Tilastokeskus - Muuttoliike 2013 www.stat.fi. Viitattu 12.6.2020.
  32. HS Vantaa | Joku kylvää Alepan ilmoitustaululle excelintarkkoja tilastoja Vantaalla – Taustalta paljastuu eläkkeelle jäänyt tilastotieteilijä, joka ei vaan halua lopettaa Helsingin Sanomat. 23.10.2020. Viitattu 23.10.2020.
  33. Amy Maxmen: Migrants and refugees are good for economies. Nature, 20.6.2018. doi:10.1038/d41586-018-05507-0. Artikkelin verkkoversio. en
  34. Raportti: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta Helsingin Sanomat. 18.6.2013. Viitattu 6.10.2019.
  35. a b c MOT toimitus: Maahanmuuton hinta 8.2.2010. YLE.
  36. a b c Maahanmuuton hinta: käsikirjoitus 15.02.2010. YLE.
  37. a b Sosiaaliturva: Perussuomalaisten mukaan toimeentulotuen koronalisä ”valuu” maahanmuuttajille ja yksin asuville miehille – HS kävi väitteet läpi Helsingin Sanomat. 2.9.2020. Viitattu 3.9.2020.
  38. YLE Uutiset: Turvapaikanhakija saa Suomessa eniten 21.11.2009. YLE.
  39. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id99020.html Maahanmuuttajien terveydenhuolto kangertelee
  40. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm11.pdf?lang=fi Kansainvälisyyskasvatus 2010
  41. Lukutaidottomuus koskettaa jopa Suomessa
  42. http://www.tilastokeskus.fi/til/opiskt/2007/opiskt_2007_2009-01-23_tau_007.html
  43. HS:Maahanmuuttajaoppilaat tykkäävät koulusta, julkaistu 8.12.2008, viitattu 8 joulukuuta 2008
  44. Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä, s. 12, 67. Opetushallitus, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.12.2008).
  45. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/310337-tutkimus-suomalaiset-opettajat-suosivat-maahanmuuttajaoppilaita-arvosanoissa
  46. Mitä kotoutumisesta oikeastaan tiedetään Pohjoismaissa? | Pohjoismainen yhteistyö www.norden.org. Viitattu 12.11.2020.
  47. a b c Seija Blomberg: Noviisiopettajana peruskoulussa: Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta, 2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.9.2008).
  48. Kansainvälisyyskasvatuksen tila opettajankoulutuksessa 2006 (pdf) Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto. Viitattu 13.10.2008.
  49. Juha Merimaa: Jo joka kymmenes oppilas on maahanmuuttaja. Helsingin Sanomat, 5.2.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.9.2008.
  50. Tervetuloa kouluun lukuvuosi 2008–2009 (pdf) Helsingin kaupungin opetusvirasto. Viitattu 13.10.2008.
  51. Hallinto-oikeus: Helsinki syrjinyt maahanmuuttajataustaisia lapsia. Helsingin Sanomat, 15.6.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2008.
  52. Venla Bernelius: Lähi(ö)koulu (pdf) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 13.10.2008.
  53. a b Helsinki antaa lisärahaa ongelmakouluille Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2020.
  54. Soinisen koulussa haasteisiin tartutaan rohkeasti Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2020.
  55. Marko Juntunen: Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa julkaisut.valtioneuvosto.fi. 30.8.2016. Viitattu 23.10.2020.
  56. MTVuutiset.fi mtvuutiset.fi. Viitattu 23.10.2020.
  57. a b c d e f g h Opetusministeri Li Andersson vieraili monikulttuurisessa Varissuon koulussa – oppilaat toivoivat suomenkielisiä kavereita ja lisää aikuisia Yle Uutiset. Viitattu 23.10.2020.
  58. Maahanmuutto | Varissuo on Suomen monikulttuurisimpia lähiöitä, ja tuore kirja kertoo, että sen asukkaat suojautuvat rasismilta rajun huumorin avulla: ”Tässä on tulevia terroristeja!” Helsingin Sanomat. 10.8.2020. Viitattu 23.10.2020.
  59. Koulukiusaaminen on monikulttuuristen koulujen ongelma Turun yliopisto. Viitattu 13.10.2008.
  60. Jani Jakonen: Kouluväkivalta karkottaa oppilaita Myllypuron ala-asteelta. Helsingin Uutiset, 17.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2008.
  61. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero haluaa lisää maahanmuuttajia poliisin palvelukseen
  62. Jukka Mäkeläinen: Kielitaito ja kulttuuri haasteena. Työyhteisöviesti, 2004, nro 3. Työturvallisuuskeskus. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.9.2008.
  63. Maahanmuuttajat terveydenhuollon työpaikoilla 22.08.2006. Tehy. Viitattu 23.9.2008.
  64. Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen: kyselytutkimus 2007 2007. Kajaani: Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Viitattu 23.9.2008.
  65. Väestörakenteen muutos ja maahanmuutto Opet@t. Taloudellinen Tiedotustoimisto. Viitattu 25.9.2008.
  66. Kai Torvi: Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen 2007. Työministeriö. Viitattu 25.9.2008.
  67. Työvoimatoimisto, ohjeita ulkomaiselle työntekijälle s.no 5
  68. Turun Sanomat: Työvoimapula pakottaa työnantajat hakemaan tekijöitä maahanmuuttajista, maaliskuu 2003, viitattu 17. elokuuta 2008
  69. Keskisuomalainen: Koulutettu maahanmuuttaja jää suomessa vaille työtä, 16.3.2008 05:09, viitattu 17 elokuuta 2008
  70. Suomen tietotoimisto: Maahanmuuttajanaisen menestys työelämässä kovan työn takana. Helsingin Sanomat, 11. elokuuta 2008. Sanoma WSOY. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11. elokuuta 2008.
  71. Vähemmistövaltuutettu: vähemmistövaltuutetun lausunto, Kansallisen strategiatyön tukeminen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman avulla. Sisäasiainministeriö, 2005. TM/RT-projekti, Lausuntopyyntönne 25.10.2005 816/816/2004TM, Kansallisen strategiatyön tukeminen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman avulla;vähemmistövaltuutetun lausunto (PDF) (viitattu 27.3.2007).
  72. Helsingin Sanomat, Ei mikään portinvartija, 7. joulukuuta 2008, s. D3.
  73. a b Maahanmuuttajien työkykyä ei hyödynnetä YLE uutiset, julkaistu 10.11.2008, viitattu 10.11.2008]
  74. a b Pohjanpalo Olli: Tutkimus: Maahanmuuttajilla hyvä työkyky. Helsingin Sanomat 11.11.2008, s. A4, www-arkisto (maksullinen)
  75. Vinoutunut tutkimus, Helsingin Sanomat 11.11.2008, www-arkisto (maksullinen)
  76. Magdalena Jaakkola: Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta. Asennemuutokset 1987–2007., s. 22. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009.
  77. ”On nöyryyttävää saada rahaa tekemättä mitään”, sanoo Mustafa Abdulameer – tutkimus kertoo, miten Suomi ajaa turvapaikan­hakijoita elämään sosiaaliturvan varassa Helsingin Sanomat. 14.11.2019.
  78. a b c http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajien+lapset+valtaväestöä+innokkaampia+yrittäjiä/1135235359994 Helsingin Sanomat, Tiina Lappalainen: Maahanmuuttajien lapset valtaväestöä innokkaampia yrittäjiä
  79. Yrittäjälle apua Helsingissä Helsingin kaupunki. Viitattu 29.9.2008.
  80. NYP-Yrityspalvelut, palvelualojen hautomo uranus.fi. Viitattu 25.9.2008.
  81. Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on ylittänyt 100 000 yrityksen rajan 31.1.2008. Suomen Yrittäjät. Viitattu 29.9.2008.
  82. http://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2007/art_2007-10-26_001.html
  83. Hue Vo on venepakolainen, joka kesti pakolaisleirin ja koulukiusaajat – nyt hän on savolaiskylän rakastettu kauppias Yle Uutiset. Viitattu 23.10.2020.
  84. http://www.vuoropuhelu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=84
  85. Nenonen, Säde: "Anna hymy ja harmaa päivä on valos". Helsingin Sanomat 5.8.2008.
  86. Suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2020.
  87. a b Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2008 (PDF) poliisiammattikorkeakoulu.fi. Viitattu 30.12.2009.
  88. http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Maahanmuuton+pelisäännöt++Ruotsissa+ja+Suomessa+uusiksi/HS20080407SI1MA0126p Maahanmuuton pelisäännöt Ruotsissa ja Suomessa uusiksi
  89. Joka toinen suomalainen pitää maahanmuuton kasvua kielteisenä HS.fi. 23.10.2008. Viitattu 10.11.2008.
  90. IL: Yli puolet tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa, Nelonen.fi 2.10.2010
  91. HS-kysely: Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat kiristyneet Yle Uutiset. Viitattu 23.10.2020.
  92. 74 prosenttia haluaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa Helsingin Uutiset. 10.3.2016. Viitattu 23.10.2020.
  93. a b IL-Kysely: Enemmistö suomalaisista kaipaa nyt kovaa maahanmuuttopolitiikkaa - selvä muutos aiempaan www.iltalehti.fi. Viitattu 23.10.2020.
  94. Kysely: Yli puolet tiukentaisi maahanmuuttoa Kaleva.fi. Viitattu 23.10.2020.
  95. Migri.fi − Maahanmuuton vuosikatsaus 2012 (sivu 4)
  96. http://maine.utu.fi/stat/Suomen_ulkomaalaiset.xls
  97. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_029.px/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4
  98. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_032.px/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4
  99. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html
  100. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_030.px/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4
  101. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_009.px/?rxid=2362652d-c9b9-42f2-8a0b-95ac5bef4fec
  102. n.org/en/development/desa/population/migration/data/estimates2/estimates17.shtml

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]