Maahanmuuttajat Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maahanmuuttajat Suomessa ovat Suomeen muuttaneita ulkomailla syntyneitä henkilöitä, joista käytetään toisinaan myös nimitystä uussuomalainen[1] tai ryhmänä etninen vähemmistö.[2]

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttajalle ei ole vakiintunutta määritelmää. Esimerkiksi tilastot saattavat perustua eri kohdejoukkoihin:

  • Ulkomaalaistaustainen on henkilö, jonka molemmat vanhemmat (tai ainoa tiedossa olevan vanhempi) on syntynyt ulkomailla. Osa ulkomaalaistaustaisista on syntynyt ulkomailla (maahanmuuttajat) ja osa Suomessa (niin sanottu toinen sukupolvi). Ulkomaalaistaustaisen taustamaa on pääsääntöisesti äidin syntymävaltio.
  • Vieraskielinen on henkilö, jonka rekisteröity äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Osa vieraskielisistä on syntynyt ulkomailla, osa Suomessa. Monet vieraskieliset ovat myös suomen- tai ruotsinkielisiä.
  • Ulkomaan kansalainen on henkilö, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Suomen kansalaisilla voi olla myös jonkin toisen maan kansalaisuus.
  • Ulkomailla syntynyt. Suomessa syntyneiden henkilöiden syntymämaa määräytyy äidin vakituisen kotimaan mukaan syntymähetkellä. Ulkomailta muuttavan henkilön syntymämaaksi rekisteröidään henkilön ilmoittama syntymämaa.[3]
  • Paluumuuttaja on henkilö, joka on asunut maan rajojen ulkopuolella ja palaa sitten asumaan kotimaahansa.

Ulkomaalaistaustaisten määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 lopussa Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli 444 031 eli noin kahdeksan prosenttia väestöstä.[4][5] Heistä oli ulkomailla syntyneitä 367 417.[4]

Vuoden 2019 lopussa Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli 423 494 eli noin kahdeksan prosenttia väestöstä.[6] Heistä oli ulkomailla syntyneitä 351 721.[7]

Samana vuonna ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista sellaisia, joiden äidinkieli ei ollut suomi, ruotsi tai saame, oli 339 985 henkeä.[7] Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia, joiden äidinkieli ei ollut suomi, ruotsi tai saame oli 58 364.[7] Tilastokeskuksen maahanmuuttotilastot alkavat vuodesta 1987.

Jos syntyvän lapsen äidillä on Suomen kansalaisuus tai jos lapsen isällä on Suomen kansalaisuus ja hän on avioliitossa lapsen äidin kanssa, saa lapsi Suomen kansalaisuuden.[8][9] Suomen kansalaisuuden omaavan miehen lapsi saa Suomen kansalaisuuden myös silloin, kun lapsi on avioliiton ulkopuolinen, mutta Suomessa syntynyt.[9]

Vuonna 1990 Suomeen saapui runsaat 13 000 maahanmuuttajaa, kun vuonna 2013 maahanmuuttajia saapui noin 31 000.[10] Maahanmuuttajien määrä Suomessa on lähes kymmenkertaistunut vuosina 1990–2010. Tuona aikana Suomen vieraskielinen väestö kasvoi 25 000 henkilöstä 224 000 henkilöön. Määrä on kasvanut erityisesti 2000-luvulla, ja joka kolmas vieraskielinen on muuttanut Suomeen vuoden 2005 jälkeen. Vielä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alussa suurin osa muuttajista tuli Euroopan valtioista, mutta 2000-luvulla on lisääntynyt myös muuttoliike Aasian valtioista Suomeen. 2000-luvulla ulkomaan kansalaisten määrä lisääntyi 77 000 henkilöllä, joista 54 prosenttia oli eurooppalaisia ja kolmasosa aasialaisia.[11]

Vuonna 2016 Suomeen muutti 34 905 henkeä, mikä on itsenäisyyden ajan ennätys.[12] Suomen saama muuttovoitto koostui lähes täysin Euroopan unionin ulkopuolelta tulleista muuttajista vuonna 2016.[12]

Vuoden 2018 joulukuussa joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyi ulkomailta muuttaneelle äidille, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla joka neljäs.[13] Osuus on kasvanut nopeasti viime vuosina.[13] Ulkomaalaistaustaiset naiset myös synnyttävät lapsia enemmän kuin suomalaistaustaiset äidit.[13] Lähes kaikkien ulkomaalaisten äitien vuonna 2018 synnyttämien lasten isät ovat ulkomailta.[13] Synnytysikäisistä Suomessa asuvista naisista maahanmuuttajia vuonna 2018 oli 10,2 prosenttia.[13] He saivat kuitenkin 14,4 prosenttia kaikista tuona vuonna syntyneistä lapsista.[13] Iso osa Suomen maahanmuuttajaäideistä on Somaliasta ja Irakista.[13]

Maahanmuuton käsitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieraskielisistä asukkaista, erotuksena kaikista maahanmuuttajista, puhutaan silloin, kun ei viitata sellaisiin maahanmuuttajiin, jotka ovat äidinkieleltään suomea tai ruotsia puhuvia paluumuuttajia. Tällöin jäljelle jäävät niin sanotut todelliset maahanmuuttajat, jotka eivät ole etnisiä suomalaisia.

Joskus suomalaisessa mediassa maahanmuuttajista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan vieraskielisiä Suomessa asuvia, vaikka maahanmuuttajat ovat tosiasiassa vieraskielisiä laajempi joukko.[14]

Ensimmäisten asukkaiden tulo nykyisen Suomen alueelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen asutushistoria

Ensimmäiset nykyisen Suomen alueen asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäiset asukkaat eivät todennäköisesti ole puhuneet sellaista kieltä, josta suomen kieli polveutuisi. On päätelty, että ensimmäiset asukkaat nykyisen Suomen alueella puhuivat joitain nykyään tuntemattomia kieliä, jotka eivät ole olleet sukua nykyään tunnetuille kielille. Tuolloin Järvi-Suomessa on saatettu puhua eri kieliä kuin Lapissa. Myös nykyään Euroopassa laajalti puhutut indoeurooppalaiset kielet ovat levinneet Eurooppaan varsin myöhään. Yhteisnimitys näille aiemmin puhutuille tuntemattomille kielille on paleoeurooppalaiset kielet.

Saamelaisten, itämerensuomalaisten ja germaanisten kielten puhujien tulo nykyisen Suomen alueelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uralilaiset kielet, joihin kuuluvat nykyisen Suomen alueella puhutuista kielistä saamelaiskielet ja itämerensuomalaiset kielet, ovat nykyisen käsityksen mukaan saapuneet nykyisen Suomen alueelle vasta paljon ensimmäisten asukkaiden jälkeen. Saamelaiskielet ovat nykyisen käsityksen mukaan muodostuneet jossakin eteläisen Järvi-Suomen ja nykyisen Karjalan tasavallan välisellä alueella ja saaneet täällä voimakasta substraattivaikutusta eteläisessä Järvi-Suomessa puhutusta tuntemattomasta kielestä ja tämän jälkeen levinneet pääosaan nykyistä eteläistä Järvi-Suomea ja Venäjän Karjalaa. Itämerensuomalaisten kielten yhteistä alkumuotoia taas on päätelty puhutun jossakin Suomenlahden ympäristössä. Lisäksi samoihin aikoihin myös Suomen alueella on päätelty puhutun myös germaanisia kieliä, joista myöhemmin kehittyivät nykyiset skandinaaviset kielet. Myöhemmin germaanisten kielten puhujat nykyisen Suomen alueella sulautuivat itämerensuomalaisten kielten puhujiin, ja itämerensuomalaisista kielistä vähitellen omaksi kielekseen eriytynyt suomen kieli vähitellen levisi nykyisen Suomen alueella laajemmalle. Samanaikaisesti saamelaiskielet levisivät nykyisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän Lapin alueille, jossa tätä ennen oli puhuttu tuntematonta kieltä. Nykyiset saamelaiskielet muodostuivat tällöin kielenvaihdon tuloksena ja saivat alueen aiemmasta tuntemattomasta kielestä voimakkaan substraattivaikutuksen. Eteläisestä Suomesta saamelaiskielet hävisivät historiallisen ajan kuluessa, mutta jättivät jälkiä sekä sanastoon että paikannimiin lähes koko Suomen alueella.

Paitsi kielitieteen ja arkeologian avulla, nykyisen Suomen alueelle tapahtuneeta maahanmuutosta on tällä vuosituhannella saatu tietoa myös muinais-DNA:han perustuvan tutkimuksen avulla. Sen perusteella, samoin kuin kielitieteen ja arkeologian tutkimustulosten perusteella, on ilmeistä että asutus on jatkunut nykyisen Suomen alueella todennäköisesti koko ajan. Näin nykyisten suomalaisten esivanhempiin näyttäisi voivan kuulua sekä alueen ensimmäisiä asukkaita, joiden kieli oli tuntematon että myöhemmin maahan tulleita uralilaisiin kieliin kuuluvien saamelaiskielten ja itämerensuomalaisten kielten sekä imdoeurooppalaisiin kieliin kuuluvien germaanisten kielten puhujia. Lisäksi itämerensuomalaisissa kielissä (ja vähäisemmässä määrin myös saamelaiskielissä) on paljon lainasanoja indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvista balttilaisista kielistä ja slaavilaisista kielissä, joita myös on puhuttu Itämeren ympäristössä.

Kun sekä kielitieteen, arkeologian että genetiikan tutkimustulokset koko ajan täydentyvät ja muuttuvat, muuttuu ja täydentyy myös käsitys Suomen nykyisen alueen asuttamisesta koko ajan.

Maahanmuuton historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaisten tulo Suomeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaisten tulo Suomeen on 1100-luvun lopulta 1350-luvulle jatkunut ruotsalaisten vaiheittainen Suomen saariston ja rannikkoalueiden kolonisaatio ristiretkien yhteydessä. Ruotsalaisten maahanmuutto johti Suomen ruotsinkielisen asutuksen sekä suomenruotsalaisten syntymiseen.[15] Nimistötutkimuksen perusteella lähtijät olivat kotoisin Keski-Ruotsista.[15] On arvioitu, että siirtolaisia oli kaikkiaan tuhansia.

Ruotsin vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsista varsinaiseen Suomeen muutti lähinnä sotilaita, pappeja ja virkamiehiä. Ruotsiin saatiin uusinta tietotaitoa ulkomaisten käsityöläisten avulla: esimerkiksi seppinä ja kaivosmiehinä arvostettuja valloneja eli ranskankielisiä belgialaisia saapui nykyisen Suomenkin ruukkeihin.[16] Lisäksi Ruotsin vallan aikana Suomeen tulivat ensimmäiset romanit. Heitä saapui Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle 1500-luvulla Ruotsin alueelta. Myöhempinä vuosisatoina Suomeen muutti romaniväestöä Baltiasta ja Venäjältä.

Venäjän aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaisten maahanmuuttoa vastustanut poliittinen pilapiirros vuonna 1897 ilmestyneestä Matti Meikäläisen numerosta 15.

Kun Venäjä valloitti Vanhan-Suomen 1700-luvulla ja lopulta koko maan 1800-luvun alussa aluetta linnoitettiin voimakkaasti. Linnoitustöihin ja varuskuntapalveluun Suomeen tuli Venäjältä venäläisten lisäksi juutalaisia, tataareja ja ensimmäisen maailmansodan aikana kiinalaisia. Suomeen muodostui pysyvä juutalais- ja tataarivähemmistö. Suomen itsenäistyttyä 1917 osa maahanmuuttajista palasi Venäjälle, mutta jotkut jäivät asumaan pysyvästi. Monet perinteikkäät, supisuomalaisiksi mielletyt yritykset kuten Enso-Gutzeit, Stockmann, Fazer, Sinebrychoff, Finlayson tai Fiskars ovat Euroopasta lähtöisin olevien maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä 1800-luvulla perustamia.[17] Ulkomaisten asiantuntijoiden avulla saatiin tietoa uusimmista tekniikoista: esimerkiksi 1800-luvun puolivälissä Impilahdelle Pitkärannan kaivoksille tuotetut ruotsalaiset kaivosmiehet muodostivat vuosikymmeniksi perheineen oman pienen yhteisönsä keskelle karjalaista ortodoksista kulttuuria.

Itsenäisyyden alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kronstadtin kapinaa johtanut Stepan Petritšenko ja muita Suomeen tulleita venäläisiä valokuvassa vuodelta 1921.

Itsenäisen Suomen ensimmäiset maahanmuuttajat saapuivat itsenäisyyden alkuaikoina vuosina 1917–1922, kun tuhannet pakenivat Venäjältä vallankumouksen seurauksena. Heistä monet saivat surmansa Suomen sisällissodassa. Vuoden 1919 alussa virallisten tilastojen mukaan rekisteröitiin 15 457 venäläistä, mutta todellinen luku oli suurempi, sillä pelkästään Viipurissa rekisteröitiin 11 000 pakolaista. Suurin pakolaisvirta oli vuonna 1922, jolloin itärajan yli saapui noin 33 500 henkeä. Pakolaiset olivat pietarinsuomalaisia, inkerinsuomalaisia, itäkarjalaisia sekä ylhäisiä aatelisia, joiden joukossa oli myös tsaariperheen lähisukulainen suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanov, upseereja ja tehtaanomistajia. Samaten vuoden 1921 Kronstadtin kapinan jälkeen Suomeen pakeni 6 400 matruusia Suomenlahden jään yli. Moni pakolainen kotiutui uuteen isänmaahansa suomenvenäläisinä, kun taas osa jatkoi Suomen kautta muualle Manner-Eurooppaan. Yksistään vuosina 1917–1939 Suomeen hakeutui arviolta noin 44 000 pakolaista. Eräissä arvioissa vuosina 1917–1944 jopa 100 000 ihmistä haki turvaa Suomesta.[18]

Monet 1900-luvun alussa Suomeen tulleet suomalais- ja karjalaispakolaiset jatkoivat elämäänsä muualla Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Lisäksi tuhannet palasivat tai palautettiin Venäjälle. Vuosina 1923–1939 uusia pakolaisia saapui entisestä emämaasta enää muutamia satoja vuotta kohden. Ulkomaalaisten maahanpääsy Suomeen oli tuolloin tarkasti rajoitettua.[19]

Ulkomaan kansalaisia vuonna 1924
Valtio Määrä
Neuvostoliitto Neuvostoliitto 16 921
Ruotsi Ruotsi 4 080
Saksa Saksa 1 645
Norja Norja 457
Tanska Tanska 379
Sveitsi Sveitsi 269
Yhteensä 24 451

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koverin keskitysleirin vankiparakkeja

Toisen maailmansodan aikana sodan osapuolina pidettyjä ulkomaalaisia sijoitettiin internointileireille, ja osa lähetettiin keskitysleireille Saksaan. Sodan aikana maahan tuli muun muassa Inkerissä asuvia suomalaisia eli inkeriläisiä ja virolaisia maahanmuuttajia. Suurin osa heistä (eli he jotka eivät onnistuneet pakenemaan länteen) luovutettiin toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliittoon.[20]

Toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylmän sodan kaudella pakolaiskysymykset olivat yleisesti politisoituneita. Niin Yhdysvallat kuin Länsi-Euroopan maat olivat halukkaita vastaanottamaan pakenevia tai muuttohalukkaita ihmisiä ennen muuta sosialistisista tai Neuvostoliitolle myötämielisistä valtioista. Itäblokin maista muuttavat nähtiin propagandavoittona ja mahdollisuutena osoittaa näiden valtioiden legitiimiyden heikkoutta. Itäblokin maista taas oli kiellettyä muuttaa pois lähes koko kylmän sodan ajan. Suomeen kansainvälistä suojelua hakevia saapui näinä vuosikymmeninä lähinnä Neuvostoliitosta, ja ajan henki vaikutti myös Suomen pakolaispolitiikkaan. Neuvostoliitosta tulevia ihmisiä kutsuttiin loikkareiksi. Heihin liittyen Suomen viranomaiset kävivät toistuvia neuvotteluja Neuvostoliiton viranomaisten kanssa. Neuvostoliitto vaati näiden ihmisten palauttamista.[19]

Valtiollisen poliisin ja Suojelupoliisin arkistoisssa on merkintöjä 153 loikkaritapauksesta vuosilta 1945–1981. Määrä oli siis vuositasolla huomattavan vähäinen, mutta valtiojohto piti näitä tapauksia merkityksellisinä. Yksittäisiä tapauksia tuotiin erityisesti presidentti Urho Kekkosen kaudella myös ylimmän valtio johdon tietoon, ja käytäntönä oli usein rajan ylittäneiden palauttaminen. Maailmansotien ajan tapaan asetuksiin perustuneet ulkomaalaissäännökset antoivat viranomaisille laajan päätösvallan. Päätöksistä ei ollut valitusmahdollisuutta,eikä niitä tarvinnut perustella. Tällaisista käytänteistä säädettiin vasta 1980- ja 1990-luvuilla. Vuosien 1945–1981 loikkaritapauksista 114 henkilöä palautettiin Neuvostoliittoon ja loput saivat joko oleskeluluvan tai ohjattiin – usein mahdollisimman huomaamattomasti – eteenpäin, tavallisesti Ruotsiin. 1970-luvulta lähtien palautukset kävivät harvinaisiksi.[19]

1970–1980-luvuilla suomalaisessa päätöksenteossa alkoi suunnitelmallinen aktiivisen pakolaispolitiikan luominen. Elettiin kylmän sodan varovaisen ja puolueettomuutta korostamaan pyrkineen ulkopolitiikan aikaa, mutta valtio johdon päätös hädänalaisiksi katsottujen ihmisten avustamiseksi voidaan nähdä keinona osoittaa oma-aloitteisuutena ulkopolitiikassa muulle maailmalle.[19] Lähtölaukauksena myöhemmälle kiintiöpakolaispolitiikan omaksumiselle olivat Suomen vuosina 1973–1977 vastaanottamat 182 chileläistä ja muiden Etelä-Amerikan maiden kansalaista.[19][21] He pakenivat paeten sotilasdiktaattori Pinochetin vainoja.[21] Lisäksi Vietnamista ja sen lähialueilta vastaanotettiin vuosina 1979–1989 noin 900 vietnamilaista ja muiden Kaakkois-Aasian valtioiden kansalaista.[19]

Muuten toisen maailmansodan jälkeen maahanmuutto muualta Suomeen oli vähäistä. Pääosin pysyvää maahanmuuttoa tapahtui ulkomaalaisten kanssa solmittujen avioliittojen johdosta. Suurin osa Chilestäkin tulleista palasi takaisin kotimaahansa Pinochetin hallinnon päätyttyä 1990-luvun alussa.[21]

Suomen lainsäädännössä mahdollisuus turvapaikan myöntämiseen mainittiin ensi kertaa vuoden 1930 ulkomaalaisasetuksessa, mutta tarkemmat säädökset tulivat vuosina 1983 ja 1991 ulkomaalaislakeihin.[19]

Afrikassa sijainneiden siirtomaiden itsenäistyttyä ne ajautuivat hyvin usein erilaisiin aseellisiin selkkauksiin ja moniin niistä muodostui diktatuurinen hallinto. Siten Saharan eteläpuolinen Afrikka sekä Kaakkois- ja Keski-Aasia ovat 1980-luvulta lähtien yhä useammin olleet Suomeen muuttaneiden pakolaisten lähtöalueita.[19]

Somalialaiset saapuivat Suomeen sotilasdiktaattori Siad Barren vainojen johdosta pääosin 1990-luvun alussa läpikulkumatkallaan Venäjältä Länteen. Jugoslavian hajoamisotien aikana myös Suomeen pakeni vainojen keskeltä serbejä, albaaneja ja bosnian muslimeita sekä kroaatteja vuosina 1990–1999.

Euroopan unionin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unioniin liittyminen muutti Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, kun Suomi hyväksyi Euroopan unionin sisäisen suhteellisen vapaan liikkumisen politiikan. Tämä toi 1990-luvulla Suomeen työntekijöitä niin Ranskasta, Virosta kuin Puolastakin. Maahanmuuttoa aiheutti myös Jugoslavian hajoaminen ja Kosovon sota. 2000-luvulla pakolaisia on saapunut Afganistanista ja Irakista. 2000-vuosikymmenen lopulla julkista keskustelua aiheuttivat pääosin kesäisin Suomeen saapuneet Romanian romanit.lähde?

Kaikista entisen Neuvostoliiton alueelta 1990-luvulla saapuneista 60–70 prosenttia on tullut Suomeen paluumuuttajina. Kaksi kolmasosaa heistä tuli Venäjältä, useimmat Pietarin alueelta, Venäjän Karjalasta, loput Virosta.lähde?

Tilastojen mukaan Suomessa on nykyään noin 80 000 venäjänkielistä. Venäjänkielisen väestön määrä Suomessa kasvaa yhä. Viime vuosina venäjänkielisten määrä on lisääntynyt noin 2 000–4 000 henkilöllä vuosittain.lähde?

Maahanmuutto 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvioita maahanmuuttajien tarpeesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 arvioitiin, että maahanmuuttajien tarve korostuu aloilla, joilla työvoimapula on suurin. Lisäksi muusta syystä kuin työn perusteella Suomeen tulevat maahanmuuttajat on onnistuttava työllistämään nykyistä nopeammin ja paremmin.[22]

Vuonna 2015 Elinkeinoelämän valtuuskunta arvioi, että Suomi tarvitsisi vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoima ei supistuisi lähivuosikymmeninä. Arvion mukaan vuotuisen maahanmuuton pitäisi miltei kaksinkertaistua silloiselta noin 18 000 maahanmuuttajan tasolta.[23]

Työ- ja elinkeinoministeriö totesi vuonna 2018 maahanmuutto ei ratkaise Suomen kestävyysvajetta, vaan voi korkeintaan olla pieni osa kokonaisratkaisua.[24]

Sisäministeriö arvioi syksyllä 2020, että Suomi kehittää työvoiman maahanmuuttoa eri keinoin työvoiman kysyntään vastaamiseksi. Suomen väestö ikääntyy, eikä syntyvyys riitä ylläpitämään väestönkasvua. Työikäisen väestön määrä vähenee eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Ministeriö näki työvoiman maahanmuuton eräänä ratkaisuna työmarkkinoiden ongelmiin ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.[25]

Teknologiayhtiö Futuricen arvioi helmikuussa 2021, että Suomeen tarvitaan yli 20 000 ohjelmoinnin asiantuntijaa vuoteen 2025 mennessä.[26]

Valtiovarainministeriön helmikuussa 2021 julkaiseman raportin mukaan Suomen talouskasvu voi jäädä vuoteen 2030 mennessä 10 prosenttiin, kun taas Ruotsissa ja Norjassa kasvua olisi 20 prosenttia, osittain maahanmuuton ansiosta.[26] Raportin mukaan Suomeen tulevien maahanmuuttajien pitäisi myös työllistyä paremmin ja olla nykyistä koulututetumpia.[26]

Maahanmuuttajat ja pakolaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turvapaikanhaku Suomessa

Vuonna 2010 maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä nousi 4,6 prosenttiin. Vuonna 2010 Suomessa asuvista ulkomaalaisista 65,5 prosenttia oli länsimaalaisia.[27] Luvussa ei ole heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan.

Vuonna 2011 Suomessa asuvista ulkomaalaisista 64 prosenttia oli syntynyt länsimaissa, ja 44 prosenttia oleskeluluvista haettiin perheiden yhdistämisen perusteella.[28]

Schengen-alue
Värien selitteet
  Schengen-alue (26)
  EU-maat, jotka ovat luvanneet liittyä Schengen-alueeseen (4)
  Valtiot, joissa on avoimet rajat (3)

Euroopan unionin Schengen-sopimus takaa vapaan liikkuvuuden lähes koko Euroopan alueella ja mahdollistaa maahanmuuton Suomeen lähes koko Euroopasta. Sellaiset maahanmuuttajat, jotka eivät ole jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion, Pohjoismaiden, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisia tarvitsevat Suomessa oleskeluluvan.[29]

Pakolaisasema, turvapaikanhakuprosessi ja oleskelulupa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaisaseman saaneiden pakolaisten lisäksi 2000-luvulla Suomeen on muuttanut ihmisiä turvapaikanhakijoina. Turvapaikanhakija on ulkomaalainen henkilö, joka hakee turvapaikkaa vieraasta valtiosta. Jos turvapaikan edellytykset eivät täyty, hän voi saada oleskeluluvan toissijaisen suojelun ja vielä ennen toukokuuta 2016 myös humanitaarisen suojelun perusteella.[30][31] Suomessa turvapaikanhakijat ja pakolaiset sijoitetaan aluksi vastaanottokeskuksiin.[32] He asuvat niissä niin kauan kuin heidän turvapaikka- ja vastaavan asiansa käsittely kestää.[32] Keskus huolehtii turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, majoituksesta, palveluista ja odotusaikaa tukevista toiminnoista. Turvapaikanhakijan täytyy saada oleskelulupa voidakseen muuttaa pois vastaanottokeskuksesta ja jäädäkseen Suomeen.[32]

Perheiden yhdistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 maahanmuuttajista 32 prosenttia haki oleskelulupaa perhesiteiden eli perheiden yhdistämisen takia. Muita syitä ovat työ (30 prosenttia) ja opiskelu (21 prosenttia). Oleskelulupia myönnettiin eniten työn takia lupaa hakeneille (31 prosenttia luvan saaneista), perhesiteiden perusteella (31 prosenttia) ja opiskelun takia (22 prosenttia).[33][34] Perheen yhdistämisessä maassa jo olevan henkilön puoliso, lapsi tai vanhempi voi hakea oleskelulupaa olemassaolevan perhesiteen perusteella.[35]

Suomessa perheenyhdistämisellä ei ole kiintiöitä, vaan jokainen jatkuvalla oleskeluluvalla Suomessa asuva on oikeutettu hakemaan sitä. Esimerkiksi somalialaisista turvapaikanhakijoista 90 prosenttia haki perheen yhdistämistä oleskeluluvan saatuaan vuonna 2008.[36] Perheiden yhdistämiseen liittyy myös käsite ankkurilapsi.[37] Sillä tarkoitetaan lasta, joka lähetetään maahan etukäteen mahdollisesti väärennettyjen henkilöllisyyspapereiden turvin tai ilman papereita ja jotka saavat oleskeluluvan Suomesta. Tämän jälkeen muu perhe pääsee maahan perheiden yhdistämisen avulla.

Henkilöä, jonka perheenjäsenet kutsutaan maahan, kutsutaan perheenkokoajaksi.[35]

Euroopan pakolaiskriisin 2015 vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita tuolloin vallinneen Euroopan pakolaiskriisin seurauksena. Väkilukuun suhteutettuna Suomi oli niiden neljän Euroopan maan joukossa, jonne saapui eniten turvapaikanhakijoita.[38]

Tuolloin Suomeen saapui 32 477 turvapaikanhakijaa, joista arviolta noin puolet oli edelleen Suomessa vuonna 2020. Heistä 10 390 oli saanut turvapaikan Suomessa tai laillistanut maassa oleskelunsa muulla perusteella. Vielä vuonna 2020 yli 3 400:n vuonna 2015 saapuneen turvapaikanhakijan turvapaikka-anomuksen käsittely oli kesken. Lainvoimaisen kielteisen päätöksen hakemukseensa oli saanut vuoteen 2020 mennessä 11 083 henkilöä. Silti moni heistä oli Suomessa, mikä on laitonta maassa oleskelua. Arviot näiden ihmisten määrästä vaihtelevat muutamasta sadasta 4 000 ihmiseen. Vuoden 2015 kriisin aikana Suomeen saapuneista poliisi oli palauttanut kotimaihinsa vain noin 2 500 kielteisen päätöksen saanutta vuonna 2020. Esimerkiksi Irak otti vastaan ainoastaan vapaaehtoisesti palaavia ja rikoksista tuomittuja. Lähes puolet myönnetyistä turvapaikoista on tullut valituksen tai uusintahakemuksen kautta. Uusintahakemusten syitä ovat olleet Maahanmuuttoviraston mukaan erityisesti homoseksuaalisuus ja kristityksi kääntyminen. Osa hakijoista on käyttänyt näitä syitä tekosyinä turvapaikan saamiseksi.[39]

Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat ovat voineet hakea vuoden 2020 alusta Suomen kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa. Asumisaikavelvoite on molemmissa tapauksissa kansainvälistä suojelua saaneelle neljä vuotta.[40]

Kansalaishakemusten määrässä irakilaiset ohittivat vuonna 2020 venäläiset, joita on aikaisemmin ollut eniten. Vuonna 2018 irakilaiset jättivät 972 hakemusta Suomen kansalaiseksi. Vuonna 2019 Suomen kansalaisuutta haki 588 Irakin kansalaista. Vuoden 2020 lokakuuhun mennessä kansalaisuutta oli hakemut 1 473 irakilaista.[40]

Väestönkasvutekijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradion MOT-ohjelmassa esitettiin vuonna 2010 arvio, jonka mukaan vuoden 2099 loppuun mennessä Suomessa maahanmuuttajista tulee enemmistö.[41] Lisäksi ohjelmassa arvioitiin, että maahanmuutto lisääntyy muun muassa perheenyhdistämisten myötä.[41]

Vuonna 2006 yli puolet Suomeen muuttaneista maahanmuuttajista saapui Euroopan unionin alueelta, noin 17 prosenttia Aasiasta, 11 prosenttia Venäjältä ja seitsemän prosenttia Afrikasta. Muuttajat olivat pääosin työikäisiä ihmisiä, joista vajaat puolet, 10 000 henkeä asettui asumaan Uudenmaan maakuntaan.[42] Muut suurimman muuton saaneet maakunnat olivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.[43] Vuonna 2006 Varsinais-Suomessa vieraskielisten määrä kasvoi yli tuhannella hengellä, jolloin eniten kasvoivat viroa ja venäjää äidinkielenään puhuvien määrät. Vuonna 2007 vieraskielisiä oli maakunnassa lähes 16 000 henkeä, joista vajaalla 12 000 hengellä on jokin muu kuin Suomen kansalaisuus.[44]

Suomeen muutti vuonna 2007 ulkomailta noin 26 050 henkilöä.[45] Näistä 8 525 oli paluumuuttavia suomalaisia. Keskimäärin 39 prosenttia vuosien 1998–2009 välisestä maahanmuutosta on ollut suomalaisten paluumuuttoa. Vuonna 2007 ulkomaalaisten maahanmuuttajien määrä oli 17 504[46] ja Suomessa asui noin 188 000 ulkomailla syntynyttä,[47] eli noin 3,7 prosenttia väestöstä.

Vuonna 2008 Tilastokeskuksen väestöennuste arvioi, että Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä nousee noin 140 000:sta noin 300 000 ihmiseen vuoteen 2025 mennessä.[48] Tuolloin arvioitiin, että ulkomaalaisista noin puolet tulee pääkaupunkiseudulle.[48] Kasvun arvioitiin tulevan olemaan suurta myös Turussa, Tampereella ja Itä-Suomen kaupungeissa kuten Lappeenrannassa, Imatralla ja Kotkassa.[48] Vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 300 000:n hengen rajan kuitenkin jo vuonna 2013.[49]

2010-luvulta alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen muuttaneiden määrä oli vuonna 2008 (29 100 henkeä)[50], vuonna 2011 (29 500 henkeä)[28], vuonna 2012 (31 280 henkeä)[51], vuonna 2013 (31 940 henkeä)[52] ja vuonna 2016 (34 905 henkeä)[12].

Vuonna 2016 maahanmuuttajista oli ulkomaan kansalaisia 27 274.[12] Maahanmuuton lisäys koostui lähes täysin Euroopan unionin ulkopuolelta tulleista muuttajista vuonna 2016[12], ja muutto muista kuin Euroopan unionin maista kasvoi edellisestä vuodesta.[12] Vuonna 2016 Suomeen muutti Irakista 3 069 henkilöä, Venäjältä 2 087 henkeä, sekä Afganistanista 1 097 muuttajaa.[12] Euroopan unionin maista Suomeen muutti 12 913 henkeä.[12]

Vuonna 2017 maahanmuuttovirasto teki ensi kertaa yli 10 000 perheenyhdistämispäätöstä.[53] Niistä yli 80 prosenttia oli myönteisiä.[53] Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenkokoajien perheenyhdistämishakemukset lisääntyivät tuolloin 58 prosenttia.[53]

Suomen kansalaisuus myönnettiin vuonna 2018 yhteensä 9 610 henkilölle ja vuonna 2019 yhteensä 10 062 henkilölle.[54]

Synnytysikäisiä eli 15–49-vuotiaita ulkomailta tulleita naisia oli Suomessa 37 000 vuonna 2001.[13] Vuonna 2018 heitä oli yli 115 000 eli yli kolme kertaa enemmän.[13] Eräisiin Suomen kaupunkeihin on muodostunut merkittäviä maahanmuuttajien keskittymiä. Esimerkiksi vuonna 2018 vantaalaisista puhui 20,2 prosenttia äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.[55] Vuonna 1997 syntyneistä Suomessa asuvista nuorista aikuisista noin seitsemällä prosentilla toinen tai molemmat vanhemmista olivat syntyneet ulkomailla.[56] Marraskuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan 0–17-vuotiaista lapsista joka kymmenes oli ulkomaalaistaustainen.[56]

2020-luvulta alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 2020 lopussa asuneista 30–34-vuotiaista henkilöistä joka seitsemäs oli ulkomaalaistaustainen.[57] Pääkaupunkiseudulla 30–34-vuotiaista jo joka neljäs oli ulkomaalaistaustainen.[57]

Koronavuosi 2020 sekoitti muuttoliikennettä siten, että tammikuusta syyskuuhun kestävällä ajanjaksolla Helsinkiin ja Espooseen muutti maan sisältä vähemmän ihmisiä kuin vuosina 2015–2019 samaan aikaan. Kuitenkin nettomaahanmuutto näihin kaupunkeihin kasvoi vuoden 2020 tammikuusta syyskuuhun. Helsinkiin muutti tuona aikana ulkomailta 2 350 henkilöä, eli 835 ihmistä enemmän kuin vuoden 2019 vertailujaksolla. Nettomaahanmuuton kasvun arvellaan lisääntyneen, koska paljon ulkosuomalaisia muutti ulkomailta takaisin Suomeen ja maastamuutotsamanaikaisesti tyrehtyivät.[58]

Espoossa vieraskielisten määrä nousee ennusteen mukaan 30 %:iin kaupungin asukkaista vuoteen 2030 mennessä, ja vuonna 2027 lähes joka toisen (43,3 %) 35–64-vuotiaan espoolaisen arvioidaan olevan vieraskielinen.[59]

Vuonna 2021 Yleisradio uutisoi, että aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n väestöennusteen mukaan Suomen väestönkasvu perustuu tulevaisuudessa täysin vieraskielisten määrän kasvuun. MDI:n mukaan vieraskielinen väestö kasvaa Suomessa puolella miljoonalla ihmisellä vuoteen 2040 mennessä. Maahanmuuttajataustaisten kuolleisuus on vähäistä, koska he ovat iältään nuorempia ja syntyvyyskin on suurempaa kuin kantaväestöllä. Vieraskielisiä on ennusteiden mukaan vuonna 2040 noin 900 000, kun heitä oli vuonna 2021 noin 400 000.[60]

Maahanmuutto julkisessa taloudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan vuosina 1985–2015 maahanmuuttajat ovat hyödyttäneet vastaanottavien eurooppalaisten maiden talouksia. Tutkimus koski Jugoslavian ja Syyrian sotien turvapaikanhakijoita ja 15 Euroopan maata, kuten Suomea. Hyöty on syntynyt noin viiden vuoden kuluttua maahanmuuttajien saapumisesta. Turvapaikanhakijat puolestaan ovat hyödyttäneet vastaanottavia maita noin 3–7 vuoden kuluttua, mutta hyöty ei ole ollut yhtä merkittävä.[61]

Eräiden maahanmuuttajaryhmien kulttuureissa moni nainen jää työvoiman ulkopuolelle. Toisaalta moni työvoimaan kuuluvista on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä eikä töissä. Iso osa työllistyneistä maahanmuuttajista työskentelee tehtävissä, jotka johtuvat humanitäärisestä maahanmuutosta, esimerkiksi tulkkina, kouluavustajana tai kulttuurityöntekijänä.[41]

Maahanmuuton kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustannukset 2000-luvun alussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttajien toimeentulotuki, asumistuki ja työttömyyskorvaukset maksoivat vuonna 2009 yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa ja ulkomaalaisväestölle myönnettyihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kuluu runsaat 200 miljoonaa vuodessa. Kiintiöpakolaisiin kului 110–112 miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitoksen etuuksista, eläkkeistä, tuista, päivähoidosta ja esimerkiksi maahanmuuttobyrokratian hinnasta virkamiehistön palkkoineen ei tuolloin ollut tietoa.[62][63]

Yleisradion arvioiden mukaan esimerkiksi Turussa maahanmuuttajien tulkkaus- ja käännöspalvelut maksoivat 1,4 miljoonaa euroa vuodessa eli 114 euroa jokaista Turussa asuvaa vieraskielistä kohden. Tuolloin Turun peruskouluissa puhuttiin 40 eri äidinkieltä ja vastaavasti Espoon kouluissa 77 kieltä. Raha-automaattiyhdistys antoi vuosina 2006–2009 maahanmuuttoon liittyviin hankkeisiin 20 miljoonaa euroa.[41]

Kustannukset 2010-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 maahanmuuton kustannukset Suomen yhteiskunnalle muodostuvat pääasiassa sosiaaliturvasta, joka turvapaikkaa hakevien kohdalla on Suomessa jo asuvia kattavampaa. Suomeen kotiuduttuaan kaikki saavat samoja etuuksia. Suomen toimeentulotukijärjestelmä tosin suosii runsaslapsisia perheitä, joita on maahanmuuttajaperheissä usein suomalaisperheitä enemmän.[63][62] Yleisradion vuonna 2010 tekemän laskelman mukaan työtön maahanmuuttaja maksaa yhteiskunnalle noin 20 000 euroa vuodessa.[41]

Suomen julkiselle taloudelle maahanmuuton aiheuttamat menot olivat OECD:n mukaan vuonna 2011 tuloja pienemmät, sillä valtaosa maahanmuuttajista on parhaassa työiässä.[64]

Maahanmuuttovirasto käytti määrärahoja vuonna 2016 yhteensä 673,8 miljoonaa euroa.[65] Kulut kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 492 miljoonaa euroa, joka johtui toimintamenojen ja vastaanottokulujen kasvusta.[65]

Kansaneläkelaitoksen tekemän selvityksen mukaan vuonna 2018 Kela maksoi hieman yli kaksinkertaisen määrä etuuksia maahanmuuttajille verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin. Tuolloin etuuksia maksettiin väestömäärään suhteutettuna keskimäärin 4 676 euroa maahanmuuttajalle ja 2 243 euroa Suomessa syntyneelle henkilölle. Maahanmuuttajien saama tuki oli myös suhteellisesti yleisempää kuin Suomessa syntyneellä väestöllä. Maahanmuuttajat saivat keskimäärin noin 3 300 euroa vuodessa työttömyysturvaa, asumis- ja toimeentulotukea, kun taas Suomessa syntyneet saivat tukia keskimäärin noin 900 euroa. Maahanmuuttajista asumistukea sai 34 prosenttia, kun taas muun väestön kohdalla osuus oli 17 prosenttia. Työttömyysturvaa sai 26 prosenttia ja toimeentulotukea 22 prosenttia maahanmuuttajista, kun muun väestön keskuudessa vastaavat osuudet olivat seitsemän ja kuusi prosenttia.[66] Takuueläkkeistä maahanmuuttajat saivat 29 prosenttia.[67] Maahanmuuttajien heikompi työllisyys ja pienituloisuus lisäävät etuuksien maksamisen tarvetta.[66] Tutkimuksessa maahanmuuttajiksi määriteltiin ulkomailla syntyneet Suomeen muuttaneet henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin suomi.[66] Tähän kuului noin 300 000 ihmistä eli 6,6 prosenttia tutkimusaineistosta.[66]

Kaikkiaan 13 prosenttia Kansaneläkelaitoksen vuonna 2018 maksamista toimeentuloa turvaavista etuuksista meni maahanmuuttajille.[68] Näitä etuuksia maksettiin Suomessa yhteensä noin 10,7 miljardia euroa, ja niistä 1,36 miljardia euroa maksettiin maahanmuuttajille.[67] Kela teki vastaavanlaisen tutkimuksen vuonna 2011, eikä kokonaiskuva ei ole juuri muuttunut.[67] Tosin yleisimpien etuuksien saajissa maahanmuuttajien osuus on hieman kasvanut.[67] Esimerkiksi kun vuonna 2011 työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa sai 25 prosenttia työikäisistä maahanmuuttajista, vuonna 2018 työttömyysturvaa sai 28 prosenttia.[67]

Kustannukset 2020-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 toimeentulotuen saajista 30 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.[69] Pääkaupunkiseudulla osuus oli 51 prosenttia.[69] Erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin oleven ryhmässä pitkäaikainen toimeentulotuen käyttö oli yleisintä.[56]

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten aiheuttamat kulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäministeriön vuonna 2009 julkaiseman selvityksen mukaan turvapaikan hakijat saivat turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana Suomessa koko Euroopan suurimpia tukia.[70] Yleisradion MOT-ohjelmassa arveltiin vuonna 2010 tämän tarkoittavan myös, että vuonna 2009 Suomi maksoi koko maailman suurimpia tukia turvapaikanhakijoille.[63][62]

Yleisradion arvion mukaan vuonna 2010 turvapaikanhakijasta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset olivat sijoituspaikasta riippuen 5 000–66 300 euroa vuodessa, keskimäärin siis 30 000 euroa.[41] Sosiaalitoimistot antavat maahanmuuttajille herkästi harkinnanvaraista ylimääräistä toimeentulotukea, joka mahdollistaa myös turvapaikan saaneiden loma- ja kulttuurimatkat sekä rahojen lähettämisen kotimaahan.[41]

Yleisradion MOT-ohjelman mukaan Suomen punaisen ristin piirit tekivät vuonna 2015 turvapaikanhaulla 24 miljoonan voitot, jotka se laskutti valtiolta.[71] Suomen punainen risti on sijoittanut ison osan turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnalla saamistaan miljoonavoitoista.[71] Punainen Risti on viime vuosina ollut ylivoimaisesti suurin turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelujen tarjoaja.[71] Turvapaikanhakijoiden ryntäys syksyllä 2015 sai myös monen kiinteistösijoittajan talouden lentoon.[72] Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan yritys Luona teki vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voiton, ja sen emoyhtiö Barona Group maksoi omistajilleen miljoonaosingot.[73] Vuonna 2015 vastaanottotoiminta maksoi valtiolle 602 miljoonaa euroa.[71] Vuosina 2015–2020 Suomen valtio käytti turvapaikanhakijoiden vastaanottoon vajaat 1,5 miljardia euroa, kun huomioon ei oteta arvonlisäveroa.[71] Suurin osa siitä eli 625 miljoonaa euroa meni Suomen punaisen ristin ylläpitämään vastaanottotoimintaan.[71] Seuraavaksi suurimmat vastaanotto-operaattorit olivat kunnat (234 milj. €) ja edellä mainittu Luona (159 milj. €).[71]

Kansaneläkelaitoksen vuonna 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan valtaosa Suomeen humanitäärisistä syistä, eli turvapaikanhakijoina tai pakolaisina muuttaneista eli vuonna 2018 sosiaalitukien varassa. Heistä 74 prosentille maksettiin vuoden 2018 aikana toimeentulotukea, keskimäärin lähes yhdeksän kuukauden ajalta. Humanitaarisista syistä muuttaneista sai asumistukea 82 prosenttia. Saman tutkimuksen mukaan toimeentulotukea sai vuonna 2018 runsaat 23 000 ihmistä, jotka ovat muuttaneet Suomeen humanitaarisista syistä. Osa heistä oli muuttanut Suomeen hiljattain, osa on asunut Suomessa jo pitkään. Yleisimmät lähtömaat ovat Irak, Somalia, Iran, Afganistan ja Syyria.[68] Kela teki vastaavanlaisen tutkimuksen vuonna 2011, eikä kokonaiskuva ei ole juuri muuttunut.[67]

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahan muuttaessaan ulkomaalaiset kokevat terveytensä paremmaksi kuin ikäisensä suomalaiset. Terveimmiksi itsensä kokevat somalit, joista 90 prosenttia kokee terveydentilansa hyväksi. Suomessa asuvien maahanmuuttajien terveydenhoito kangertelee kuitenkin usein heikon kielitaidon vuoksi. Terveydenhoito keskeytyy usein muun muassa maahanmuuttajien vaihtaessa asuinpaikkaa. Kielitaidottomuus ja yksinäisyys lisäävät masennusta.[74]

Vuonna 2020 julkaistun laajan tutkimuksen mukaan vuonna 1997 syntyneillä sellaisilla maahanmuuttajataustaisilla, joiden toinen vanhempi oli syntynyt ulkomailla liki neljäsosalla oli psykiatrinen diagnoosi.[56] Sellaisilla henkilöillä, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa tämä osuus oli 16 prosenttia.[56]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita on suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa noin 35 000, ja määrä kasvaa vuosittain. Opetusministeriön mukaan ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetukseen ministeriö pyrkii kiinnittämään erityistä huomiota.[75] Täysin lukutaidottomat maahanmuuttajat ovat usein naisia, jotka eivät ole käyneet koskaan koulua.[76]

Vuonna 2007 vieraskieliset vastasivat 4,2 prosenttia kaikista peruskoulun jälkeisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoista. Prosentteina eniten heitä oli ammattikorkeakouluissa (4,9 prosenttia opiskelijoista) ja vähiten lukiossa (2,9 prosenttia).[77]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Antti Kääriälän mukaan suomalainen koulujärjestelmä ei pysty tasaamaan kaikkia lasten ulkomaalaisesta taustasta johtuvia eroja.[56] Tämä koskee koko hänen mukaansa koko väestöä, ei vain tiettyä ikäluokkaa.[56]

Koulumenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetushallituksen vuonna 2008 julkaiseman raportin mukaan maahanmuuttajaoppilailla menee joka koulutusvaiheessa huonommin kuin suomenkielisillä, mutta heillä on myönteisempi asenne koulua ja opiskelua kohtaan. Heikoimmin menestyvät muista kuin Euroopan unionin jäsenmaista tulleet, mutta toisen polven maahanmuuttajat menestyvät A1-, A2- ja B1-kielissä paremmin kuin kantaväestö.[78] Tämä ryhmä oli kuitenkin hyvin pieni, 341 henkilöä. Raportissa arvellaan useimpien tähän ryhmään kuuluvien olevan saamenkielisiä ja siten kantaväestöön kuuluvia.[79]

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen mukaan PISA-tutkimukset osoittavat, että erot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistuloksissa ovat 15-vuotiailla suurempia Suomessa kuin missään muualla Euroopassa. Lisäksi maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä jäävät kantaväestöä useammin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Opettajat antavat silti maahanmuuttajanuorille keskimäärin liki samantasoisia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluville oppilailleen.[80]

Vuosina 2016–2017 tehtyjen yhteispohjoismaisten tilastojen mukaan afrikkalaisten ja aasialaisten maahanmuuttajien jälkeläisistä suhteellisen suuri osa keskeyttää toisen asteen koulutuksen, myös Suomessa.[81]

Vuonna 2020 julkaistun laajan tutkimuksen mukaan kolmanneksella vuonna 1997 syntyneillä nuorilla aikuisilla oli ollut peruskoulun päättötodistus alle 7,0, jos heidän molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla.[56] Jos vanhemmista toinen oli syntynyt ulkomailla alle 7,0 päättötodistuksen saaneita oli 30 prosenttia.[56] Jos molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa, osuus oli 27 prosenttia.[56] Lähi-idässä tai Afrikassa syntyneiden vanhempien lapsilla, erityisesti tytöillä, oli tutkimuksen mukaan heikompi koulumenestys, ja heitä oli otettu huostaan muita ryhmiä useammin.[56]

Opetustyön haasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetuksessa maahanmuuttajataustaiset lapset ovat suuri haaste. Heidän osaamisensa on hyvin heterogeenista ja sattumanvaraista: joukossa on lähes ummikkoja tai heikosti suomen kieltä osaavia, mutta myös niitä, jotka pärjäävät kohtuullisesti suomen kielellä. Oppilaiden huonon kielitaidon vuoksi opettaja voi joutua toimimaan jatkuvasti myös tulkkina. Uusille opettajille oppilasryhmien heterogeenisuus ja kesken lukuvuoden ryhmiin integroidut lähes ummikot maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat suurimpia yksittäisiä stressin aiheita.[82] Opettajaksi opiskelevat pitävät maahanmuuttajataustaisia oppilaita lähes yksiselitteisesti rikkautena.[83] Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on keskimääräistä kalliimpaa.[84]

Pääkaupunkiseudulla perusopetus on poikkeuksellisen haasteellista maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuren määrän takia.[82] Helsingin peruskouluissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli vuonna 2008 noin 4 900. Heidät pyritään sijoittamaan suomenkielisiin opetusryhmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo puutteellisellakin kielitaidolla.[85] Suomea vieraana kielenä opiskelevien sijoittaminen opetuksen tehostamiseksi omalle luokalleen on kielletty.[86] Myllypuron ala-asteen oppilaista maahanmuuttajataustaisia oli noin 40 prosenttia.[87] Vuonna 2009 Helsingissä kolmisenkymmentä koulua sai erityistä tukea syrjäytymisen ehkäisyyn.[88] Eräs lisärahoituksen perusteista on koulujen oppilaiden maahanmuuttotaustaisuus.[88] Vuonna 2009 esimerkiksi Helsingissä Soinisen koulussa oppilaista puolet oli maahanmuuttajataustaisia.[89] Yleisradio uutisoi vuonna 2020, että maahanmuuttajavanhemmat osallistuvat harvoin vanhempainiltoihin.[90] Erityisesti arabimaista tulevat vanhemmat osallistuvat niihin heikosti.[90] Toukokuussa 2021 Helsingin Sanomat uutisoi perheiden välttelevän lastensa lähettämistä tiettyihin kouluihin Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.[91] Uutisen mukaan esimerkiksi Espoossa kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia, opettajien voi olla vaikeaa puuttua väkivaltaisten oppilaiden käytökseen, sillä näin opettajat saavat helposti rasistin leiman.[91]

Vuonna 2018 Turun Varissuon kaupunginosan ala-asteen koulujen ensimmäisten luokkien oppilaista lähes 80 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.[92] Alueen koulussa yli puolet kaikista oppilaista on ulkomaalaistaustaisia.[93]

Vuoden 2019 lopussa Varissuon koulun oppilaista jo lähes 90 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea.[94] Koulun opettajat ovat olleet huolissaan, miten se vaikuttaa oppimisen tasoon ja erityisesti suomen kielen oppimiseen.[94] Koulussa ollaan tilanteessa, jossa suomen vertaisoppiminen jää pois, koska lapset eivät puhu keskenään suomea.[94] Opettajat ovat havainneet, että myös suomea äidinkielenään puhuvien suomen kielen taito on taantunut maahanmuuttajaoppilaiden vaikutuksesta.[94] Syksyllä 2020 koulussa oppilaat puhuivat keskenään englantia, koska osaavat sitä suomea paremmin.[94] Opetusministeri Li Andersson on myös ilmaissut huolensa tilanteesta.[94] Myös koulun oppilaat haluaisivat, että koulussa olisi enemmän suomalaisia oppilaita.[94] Nykyisin luokissa saattoi olla 25 oppilaan joukossa vain kolme suomenkielistä.[94] Varissuolla on päiväkotiryhmiä, joissa ei ole ainuttakaan kantasuomalaista lasta.[95]

Koulukiusaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs monikulttuuristen koulujen ongelma on koulukiusaaminen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat muita useammin sekä kiusaajia että kiusattuja. Kiusaamista ei tapahdu vain valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välillä, vaan myös yli etnisten vähemmistörajojen ja vähemmistöjen sisällä.[96] Opettajien kokemuksia tutkineen Seija Blombergin mukaan perusopetukseen alkaa syntyä hyvämaineisia peruskouluja, jonne vanhemmat mielellään tuovat lapsensa, ja huonomaineisempia kouluja, joihin ei hakeuduta oman alueen ulkopuolelta. Erityisesti ne koulut, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita menettävät oppilaita muihin kouluihin.[82][97]

Työllistyminen ja huoltosuhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työttömyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työvoimaan kuuluvista maahanmuuttajista viidennes oli työttömänä vuonna 2008. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa oli käyttämättä noin 20 000 maahanmuuttajan työvoimareservi. Tämän työvoiman rekrytointi sekä työperäisen maahanmuuton lisääminen helpottaisi tutkimuksen mukaan työmarkkinoilla niitä ongelmia, joita väestön ikääntymisen uskotaan aiheuttavan. Pellervon mukaan maahanmuuttajat tarvitsevat työhön perehdyttämistä kuitenkin huomattavasti enemmän kuin kantaväestöön kuuluvat, eikä sitä ole aina järjestetty riittävästi muun muassa kustannusten pelossa. Raportti kehottaa pohtimaan keinoja, joilla työnantajaa voisi tukea maahanmuuttajien perehdytyksessä.[98][99][100][101]

Vuoden 2010 lopussa Suomessa ulkomaalaisten työttömyysprosentti on jo selvästi yli kolminkertainen kantaväestöön verrattuna, sillä ulkomaalaisten työttömyysaste oli vajaat 29 prosenttia.[102] Vuonna 2013 Afrikasta lähtöisin olevien työttömyysaste oli 38 prosenttia.[103]

Työssäkäyntitilaston perusteella 20–64-vuotiaiden maahanmuuttajien työllisyysaste oli vuonna 2017 Helsingissä 53,1 prosenttia ja työttömyysaste 21,6 prosenttia.[104] Ero kantaväestöön oli suuri, sillä suomalaistaustaisten työllisyysaste oli 76,7 prosenttia ja työttömyysaste 8,6 prosenttia.[104] Somalialais-, irakilais- ja afganistanilaistaustaisten työttömyysaste oli tuolloin Helsingissä selvästi korkeampi ja työllisyysaste matalampi kuin kantaväestöön kuuluvilla.[104]

Vuonna 2018 Suomessa syntyneiden työllisyysaste oli 72,8 prosenttia, ulkomailla syntyneiden työllisyysaste 62,2 prosenttia ja ulkomaan kansalaisten 57,7 prosenttia.[24] Perhesyistä ja erityisesti pakolaisuuden takia muuttaneiden työmarkkina-asema on Suomessa erittäin huono.[24] Myös turvapaikanhakijoina Suomeen tulleilla maahanmuuttajilla oli Kansaneläkelaitoksen vuonna 2020 antaman selvityksen mukaan suuria vaikeuksia työllistyä.[68]

Heinäkuussa 2020 Suomessa oli 43 000 työtöntä ulkomaiden kansalaista Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan.[105] Kaiken kaikkiaan työttömiä oli 345 000, joista ulkomaiden kansalaisten osuus oli noin 12,5 prosenttia.[105] Luvuissa ei ole siis kaikkia maahanmuuttajia, vain ulkomaiden kansalaiset. Suhteessa maan kantaväestöön Suomessa oli tuolloin enemmän ulkomaiden kansalaisia työttömänä kuin missään muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.[105] Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan poliiseiksi kaivataan lisää maahanmuuttajia, koska "poliisin on osaltaan torjuttava suvaitsemattomuutta ja syrjäytymistä".[106]

Vuoden 2021 alussa Tilastokeskuksen mukaan alle puolet Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista naisista on mukana työelämässä ja ulkomaalaistaustaisista äideistä vielä harvempi.[107]

Huoltosuhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työttömyysasteen ohella kansantaloudellisesti tärkeä tunnusluku on huoltosuhde eli väestömäärän suhde työssäkäyviin. Huoltosuhde on erityisen huono Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla. Vuonna 2003 kahdentoista suurimman kansalaisuusryhmän joukossa huonoimmat huoltosuhteet olivat Somalian ja Irakin kansalaisilla (9,7 ja 9,2), parhaat Ison-Britannian ja Viron kansalaisilla (1,9 ja 2,2). Kaikkien ulkomaiden kansalaisten joukossa huoltosuhde oli 3,0 ja koko väestössä 2,2.[108] Mikäli maahanmuuton avulla halutaan vahvistaa Suomen ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta, tulisi maahanmuuttajien huoltosuhteen olla kantaväestöä parempi.[109]

Työ- ja elinkeinoministeriö totesi vuonna 2018, että vaikka maahanmuuttajien työllisyysaste hyppäisikin nykyisistä 62,2 ja 57,7 prosentista 70 prosenttiin, niin sen myönteiset vaikutukset yhteiskunnalle näkyisivät vasta 2030-luvun kynnyksellä.[24] Saman laskelman mukaan Suomen huoltosuhde ei muuttuisi millään lailla, jos maahanmuutto loppuisi täysin.[24] Toisaalta maahanmuuton lisääminen voimakkaasti esimerkiksi niin, että Suomeen tulisi 8 000 tai 16 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2019, olisi erittäin haastava tavoite muuttajien kotouttamisen kannalta.[24] Lisäksi on otettava huomioon, että mikäli koko väestön työllisyysaste nousee 72 prosentista, on myös maahanmuuttajien työllistyttävä paremmin, jotta vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen pysyisi edes nykyisellä tasolla.[24] Näin ollen maahanmuutto ei ratkaise Suomen kestävyysvajetta, vaan voi korkeintaan olla pieni osa kokonaisratkaisua.[24]

Työllistymisen esteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monen maahanmuuttajan ongelmana on myös ulkomaisen ammattitodistuksen riittämättömyys, joten tästä syystä vuonna 2003 maahanmuuttajataustaisia ammatin omaavia oli työttöminä.[110] Työturvallisuuskeskuksen asiamies Jukka Mäkeläinen totesi vuonna 2004, että kielitaidon puute on keskeinen tekijä koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen, opiskelun epäonnistumiseen sekä työllistymisvaikeuksiin. Auttava suomen kielen taito on työelämässä lähes välttämätön. Joitakin työpaikkoja on tarjolla, joissa kielitaitoa ei tarvita, mutta kunnollinen sopeutuminen työyhteisöön vaatii kohtuullista kielenhallintaa.[111] Esimerkiksi hoitoalalla maahanmuuttajien työllistyminen kilpistyy työnantajien mukaan useimmiten puutteelliseen kielitaitoon. Vuonna 2005 vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen mukaan korkeaa työttömyyttä ulkomaalaisten keskuudessa ei voida selittää ainoastaan ulkomaalaisten taustoista johtuvilla tekijöillä, vaan oman osansa työttömyydestä selittää kantaväestön kielteinen suhtautuminen ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin[112]. Tehyn vuonna 2006 tekemän selvityksen mukaan riittämätön kielen hallinta koetaan vakavana uhkana potilasturvallisuudelle.[113] Vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan Kainuussa asuvien maahanmuuttajien mielestä suurin työllistymisen este on kielitaidon puute.[114]

Vuonna 2008 Helsingin maahanmuuttojohtaja Annika Forsander painotti, että työttömien maahanmuuttajien tulisi päästä nopeasti kielikoulutukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen – tuolloin sitä joutui odottamaan kuukausia ja työllisyysneuvojia oltiin silloin entisestään vähentämässä. Forsander katsoi, että työlisyysneuvojia olisi tarvittu maahanmuuttajien taitojen testaamiseen ja tutkintojen vastaavuuden tutkimiseen. Forsander uskoi, että töitä löytyy jos ohjausta on. Hänen mukaansa moni ala on jo täysin riippuvainen maahanmuuttajista. Forsander on sanonut, että ”maahanmuuttajia ei tarvita vain pienpalkka-aloille. Esimerkiksi Helsingin terveysasemien lääkäreistä 15 prosenttia on jo maahanmuuttajia.” Forsander ihmetteli tuolloin, miksi tutkinnon suorittaneita lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei heti imaista putkeen, joka johtaa työhön omalle alalle.[115]

Vuonna 2008 Keskisuomalainen uutisoi, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ongelmana on, ettei Suomessa ole tarjolla riittävästä kyllin korkeatasoista suomen kielen opetusta, jota vaaditaan työpaikan saamiseksi.[116] Helsingin Sanomat kirjoitti vuonna 2008, että syitä työttömyyteen ovat myös kohtuuttomat kielitaitovaatimukset ja työnantajien ennakkoluulot.[117] Vuonna 2019 Helsingin sanomat uutisoi, että tohtori Anu Yijälän haastatteleman seitsemän korkeasti koulutetun irakilaisen mukaan Suomeen Irakistakin tulevat haluavat alussa työllistyä, eivätkä he mielellään ota vastaan sosiaaliturvaa. Turvapaikanhakija ei saa tehdä palkkatöitä kolmeen kuukauteen rekisteröitymisestään. Vähäinenkin työnteko voi myös viedä tuet ja pudottaa hänet huonompaan asemaan. Kuukausien mittaan he oppivat käyttämään sosiaaliturvaa ja motivaatio työntekoon laskee. Järjestelmä saattaa aiheuttaa pitkäaikaisen sosiaalitukiriippuvuuden.[118]

Eräs syy työnsaannin vaikeuteen on oman maan opiskelutodistuksen kelpaamattomuus Suomessa. Yksityisellä puolella työnantaja arvioi, kelpaako ulkomainen opiskelutodistus työhön.[119]

Työkyky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellervon tutkimus kartoitti vuonna 2008 kyselyllä myös maahanmuuttajien työkykyä. Työssä olevista maahanmuuttajista hyvä tai erinomainen työkyky oli tutkimuksen mukaan 91 prosentilla. Lukema oli sama kuin valtaväestön palkansaajilla. Kyselyyn vastanneiden työttömien maahanmuuttajien työkyky oli vähintäänkin hyvä 76 prosentilla, kun vastaava lukema koko väestön työttömillä oli 61 prosenttia. Tutkimukseen vastanneista työttömistä maahanmuuttajista liki kaikki olivat myös työhaluisia. Tuloksista voi Yleisradion vuonna 2008 julkaiseman artikkelin mukaan päätellä, että moni työtön maahanmuuttaja pärjäisi työelämässä mainiosti, jos vain löytäisi työpaikan. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan tuloksia vääristi kuitenkin se, että tutkimuksessa mukana olleet maahanmuuttajat edustivat keskimääräistä maahanmuuttajaväestöä paremmassa asemassa olleita: yliedustettuja olivat muita maahanmuuttajia keskimäärin paremmin työllistyvät venäläiset ja koulutetut maahanmuuttajat ja aliedustettuja pakolaistaustaiset maahanmuuttajat.[99][98]

Tulot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaistaustaisten mediaanitulo oli 13 730 ulkomailla syntyneillä ja 18 120 euroa Suomessa syntyneillä; suomalaistaustaisilla 23 000 euroa vuonna 2019.[120]

Yrittäjyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelualojen ja maahanmuuttajien asioihin erikoistuneen[121] NYP Yrityspalvelut-yrityshautomon[122] asiakkaiden joukossa oli vuonna 2007 perustetuista yrityksistä vähän toista sataa eli kolmannes maahanmuuttajataustaisten perustamia.[123]

Maahanmuuttajien perustamat yritykset työllistivät vuonna 2007 1,2 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten työntekijämäärästä ja puolella niistä on palkansaajia, 15 prosentilla maahanmuuttajien yrityksistä oli yli viisi työntekijää. Maahanmuuttajien yritykset vastaavat 1,5 prosenttia yritysten kokonaisliikevaihdosta. 56 prosenttia maahanmuuttajien yrityksistä toimii Uudellamaalla. Suurimmat maahanmuuttajien yritysten toimialat ovat kauppa, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut sekä majoitus- ja ravitsemisala. Pääosa yritysten perustajista oli Suomen lähialueilta ja muualta Euroopasta (noin 30 prosenttia) ja Aasiasta (noin 25 prosenttia) tulleiden yrityksiä; afrikkalaisten yrityksiä oli kolme prosenttia.[124]

Helsingin Sanomien vuonna 2008 julkaiseman artikkelin mukaan maahanmuuttajat ovat lähteneet kantaväestöä halukkaammin yrittäjiksi koko 2000-luvun ajan.[123] Yhteiskunta tukee maahanmuuttajien yrittäjyyttä monin tukitoimin. Vantaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtajan Risto Kuosmasen mukaan maahanmuuttajien lapset ovat alkaneet perustaa omia yrityksiä innokkaasti.

Suomessa toimi vuonna 2008 noin 250 000 yritystä[125] ja Helsingin Sanomien artikkelin (2008) mukaan noin 6 000 (2,5 prosenttia) oli kansalaisuudeltaan ulkomaalaisten omistuksessa. Ulkomaiden kansalaisia oli tuolloin 2,5 prosenttia väestöstä.[123]

Lastensuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 julkaistun laajan tutkimuksen mukaan joka kymmenes vuonna 1997 syntyneistä maahanmuuttajataustaisista oli ollut lapsena lastensuojelussa sijoitettuna. Saman ikäryhmään kuuluvilla henkilöillä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa, osuus oli 5 prosenttia.[56]

Kotoutuminen ja kotouttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kotouttaminen

Kotouttaminen on maahanmuuttajien sopeuttamista elämään ja toimimaan uuden kotimaansa yhteiskunnassa. Se sisältää yleensä valtiovallan aktiivisia toimia, kuten maan kielen opetusta ja aktiivisia työllistämistoimia. Yleensä kotouttamiseen osallistuvat myös Punaisen Ristin kaltaiset järjestöt mutta myös maahanmuuttajien omat yhdistykset. Kotouttamisen tarkoituksena on luoda maahanmuuttajalle mahdollisimman nopeasti itsenäisen ja tasavertaisen kansalaisuuden vaatimat valmiudet. Laissa määritellään kotouttaminen määräaikaiseksi prosessiksi, yleensä kolmen vuoden mittaiseksi. Yhteiskuntaan sopeutuminen ja uuden elämän rakentaminen on todellisuudessa huomattavasti pidempiaikainen.[126]

Maahanmuuttajat kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat tunnettuja kulttuurivaikuttajia Suomessa. Silti maahanmuuttajien oma kulttuuri on huonosti tunnettua. Tilanne on sama muuallakin Euroopassa.[127] Nykyajan maahanmuuttajakirjailijoita ovat muun muassa Alexis Kouros, Wilson Kirwa ja Zinaida Lindén. Lindénin romaani Ennen maanjäristystä sai Runeberg-palkinnon vuonna 2005. Vuonna 2008 Keniasta kotoisin oleva juoksija-kirjailija Wilson Kirwa valittiin vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi.[128]

Maahanmuuttajakirjailijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kirjailijoina toimineita maahanmuuttajia ovat muun muassa Hassan Blasim, Roxana Crisólogo, Nura Farah, Anne Fried, Neil Hardwick, Alexis Kouros, vuonna 2005 Runeberg-palkinnon saanut Zinaida Lindén, Alexandra Salmela, Roman Schatz, Pajtim Statovci ja Hella Wuolijoki.

Maahanmuuton ilmiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttajien rikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaisten rikollisuudella Suomessa tarkoitetaan sellaista Suomessa tapahtuvaa rikollisuutta, jossa rikoksen tekijä on jonkin muun maan kansalainen kuin Suomen tai ulkomaalaistaustainen. Jälkimmäisen määritelmä on vaihdellut vuosien kuluessa, mutta vuodesta 2012 Tilastokeskus määrittelee tällaiseksi henkilöksi ihmisen, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla.

Valkoisten pako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Valkoisten pako

Valkoisten pako (engl. white flight), Suomessa myös kantaväestön pako on länsimainen ilmiö, jossa kantaväestö muuttaa pois asuinalueilta, joissa maahanmuuttajien määrä on ylittänyt tietyn kipukynnyksen eli niin sanotun keikahduspisteen. Ilmiötä on havaittu myös Suomessa 2000-luvun alusta alkaen.[129]

Rasismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Rasismi Suomessa

Suomalainen rasismi ilmenee kantaväestön suhteessa vähemmistöihin ja toisin päin vähemmistöjen suhteessa kantaväestöön sekä myös toisiinsa. Vuonna 2008 rasistisista rikoksista epäillyistä 76 prosenttilla syntymämaa oli Suomi.[130] Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan vuonna 2008 poliisin tietoon tuli 53 uskonnolliseen taustaan perustuvaa viharikosepäilyä. Suurimmassa osassa rikosilmoituksia (17 kappaletta) tekojen kohteena olivat muslimit.[130]

Maahanmuuton helpottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Helsingin sanomain pääkirjoitus käsitteli sitä, miten Pohjoismaissa on viime aikoina keskusteltu maahanmuuttamisen helpottamisesta, mutta toisaalta myös maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä. Helpottamista on perusteltu sekä inhimillisistä syistä että Suomen kansantalouden kestokyvyn näkökulmasta. Pääkirjoituksen mukaan koulutetun työvoiman saatavuus tuottaa ongelmia, vaikka Euroopan unionin ulkopuolella asuu ihmisiä, jotka ovat halukkaita tulemaan töihin Suomeen. Monilla huipputeknologian aloilla koulutetulle työvoimalle ei ollut tuolloin riittävästi kysyntää Suomessakaan saati sitten kehitysmaissa. Maahanmuuttajien rahalähetykset ovat monessa kehitysmaassa merkittävä, virallista kehitysapua suurempi, tulonlähde. Lähtömaiden kannalta ammattitaitoisen työvoiman lähtö on myös ongelma. Köyhät maat menettävät parasta työvoimaansa ja osaamistaan. Pääkirjoitus toi esiin myös näkemyksen, että toisaalta lännessä pelkona on, että maahanmuuttajista voisi tulla työmarkkinoiden kurjalistoa, jolla murretaan palkkausta ja työlainsäädäntöä.[131]

Maahanmuuttoon suhtautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan suhtautuminen ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen oli muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. Noin 38 prosenttia suomalaisista halusi lisätä ja 26 prosenttia vähentää ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottoa Suomeen. Runsas kolmasosa, 35 prosenttia oli sitä mieltä, että heitä pitää ottaa vastaan yhtä paljon kuin ennenkin.[132]

Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista suhtautui vuonna 2008 maahanmuuton kasvuun kielteisesti.[133] Vuonna 2010 suomalaisista 60 prosenttia kannatti maahanmuuttopolitiikan tiukentamista ja 41 prosenttia halusi Suomen avoimemmaksi työperäisille maahanmuuttajille.[134]

Vuoden 2015 lopussa Helsingin Sanomien kyselyssä enemmistö suomalaisista oli sitä mieltä, että juuri turvapaikan saaneella tulisi olla alennettu sosiaaliturvan taso. 59 prosenttia suhtautui myönteisesti, jos turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyisi omassa elinpiirissä.[135] Vuonna 2016 suomalaisista 74 prosenttia oli Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan arvo- ja asennetutkimuksen mukaan sitä mieltä, että Suomen ja koko Euroopan unionin pitäisi harjoittaa nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.[136] Vuoden 2017 elokuussa Iltalehden Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan enemmistö suomalaista vaati tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja 58 prosenttia kaipasi pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaan kovia keinoja, kuten viranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä.[137] Näin ajattelevien osuus on noussut selvästi vuoden 2017 huhtikuusta, jolloin Ylen teettämän tutkimuksen mukaan vain 40 prosenttia kannatti kovaa politiikkaa.[137]

Vuonna 2020 91 prosenttia suomalaisista arvioi Taloustutkimuksen selvityksen mukaan, että rikoksista tuomittuja ulkomaalaisia pitäisi voida karkottaa maasta nykyistä helpommin.[138]

Politiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelu Suomessa perustuvat hallituksen linjaamiin tavoitteisiin, EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin.[139]

Maahanmuuttoon liittyvä yritys- ja järjestötoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa maahanmuutton piirissä tai siihen liittyen toimii useita järjestöjä ja yrityksiä. Helsingissä toimii Martta-hotellin vastaanottokeskus, ja ministeri Anne Holmlund on mediassa liitetty Porin seudulla sijaitsevaan vastaanottokeskus-suunnitelmaan.lähde?

Maahanmuuttoon tai monikulttuurisuuteen liittyviä järjestöjä ja yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaiden kansalaisten määrät Suomessa vuosittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Määrä
2020 278 917 [140]
2019 267 629 [141]
2018 257 572 [142]
2017 249 452
2016 243 639
2015 229 765
2014 219 675
2013 207 511
2012 195 111 [143]
2011 183 133
2010 167 954
2009 155 705
2008 143 256
2007 132 708
2006 121 739
2005 113 852
2004 108 346
2003 107 003
2002 103 682
2001 98 577
2000 91 074
1999 87 680
1998 85 060
1997 80 600
1996 73 754
1995 68 566
1994 62 012
1993 55 587
1992 46 250
1991 37 579
1990 26 255
1980 12 843

[144]

Syntymämaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli 387 215 ulkomailla syntynyttä vuonna 2018.[145]

Valtio Maassa Syntyneitä
(2018)
 Suomi &&&&&&&&05130704.&&&&005 130 704
 Neuvostoliitto &&&&&&&&&&056922.&&&&0056 922
 Viro &&&&&&&&&&045801.&&&&0045 801
 Ruotsi &&&&&&&&&&032603.&&&&0032 603
 Irak &&&&&&&&&&016254.&&&&0016 254
 Venäjä &&&&&&&&&&014772.&&&&0014 772
 Somalia &&&&&&&&&&011776.&&&&0011 776
 Kiina &&&&&&&&&&011267.&&&&0011 267
 Thaimaa &&&&&&&&&&010830.&&&&0010 830
 Vietnam &&&&&&&&&&&08445.&&&&008 445
 Jugoslavia &&&&&&&&&&&07624.&&&&007 624
 Turkki &&&&&&&&&&&07455.&&&&007 455
 Iran &&&&&&&&&&&07402.&&&&007 402
 Saksa &&&&&&&&&&&06654.&&&&006 654
 Afganistan &&&&&&&&&&&06830.&&&&006 830
 Intia &&&&&&&&&&&06708.&&&&006 708
 Iso-Britannia &&&&&&&&&&&06290.&&&&006 290
 Syyria &&&&&&&&&&&06055.&&&&006 055
 Yhdysvallat &&&&&&&&&&&05283.&&&&005 283
 Puola &&&&&&&&&&&04860.&&&&004 860
 Filippiinit &&&&&&&&&&&04740.&&&&004 740

Syntyperä ja taustamaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli 402 619 ulkomaalaistaustaista vuonna 2018. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.[146][147]

Valtio Ulkomaan taustaiset
(2018)
 Suomi &&&&&&&&05129007.&&&&005 129 007
 Neuvostoliitto &&&&&&&&&&077115.&&&&0077 115
 Viro &&&&&&&&&&049989.&&&&0049 989
 Irak &&&&&&&&&&022336.&&&&0022 336
 Somalia &&&&&&&&&&020723.&&&&0020 723
 Jugoslavia &&&&&&&&&&012628.&&&&0012 628
 Kiina &&&&&&&&&&011899.&&&&0011 899
 Vietnam &&&&&&&&&&011385.&&&&0011 385
 Afganistan &&&&&&&&&&&09667.&&&&009 667
 Thaimaa &&&&&&&&&&&09393.&&&&009 393
 Turkki &&&&&&&&&&&09356.&&&&009 356
 Iran &&&&&&&&&&&08427.&&&&008 427
 Venäjä &&&&&&&&&&&08419.&&&&008 419
 Intia &&&&&&&&&&&07739.&&&&007 739
 Syyria &&&&&&&&&&&07141.&&&&007 141
 Ruotsi &&&&&&&&&&&06836.&&&&006 836
 Puola &&&&&&&&&&&05356.&&&&005 356
 Filippiinit &&&&&&&&&&&04809.&&&&004 809
 Saksa &&&&&&&&&&&04796.&&&&004 796
 Iso-Britannia &&&&&&&&&&&04472.&&&&004 472
 Romania &&&&&&&&&&&04421.&&&&004 421
   Nepal &&&&&&&&&&&03893.&&&&003 893
 Pakistan &&&&&&&&&&&03736.&&&&003 736
 Nigeria &&&&&&&&&&&03705.&&&&003 705
 Bangladesh &&&&&&&&&&&03676.&&&&003 676
 Yhdysvallat &&&&&&&&&&&03653.&&&&003 653
 Marokko &&&&&&&&&&&03465.&&&&003 465
 Kongon demokraattinen tasavalta &&&&&&&&&&&03329.&&&&003 329
 Algeria &&&&&&&&&&&03043.&&&&003 043
 Bulgaria &&&&&&&&&&&02775.&&&&002 775
 Etiopia &&&&&&&&&&&02684.&&&&002 684
 Latvia &&&&&&&&&&&02624.&&&&002 624
 Unkari &&&&&&&&&&&02558.&&&&002 558

Kansalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli 249 452 ulkomaan kansalaista vuonna 2017.[148]

Valtio Ulkomaan kansalaiset
(2017)
 Suomi &&&&&&&&05263678.&&&&005 263 678
 Viro &&&&&&&&&&051539.&&&&0051 539
 Venäjä &&&&&&&&&&029183.&&&&0029 183
 Irak &&&&&&&&&&011729.&&&&0011 729
 Kiina &&&&&&&&&&&08742.&&&&008 742
 Ruotsi &&&&&&&&&&&08018.&&&&008 018
 Thaimaa &&&&&&&&&&&07533.&&&&007 533
 Somalia &&&&&&&&&&&06677.&&&&006 677
 Afganistan &&&&&&&&&&&05792.&&&&005 792
 Vietnam &&&&&&&&&&&05603.&&&&005 603
 Syyria &&&&&&&&&&&05290.&&&&005 290
 Intia &&&&&&&&&&&05159.&&&&005 159
 Turkki &&&&&&&&&&&04660.&&&&004 660
 Iso-Britannia &&&&&&&&&&&04518.&&&&004 518
 Puola &&&&&&&&&&&04284.&&&&004 284
 Ukraina &&&&&&&&&&&04033.&&&&004 033
 Saksa &&&&&&&&&&&04014.&&&&004 014
 Serbia ja Montenegro &&&&&&&&&&&03812.&&&&003 812
 Filippiinit &&&&&&&&&&&03269.&&&&003 269
 Yhdysvallat &&&&&&&&&&&03176.&&&&003 176
 Romania &&&&&&&&&&&03167.&&&&003 167

Kaksoiskansalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli 117 024 kaksoiskansalaista vuonna 2017.[149]

Valtio Kaksoiskansalaiset
(2017)
 Venäjä &&&&&&&&&&030088.&&&&0030 088
 Ruotsi &&&&&&&&&&&07759.&&&&007 759
 Somalia &&&&&&&&&&&05590.&&&&005 590
 Viro &&&&&&&&&&&05291.&&&&005 291
 Irak &&&&&&&&&&&04152.&&&&004 152
 Yhdysvallat &&&&&&&&&&&04041.&&&&004 041
 Iran &&&&&&&&&&&03934.&&&&003 934
 Vietnam &&&&&&&&&&&03439.&&&&003 439
 Turkki &&&&&&&&&&&03276.&&&&003 276
 Afganistan &&&&&&&&&&&02974.&&&&002 974

Myönnetyt Suomen kansalaisuudet vuodesta 1990 alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Suomen kansalaisuuden saaneet Yhteensä vuodesta 1990 alkaen
1990 899 899
1991 1 215 2 114
1992 876 2 990
1993 838 3 828
1994 651 4 479
1995 668 5 147
1996 981 6 128
1997 1 439 7 567
1998 4 016 11 583
1999 4 730 16 313
2000 2 977 19 290
2001 2 720 22 010
2002 3 049 25 059
2003 4 526 29 585
2004 6 867 36 452
2005 5 535 41 987
2006 4 433 46 420
2007 4 824 51 244
2008 6 682 57 926
2009 3 413 61 339
2010 4 334 65 673
2011 4 558 70 231
2012 9 087 79 318
2013 8 930 88 248
2014 8 260 96 508
2015 7 921 104 429
2016 9 375 113 804
2017 12 219 126 023
2018 9 211 135 234
2019 9 649 144 883
2020 7 816 152 699

[150][151]

Suomesta haetut ja myönnetyt turvapaikat vuosina 2009–2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Suomesta turvapaikkaa hakeneet vuosina 2011–2020 Hakemukset yhteensä vuodesta 2011 alkaen Suomesta myönnetyt turvapaikat vuosina 2009–2020 Myönnetyt turvapaikat yhteensä vuodesta 2009 alkaen
2009 1 373 1 373
2010 1 784 3 157
2011 3 088 3 088 1 271 4 428
2012 3 129 6 217 1 601 6 029
2013 3 238 9 455 1 872 7 901
2014 3 651 13 106 1 346 9 247
2015 32 476 45 582 1 874 11 121
2016 5 651 51 233 7 745 18 866
2017 5 046 56 279 3 784 22 650
2018 4 548 60 827 2 740 25 390
2019 4 550 65 377 2 959 28 349
2020 3 209 68 586 2 066 30 415

[152][153][154][155][156][157][158][159][160][161][162]

Huomaa, että kaikista kunakin vuonna haetuista turvapaikoista ei tehdä päätöstä samana vuonna.

Yhdistyneiden kansakuntien arvio maahanmuuttajien määrästä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli Yhdistyneiden kansakuntien arvion mukaan 343 582 maahanmuuttajaa vuonna 2017.[163]

Valtio Maahanmuuttajat
(2017)
 Viro &&&&&&&&&&052454.&&&&0052 454
 Ruotsi &&&&&&&&&&042210.&&&&0042 210
 Irak &&&&&&&&&&032778.&&&&0032 778
 Venäjä &&&&&&&&&&014689.&&&&0014 689
 Somalia &&&&&&&&&&012776.&&&&0012 776
 Kiina &&&&&&&&&&011814.&&&&0011 814
 Thaimaa &&&&&&&&&&011553.&&&&0011 553
 Pohjois-Makedonia &&&&&&&&&&&08963.&&&&008 963
 Saksa &&&&&&&&&&&08434.&&&&008 434
 Turkki &&&&&&&&&&&08039.&&&&008 039
 Vietnam &&&&&&&&&&&07347.&&&&007 347
 Iran &&&&&&&&&&&07083.&&&&007 083
 Iso-Britannia &&&&&&&&&&&07055.&&&&007 055
 Intia &&&&&&&&&&&06541.&&&&006 541
 Yhdysvallat &&&&&&&&&&&05951.&&&&005 951
 Puola &&&&&&&&&&&05043.&&&&005 043
 Afganistan &&&&&&&&&&&04919.&&&&004 919
 Filippiinit &&&&&&&&&&&03626.&&&&003 626
 Espanja &&&&&&&&&&&03120.&&&&003 120
 Romania &&&&&&&&&&&03043.&&&&003 043
 Ranska &&&&&&&&&&&02983.&&&&002 983
 Italia &&&&&&&&&&&02904.&&&&002 904
   Nepal &&&&&&&&&&&02752.&&&&002 752
 Unkari &&&&&&&&&&&02728.&&&&002 728
 Pakistan &&&&&&&&&&&02562.&&&&002 562
 Nigeria &&&&&&&&&&&02553.&&&&002 553
 Marokko &&&&&&&&&&&02536.&&&&002 536
 Etiopia &&&&&&&&&&&02419.&&&&002 419
 Bulgaria &&&&&&&&&&&02322.&&&&002 322

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Varjonen, Sirkku; Zamiatin, Aleksandr & Rinas, Marina: Suomen venäjänkieliset: tässä ja nyt Tilastot, tutkimukset, järjestökentän kartoitus. 2017. Helsinki: Cultura-säätiö. Viitattu 1.3.2018.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Uussuomalainen" vakituisesti Suomessa asuvasta maahanmuuttajasta. Uussuomalaisten sijoittuminen työelämään. (MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0)
  2. Sanasto Neliapila. Ahaa! Avaimia monikulttuurisen kohtaamiseen. Viitattu 21.9.2008.
  3. Kasvua ja hyvinvointia maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalla 29.1.2019. Työ- ja elinkeinoministeriö.
  4. a b Tilastokeskus: Väestö tilastokeskus.fi. Viitattu 15.10.2021.
  5. Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 15.10.2021.
  6. Maahanmuuttajat väestössä www.stat.fi. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2021.
  7. a b c Väestö tilastokeskus.fi. Tilastokeskus. Viitattu 11.6.2020.
  8. Äiti Suomen kansalainen www.migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 9.7.2017.
  9. a b Isä Suomen kansalainen www.migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 9.7.2017.
  10. Väestö: Väestönmuutokset Suomi lukuina. 12.5.2014 (päivitetty). Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2015.
  11. Maahanmuuttajaväestö lähes kymmenkertaistunut 20 vuodessa Uutiset. 25.3.2014. Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2015.
  12. a b c d e f g h Nikander, Timo: Maahanmuutto uuteen ennätykseen vuonna 2016 (Muuttoliike 2016) www.stat.fi. 17.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.6.2020.
  13. a b c d e f g h i Uusi tilasto: Joka seitsemäs suomalaislapsi syntyy maahanmuuttajaäidille Yle Uutiset. 29.1.2020. Yleisradio (Yle). Viitattu 3.2.2020.
  14. Hänninen, Jyri: Vieraskieliset asuvat tietyillä alueilla Kaupunki. 27.10.2014. HS.fi. Viitattu 5.11.2014.
  15. a b Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.6.2020-06.
  16. Vilkuna, Kustaa H. J.: Arkielämää patriarkaalisessa työmiesyhteisössä: rautaruukkilaiset suurvalta-ajan Suomessa. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1996.
  17. PAASKOSKI, JYRKI: Vanhan Suomen donataarit ja tilanhoitajat – katsaus aatelisten lahjoitusmaatalouteen vuosina 1710–1811 (Sivut 138–152) Genos 64. 1993. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 14.9.2008.
  18. Leitzinger, Antero (2008), Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812–1972, Helsinki: East-West Books.
  19. a b c d e f g h Suomi ja pakolaiset – Ensimmäinen vuosisata 1917–2017 researchgate.net. Viitattu 15.10.2021.
  20. Leo Yllö: Inkerin maa ja luonto. – Inkerin suomalaisten historia. Inkerin kulttuuriseura, Helsinki 1969
  21. a b c ANTOLOGIA POLIISIEN OPPIKIRJANA agricola.utu.fi. Viitattu 14.9.2008. [vanhentunut linkki]
  22. 2.2 Huoltosuhde muuttuu Maahanmuuton tulevaisuus 2020 – työryhmän ehdotus. 2013. Sisäasianministeriö. Viitattu 15.2.2021.
  23. EVA Analyysi: Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa Eva. 29.1.2015. Viitattu 15.2.2021.
  24. a b c d e f g h Työpoliittinen aikakauskirja 4/2019. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 4.12.2020.
  25. Suomi panostaa työvoiman maahanmuuttoon Sisäministeriö. Viitattu 15.2.2021.
  26. a b c Korkeasti koulutetunkin maahanmuuttajan työpaikka voi olla kiven alla – Wasiq Silanille oli ensin tarjolla esitteiden jakoa kiinalaisturisteille Yle Uutiset. 21.2.2021. Yleisradio (Yle). Viitattu 21.2.2021.
  27. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maapinta-ala alueittain 1980–2017 -tietokanta Tilastokeskus. Viitattu 23.2.2021.
  28. a b Maahanmuuton vuosikatsaus 2011 Sisäasiainministeriö. Viitattu 12.6.2020.
  29. EU-rekisteröinti (vapaa liikkuvuus) Maahanmuuttovirasto. Viitattu 9.12.2020.
  30. Toissijainen suojelu Maahanmuuttovirasto. Viitattu 9.12.2020.
  31. Humanitaarista suojelua ei myönnetä enää, uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta Maahanmuuttovirasto. 17.5.2016. Viitattu 9.12.2020.
  32. a b c Turvapaikka Suomesta Maahanmuuttovirasto. Viitattu 9.12.2020.
  33. Vireille tulleet oleskelulupahakemukset, TOP-10 kansalaisuudet Vahvistetut tilastot 2008. 16.2.2009. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 8.4.2012.
  34. Oleskelulupapäätökset diaariryhmittäin Vahvistetut tilastot 2008. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 8.4.2012.
  35. a b Perheenjäsenen luokse Suomeen Maahanmuuttovirasto. Viitattu 9.12.2020.
  36. Viime vuonna tulleet somalialaiset hakevat oleskelulupaa 4 000 perheenjäsenelle ts.fi. 17.2.2009. Turun Sanomat. Viitattu 9.12.2020.
  37. Turvapaikkaa hakevien lasten taustoitusta parannetaan Yle Uutiset. 14.9.2006. Yleisradio (Yle). Viitattu 9.12.2020.
  38. Orpo: Suomeen tullut suhteessa neljänneksi eniten pakolaisia Euroopassa www.iltalehti.fi. 26.11.2015. Alma Media Oyj. Viitattu 12.6.2020.
  39. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoista puolet jäi Suomeen, ja noin viidentuhannen tilanne on yhä auki Helsingin Sanomat. 5.12.2020. Viitattu 7.12.2020.
  40. a b Irakilaiset jättävät nyt eniten kansalaisuushakemuksia Suomessa – pitkään tilastokärjessä olivat venäläiset Yle Uutiset. 16.11.2020. Yleisradio (Yle). Viitattu 16.11.2020.
  41. a b c d e f g Vahtera, Pauli: Maahanmuuttajan aiheuttamat kustannukset. MOT, 8.2.2020. Yleisradio.
  42. Suomi epäonnistunut kotouttamisessa hs.fi. Viitattu 8.9.2008.
  43. Suomen tilastollinen vuosikirja 2007, s. 150 taulukko 96. Tilastokeskus 2008.
  44. Maakunnan kehittämisen näkökulma vuonna 2007: Miten Varsinais-Suomi makaa Tietopankki. 2007. Varsinais-Suomen liitto. Viitattu 8.9.2008.
  45. Maahanmuuttoa ja muuttovoittoa ennätysmäärä 2007 Muuttoliike 2007. 23.5.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.11.2011.
  46. Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluita Artikkelit. 9.7.2010. Tilastokeskus. Viitattu 19.7.2011.
  47. Kotoutuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaatii paljon myös ”meiltä” Uutiset. Maailma.net. Viitattu 8.9.2008. [vanhentunut linkki]
  48. a b c Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa Ilta-Sanomat. 27.5.2008. Viitattu 2.6.2021.
  49. Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 2.6.2021.
  50. Saari, Matti: Maahanmuuttoa ja muuttovoittoa ennätysmäärä 2008 (Muuttoliike 2008) www.stat.fi. Tilastokeskus. Viitattu 12.6.2020.
  51. Saari, Matti: Maahanmuuttoa viime vuotta selvästi enemmän (Muuttoliike 2012) www.stat.fi. 26.4.2013. Tilastokeskus. Viitattu 12.6.2020.
  52. Saari, Matti: Maahanmuutto ja sen voitto kasvoivat vuotta aiemmasta (Muuttoliike 2013) www.stat.fi. 29.4.2014. Tilastokeskus. Viitattu 12.6.2020.
  53. a b c Yli 10 000 haki perheenyhdistämistä viime vuonna – ulkomaalaiset puolisot ja myönteiset turvapaikkapäätökset ovat nostaneet hakemusten määrää Aamulehti. 19.2.2018. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 9.12.2020.
  54. Maahanmuuton tilastot 2019: Oleskelulupaa haki ennätysmäärä työntekijöitä Maahanmuuttovirasto. 20.1.2020. Viitattu 12.11.2020.
  55. Joku kylvää Alepan ilmoitustaululle excelintarkkoja tilastoja Vantaalla – Taustalta paljastuu eläkkeelle jäänyt tilastotieteilijä, joka ei vaan halua lopettaa Helsingin Sanomat. 23.10.2020. Viitattu 23.10.2020.
  56. a b c d e f g h i j k l Laaja tutkimus paljasti: Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla heikommat arvosanat, enemmän mielenterveysongelmia ja huostaanottoja Yle Uutiset. 26.11.2020. Yleisradio (Yle). Viitattu 26.11.2020.
  57. a b Markus Rapo: Tilastokeskus - Väestörakenne 2020 tilastokeskus.fi. Viitattu 2.6.2021.
  58. Koronavuosi sekoitti muuttoliikkeen: Hämeenlinna kiinnostaa enemmän kuin Helsinki ja ulkosuomalaiset palasivat takaisin Helsingin Sanomat. 28.11.2020. Viitattu 30.11.2020.
  59. Espoon kaupunki: Talousarvio 2018 sekä taloussuunitelma Espoon kaupunki. Espoon kaupunki. Viitattu 11.4.2018.
  60. Iäkkäiden määrä kasvaa voimalla, lapsia ei synny, vieraskielisten osuus nousee – tällainen on oman kuntasi arki 20 vuoden päästä Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2021.
  61. Maxmen, Amy: Migrants and refugees are good for economies. Nature, 20.6.2018. doi:10.1038/d41586-018-05507-0. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  62. a b c Keinänen, Riitta: Maahanmuuton hinta: käsikirjoitus MOT. 15.02.2010. Yleisradio (Yle). Viitattu 9.1.2015.
  63. a b c Sommar, Heidi: Maahanmuuton hinta MOT toimitus. 8.2.2010. Yleisradio (Yle). Viitattu 9.1.2015.
  64. Raportti: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta Helsingin Sanomat. 18.6.2013. Viitattu 6.10.2019.
  65. a b Maahanmuuttoviraston vuosi 2016: Ennätysmäärä turvapaikkapäätöksiä – vastaanotto edelleen suurin menoerä Maahanmuuttovirasto. 1.3.2017. Viitattu 29.1.2021.
  66. a b c d Maahanmuuttajille keskimäärin kaksinkertaisesti Kelan etuuksia Suomessa syntyneisiin verrattuna Yle Uutiset. 3.12.2020. Yleisradio (Yle). Viitattu 4.12.2020.
  67. a b c d e f Kelan tuore tutkimus: Maahanmuuttajat saivat viidesosan toimeentulotuista ja lähes 30 prosenttia Kelan työttömyysturvasta Helsingin Sanomat. 3.12.2020. Viitattu 7.12.2020.
  68. a b c Kelan selvitys osoitti ongelman: Valtaosa humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneista elää sosiaalitukien varassa Helsingin Sanomat. 5.12.2020. Viitattu 7.12.2020.
  69. a b Sosiaaliturva: Perussuomalaisten mukaan toimeentulotuen koronalisä ”valuu” maahanmuuttajille ja yksin asuville miehille – HS kävi väitteet läpi Helsingin Sanomat. 2.9.2020. Viitattu 3.9.2020.
  70. Turvapaikanhakija saa Suomessa eniten YLE Uutiset. 21.11.2009. Yleisradio (Yle). Viitattu 9.1.2015.
  71. a b c d e f g MOT selvitti: SPR:n piirit takoivat turvapaikanhaun ruuhkavuosina 24 miljoonan voitot Yle Uutiset. Viitattu 22.6.2021.
  72. Kiinteistösijoittaja takoi lähes 70 prosentin voiton pakolaisbisneksellä yle.fi. Viitattu 22.6.2021.
  73. Pakolaisbisnes kannatti: Luona teki vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voiton Suomenkuvalehti.fi. 12.9.2017. Viitattu 22.6.2021.
  74. Maahanmuuttajien terveydenhuolto kangertelee Yle uutiset. 18.8.2008. Yleisradio (Yle). Viitattu 8.9.2008.
  75. Kansainvälisyyskasvatus 2010 Julkaisut. 2007. Opetusministeriö. Viitattu 8.9.2008.
  76. Lukutaidottomuus koskettaa jopa Suomessa Plus. 8.9.2008. Kaleva-lehti. Viitattu 8.9.2008.
  77. Perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen vieraskieliset opiskelijat koulutussektoreittain äidinkielen mukaan 2007 Opiskelijat ja tutkinnot 2007. 23.1.2009. Tilastokeskus. Viitattu 16.2.2009.
  78. HS: Maahanmuuttajaoppilaat tykkäävät koulusta Helsingin Sanomat. 8.12.2008. Viitattu 8.12.2008.
  79. Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä, s. 12, 67. Opetushallitus, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.12.2008). [vanhentunut linkki]
  80. Tutkimus: Suomalaiset opettajat suosivat maahanmuuttajaoppilaita arvosanoissa Helsingin Uutiset. 19.8.2015. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 28.8.2015.
  81. Mitä kotoutumisesta oikeastaan tiedetään Pohjoismaissa? www.norden.org. 21.11.2018. Pohjoismainen yhteistyö. Viitattu 12.11.2020.
  82. a b c Blomberg, Seija: Noviisiopettajana peruskoulussa: Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta, 2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.9.2008).
  83. Kansainvälisyyskasvatuksen tila opettajankoulutuksessa 2006 (pdf) Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto. Viitattu 13.10.2008.
  84. Merimaa, Juha: Jo joka kymmenes oppilas on maahanmuuttaja. Helsingin Sanomat, 5.2.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.9.2008. [vanhentunut linkki]
  85. Tervetuloa kouluun lukuvuosi 2008–2009 (pdf) Helsingin kaupungin opetusvirasto. Viitattu 13.10.2008. [vanhentunut linkki]
  86. Hallinto-oikeus: Helsinki syrjinyt maahanmuuttajataustaisia lapsia. Helsingin Sanomat, 15.6.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2008. [vanhentunut linkki]
  87. Bernelius, Venla: Lähi(ö)koulu (pdf) Tutkimuksia 3/2008. 2008. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 13.10.2008.
  88. a b Helsinki antaa lisärahaa ongelmakouluille Yle Uutiset. 19.10.2009. Yleisradio (Yle). Viitattu 12.6.2020.
  89. Soinisen koulussa haasteisiin tartutaan rohkeasti Yle Uutiset. 19.10.2009. Yleisradio (Yle). Viitattu 12.6.2020.
  90. a b Tässä yksi koulujen riski: maahanmuuttajien vanhemmat osallistuvat heikosti vanhempainiltoihin, ja siihen on kaksi syytä Yle Uutiset. 26.11.2020. Yleisradio (Yle). Viitattu 27.11.2020.
  91. a b Kuokkanen, Katja: ”Yksikään kolmesta lapsestamme ei päädy pahamaineiseen kouluun” – Hyväosaiset perheet välttelevät lähikouluja Helsingissä, asiantuntija huolissaan kehityksestä. Helsingin sanomat, 31.5.2021.
  92. Juntunen, Marko: Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa julkaisut.valtioneuvosto.fi. 30.8.2016. Valtioneuvosto. Viitattu 23.10.2020.
  93. Turun Varissuolla panostetaan maahanmuuttajaoppilaisiin mtvuutiset.fi. 7.4.2009. Viitattu 23.10.2020.
  94. a b c d e f g h Opetusministeri Li Andersson vieraili monikulttuurisessa Varissuon koulussa – oppilaat toivoivat suomenkielisiä kavereita ja lisää aikuisia Yle Uutiset. 4.11.2019. Yleisradio (Yle). Viitattu 23.10.2020.
  95. Varissuo on Suomen monikulttuurisimpia lähiöitä, ja tuore kirja kertoo, että sen asukkaat suojautuvat rasismilta rajun huumorin avulla: ”Tässä on tulevia terroristeja!” Helsingin Sanomat. 10.8.2020. Viitattu 23.10.2020.
  96. Koulukiusaaminen on monikulttuuristen koulujen ongelma Tiedotukset. 2.11.2006. Turun yliopisto. Viitattu 13.10.2008.
  97. Jakonen, Jani: Kouluväkivalta karkottaa oppilaita Myllypuron ala-asteelta. Helsingin Uutiset, 17.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2008. [vanhentunut linkki]
  98. a b Maahanmuuttajien työkykyä ei hyödynnetä Yle uutiset. 10.11.2008. Yleisradio (Yle). Viitattu 10.11.2008.
  99. a b Pohjanpalo Olli: Tutkimus: Maahanmuuttajilla hyvä työkyky. Helsingin Sanomat 11.11.2008, s. A4, www-arkisto (maksullinen)
  100. Vinoutunut tutkimus, Helsingin Sanomat 11.11.2008, www-arkisto (maksullinen)[vanhentunut linkki]
  101. Maahanmuuttajilla hyvä työkyky Uutiset. 10.11.2008. Turun Sanomat. Viitattu 23.2.2021.
  102. Ensimmäisinä ulos, viimeisinä sisään – maahanmuuttajien työttömyys kasvaa Ilta-Sanomat. 5.9.2011. Viitattu 15.2.2021.
  103. Hae työelämän faktat Työt & tekijät tietopankista www.eva.fi. Viitattu 15.2.2021.
  104. a b c Ulkomaalaistaustaisten työllisyys: Helsingin tila ja kehitys 2019 tilajakehitys.hel.fi. 20.5.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 15.2.2021.
  105. a b c "TE-toimistoon meneminen ei ole vaihtoehto" – Susie, Hanna ja lukuisat muut ulkomaalaiset pelkäävät karkotusta, jos hakevat työttömyystukea Yle Uutiset. 22.9.2020. Yleisradio (Yle). Viitattu 4.12.2020.
  106. Poliisiylijohtaja Paatero: Poliisi tarvitsee etnisyyttä ja eettisyyttän Tiedotteet. 5.9.2008. Sisäasiainministeriö. Viitattu 8.9.2008.
  107. Thaimaalainen nainen avioitui Suomeen ja päätyi koulun penkille ekaluokkalaisten kanssa – äidit halutaan ulos kodeistaan osaksi yhteiskuntaa Yle Uutiset. 15.2.2021. Yleisradio (Yle). Viitattu 15.2.2021.
  108. Väestörakenteen muutos ja maahanmuutto Opet@t. Taloudellinen Tiedotustoimisto. Viitattu 25.9.2008.
  109. Torvi, Kai: Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen 2007. Työministeriö. Viitattu 25.9.2008.
  110. Toivonen, Anna: Työvoimapula pakottaa työnantajat hakemaan tekijöitä maahanmuuttajista Kotimaa. 2.3.2007. Turun Sanomat. Viitattu 1.10.2008.
  111. Mäkeläinen, Jukka: Kielitaito ja kulttuuri haasteena. Työyhteisöviesti, 2004, nro 3. Työturvallisuuskeskus. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.9.2008.
  112. Vähemmistövaltuutettu: vähemmistövaltuutetun lausunto, Kansallisen strategiatyön tukeminen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman avulla. Sisäasiainministeriö, 2005. TM/RT-projekti, Lausuntopyyntönne 25.10.2005 816/816/2004TM, Kansallisen strategiatyön tukeminen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman avulla;vähemmistövaltuutetun lausunto (PDF) (viitattu 27.3.2007). [vanhentunut linkki]
  113. Maahanmuuttajat terveydenhuollon työpaikoilla 22.08.2006. Tehy. Viitattu 23.9.2008. [vanhentunut linkki]
  114. Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen: kyselytutkimus 2007 2007. Kajaani: Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Viitattu 23.9.2008.
  115. Helsingin Sanomat, Ei mikään portinvartija, 7. joulukuuta 2008, s. D3.
  116. Koulutettu maahanmuuttaja jää suomessa vaille työtä Keskisuomalainen. 16.3.2008. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 1.10.2008.
  117. Maahanmuuttajanaisen menestys työelämässä kovan työn takana. Suomen tietotoimisto/Helsingin Sanomat, 11.8.2008. Sanoma WSOY. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.10.2008.
  118. Ervasti, Anu-Elina: ”On nöyryyttävää saada rahaa tekemättä mitään”, sanoo Mustafa Abdulameer – tutkimus kertoo, miten Suomi ajaa turvapaikan­hakijoita elämään sosiaaliturvan varassa Helsingin Sanomat. 14.11.2019. Viitattu 14.11.2019.
  119. ULKOMAISEN TYÖNTEKIJÄN REKRYTOINTI JA PALKKAAMINEN (Sivu 5) 2007. Turun Työvoimatoimisto. Viitattu 1.10.2008.
  120. Vain parikymppisenä naiset ansaitsevat paremmin kuin miehet, sen jälkeen miehet porskuttavat tuloissa naisten ohi – hyvätuloisista suurin osa on miehiä Yle Uutiset. 29.3.2021.
  121. Yrittäjälle apua Helsingissä Helsingin kaupunki. Viitattu 29.9.2008.
  122. NYP-Yrityspalvelut, palvelualojen hautomo uranus.fi. Viitattu 25.9.2008. [vanhentunut linkki]
  123. a b c Lappalainen, Tiina: Maahanmuuttajien lapset valtaväestöä innokkaampia yrittäjiä Helsingin Sanomat. 6.4.2008. Viitattu 8.9.2008.
  124. Maahanmuuttajat ovat erilaisia yrittäjinä Artikkelit. 25.10.2007. Tilastokeskus. Viitattu 16.2.2009.
  125. Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on ylittänyt 100 000 yrityksen rajan 31.1.2008. Suomen Yrittäjät. Viitattu 29.9.2008. [vanhentunut linkki]
  126. Hue Vo on venepakolainen, joka kesti pakolaisleirin ja koulukiusaajat – nyt hän on savolaiskylän rakastettu kauppias Yle Uutiset. 18.1.2019. Yleisradio (Yle). Viitattu 23.10.2020.
  127. Novellikilpailu - "Mikä ihmeen uussuomalainen?" käynnistyi 7.1.2008 Uutiset. 7.1.2008. Vuoropuhelu. Viitattu 19.9.2008.
  128. Nenonen, Säde: "Anna hymy ja harmaa päivä on valos". Helsingin Sanomat 5.8.2008.
  129. Suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja Yle Uutiset. 19.10.2009. Yleisradio (Yle). Viitattu 12.6.2020.
  130. a b Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2008 (PDF) poliisiammattikorkeakoulu.fi. Viitattu 30.12.2009. [vanhentunut linkki]
  131. Maahanmuuton pelisäännöt Ruotsissa ja Suomessa uusiksi Helsingin Sanomat. 7.4.2008. Viitattu 8.9.2008.
  132. Jaakkola, Magdalena: Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta. Asennemuutokset 1987–2007 (Tutkimuksia 1/2009), s. 22. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009. Teoksen verkkoversio (PDF).
  133. Joka toinen suomalainen pitää maahanmuuton kasvua kielteisenä HS.fi. 23.10.2008. Viitattu 10.11.2008.
  134. IL: Yli puolet tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa Nelonen.fi. 2.10.2010. Sanoma Media. Viitattu 5.3.2015. [vanhentunut linkki]
  135. HS-kysely: Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat kiristyneet Yle Uutiset. 21.10.2015. Yleisradio (Yle). Viitattu 23.10.2020.
  136. Jokinen, Riikka: 74 prosenttia haluaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa Helsingin Uutiset. 10.3.2016. Viitattu 23.10.2020.
  137. a b IL-Kysely: Enemmistö suomalaisista kaipaa nyt kovaa maahanmuuttopolitiikkaa - selvä muutos aiempaan www.iltalehti.fi. 24.8.2017. Alma Media Oyj. Viitattu 23.10.2020.
  138. Kysely: Yli puolet tiukentaisi maahanmuuttoa Kaleva.fi. 31.3.2010. Kaleva Media. Viitattu 23.10.2020.
  139. Maahanmuuttopolitiikka perustuu yhteisiin linjauksiin ja sopimuksiin Sisäministeriö. Viitattu 16.2.2021.
  140. Maahanmuuttajataustaisten määrät ja osuudet alueittain, 1990-2020 Tilastokeskus. Viitattu 15.10.2021.
  141. Maahanmuuttajataustaisten määrät ja osuudet alueittain, 1990-2020 Tilastokeskus. Viitattu 15.10.2021.
  142. Maahanmuuttajataustaisten määrät ja osuudet alueittain, 1990-2020 Tilastokeskus. Viitattu 15.10.2021.
  143. Maahanmuuton vuosikatsaus 2012 (Sivu 4) Sisäasiainministeriö. Viitattu 23.8.2016.
  144. Suomen ulkomaalaiset 1980–2015 Tilastot. Turun yliopisto. Viitattu 23.8.2016.
  145. 029 -- Syntymävaltio sukupuolen mukaan maakunnittain ja kunnittain 1990 - 2017 Väestö. Tilastokeskus. Viitattu 23.9.2018.
  146. 032 -- Syntyperä ja taustamaa sukupuolen mukaan maakunnittain ja kunnittain 1990 - 2017 Väestö. Tilastokeskus. Viitattu 23.9.2018.
  147. Ulkomaalaistaustaiset Maahanmuuttajat väestössä. Tilastokeskus. Viitattu 23.9.2018.
  148. 030 -- Kansalaisuus sukupuolen mukaan maakunnittain ja kunnittain 1990 - 2017 Väestö. Tilastokeskus. Viitattu 23.9.2018.
  149. 009 -- Suomen kansalaiset, joilla kaksoiskansalaisuus iän ja toisen kansalaisuuden mukaan 2000 - 2017 Väestö. Tilastokeskus. Viitattu 1.10.2018.
  150. Suomen kansalaisuuden saaneet muuttujina Edellinen kansalaisuus, Sukupuoli, Ikä, Vuosi ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 21.1.2021. [vanhentunut linkki]
  151. Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2020 Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2021.
  152. TURVAPAIKKAPROSESSIA KOSKEVA SELVITYS Raportti. 27.6.2019. Owal Group. Viitattu 27.1.2021.
  153. Turvapaikkatilastot www.emn.fi. Euroopan muuttoliikeverkosto. Viitattu 27.1.2021.
  154. Väestö www.tilastokeskus.fi. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2021.
  155. Maahanmuuton vuosikatsaus 2012 Sisäasiainministeriö. Viitattu 27.1.2021.
  156. Maahanmuuton tilastot 2020: Suomeen muutetaan useimmiten työn takia, korona vaikutti hakemusten määrään Maahanmuuttovirasto. 20.1.2021. Viitattu 27.1.2021.
  157. Päätökset 2020–2021 (Tilastot) tilastot.migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 27.1.2021.
  158. Päätökset 2019 (Tilastot) tilastot.migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 27.1.2021.
  159. Päätökset 2018 (Tilastot) tilastot.migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 27.1.2021.
  160. Päätökset 2017 (Tilastot) tilastot.migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 27.1.2021.
  161. Päätökset 2016 (Tilastot) tilastot.migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 27.1.2021.
  162. Päätökset 2015 (Tilastot) tilastot.migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 27.1.2021.
  163. International migrant stock: The 2017 revision Department of Economic and Social Affairs (DESA). 2018. Yhdistyneet kansakunnat (YK). Viitattu 23.9.2018. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]