Euroopan pakolaiskriisi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ambox currentevent.svg
 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot saattavat muuttua nopeasti.
Pakolaiset marssivat Unkarissa kohti Itävallan rajaa syyskuun alussa 2015.

Euroopan pakolaiskriisi on käynnissä oleva tapahtumasarja, jossa suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia on pyrkimässä Eurooppaan.[1]

YK:n mukaan vuoden 2015 alusta lokakuuhun mennessä yli 500 000 pakolaista on ylittänyt Välimeren ja 75% heistä on Syyriasta (55 prosenttia), Afghanistanista (14 prosenttia) ja Eritreasta (6 prosenttia). Suurin osa (69 prosenttia) on aikuisia miehiä, lapsia on 18 prosenttia ja naisia 13 prosenttia.[2]

Heinäkuussa 2015 EU-rajan ylitti 107 000 pakolaista,[3] ja monessa maassa turvapaikanhakijoiden määrä on moninkertaistunut.[4] Useat siirtolaiset ylittävät Välimeren vaarallisesti pienillä veneillä, ja pakolaisvirtoihin liittyy laitonta ihmissalakuljetusta.[5]

Pakolaisia vai siirtolaisia?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väliaikainen pakolaisten vastaanottoleiri Saksassa heinäkuussa 2015.

Kriisin kuluessa keskusteltiin, ovatko maista toisiin siirtyvät ihmiset siirtolaisia vai pakolaisia. Suomalaisissa ja ulkomaalaisissa tiedotusvälineissä heistä käytettiin molempia sanoja. Myös esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International käytti molempia sanoja tiedotuksessaan.[6] Maahan saapuvista käytettiin myös sanaa turvapaikanhakija.[7]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin merivoimien alus pelasti merihätään joutuneita siirtolaisia kesäkuussa.

Eu-jäsenvaltiot saivat Eurostatin mukaan 626 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2014, joka on suurin määrä vuoden 1992 jälkeen, jolloin turvapaikkahakemuksia tuli 672 000.[8]

Lähtömaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa pakolaisista tulee Syyriasta, Irakista ja Eritreasta, mutta myös Gambiasta ja Etelä-Sudanista. Turvapaikanhakijoiden joukossa on myös Balkanin alueelta albanialaisia ja kosovolaisia.[3] Myös niin kutsuttuja elintasopakolaisia on lähtenyt liikkeelle muun muassa Albaniasta.[9]

Syyrian pakolaiset Lähi-Idässä 4.9.2015.

Syyrian sisällissota ja Afganistanin sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin yksittäinen pakolaisuuden aiheuttaja on Syyrian sisällissota, joka on levinnyt myös Irakin ja Libanonin alueille. Syyrialaiset pakenevat paitsi oppositioliikkeiden väkivaltaa, myös oman hallintonsa omiin kansalaisiin kohdistamaa väkivaltaa. Myös Afganistanin sodan paheneminen on aiheuttanut alueella aiempaa suurempaa liikehdintää. Näiden maiden naapurimaiden pakolaiskiintiö on tullut täyteen. Esimerkiksi 80 miljoonan asukkaan Turkki ilmoitti mittansa täyttymisestä, kun maahan oli paennut lähes kaksi miljoonaa syyrialaista. Turkin EU-ministeri sanoi heinäkuussa 2015, että seuraava pakolaisaalto ohjataan Eurooppaan.[10][11]

Ilmastopakolaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaiskriisissä on kyse myös ilmastopakolaisuudesta. Esimerkiksi kesä 2015 oli historiallisen kuuma, mikä on saattanut saada ihmiset siirtymään uusille alueille.[10] Ennen Syyrian kriisiä maassa oli neljä vuotta kestänyt maan dokumentoidun historian pahin kuivuus, ja 800 000 ihmistä menetti elinkeinonsa.[12]

Kulkureitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin rajaturvallisuusvirasto Frontex on arvioinut siirtolaisilla olevan seitsemän reittiä, joita pitkin he pyrkivät Eurooppaan ja etenkin EU:n alueelle. Kriisin alkuvaiheessa merkittävin reitti oli Libyasta Välimeren yli Italiaan ja Maltalle. Sittemmin merkittävimmäksi reitiksi on muodostunut matka Turkista vesiteitse Kreikan saaristoon ja Kyprokselle sekä maanteitse Kreikkaan ja Bulgariaan.[13]

Muita reittejä ovat jatkoreitti Kreikasta Makedonian ja Serbian halki Unkariin, vesireitit Pohjois-Afrikasta Espanjaan ja Kanariansaarille sekä reitti Egyptistä Välimeren yli Italiaan. Myös Euroopan itärajalta Puolaan, Slovakiaan ja Unkariin kulkee pienempi reitti.[13]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meritse ja maitse EU-alueelle saapuneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaiset ylittämässä Unkarin rajan elokuussa 2015.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan vuonna 2014 yhteensä 3 072 ihmistä joko kuoli tai katosi Välimerellä yrittäessään tulla siirtolaisena Eurooppaan.[14] Yleisarvioiden mukaan yli 22 000 siirtolaista kuoli vuosina 2000−2014.

Vuonna 2014 Eurooppaan saapui laittomasti 283 532 siirtolaista, pääasiassa käyttäen keskisen Välimeren, itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin reittejä.[15]

Etelä-Euroopaan vuonna 2014 saapuneista suuri enemmistö (170 664) saapui Libyan kautta Italiaan, kun taas pienempi osa (50 834) saapui Turkin kautta Kreikkaan.[16]

Vuonna 2015 tapahtui käänne, kun Kreikka ohitti Italian ensisijaisena saapumismaana keräten vuoden 2015 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana enemmän tulijoita kuin koko vuonna 2014: 67 500 ihmistä saapui Italiaan, pääasiassa Eritreasta (25 prosenttia), Nigeriasta (10 prosenttia) ja Somaliasta (10 prosenttia), kun taas Kreikan saarille saapui 68 000, pääasiassa Syyriasta (57 prosenttia) ja Afganistanista (22 prosenttia).[17] Yhteensä 137 000 siirtolaista ylitti Välimeren tullen Eurooppaan vuoden 2015 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana.[18]

UNHCR:n tietojen mukaan vuoden 2015 lokakuussa 83 prosenttia Välimeren yli saapuneista on lähtöisin valtioista, jotka kuuluvat maailman kymmeneen suurimpaan pakolaisia tuottavaan maahan: 54 prosenttia Syyriasta, 15 prosenttia Afganistanista, 6 prosenttia Eritreasta, 4 prosenttia Irakista, 2 prosenttia Somaliasta ja 1 prosentti Sudanista.[19][20]

Turvapaikkahakemukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU-jäsenvaltiot saivat Eurostatin mukaan 626 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2014, mikä on suurin määrä vuoden 1992 jälkeen, jolloin turvapaikkahakemuksia tuli 672 000. Pääasialliset turvapaikanhakijoiden lähtömaat (vastaavat miltei puolta kokonaismäärästä) olivat Syyria (20 prosenttia), Afghanistan (7 prosenttia), Kosovo (6 prosenttia), Eritrea (6 prosenttia) ja Serbia (5 prosenttia).[8]

Vuoden 2015 ensimmäisen kolmen kuukauden aikana turvapaikanhakijoiden määrä Euroopan Unionin alueella oli 184 800, mikä on 86 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 vastaavan ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mutta melko samansuuruinen kuin vuoden 2014 viimeisenä vuosineljänneksenä. Yli puolet haki turvapaikkaa Saksasta (40 prosenttia) tai Unkarista (18 prosenttia). Hakijoiden suurimmat kansallisuusryhmät olivat Kosovo (48 875, eli 26 prosenttia), Syyria (29 100, eli 16 prosenttia) ja Afganistan(12 910, eli 7 prosenttia).[21] Vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä 213 200 ihmistä haki EU:sta turvapaikkaa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin ensimmäisellä vuosineljänneksellä.[22][23]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyrian pakolaisia Budapestin Keleti-rautatieaseman edessä syyskuun alussa.

Pohjois-Afrikan levottomuuksien alettua Tunisiassa tammikuussa 2011 Italian Lampedusaan saapui lähes 19 000 ihmistä maaliskuun loppuun 2011 mennessä.[24] Lokakuun alussa 2013 tapahtui Lampedusan onnettomuus, jossa hukkui yli 300 eritrealaissiirtolaista.[25]

Huhtikuussa 2015 Välimerellä tapahtui historian suurin pakolaislaivan haaksirikko, jossa kuoli 800 henkilöä.[26]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schengen-alue. Alueeseen kuuluvat maat sinisellä ja siihen pyrkivät keltaisella.
Unkari rakensi aidan Serbian-vastaiselle rajalleen, joka on samalla myös Schengen-alueen ulkoraja. Myöhemmin Unkari rakensi aidan myös Kroatian rajalleen.

Ulkomaantoimittaja Jukka Huusko luonnehti tilannetta kesällä 2015 suurimmaksi pakolaiskriisiksi sitten toisen maailmansodan.[27][10] Yleisradion toimittaja Maria Stenroos kutsui kriisiä kansainvaellukseksi.[28] Hallitsematon siirtolaisvirta on aiheuttanut eripuraa EU:n jäsenvaltioiden kesken, sillä siirtolaisten aiheuttamaa kuormitusta ei ole jaettu tasan.[29] Eniten turvapaikanhakijoita ovat vastaanottaneet Saksa ja Ruotsi.[30]

Ihmissalakuljetuksesta on tullut aseellisiin järjestöihin ja alueellista valtaa pitäviin heimoihin kytköksissä olevien ammattimaisten rikollisliigojen pyörittämää kauppaa.[31] Pariisissa toimivan siirtolaisasiantuntijan mukaan tilanne uhkaa vapaata liikkumista EU-maissa. Syyskuun 2015 alussa Saksan liittokansleri Angela Merkel varoitti ihmisten vapaata liikkuvuutta helpottavan Schengenin sopimuksen olevan uhattuna[32]

Amnesty International ja Human Rights Watch ovat kritisoineet etsintä- ja pelastusoperaatioiden rahoitusta. Amnesty International on sanonut, että EU "kääntää selkänsä vastuunkannolleen ja saattaa selvästi tuhansien ihmisten hengen uhatuksi".[33][34]

Unkari pyrki rajoittamaan siirtolaisten tuloa maahan rakentamalla raja-aidan Serbian vastaiselle rajalle kesällä.[35] Syyskuussa Unkari ilmoitti aitaavansa myös Kroatian ja Romanian rajansa.[36]

Päätökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuun lopulla EU:n sisäministerien kokous päätti 120 000 turvapaikanhakijan sijoittamisesta kahden vuoden aikana. Heistä 66 000 siirretään ensimmäisen vuoden aikana Italiasta ja Kreikasta muihin EU:n jäsenmaihin selvästi suojelun tarpeessa olevia turvapaikanhakijoita. Etusija annetaan Irakista, Syyriasta ja Eritreasta tulleille. Siirtäminen vastaanottajamaihin alkaa kahden kuukauden kuluessa.[37]

Sijoitettavien turvapaikanhakijoiden määrä tiettyä maata kohden on päätetty kunkin maan väkiluvun, talouden koon ja keskimääräisen turvapaikkahakemusten määrän perusteella.[37] Italiasta siirretään 15 600 ja Kreikasta 50 400 turvapaikanhakijaa muihin jäsenmaihin vuoden kuluessa. Lisäksi 54 000 turvapaikanhakijaa sijoitetaan Italiasta ja Kreikasta tai muusta jäsenmaasta, johon tulee poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Päätöksessä ilmoitetaan kohdemaat vain alkuvaiheen 66 000 siirrettävälle hakijalle.[38]

Myös päätöstä vastustaneet maat joutuvat ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita, ensi vaiheessa Unkari (1 294), Tšekin tasavalta (1 591), Slovakia (802) ja Romania (2 475). Päätettäessä tyhjää äänestäneeseen Suomeen tulee ensi vaiheessa 982 turvapaikanhakijaa Kreikasta ja 304 Italiasta. Eniten ottaa Saksa, yhteensä 17 036 hakijaa.[38]

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan nyt hyväksytty suunnitelma ei yksinään ole riittävä pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Sen mukaan sopimuksen piiriin kuuluvien turvapaikanhakijoiden määrää pitää todennäköisesti nostaa huomattavasti.[37]

Vaikutukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Suomeen saapui 1 030 kiintiöpakolaista ja 3 651 turvapaikanhakijaa. Pakolaiskiintiö oli 750 vuosina 2013 ja 2014. Vuoden 2014 turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli 1 346 ja kielteisiä 2 050.[39] Oleskelulupia Suomen turvapaikkayksikkö myönsi vuonna 2013 eri perusteilla yhteensä 1 827, joka oli 45 prosenttia kaikista turvapaikkapäätöksistä.[40]

Turvapaikkapäätöksiä tehtiin vuonna 2014 eniten irakilaisille (789), sekä venäläisille (295), ukrainalaisille (259), somalialaisille (246) ja nigerialaisille (241).[41] Hakijoita oli vuonna 2014 yhteensä 3 651. Vuonna 2014 turvapakkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 170 vuorokautta.[42]

Määrät Suomessa vuonna 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 13. lokakuuta mennessä Suomesta oli hakenut turvapaikkaa 21 889 henkilöä.[43] Sisäministeriö arvioi 50 000 henkilön hakevan Suomesta turvapaikkaa vuonna 2015.[44]

Elokuussa Suomeen tuli 2 894 turvapaikanhakijaa ja syyskuussa 10 836. Syyskuun toisella viikolla Suomesta haki turvapaikkaa 1 683 henkilöä. Syyskuun toisen viikon turvapaikanhakijoista 1 348 eli 80 prosenttia oli kotoisin Irakista. Somaliasta tulijoita oli 122 ja Afganistanista 65.[45] Syyskuun seitsemän viimeisen päivän aikana (24.−30. syyskuuta) turvapaikanhakijoita tuli Suomeen 3555. Lokakuun ensimmäisen seitsemän päivän aikana saapui 2853 turvapaikanhakijaa eli lähes yhtä paljon kuin elokuussa. 1.−7. lokakuuta perheiden osuus on ollut 31% turvapaikanhakijoista, yksinäisten miesten osuus on laskenut syyskuun 72 prosentista 65 prosenttiin ja alaikäisten osuus kasvanut syyskuun 2,2 prosentista 4,1 prosenttiin.[46]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2015 Pohjois-Suomessa aloitettiin tehostettu rajavalvonta, jossa rajavartiolaitoksen, poliisin ja tullin tarkoituksena on tavoittaa kaikki rajan luvatta ylittäneet rekisteröintiä varten. Sisäministeri ilmoitti, että Suomeen perustetaan järjestelykeskuksia, josta turvapaikanhakijat siirretään myöhemmin vastaanottokeskuksiin.[47] Syyskuun lopulla puolustusvoimien 30 hengen, pääasiassa varusmiehistä koostuva osasto lähetettiin Tornion rajalle auttamaan poliisia järjestelykeskuksen sisäänottotarkastuksissa, alueen suojaamisessa, sekä turvapaikanhakijoiden ohjaustehtävissä.[48] Suomen tulli siirsi Tornioon myös kymmeniä henkilöstön jäseniä muualta maasta ja toi rajalle siirrettävän läpivalaisuauton, jolla voidaan läpivalaista esimerkiksi rekka tai bussi.[49] Ulkomaalaisvalvontaa tehostettiin myös sisämaassa.[50]

Torniossa, Kemissä ja Helsingissä järjestettiin maahanmuuttoa vastustavia mielenosoituksia 19. syyskuuta.[51][52][53]

Mielenosoittajat heittelivät kiviä Suomen Punaisen Ristin työntekijää kohti ja laukoivat ilotulitteita turvapaikan hakijoita kuljettavaa linja-autoa kohtaan Lahden vastaanottokeskuksessa Hennalassa syyskuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä. Noin 30−40 mielenosoittajaa, joista yhdellä oli yllään Ku Klux Klan asu, heiluttivat Suomen lippuja.[54] Kouvolassa heitettiin polttopullo hätämajoitustilan ovelle 24.9.2015.[55]

Turun Runosmäkeen suunnitellun turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilan ikkunoita rikottiin ja rakennuksen ulko-ovea yritettiin polttaa 26. syyskuuta. Asukkaat järjestivät pakolaisia vastustavan mielenosoituksen.[56]

Helsingissä järjestettiin 3. lokakuuta "Rajat kiinni" -mielenosoitus joka vastusti turvapaikanhakijoiden hallitsematonta maahantuloa. "Loppu rasismille" -mielenosoittajat puolestaan osoittivat mieltään Suomessa ilmenevää muukalaisvihamielisyyttä vastaan. Poliisi otti kiinni kuusi henkilöä ja kahta poliisiautoa vaurioitettiin. Osa "Loppu rasismille"-mielenosoittajista heitteli kananmunia poliisia kohti, yksi hyökkäsi poliisin kimppuun ja yksi vaurioitti poliisiautoa, kaksi viimeksi mainittua poliisi otti kiinni.[57]

9. lokakuuta neljän miehen porukka usutti Jyväskylässä koiransa kolmen turvapaikanhakijan kimppuun. Poliisi ilmoitti tutkivansa tapahtumia ainakin epäiltynä pahoinpitelynä.[58]

10. lokakuuta Hommaforumin järjestämään, "Jotain rajaa" -mielenosoitukseen Helsingissä otti osaa poliisin mukaan noin 250 henkilöä ja vastamielenosoitukseen noin 150 henkilöä. Osa vastamielenosoittajista oli naamioitunut.[59] "Jotain rajaa" -mielenosoituksessa vaadittiin muun muassa Suomen rajojen väliaikaista sulkemista turvallisista maista, kuten Ruotsista tuleville turvapaikanhakijoille. Puhujina esiintyivät muun muassa eurokansanedustaja Jussi Halla-aho ja Viron entinen ulkoministeri Kristiina Ojuland. Vastamielenosoitus pyrki häiritsemään mielenosoitusta metelöimällä. Poliisi eristi vastamielenosoituksen ja mielenosoitus sujui rauhallisesti.[60] [61]

Suomalaisten mielipiteet mielipidetiedusteluissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltalehden lokakuussa 2015 julkaiseman 1 124 henkilöä kattaneen mielipidetutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista tahtoisi rajoittaa turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan. 24 prosenttia vastanneista ei päästäisi Suomeen enää yhtään turvapaikanhakijaa ja 32 prosentin mielestä heitä pitäisi päästää maahan nykyistä vähemmän. 31 prosenttia vastanneista piti Suomen turvapaikkapolitiikkaa sopivana. 59 prosenttia oli sitä mieltä, että turvapaikanhakijoille maksettavia tukia pitäisi leikata. Otos oli muodostettu siten, että se vastaa Suomen aikuisväestöä, virhemarginaali oli noin 2,5 prosenttiyksikköä.[62]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Sami Metelinen: "Tämä on kansainvaellus" - tuhannet pyrkivät Keski- ja Pohjois-Eurooppaan Verkkouutiset. 24.8.2015. Viitattu 16.9.2015.
  2. ↑ UNHCR Refugees/Migrants Emergency Response - Mediterranean UNHCR Refugees/Migrants Emergency Response - Mediterranean. Viitattu 2015-10-12.
  3. ↑ a b Mäkelä, Katriina: Tällaisista oloista pakolaiset tulevat Iltalehti. 25.8.2015. Viitattu 2.9.2015.
  4. ↑ Lars-Erik Wilskman: Turvapaikanhakijoiden määrä lähes 10-kertaistumassa Suomessa: ”Ei uhkaa kriisi” Uusi Suomi. 4.9.2015. Viitattu 16.9.2015.
  5. ↑ Ville Eklund: Kuoleman meri – näin paljon Välimereen hukkuu siirtolaisia MTV UUtiset. 27.4.2015. MTV Internet. Viitattu 16.9.2015.
  6. ↑ Pakolaiset ja siirtolaiset (järjestön verkkosivu) Amnesty International. Amnesty International. Viitattu 9.9.2015.
  7. ↑ Arja Mikkola: Tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta saatetaan ryhtyä seulomaan ratsioilla Kaleva. 16.9.2015. Viitattu 16.9.2015.
  8. ↑ a b Asylum statistics EUROSTAT. Viitattu 4. Syyskuuta 2015.
  9. ↑ Tapio Nurminen: Balkanin elintasopakolaisille luvassa pikapassituksia Saksasta MTV.fi. 21.8.2015. Viitattu 2.9.2015.
  10. ↑ a b c Jukka Huusko: Euroopassa on nyt pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan – ja se voidaan ratkaista vain Syyriassa Helsingin Sanomat. 21.8.2015. Viitattu 2.9.2015.
  11. ↑ Nick Tattersall, Larry King: Turkey warns next wave of Syrian refugees may end up in Europe Reuters Canada. 10.7.2015. Thomson Reuters Corporate. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
  12. ↑ Jenni Frilander: Pakolaisaalto on vasta alkusoittoa tulevasta Yle Uutiset. 12.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 14.9.2015.
  13. ↑ a b Migratory routes map Frontex. Viitattu 2.9.2015. (englanniksi)
  14. ↑ Migrant boat capsizes off Libya, 400 feared dead Fox News. 15.4.2015. Fox News Network, LLC. Viitattu 20.9.2015. (englanniksi)
  15. ↑ Latest Trends at External Borders of the EU Frontex. 2.2.2015. European Agency for the Management of Operational Cooperation at the External Borders of the Member States of the European Union. Viitattu 20.9.2015. (englanniksi)
  16. ↑ Central Mediterranean route, s. 18,19 (pdf) Annual Risk Analysis 2015. 2015. Frontex. Viitattu 20.9.2015. (englanniksi)
  17. ↑ The sea route to Europe: The Mediterranean passage in the age of refugees UNHCR.
  18. ↑ "Mediterranean Crisis 2015 at six months: refugee and migrant numbers highest on record", 1. Heinäkuuta 2015. Luettu 14. Elokuuta 2015. 
  19. ↑ Refugees and migrants crossing the Mediterranean to Europe 17.10.2015. United Nations High Commissioner for Refugees.
  20. ↑ UNHCR – Global Trends –Forced Displacement in 2014 18.6.2015. UNHCR.
  21. ↑ 185 000 first time asylum seekers in the EU in the first quarter of 2015 18. Kesäkuuta 2015. EUROSTAT.
  22. ↑ Over 210 000 first time asylum seekers in the EU in the second quarter of 2015 18.9.2015. EUROSTAT.
  23. ↑ Asylum quarterly report EUROSTAT.
  24. ↑ Lampedusan asukkaat raivostuivat siirtolaistulvaan Yle Uutiset. Oy Yleisradio Ab, Reuters. Viitattu 9.9.2015.
  25. ↑ Hannu Tikkala, Riku Jokinen: Yli 300 siirtolaisen epäillään hukkuneen Lampedusan saaren edustalla Italiassa Helsingin Sanomat. 4.10.2013. Sanoma company. Viitattu 9.9.2015.
  26. ↑ Europe is living through a maritime refugee crisis The sea route to Europe: The Mediterranean passage in the age of refugees, s. 2. 1.7.2015. UNHCR. Viitattu 20.9.2015. (englanniksi)
  27. ↑ Jukka Huusko: Euroopassa on nyt pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan – ja se voidaan ratkaista vain Syyriassa Helsingin Sanomat. 21.8.2015. Sanoma company. Viitattu 9.9.2015.
  28. ↑ Maria Stenroos: Kansanvaellus paljasti unionin heikot kohdat – EU etsii nyt yhteistä tahtoa Yle Uutiset. 2.9.2015. Yleisaradio Oy. Viitattu 2.9.2015.
  29. ↑ Kähkönen, Virve: Pakolaiskriisi repii Eurooppaa – yksimielisyys löytyy vain siitä, että jotain pitäisi tehdä Helsingin Sanomat. 2.9.2015. Viitattu 2.9.2015.
  30. ↑ Jaakko Isoniemi: YK: Saksa ja Ruotsi eivät voi yksin kantaa pakolaistaakkaa Iltalehti. 18.8.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 9.9.2015.
  31. ↑ Jukka Huusko: Ihmissalakuljetus on kukoistava bisnes Helsingin Sanomat. Viitattu 2.9.2015.
  32. ↑ Katriina Mäkelä: Pakolaiskriisi uhkaa sulkea Euroopan rajat Iltalehti.fi. 2.9.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 9.9.2015.
  33. ↑ EU faces fury after new migrant shipwreck tragedy Yahoo! News. Viitattu 15. Huhtikuuta 2015.
  34. ↑ EU: Mediterranean Deaths Warrant Crisis Response 19. Huhtikuuta 2015. Human Rights Watch. Viitattu 20. Huhtikuuta 2015.
  35. ↑ Jussi Nurminen: Kiistellyn aidan pystyttäminen alkoi Unkarin ja Serbian rajalla Yle Uutiset. 13.7.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 9.9.2015.
  36. ↑ Jussi Nurminen: Unkari ympäröi itseään aidoilla – myös Kroatian vastaista rajaa aidataan Ule Uutiset. 16.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 21.9.2015.
  37. ↑ a b c Mikko Kuusisalo: EU:n turvapaikanhakijoiden siirtojärjestely hyväksyttiin – Suomi jätti äänestämättä Yle UUtiset. 22.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 23.9.2015.
  38. ↑ a b Petri Raivio: Turvapaikanhakijoiden siirroista ilmiriita: Mistä päätettiin? Ule Uutiset. 23.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 23.9.2015.
  39. ↑ Pakolaistilanne vuonna 2014 Pakolaisapu. Viitattu 18.9.2015.
  40. ↑ Turvapaikka-asiat 2013 (tilastokatsaus) 27.1.2014. Maahanmuutytovirasto. Viitattu 18.9.2015.
  41. ↑ Turvapaikka- ja pakolaistilastot (viraston verkkosivu) Maahanmuuttovirasto. Viitattu 18.9.2015.
  42. ↑ Toteutuneet keskimääräiset käsittelyajat vuorokausissa vuonna 2014 (viraston verkkosivu) Maahanmuuttovirasto. Viitattu 18.9.2015.
  43. ↑ Poliisi aivan ymmällään – Ruotsista saapuvien pakolaisten määrä tyrehtyi äkkiä Ilta-Sanomat. 2015-10-13. Viitattu 2015-10-13. fi-FI
  44. ↑ Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa nopeasti (ministeriön verkkosivu) Sisäministeriö. Sisäministeriö. Viitattu 13.10.2015.
  45. ↑ Olli Waris: Viime viikolla ennätyksellinen määrä turvapaikanhakijoita Iltalehti.fi. 14.9.2015. Alma Media.
  46. ↑ Perheiden osuus kasvanut liki kolmannekseen – suurin osa turvapaikanhakijoista yhä yksinäisiä miehiä Yle Uutiset. Viitattu 2015-10-12.
  47. ↑ Perttu Koistinen: Petteri Orpo Ylelle: Pohjois-Suomessa aloitetaan tehostettu rajavalvonta Verkkouutiset. 14.9.2015. Viitattu 20.9.2015.
  48. ↑ Teemu Hallamaa: Puolustusvoimat lähettää sotilaita Tornioon auttamaan pakolaisten ohjaamisessa Yle Uutiset, Kotimaa. 21.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 21.9.2015.
  49. ↑ Pekka Pantsu: Tulli tuo läpivalaisuauton länsirajalle – rakenteisiin piilotetut ihmiset ja tavarat paljastuvat Yle Uutiset Kotimaa. 21.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 21.9.2015.
  50. ↑ Riikka Valtonen: Ulkomaalaisvalvontaa tehostetaan myös sisämaassa Yle Uutiset. 21.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 21.9.2015.
  51. ↑ Teija Santaharju: Parisataa ihmistä mielenilmauksessa Torniossa Yle Uutiset. 19.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  52. ↑ Jarno Virtanen: Myös Kemissä maahanmuuton vastustajat ovat liikkeellä Yle Uutiset. 19.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  53. ↑ Jarno Virtanen: Helsingin keskustassa mielenosoitus maahanmuuttoa vastaan – video Yle Uutiset. 19.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  54. ↑ Turvapaikanhakijoiden bussia heitettiin ilotulitteilla, SPR:n työntekijää kivillä Yle Uutiset. 25.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  55. ↑ Petri Lassheikki: Hätämajoituskeskuksen ovelle heitettiin polttopullo Kouvolassa Yle Uutiset. 25.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  56. ↑ Joona Haarla: Turussa yritettiin polttaa kaavaillun vastaanottokeskuksen ovi – iso joukko osoitti mieltä lähiössä Yle Uutiset. 26.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 27.9.2015.
  57. ↑ Helsingin mielenosoitusten saldo: Kuusi otettiin kiinni, kahta poliisiautoa vaurioitettu Ilta-Sanomat. 2015-10-03. Viitattu 2015-10-10. fi-FI
  58. ↑ Koira usutettiin turvapaikanhakijoiden kimppuun Kangasvuoressa KSML.fi - Keskisuomalainen. Viitattu 2015-10-10.
  59. ↑ Jussi Salokorpi: Jotain rajaa -mielenosoitus täytti Narinkkatorin Helsingissä Yle Uutiset. 10.10.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 11.10.2015.
  60. ↑ Poliisi eristi mie­le­no­soit­ta­ja­ryh­mät toisistaan Helsingin Na­rink­ka­to­ril­la Kaleva. 10.10.2015. Kaleva Oy. Viitattu 11.10.2015.
  61. ↑ Halla-aho mielenosoituksessa: ”Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto” Suomen Uutiset. 11.10.2015. Viitattu 11.10.2015.
  62. ↑ IL:n kysely: Yli puolet rajoittaisi turvapaikanhakijoiden tuloa Talouselämä. Viitattu 2015-10-10.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Euroopan_pakolaiskriisi&oldid=15286648