Euroopan pakolaiskriisi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Euroopan pakolaiskriisi tai Euroopan siirtolaiskriisi[Huom 1] on vuosina 2014–2015 alkanut tapahtumasarja, jossa paljon Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta lähteneitä pakolaisia ja siirtolaisia pyrkii Eurooppaan hakeakseen turvapaikkaa.[1] Vuoden 2015 alkupuolella turvapaikanhakijoiden pääreitit kulkivat Välimeren yli Italiaan sekä Egeanmeren saariston ja Balkanin kautta kohti Keski-Eurooppaa.[2][3][4] Meritse saapuvien yleisimmät lähtömaat vuonna 2015 olivat Syyria (49 %), Afganistan (21 %) ja Irak (9 %).[5]

Pakolaisia Unkarissa marssimassa kohti Itävallan rajaa syyskuun alussa 2015.
Irlannin merivoimien alus pelasti merihätään joutuneita siirtolaisia kesäkuussa 2015.

Euroopan unionin jäsenmaihin saapui vuonna 2014 noin 560 000 ja vuonna 2015 noin 1 260 000 turvapaikanhakijaa.[6] Meriteitse saapuvista 58 % oli miehiä, 17 % naisia ja 25 % lapsia.[5] Välimeren ylitykseen liittyy suuria riskejä ja ihmissalakuljetusta, ja monet ovat hukkuneet matkalla.[7] EU on vastannut pakolaiskriisiin lisäämällä ulkorajojensa valvontaa ja torjumalla ihmissalakuljetusta. Euroopan komissio on esittänyt toistaiseksi toteutumattomia ehdotuksia turvapaikanhakijoiden jakamisesta unionin jäsenmaiden kesken. Moni jäsenmaa on palauttanut rajatarkistukset Schengen-alueen sisällä tai kiristänyt turvapaikanhakuun liittyvää lainsäädäntöään.[8][9]

Kriisin tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvapaikanhakijoiden määrä EU- ja EFTA-maissa vuonna 2015. Palkkien korkeus kuvaa turvapaikanhakijoiden määrää valtiossa, kun taas väri kuvaa turvapaikanhakijoiden määrää suhteessa valtion asukaslukuun.

EU-jäsenvaltiot saivat Eurostatin mukaan 627 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2014, mikä on suurin määrä vuoden 1992 jälkeen, jolloin hakemuksia tuli 672 000.[10]

Syyrian sisällissota ja Afganistanin sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin yksittäinen pakolaisuuden aiheuttaja on Syyrian sisällissota, joka on levinnyt myös Irakin ja Libanonin alueille. Syyrialaiset pakenevat paitsi oppositioliikkeiden väkivaltaa myös oman hallintonsa väkivaltaa, kertovat länsimaiset uutislähteet. Afganistanin sodan paheneminen on myös lisännyt muuttoliikettä. Naapurimaissa pakolaiskiintiö on tullut täyteen. Esimerkiksi 80 miljoonan asukkaan Turkki ilmoitti mittansa täyttymisestä, kun maahan oli paennut lähes kaksi miljoonaa syyrialaista. Turkin EU-ministeri sanoi heinäkuussa 2015, että seuraava pakolaisaalto ohjataan Eurooppaan.[11][12]

Ilmastopakolaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaiskriisissä on kyse myös ilmastopakolaisuudesta. Esimerkiksi vuosi 2015 oli ennätyslämmin.[13] Ennen sisällissotaa Syyria koki vuosina 2006–2010 dokumentoidun historiansa pahimman kuivuuden. 800 000 ihmistä menetti elinkeinonsa, ja 85% karjasta kuoli.[14][15]

Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuun 2017 alkuun mennessä Euroopan satamakaupunkeihin oli tullut vuoden alusta noin 100 000 siirtolaista, "lähes kaikki Italiaan".[16] Vuonna 2016 Italiaan saapui Libyasta ennätysmäiset 181 000 turvapaikanhakijaa.[17] Suuri osa oli Länsi-Afrikasta tulleita työnetsijöitä.[16]

Muuttoliike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähtömaat ja kulkureitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:n ulkorajayhteistyöstä huolehtivan erillisvirasto Frontexin mukaan voidaan erottaa seitsemän turvapaikanhakijoiden pääreittiä Eurooppaan. Tärkeimmät ovat Keski-Välimeren reitti (Pohjois-Afrikasta Italiaan), Itä-Välimeren reitti (Turkista Kreikan saaristoihin) ja Länsi-Balkanin reitti (Kaakkois-Euroopan läpi Sloveniaan tai Unkariin). Neljä vähemmän merkittävää reittiä ovat Pohjois-Afrikan reitti (Afrikasta Kanarian saarille), Länsi-Välimeren reitti (Afrikasta Espanjaan), Apulian ja Calabrian reitti (Koillis-Afrikasta Italiaan) ja itärajojen reitti (Venäjän ja Itä-Euroopan läpi EU-alueelle).[1]

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuttoliike Eurooppaan alkoi kasvaa merkittävästi vuonna 2014, kun Euroopan unionin jäsenvaltioista turvapaikkaa haki ensikertalaisena 562 580 henkilöä, lähes 200 000 enemmän kuin vuonna 2013. Tämä oli suurin määrä sitten vuoden 1992, jolloin suuria määriä entisen Jugoslavian asukkaita haki turvapaikkaa EU:n jäsenvaltioista.[6][10] Frontex raportoi vuonna 2014 tapahtuneen 283 532 laitonta rajanylitystä.[18] Huomattavan moni kosovolainen teki laittoman rajanylityksen EU/Schengen-alueelle joulukuussa 2014 (40% tapauksista).[19]

2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 EU-maista haki turvapaikkaa ennätykselliset 1 255 640 henkilöä.[6]

Muuttoliikkeen painopiste siirtyi alkuvuonna 2015, kun Kreikka ohitti Italian siirtolaisten tärkeimpänä saapumismaana. Vuoden 2015 ensimmäisinä kuutena kuukautena 67 500 siirtolaista saapui Italiaan meritse, kun taas Kreikkaan saapui 68 000 siirtolaista. Italiaan saapuneiden siirtolaisten tärkeimmät lähtömaat olivat pääosin Afrikassa (Eritrea 25%, Nigeria 10%, Somalia 10%, Syyria 7%), kun taas Kreikkaan saapuneet olivat pääasiassa pakolaisia Aasiasta (Syyria 57%, Afganistan 22%, Irak 7%).[20]

Vuoden 2015 alussa muuttovirta ei vielä juurikaan poikennut vuoden 2014 luvuista, mutta loppuvuotta kohti virta kiihtyi nopeasti. Frontex raportoi vuoden 2015 ensimmäisinä kuutena kuukautena 228 507 laitonta rajanylitystä. Heinä-syyskuussa niitä oli 615 492 ja loka-joulukuussa 978 338. Viraston arvion mukaan laittomia rajanylityksiä oli vuonna 2015 jopa 1,82 miljoonaa.[21]

Sea arrivals to Greece and Italy, 2015.png
Kreikkaan (tummansininen) ja Italiaan (vaaleansininen) meriteitse saapuneiden siirtolaisten määrä vuonna 2015.
Sea arrivals to Greece and Italy in 2015 by nationality.png
Kreikkaan ja Italiaan meriteitse saapuneiden siirtolaisten kansalaisuudet vuonna 2015.

2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuttoliike Eurooppaan lieveni hieman vuoden 2016 alussa. Kreikkaan saapui 123 000 siirtolaista tammi–helmikuussa. "Slovenia, Serbia, Kroatia ja Makedonia sulkivat rajansa tehokkaasti uusilta siirtolaisilta tällä viikolla", totesi New York Times 11.3.2016. "Ja ensi viikolla" unioni aikoo tehdä sopimuksen Turkin kanssa, niin että Kreikkaan saapuvat pakolaiset palautetaan automaattisesti Turkkiin, lehti totesi. Frontexin arvion mukaan siirtolaiset alkaisivat käyttää pidempiä reittejä joko Mustanmeren kautta Bulgariaan tai Joonianmeren yli Italiaan. Maaliskuussa Kreikkaan saapuneiden siirtolaisten määrä kutistuikin 26 240:een.[22][1], ja huhtikuussa saapui vain 2 700.[23]

Toisaalta Italiaan meriteitse saapuvien afrikkalaisten määrä oli kasvussa. Huhtikuussa Italiaan saapui 8 370 siirtolaista ja maa ohitti vastaanottajana Kreikan ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun 2015.[23] Koko vuonna Italiaan saapui Libyasta ennätysmäiset 181 000 turvapaikanhakijaa. Yle kertoi, että Lääkärit ilman rajoja- ja SOS Mediterranee-järjestöt toivat pakolaisia Italian satamiin vuonna 2016.[17]

2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 heinäkuussa uutisoitiin, että Italia uhkaa sulkea satamansa Välimerellä partioivilta ulkomaalaisilta pelastusaluksilta, koska maahan oli saapunut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Avustusjärjestöt tyrmistyivät. Vaikka Eurooppaan tuli turvapaikanhakijoita edellisvuotta vähemmän, Italiaan heitä saapui Libyasta vuosi vuodelta enemmän. Heinäkuuhun 2017 mennessä Italiaan tulijoita (85 000) oli noin 20 % enemmän kuin vuoden 2016 tammi–heinäkuussa.[17] 40 000 oli saapunut Sisiliaan, heistä 10 000 sen toiseksi suurimpaan kaupunkiin Cataniaan. Sieltä on tunnin ajomatka pahamaineiseen, tarkkaan vartioituun ja piikkilanka-aidoin ympäröityyn Mineon vastaanottokeskukseen, jossa joukko Nigerian, Bangladeshin, Guinean ja Norsunluurannikon kansalaisia odotti turvapaikkapäätöstä. Kaikki maista, "joista lähteneiden mahdollisuudet turvapaikkaan Euroopassa ovat heikot". Iso osa pyrkii muualle: Ranskaan, Sveitsiin ja Itävaltaan.[24]

Aiemmin Italiaan tuli paljon syyrialaisia ja eritrealaisia, joista lähes kaikki saivat turvapaikan. Heistä monet jatkoivat matkaansa muihin EU-maihin. "Nyt tänne tullaan pääosin Länsi-Afrikan maista", Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n tiedottaja Flavio di Giacomo sanoi heinäkuussa 2017. Britannian Libyan suurlähetystön ex-johtaja Joe Walker-Cousins arvioi, että Afrikasta Libyaan ja edelleen Eurooppaan on tulossa jopa miljoona ihmistä. "Kun tähän lisätään IOM:n arvio, että Libyassa on jo noin 700 000–1 000 000 siirtolaista, on selvää, ettei turvapaikanhakijoiden tulo Eurooppaan ole laantumassa."[17]

EU:n lupaukset Libyan rannikkovartioston vahvistamisesta ovat lisänneet ihmissalakuljetusta. Satojentuhansien ihmisten kuljettaminen yli Välimeren Eurooppaan on isoa bisnestä. Pelko sen tyrehtymisestä on saanut monet ahneiksi. Giacomon mukaan siirtolaiset "pakenevat Libyan sekasortoa Eurooppaan ja monet heistä jopa pakotetaan aseella uhaten Italiaan lähteviin aluksiin", joista osa on huonokuntoisia ja täysinäisiä. Monet eivät kuitenkaan halua poistua Italiasta muihin EU-maihin, mikä koettelee järjestelmän kestokykyä. Tiloja on enimmillään 200 000 henkilölle, ja suunnilleen sen verran siellä oli heinäkuun alussa väkeä.[17]

Monet turvapaikanhakijoista pakenevat sotaa ja sortoa, mutta heitä tulee Libyaan ja Eurooppaan myös työn ja paremman toimeentulon perässä. "Kielteisen päätöksen saavilla turvapaikanhakijoilla ei ole Italiassa mitään oikeuksia. He voivat jäädä vastaanottokeskuksiin ja valittaa päätöksestä, mutta tosi asiassa monet ajautuvat kadulle paperittomiksi ja joutuvat alttiiksi monenlaiselle hyväksikäytölle", kertoi Borderline Sicilia -kansalaisjärjestön Lucia Borghi.[17]

Kesällä 2017 Yleisradio uutisoi, että uuden järjestön on tarkoitus aloittaa Välimerellä merioperaatio, jonka tarkoituksena on estää siirtolaisveneiden pääsy Italiaan. Järjestön edustajan mukaan se yrittää löytää siirtolaisveneitä pelastaakseen niiden matkustajat. Sitten heidät viedään takaisin Afrikkaan. Tarvittaessa se antaa siirtolaisille ensiapua. Järjestön Italian osaston johtajan mielestä muut avustusjärjestöt tekevät epäsuorasti yhteistyötä ihmissalakuljettajien kanssa. Hänen mukaansa "Salakuljettajat hyötyvät [– –] koska he tietävät, että joku tulee hakemaan siirtolaiset muutaman kilometrin päästä rannikosta. He laittavat siirtolaisia entistä heikompikuntoisiin aluksiin. Ne eivät pelasta henkiä, vaan toimivat taksipalveluna Eurooppaan." Uusi järjestö puolestaan aikoo siirtolaisia löytäessään kutsua paikalle Libyan rannikko­vartioston, joka voi ottaa Eurooppaan pyrkivät ihmiset haltuunsa.[25] Tämä äärioikeistolainen järjestö, Generation identitaire, lakkautettiin 3.3.2021. Ranskan sisäministeri ilmoitti, että järjestö "yllyttää syrjintään tai väkivaltaan yksilöitä kohtaan heidän alkuperänsä, rotunsa ja uskontonsa vuoksi" ja "sotilaallisen muotonsa ja organisaationsa" perusteella GI:tä voidaan pitää puolisotilaallisena.[26]

2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2018 Kreikan korkein hallinto-oikeus poisti turvapaikanhakijoiden liikkumisrajoitukset. Maaliskuusta 2016 alkaen turvapaikanhakijat oli sijoitettu Lesbosin, Lerosin, Kosin, Chiosin ja Samoksen saarille. Taustalla oli Euroopan unionin ja Turkin sopimus, jolla rajoitetaan pakolaisten pääsyä Eurooppaan. Päätös koski vain uusia saapujia, ei leireillä olevia 15 000:ta ihmistä. Nimetön viranomaislähde piti oikeuden päätöstä "suurena huolena". Vapauden "pelätään rohkaisevan ihmisiä hakeutumaan Turkista Euroopan mantereelle entistä hanakammin", totesi Yle. Kreikan viranomaisten mukaan saarille saapui tammi-maaliskuussa päivittäin 120 turvapaikanhakijaa. Vuoden 2017 vastaava luku oli 60. YK:n mukaan kasvu oli ollut 27%, ei 100%. Turvapaikanhaku on hidas prosessi, "mikä on johtanut mielen­osoituksiin".[27]

Elokuuhun 2018 mennessä Espanjasta oli tullut Afrikasta tulevien siirtolaisten tärkein reitti Eurooppaan. Maastakarkoitettavia saa pitää kaksi kuukautta Espanjan suljetuissa internointikeskuksissa. Jos palautus lähtömaahan ei onnistu sinä aikana, karkotettava on päästettävä vapaaksi.

"On vaikea palauttaa" Saharan eteläpuolelta tulleita siirtolaisia, joita Espanjassa on suurin osa. Vuonna 2017 Espanjaan tuli Välimeren yli, usein pienillä kumiveneillä, noin 22 000 maahanmuuttajaa Afrikasta. Vuonna 2018 heitä oli tullut saman verran heinäkuun loppuun mennessä. Espanjan median mukaan etelärannikolla hätämajoitustilat ovat täynnä, mutta Punaisen ristin työntekijä Lola Sanchez sanoo, että tilanne on hallinnassa. Kokonaisuutena muuttopaine Afrikasta oli hellittänyt tuntuvasti huippuvuoden 2015 jälkeen, vaikka määrät Espanjan kohdalla kasvoivat.[28]

Myös Ceutan ja Melillan kautta yritetään Espanjaan. Kaupungit ovat Espanjan eksklaaveja Marokon rannikolla. 26.7.2018 Ceutan raja-aidan yli rynnäköi arviolta 800 miehen joukko, josta 600 pääsi sisään. Poikkeuksellisen väkivaltaisessa rynnäkössä tulijoilla oli omatekoisia aseita ja yli 20 rajavartijaa loukkaantui.[28]

Kohdemaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset turvapaikkahakemukset ja kaikki hyväksytyt hakemukset 2010–2021, ekstra-EU27
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
EU27 (2020) 102 275 118 825 530 560 179 465 1 216 860 315 420 1 166 815 698 450 620 265 517 395 564 115 316 350 631 285 295 570 417 070 281 055 534 975
Alankomaat 13 290 8 680 11 560 8 385 9 660 6 390 9 815 7 040 21 780 13 250 43 035 17 045 19 285 21 825 16 090 9 090 20 465 4 795 22 485 5 845 13 660 9 700 24 725 14 085
Belgia 21 565 3 790 25 355 5 545 18 335 5 880 11 965 6 710 14 045 8 515 38 990 10 900 14 250 15 395 14 035 12 895 18 130 10 245 23 105 6 940 12 905 6 030 19 545 9 815
Britannia 22 615 14 120 25 870 14 485 27 885 14 750 29 640 13 505 32 120 14 175 39 720 18 645 39 240 17 080 34 355 15 655 38 400 19 150 44 250 25 910
Bulgaria 160 705 205 1 230 195 6 980 2 500 10 805 7 020 20 160 5 600 18 990 1 365 3 470 1 705 2 465 760 2 075 445 3 460 835 10 890 2 030
Espanja 2 550 625 2 970 1 010 2 350 565 4 285 555 5 460 1 600 14 600 1 030 15 570 6 875 33 035 4 120 52 730 2 965 115 175 38 525 86 380 51 190 62 050 20 510
Irlanti 1 915 155 1 280 150 940 145 940 205 1 440 495 3 270 555 2 235 790 2 910 840 3 655 1 275 4 740 1 550 1 535 1 530 2 615 2 390
Islanti 10 10 10 15 35 360 85 1 100 115 1 065 175 730 195 805 380 625 580 865 310
Italia 10 000 4 575 40 300 7 470 17 170 22 815 25 720 14 465 63 655 20 625 82 790 29 635 121 185 40 175 126 550 35 130 53 440 47 885 35 005 31 010 21 330 21 275 43 900 31 325
Itävalta 4 880 5 865 5 995 6 345 25 675 10 035 85 505 17 750 39 875 31 750 22 455 29 125 11 580 20 700 10 985 13 730 13 400 12 980 36 725 18 780
Kreikka 145 9 310 590 9 575 625 7 860 1 410 7 585 3 850 11 370 5 875 49 875 8 545 56 940 12 015 64 975 15 805 74 910 18 595 37 860 35 740 22 660 18 420
Kroatia 55 1 045 25 380 25 140 40 2 150 100 880 170 675 155 1 265 60 1 540 80 2 725 135
Kypros 2 835 535 1 745 135 1 590 150 1 150 255 1 480 1 220 2 105 1 870 2 840 1 420 4 475 1 300 7 610 1 230 12 695 1 315 7 065 1 675 13 260 2 305
Latvia 60 25 335 30 190 30 185 35 365 25 330 30 345 150 355 270 175 30 180 55 145 25 580 105
Liechtenstein 0 30 20 5 0 10 75 45 145 25 145 10 40 15 25 15 80 5
Liettua 370 15 405 25 560 55 250 60 385 75 275 85 415 195 520 290 385 140 625 90 260 85 3 905
Luxemburg 105 1 915 85 2 000 45 990 140 1 030 130 2 360 210 2 065 770 2 320 1 130 2 225 1 015 2 200 670 1 295 750 1 355 860
Malta 145 220 1 865 885 2 060 1 455 2 200 1 605 1 275 1 295 1 695 1 320 1 735 1 255 1 610 810 2 035 650 4 015 430 2 410 280 1 200 180
Montenegro 270 85
Norja 9 270 5 710 8 520 4 725 9 210 6 125 11 430 6 775 10 910 5 865 30 475 7 150 3 245 13 190 3 350 5 270 2 530 1 740 2 165 2 000 1 325 1 315 1 595 1 290
Portugali 155 55 275 65 290 100 500 135 440 110 870 195 710 320 1 015 500 1 240 625 1 735 170 900 95 1 350 305
Puola 4 330 560 4 985 575 9 175 590 13 970 735 5 610 740 10 255 695 9 780 380 3 005 560 2 405 435 2 765 275 1 510 390 6 240 2 165
Ranska 48 030 10 375 52 140 10 740 54 265 14 325 60 475 16 155 58 845 20 640 70 570 26 015 76 790 35 170 91 965 40 570 126 580 41 440 138 290 42 120 81 735 29 385 103 790 48 865
Romania 180 1 695 185 2 420 505 1 405 1 840 1 500 775 1 225 525 1 855 820 4 700 1 330 1 945 665 2 455 635 6 025 710 9 065 1 215
Ruotsi 31 785 9 760 29 630 10 625 43 835 15 290 49 230 26 400 74 980 33 025 156 115 34 605 22 335 69 760 22 190 31 290 18 075 19 665 23 125 11 815 13 595 7 240 10 145 4 895
Saksa 41 245 12 910 45 680 13 045 64 410 22 160 109 375 26 080 172 945 47 555 441 805 148 215 722 270 445 210 198 255 325 370 161 885 139 555 142 450 116 230 102 525 98 035 148 175 89 115
Slovakia 315 95 320 120 550 200 290 75 230 175 270 80 100 215 150 60 155 50 215 40 265 45 330 60
Slovenia 195 25 305 20 260 35 240 35 355 45 260 50 1 265 175 1 435 150 2 800 100 3 615 100 3 465 90 5 220 20
Suomi 1 665 1 340 2 905 1 870 2 985 1 875 3 490 1 495 32 150 1 810 5 275 7 375 4 330 4 385 2 950 3 960 2 445 2 880 1 445 2 040 1 355 2 090
Sveitsi 13 420 8 250 19 230 6 795 25 780 4 580 19 315 6 605 21 940 15 575 38 060 14 135 25 825 13 330 16 615 14 785 13 465 15 545 12 545 11 045 9 725 10 505 13 240 9 250
Tanska 5 065 1 630 3 945 1 730 6 045 2 105 7 170 3 360 14 535 5 770 20 825 10 280 6 055 7 405 3 125 2 750 3 465 1 650 2 605 1 785 1 420 570 1 995 840
Tšekki 380 225 485 705 505 200 490 365 905 410 1 235 460 1 200 445 1 140 145 1 350 165 1 570 155 790 115 1 055 320
Unkari 285 205 460 18 565 420 41 215 550 174 435 465 28 215 435 3 115 1 290 635 365 465 60 90 130 40 40
Viro 30 15 65 10 75 10 95 10 145 20 225 80 150 130 180 95 90 20 100 45 45 30 75 55

Vuosilukujen palstoilla ovat ensimmäiset turvapaikkahakemukset.[29] Niiden oikealla puolen ovat hyväksytyt hakemukset (1st time decisions positive[30] + final decisions positive[31]). Vuoden 2019 lopussa käsittelemättömiä turvapaikkahakemuksia oli 842 500.[32]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyrian pakolaisia Budapestin Keleti-rautatieaseman edessä syyskuun 2015 alussa.

Arabikevään levottomuuksien alettua Tunisiassa tammikuussa 2011 Italian Lampedusaan tuli lähes 19 000 ihmistä maaliskuun loppuun mennessä.[33] Koko vuonna 2011 tunisialaisia saapui Italian ja Maltan rannoille BBC:n mukaan yli 64 000. Frontexin pylväsdiagrammin mukaan heitä saapui tuolloin noin 28 000. Muuttovirta väheni jyrkästi syyskuussa 2012, kun Tunisia hyväksyi ottavansa jopa 100 henkilöä takaisin joka viikko.[34][35] Vuoden 2017 puolivälissä muuttoliike alkoi elpyä. Vuonna 2020 tunisialaisia pakolaisia tuli Italiaan 13 000. Vuonna 2019 heitä oli tullut 2654 ja 5200 vuonna 2018. Suunnilleen saman verran oli vuosittain Tunisian viranomaisten pidättämiä lähtöä yrittäneitä. He saivat yleensä sakkoja tai parin päivän putkareissun.[35][36]

3.10.2013 hutera troolari lähestyi pimeässä Lampedusaa, kun aluksen moottori sammui. Seuranneessa tragediassa kuoli 368 ihmistä. Suurin osa matkustajista oli paennut Eritreasta.[37][38]

Huhtikuussa 2015 Välimerellä tapahtui historian suurin pakolaislaivan haaksirikko, jossa kuoli 800 henkilöä.[39] Kesän 2015 aikana ainakin yhdeksän ihmistä kuoli tunkeutuessaan Englannin kanaalin alittavaan Kanaalin tunneliin Ranskassa. Vuosina 2014–2015 Ranskan poliisin arvion mukaan noin 39 000 pakolaista yritti päästä tunneliin, joista tiedettävästi vain harva pääsi tunneliin asti ja sieltä Englantiin.[40]

Toukokuussa 2015 EU aloitti EUNAVFOR-operaation, jonka tavoitteena oli estää ihmissalakuljetusta Välimerellä. Parissa kuukaudessa operaatioon osallistuvat laivat pelastivat pari tuhatta merihätään joutunutta pakolaista. Operaatio laajeni myöhemmin salakuljettajien alusten valtaamisiksi lähinnä Libyan rannikolla. EU:n huippukokouksessa päätettiin syyskuussa 120 000 pakolaisen uudelleensijoittamisesta Kreikasta ja Italiasta muualle unionin alueelle.[41]

Paljon huomiota saivat muun muassa elokuussa 2015 itäisestä Itävallasta löytynyt ihmissalakuljettajien hylkäämä kuorma-auto, jonka sisältä löyty 59 kuollutta pakolaista, sekä syyskuussa Turkin Bodrumissa rantaan huuhtoutunut hukkuneen pakolaispojan ruumis.[41]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schengen-alue. Alueeseen kuuluvat maat sinisellä ja siihen pyrkivät keltaisella.
Vuonna 2015 Unkari rakensi aidan Serbian-vastaiselle rajalleen, joka on samalla myös Schengen-alueen ulkoraja. Myöhemmin Unkari rakensi aidan myös Kroatian rajalleen.
Väliaikainen pakolaisten vastaanottoleiri Saksassa heinäkuussa 2015.

Ulkomaantoimittaja Jukka Huusko luonnehti tilannetta kesällä 2015 suurimmaksi pakolaiskriisiksi sitten toisen maailmansodan.[42][11] Yleisradion toimittaja Maria Stenroos kutsui kriisiä kansainvaellukseksi.[43] Hallitsematon siirtolaisvirta on aiheuttanut eripuraa EU:n jäsenvaltioiden kesken, sillä siirtolaisten aiheuttamaa kuormitusta ei ole jaettu tasan.[44] Eniten turvapaikanhakijoita ovat vastaanottaneet Saksa ja Ruotsi.[45]

Ihmissalakuljetuksesta on tullut aseellisiin järjestöihin ja alueellista valtaa pitäviin heimoihin kytköksissä olevien ammattimaisten rikollisliigojen pyörittämää kauppaa.[46] Pariisissa toimivan siirtolaisasiantuntijan mukaan tilanne uhkaa vapaata liikkumista EU-maissa. Syyskuun 2015 alussa Saksan liittokansleri Angela Merkel varoitti ihmisten vapaata liikkuvuutta helpottavan Schengenin sopimuksen olevan uhattuna[47]

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kehui Saksaa siitä, että se on ottanut johtavan roolin pakolaisten vastaanottamisessa.[48] Obama päätti syyskuussa 2015, että Yhdysvallat ottaa vastaan ainakin 10 000 Syyrian pakolaista budjettivuonna 2016.[49]

Amnesty International ja Human Rights Watch ovat kritisoineet etsintä- ja pelastusoperaatioiden rahoitusta. Amnesty International on sanonut, että EU "kääntää selkänsä vastuunkannolleen ja saattaa selvästi tuhansien ihmisten hengen uhatuksi".[50][51]

Unkari pyrki rajoittamaan siirtolaisten tuloa maahan rakentamalla raja-aidan Serbian vastaiselle rajalle kesällä 2015.[52] Syyskuussa Unkari ilmoitti aitaavansa myös Kroatian ja Romanian rajansa.[53]

Tanskan maahanmuuttoviraston apulaisjohtaja sanoi lokakuussa 2017, että 700 tutkittua turvapaikanhakijaa, jotka sanoivat että heitä vainotaan ja sorretaan, sanoivat olevansa kansalaisuudettomia Kuwaitista. Heistä 634 ei viraston mukaan paennut Kuwaitista, vaan he olivat Irakista, jonka takia heidän hakemuksensa hylättiin kesällä.[54]

Saksassa maahanmuuttoa jyrkästi vastustava liikehdintä on keskittynyt etenkin maan itäosiin. Idän osavaltiot ovat heikomassa taloudellisessa tilanteessa suhteessa länteen. Maahanmuuttoa ja islamia vastustava Pegida-liike aloitti toimintansa Dresdenissä syksyllä 2014, josta se levisi nopeasti muihin Itä-Saksan kaupunkeihin, joissa myös oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue on saanut viime vuosina jalansijaa. Valtaväestön epäluuloja ovat ruokkineet etenkin rikosluvut, joissa nuoret maahanmuuttajamiehet ovat yliedustettuina.[55]

Saksan liittovaltion tilaaman tutkimuksen mukaan Ala-Saksin väkivaltarikosten määrä kasvoi yli 10 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2016. Yli 90 prosenttia kasvusta katsottiin johtuvan turvapaikanhakijoista.[55]

Saksaan saapui vuodesta 2015 kevääseen 2018 yli miljoona turvapaikanhakijaa. Ulkomailla syntyneet saavat tilastojen mukaan enemmän lapsia kuin Saksassa syntyneet. Päiväkotien ja synnytyssairaaloiden paikkoja ei kuitenkaan ole lisätty syntyvyyden ja maahanmuuton vaatimusten mukaisesti. Ylen uutisotsikon mukaan Berliinissä oli "pelkona parkkipaikkasynnytys". Vuonna 2016 Saksan syntyvyys oli suurinta 20:een vuoteen (1,59 lasta per nainen). Noususta huolimatta syntyvyys oli Euroopan keskitasoa.[56]

Euroopan unionin turvapaikanhakijoiden siirtojärjestely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:n sisäministerit ratifioivat 23.9.2015 sopimuksen 120 000 turvapaikanhakijan sijoittamisesta kahden vuoden aikana. Heistä 66 000 selvästi suojelun tarpeessa olevaa siirrettäisiin ensimmäisen vuoden aikana Italiasta ja Kreikasta muihin EU:n jäsenmaihin. Etusija annettiin Irakista, Syyriasta ja Eritreasta tulleille. Siirtäminen vastaanottajamaihin oli määrä alkaa kahden kuukauden kuluessa. Jos maa ei suostu osaansa, sen pitää maksaa sakkoina 0,002% bruttokansantuotteestaan EU:lle.[57] 14.9.2015 Eurooppa-neuvosto oli ilmoittanut, että oli sovittu myös 40 000 pakolaisen siirtämisestä, niin että yhteismäärä nousi 160 000 henkeen.[58][59][17]

Sijoitettavien turvapaikanhakijoiden määrä tiettyä maata kohden oli päätetty kunkin maan väkiluvun, talouden koon ja keskimääräisen turvapaikkahakemusten määrän perusteella.[57] Italiasta oli tarkoitus siirtää 15 600 ja Kreikasta 50 400 turvapaikanhakijaa muihin jäsenmaihin vuoden kuluessa. Lisäksi 54 000 turvapaikanhakijaa pyritään sijoittamaan Italiasta ja Kreikasta tai muusta jäsenmaasta, johon tulee poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Päätöksessä ilmoitetaan kohdemaat vain alkuvaiheen 66 000 siirrettävälle hakijalle.[60]

Neljä maata äänesti kiintiöitä vastaan. ”Pian huomaamme, että keisarilla ei ole vaatteita”, twiittasi Tšekin ministeri kokouksen jälkeen. Slovakian ministerin mukaan kiintiöjärjestelmän puskeminen oli "järjettömästi" luonut syvän kuilun arkaluonteisessa asiassa. EU:n maahanmuuttovastaisin jäsen, Unkari, sanoi hyväksyvänsä päätöksen, mutta kyseenalaistavansa sen toteutumisen. Ranskan sisäministeri ylisti sopimusta: "Tämä päätös on osoitus Euroopan kyvystä kantaa vastuuta ja edistyä." Suomi äänesti tyhjää.[61]

Myös päätöstä vastustaneet maat joutuisivat ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita, ensi vaiheessa Unkari (1 294), Tšekin tasavalta (1 591), Slovakia (802) ja Romania (2 475). Suomeen tulisi ensi vaiheessa 982 turvapaikanhakijaa Kreikasta ja 304 Italiasta. Eniten ottaisi Saksa, 17 036 hakijaa.[60] Ruotsissa eritrealaisia sijoitettiin muun muassa Luulajaan. Heinäkuuhun 2017 mennessä siirtotavoitteesta vain 14 % oli saavutettu. Syy oli siinä, että koko järjestelmä oli vanhentunut – pakolaissiirrot koskivat vain eritrealaisia ja syyrialaisia, kun Italiaan saapui väkeä Länsi-Afrikasta. Suurin osa uusista tulijoista jäi järjestelmän ulkopuolelle.[17]

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan nyt hyväksytty suunnitelma ei yksinään ole riittävä pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Sen mukaan sopimuksen piiriin kuuluvien turvapaikanhakijoiden määrää pitää todennäköisesti nostaa huomattavasti.[57]

6.9.2017 kiintiöpakolaisia oli siirretty 17% tavoitteesta. Britannia ja Tanska, jotka eivät osallistuneet koko asiaan, olivat ottaneet nolla kiintiöpakolaista. Epäileväinen Unkari ja kantaansa muuttanut Puola olivat myös nollakerhossa. Slovakia ja Unkari väittivät, että EU rikkoi sääntöjään, kun se hyväksyi kiintiöjärjestelmän "määräenemmistöllä" eli noin 2/3:lla äänistä. Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) totesi, että EU:n "ei tarvinnut toimia yksimielisesti tehdessään riidanalaisen päätöksen". Saksan ulkoministeri sanoi, että Itä-Euroopan jäsenten on oikeuden mukaan noudatettava pakolaisten jakojärjestelmää. Slovakian pääministeri vastasi: "Kantamme kiintiöihin ei muutu." Unkarin ulkoministeri ilmoitti, että oikeuden päätös oli "pöyristyttävä ja vastuuton"."Tämä päätös vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja tulevaisuuden", hän sanoi lehdistötilaisuudessa lisäten, että päätös on poliittinen: "Politiikka on raiskannut eurooppalaisen lain ja arvot".[62]

2.4.2020 EUT ilmoitti lopullisena päätöksenään, että kolme maata – Puola, Tšekki ja Unkari – oli väistänyt velvollisuutensa ja rikkonut sopimusta pakolaiskiintiöistä. New York Times arvioi, että pakolaiskriisi "uhkasi upottaa Euroopan unionin ytimen, kiihdytti äärioikeiston nousua ja siirsi monien maiden hallitukset konservatiivisempaan ääripäähän". Enää ei voitu velvoittaa ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia, sillä sopimus raukesi vuonna 2017. Ursula von der Leyen, Euroopan komission johtaja, sanoi, että EUT:n tärkeä päätös antaa suuntaa tulevaisuudelle. Hän sanoi myös, että komissiossa on tekeillä uusi siirtolaissopimus.

”Vaikka historia on osoittanut meidän olevan oikeassa, Unkari vietiin kuitenkin oikeuteen”, sanoi Unkarin oikeusministeri Judit Varga ja jatkoi: ”Tämä on erityisen järkyttävää ottaen huomioon, että lähes yksikään jäsenmaista ei ole pannut täysimääräisesti täytäntöön vuoden 2015 kiintiöpäätöksiä.” Tšekin pääministeri totesi: ”Hävisimme jutun, mutta se ei ole tärkeää. Tärkeää on, että meidän ei tarvitse maksaa mitään… Olennaista on, että emme ota vastaan yhtään siirtolaista ja että samalla kiintiöjärjestelmä mitätöitiin. Ja se on lähinnä meidän ansiotamme.”

UNHCR:n arvion mukaan samaan aikaan Kreikassa oli 112 300 turvapaikanhakijaa ja pakolaista, joista 41 100 oli Kreikan saaristossa – 36 219 viidessä keskuksessa, jotka on suunniteltu 5 400:lle. [63][64]

Vaikutukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Suomeen saapui 1 030 kiintiöpakolaista ja 3 651 turvapaikanhakijaa. Pakolaiskiintiö oli 750 henkeä vuosina 2013 ja 2014. Vuoden 2014 turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli 1 346 ja kielteisiä 2 050.[65] Oleskelulupia Suomen turvapaikkayksikkö myönsi vuonna 2013 eri perusteilla yhteensä 1 827, joka oli 45 prosenttia kaikista turvapaikkapäätöksistä.[66]

Turvapaikkapäätöksiä tehtiin vuonna 2014 eniten irakilaisille (789), sekä venäläisille (295), ukrainalaisille (259), somalialaisille (246) ja nigerialaisille (241).[67] Hakijoita oli vuonna 2014 yhteensä 3 651. Vuonna 2014 turvapakkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 170 vuorokautta.[68]

Lähes joka toisen Suomeen tulevan turvapaikanhakijan henkilöllisyys jää vahvistamatta tavallisesti passin puutteen vuoksi. Joskus turvapaikanhakijoilla ei ole passia lainkaan, mutta he myös piilottavat ja tuhoavat niitä tahallaan henkilöllisyytensä salaamiseksi. Turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittämisaste nousi vuonna 2018 huomattavasti. Tähän lienee suurin syy oli se, että selvitettävää on vähemmän, kun turvapaikanhakijoiden määrä laski vuoden 2015 luvuista noin kymmenesosaan.[69] Vuonna 2016 sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg oli sitä mieltä, että ”Suomi on siinä aivan kärjessä, että me tiedetään jokainen henkilö, joka tänne on tullut, minkälaisella taustalla hän on tullut”. [70]

Määrät Suomessa vuonna 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisuus 2016 [71] 2015 [72] 2014 [73] 2013 [74] 2012 [75] 2011 [76] 2010 [77] 2009 [78] 2008 [79]
 Irak 1 247 20 485 826 819 837 586 575 162 1 255
 Afganistan 757 5 214 205 149 213 284 265 461 254
 Somalia 432 1 981 411 217 203 356 571 1 180 1 181
 Syyria 602 877 149 149 183 110 41 36 24
 Albania 83 762 109 51 18 11 12 9 16
 Iran 153 619 95 819 129 124 142 162 144
? Tuntematon 77 303 64 78 94 18 3 4 4
Yhteensä kaikki
kansallisuudet:
5 651 32 476 3 651 3 238 3 129 3 088 4 018 5 988 4 035

13. lokakuuta 2015 mennessä Suomesta oli hakenut kuluvan vuoden aikana turvapaikkaa 21 889 henkilöä.[80] Sisäministeriö arvioi 50 000 henkilön hakevan Suomesta turvapaikkaa vuonna 2015,[81] mutta toteutunut luku jäi lopulta 32 476:een.[72]

Turvapaikanhakijoiden lukumäärä pysyi Suomessa alle tuhannessa kuukautta kohti heinäkuuhun asti, jolloin määrä alkoi nousta.[82] Elokuussa Suomeen tuli 2 894 turvapaikanhakijaa ja syyskuussa 10 836. Syyskuun toisella viikolla Suomesta haki turvapaikkaa 1 683 henkilöä. joista 1 348 eli 80 prosenttia oli kotoisin Irakista. Somaliasta tulijoita oli 122 ja Afganistanista 65.[83] Syyskuun seitsemän viimeisen päivän aikana (24.–30. syyskuuta) turvapaikanhakijoita tuli Suomeen 3 555. Lokakuun ensimmäisen seitsemän päivän aikana saapui 2 853 turvapaikanhakijaa eli lähes yhtä paljon kuin koko elokuussa. 1.–7. lokakuuta perheiden osuus on ollut 31 % turvapaikanhakijoista, yksinäisten miesten osuus laski syyskuun 72 prosentista 65 prosenttiin ja alaikäisten osuus kasvoi syyskuun kahdesta prosentista neljään prosenttiin.[84]

Vuoden 2017 alustavien tilastojen mukaan Suomesta haki turvapaikkaa noin 5 100 henkeä.[85] Kielteisiä päätöksistä oli 43 prosenttia, myönteisiä 40, tutkimatta jätettyjä 11 ja rauenneita 6 prosenttia.[85]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2015 Pohjois-Suomessa aloitettiin tehostettu rajavalvonta, jossa rajavartiolaitoksen, poliisin ja tullin tarkoituksena on tavoittaa kaikki rajan luvatta ylittäneet rekisteröintiä varten. Sisäministeri ilmoitti, että Suomeen perustetaan järjestelykeskuksia, josta turvapaikanhakijat siirretään myöhemmin vastaanottokeskuksiin.[86] Syyskuun lopulla puolustusvoimien 30 hengen, pääasiassa varusmiehistä koostuva osasto lähetettiin Tornion rajalle auttamaan poliisia järjestelykeskuksen sisäänottotarkastuksissa, alueen suojaamisessa, sekä turvapaikanhakijoiden ohjaustehtävissä.[87] Suomen tulli siirsi Tornioon myös kymmeniä henkilöstön jäseniä muualta maasta ja toi rajalle siirrettävän läpivalaisuauton, jolla voidaan läpivalaista esimerkiksi rekka tai bussi.[88] Ulkomaalaisvalvontaa tehostettiin myös sisämaassa.[89]

Sisäasiainministeriö kutsui syyskuussa viestintäyhtiöitä kehittelemään ministeriön johdolla juttusarjoja ja kampanjoita turvapaikanhakijoista. Tilaisuudessa oli ministeriön omaa tiedotusväkeä, sekä kutsuttuna olivat ainakin Miltton ja SEK&Grey, tuotantoyhtiö Gimme Ya Wallet, Yle ja Radio Helsinki. Myös muun muassa Supercellin, Suomen Punaisen Ristin ja turvapaikanhakijoita auttavien ryhmittymien edustajia kutsuttiin mukaan. Sisäministeriön viestintäpäällikön mukaan kokoontumisen taustasyy oli Suomeen pyrkineiden turvapaikanhakijoiden suuri määrä. Ministeriö halusi kutsua markkinointiviestinnän ja viestinnän toimijoita pohtimaan, miten turvapaikanhakijakysymys pitäisi Suomessa kohdata. Ministeriö halusi myös rakentaa luottamusta tilanteessa, jossa oli suuri määrä turvapaikanhakijoita ja miettiä, muuttaako se Suomea ja miten siihen valmistaudutaan.[90]

Lokakuussa 2015 perustettiin suomalaisten auttamiseen keskittynyt hyväntekeväisyysjärjestö Sininen Risti.[91]

Väkivallan purkauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä mielenosoittajat heittelivät kiviä Suomen Punaisen Ristin työntekijää kohti ja laukoivat ilotulitteita turvapaikan hakijoita kuljettavaa linja-autoa kohtaan Lahden vastaanottokeskuksessa Hennalassa. Noin 30–40 mielenosoittajaa, joista yhdellä oli yllään Ku Klux Klan asu, heiluttivat Suomen lippuja.[92] Poliisi epäili toimittajan kehottaneen Ku Klux Klan -asuista pitelemään lippua kuvaamista varten, mutta lippu ei ollut hänellä kauan, mies ei osallistunut rauhattomuuksiin, eikä hänellä ollut asua enää pakolaisten linja-auton tullessa.[93]

24. syyskuuta Kouvolassa heitettiin polttopullo hätämajoitustilan ovelle.[94]

26. syyskuuta Turun Runosmäkeen suunnitellun turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilan ikkunoita rikottiin ja rakennuksen ulko-ovea yritettiin polttaa.[95]

3. lokakuuta "Loppu rasismille" -tapahtuman mielenosoittajat osoittivat mieltään Suomessa ilmenevää muukalaisvihamielisyyttä vastaan. Poliisi otti kiinni kuusi henkilöä ja kahta poliisiautoa vaurioitettiin. Osa Loppu rasismille -mielenosoittajista heitteli kananmunia poliisia kohti, yksi hyökkäsi poliisin kimppuun ja yksi vaurioitti poliisiautoa, kaksi viimeksi mainittua poliisi otti kiinni.[96]

9. lokakuuta neljän miehen porukka usutti Jyväskylässä koiransa kolmen turvapaikanhakijan kimppuun. Poliisi ilmoitti tutkivansa tapahtumia ainakin epäiltynä pahoinpitelynä.[97]

Tukimielenosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden mittaan turvapaikanhakijoille järjestettiin useita tukimielenosoituksia, joista suurimmat olivat seuraavat.

27. heinäkuuta järjestettiin joukko "Meillä on unelma" -mielenosoituksia monikulttuurisuuden puolesta. Ne kokosivat yhteensä yli 15 000 osallistujaa Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Porissa.  Mielenosoitukset olivat protesti Perussuomalaisiin kuuluvan kansanedustaja Olli Immosen kaksi päivää aikaisemmin tekemälle Facebook-päivitykselle, jossa hän ilmoitti taistelevansa multikulturalismia vastaan. [98][99][100]

11. syyskuuta järjestettiin "Europe Says Welcome" - piknikkejä, joissa kymmenet tuhannet ihmiset ympäri Eurooppaa kokoontuvat toivottamaan pakolaiset tervetulleiksi maahansa. Helsingin Kansalaistorilla järjestettiin Suomi Says Welcome -tilaisuus, joka kokosi noin tuhat osallistujaa. Yleisölle puhui muun muassa suomensyyrialainen Rami Adham, joka painotti, että turvapaikan saaneet saadaan parhaiten kotoutettua tarjoamalla heille työtä. Tapahtuman alulle pannut Fatima Habeb kertoi, että kaikki lähti hukkuneen syyrialaispojan kuvasta. Mukana järjestelyissä ollut Elina Hirvonen katsoi, että suhtautuminen pakolaisiin oli Euroopalle kohtalonkysymys. Ylevä moraalinen puhe ei kuitenkaan ollut riittävää, vaan yhdenvertaisuuden, solidaarisuuden ja lähimmäisenrakkauden toteutuminen vaatii myös tekoja". [101] Teemapäivä kokosi Euroopassa kymmeniä tuhansia mielenosoittajia. [102] Teemapäivän kylteissä toivotettiin pakolaiset tervetulleiksi ja vahvistettiin, että "Meillä on tilaa".[103]

Vastamielenosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

19. syyskuuta Torniossa, Kemissä ja Helsingissä järjestettiin maahanmuuttoa vastustavia mielenosoituksia.[104][105][106]

26. syyskuuta vastaanottokeskuksen naapurit järjestivät turvapaikanhakijoita vastustavan mielenosoituksen Turun Runosmäessä. Osallistujia oli noin 250.[95]

3. lokakuuta järjestettiin Helsingissä Rajat kiinni! -mielenosoitus, joka vastusti turvapaikanhakijoiden hallitsematonta maahantuloa. [96]

10. lokakuuta Hommaforumin järjesti "Jotain rajaa" -mielenosoitukseen, johon Helsingissä otti osaa noin 250 henkilöä. Mielenosoituksessa vaadittiin Suomen rajojen väliaikaista sulkemista turvallisista maista, kuten Ruotsista tuleville turvapaikanhakijoille. Puhujina esiintyivät muun muassa eurokansanedustaja Jussi Halla-aho ja Viron entinen ulkoministeri Kristiina Ojuland. Vastamielenosoitus keräsi noin 150 henkilöä, joista osa oli naamioitunut.[107] Poliisi eristi mielenosoitukset toisistaan ja ne sujuivat rauhallisesti.[108]

Suomalaisten mielipiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltalehden lokakuussa 2015 julkaiseman 1 124 henkilöä kattaneen mielipidetutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista tahtoisi rajoittaa turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan. 24 prosenttia vastanneista ei päästäisi Suomeen enää yhtään turvapaikanhakijaa ja 32 prosentin mielestä heitä pitäisi päästää maahan nykyistä vähemmän. 31 prosenttia vastanneista piti Suomen turvapaikkapolitiikkaa sopivana. 59 prosenttia oli sitä mieltä, että turvapaikanhakijoille maksettavia tukia pitäisi leikata. Otos oli muodostettu siten, että se vastaa Suomen aikuisväestöä, virhemarginaali oli noin 2,5 prosenttiyksikköä.[109]

Vaasan yliopiston tekemän ja sisäministeriön maaliskuussa 2017 julkaiseman mielipidetutkimuksen mukaan turvapaikkatilanteessa huolestuttaa suomalaisia eniten koko yhteiskuntaa leimaava polarisaatiokehitys. Leimautumisen mahdollisuus koetaan hyvin suurena, olipa mielipide turvapaikkakysymykseen mikä tahansa, eikä omaa mielipidettä koeta voitavan esittää suoraan ja mahdollisuudet asialliseen, tietopohjaiseen keskusteluun esimerkiksi turvapaikkapolitiikasta koetaan heikoiksi. Läpi aineiston kannatusta sai esikotouttaminen Tutkimuksen mukaan korostui näkemys, että Suomen tulisi panostaa nykyistä enemmän sekä kehitysapuun että hyödyntää paremmin kiintiöpakolaisjärjestelmää. Turvapaikanhakujärjestelmää toivotaan kehitettävän siten, että kipeimmin apua tarvitsevat saisivat sitä varmimmin. Suomalaisia huolestuttivat myös turvallisuuteen liittyvät kysymykset ja erityisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin laittomasti maassa oleskeleviin henkilöihin suhtauduttiin kriittisesti.[110]

Hakemusten peruminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet Suomesta turvapaikkaa hakeneet henkilöt ovat peruneet hakemuksiaan ja haluavat takaisin kotimaahan, sillä Suomi on ollut heille pettymys, eikä palvelu vastaanottokeskuksessa ole vastannut heidän odotuksiaan. Joillekin ihmissalakuljettajat ovat antaneet väärän kuvan Suomesta. Osa on toivonut saavansa tehdä töitä ja kokenut toimettomuuden ja elämän vastaanottokeskuksissa turhauttavana.[111] Myös kulttuurieroihin liittyvät syyt ovat vaikuttaneet perumisiin: suomalaista ruokaa pidetään ihmisille kelpaamattomana koiranruokana, ja turvapaikanhakijat ovat joutuneet osallistumaan omien majoitustilojensa siivoamiseen ja keittiötöihin.[112][113] Suomalais-irakilaisen rauhanneuvottelijan ja Irakin asioiden tuntijan Hussein al-Taeen mukaan vuonna 2003 Saddamin vallan kaatumisen jälkeen Irakiin kasvoi rahakas ja suhteellisen koulutettu uusi sukupolvi, joka haluaisi mahdollisimman kauas kaikista alueen konflikteista.[114] Nämä miehet ja pojat olivat tottuneet syömään hyvää ruokaa, ja he muodostivat merkittävän osa Suomeen kriisin aikana tulleista irakilaisista.[114] Myös kallis tupakka, kylmä sää ja baarien puuttuminen ajavat takaisin kotimaahan tai Ruotsiin.[115][116]

Suomen valtio järjestää muun muassa Irakiin palaaville tilauslentoja. Valtio maksaa paluulentojen kustannukset.[117]

Käännyttäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttovirasto voi tehdä käännytyspäätöksen turvapaikanhakijalle, joka on hakenut oleskelulupaa kansainvälisen tai tilapäisen suojelun perusteella, mutta jolle ei ole myönnetty oleskelulupaa millään perusteella. Hakijalle voidaan määrätä samalla 30 päivän aika, jonka kuluessa hän voi poistua maasta vapaaehtoisesti. Poliisi panee täytäntöön käännyttämisen, eli maasta poistamisen.[118] Viranomaiset voivat myös järjestää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle ulkomaalaiselle palautuslennon takaisin lähtömaahansa.[119] Kesäkuussa 2018 Irak kieltäytyi enää ottamasta vastaan Suomen palauttamia perusteettomia turvapaikanhakijoita, ja palautettavat palautettiin Bagdadin lentokentältä takaisin Helsinkiin.[120]

Vuosina 2015-16 Suomeen saapuneiden irakilaisten turvapaikanhakijoiden yksi yleisimmistä profiileista oli sotilaskarkuruus. "Monet kertoivat toimineensa pelkissä tukitehtävissä, kuten kirjureina, autonkuljettajina tai kokkeina." Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön ylitarkastaja Laurijuhani Tainion mukaan "henkilö ei ole pakolainen, jos ainoa syy karkaamiselle on taistelun pelko".[121]

Sisäministeri Paula Risikon esittämän raportin mukaan 15 663 turvapaikanhakijaa oli 1.1.2015–15.1.2017 saanut kielteisen ja 9 733 myönteisen päätöksen. 1 569 oli itse poistunut maasta ja 5 543 poistettu. 2 411:n paluuta oli tuettu Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n kautta.[122]

Rikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan vuonna 2016 turvapaikanhakijoista tehdyt rikosilmoitukset koskivat useimmiten vastaanottokeskuksessa tapahtuneita pahoinpitelyjä tai uhkailuja. Seuraavaksi yleisimpiä olivat epäilyt omaisuusrikoksista, seksuaalirikoksista sekä vastaanottokeskuksiin ja niiden henkilökuntaan kohdistuneista rikoksista. Rikosepäilyistä yli puolet oli turvapaikanhakijoiden välisiä tapauksia. Vastaanottokeskuksissa tapahtuneissa rikoksissa oli usein kyse kulttuuriin ja uskontoon liittyvistä erimielisyyksistä. Toinen esiin tullut syy ongelmille oli turvapaikanhakijoiden tyytymättömyys vastaanottokeskusten oloihin, mikä purkautui rikoksina vastaanottokeskuksia ja niiden henkilökuntaa kohtaan. Omaisuusrikokset olivat useimmiten yrityksiin kohdistuneita näpistyksiä tai myymälävarkauksia. Kaikista rikokseen epäillyistä 62 prosenttia oli Irakin kansalaisia ja 95 prosenttia miehiä. Uhreista noin kaksi kolmasosaa oli miehiä ja noin puolet irakilaisia.[123]

Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen raiskausrikosten määrä kasvoi yli 40 prosenttia vuonna 2016.[124] Kaikkien seksuaalirikosten osalta turvapaikanhakijoiden osuus tekijöistä oli 7–8 prosenttia.[125] Keskusrikospoliisin analyysin mukaan tuhatta Suomessa oleskelevaa Irakin kansalaista kohden oli 12,9 seksuaalirikosepäilyä. Afganistanilaisten suhteellinen luku 10,9. Tuhatta Suomen kansalaista kohden vastaava luku oli 0,3.[126] Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoiden vuonna 2016 tekemien seksuaalirikosten uhreista 46 prosenttia oli alle 18-vuotiaita. Seksuaalirikoksen uhri oli useimmiten suomalainen nainen.[123]

Majoittamisen kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkonummen Evitskogiin saapuneista turvapaikanhakijoista koitui maahanmuuttovirastolle 235 000 euron lasku. Summa käsitti 2,5 viikon majoituksen ja ruoan.[127] Vuoden 2016 menoiksi oltiin arvioitu 4,8 miljoonaa euroa joka toteutui 8,4 miljoonaan euroon.[128] SPR myönsi että Evitskogin kustannukset olivat normaalia suuremmat, mutta vetosi tapauksessa kiireeseen. SPR osti myös ruoka, siivouspalvelut ja kiinteistönhoidon Evitskogiin ilman kilpailutusta kiireen vuoksi.[129]

Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan vuonna 2015 turvapaikanhakijoista koitui 90,1 miljoonan euron lisäkulut. Vuonna 2016 ylimääräiset kulut paisuivat 824,5 miljoonaan euroon. Vuonna 2017 lisäkulut olivat 638,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2018 arvio on 485 miljoonaa euroa.[130]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kriisiä on kutsuttu Suomen mediassa sekä pakolaiskriisiksi että siirtolaiskriisiksi. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty on käyttänyt tiedotuksessaan kriisiin liittyen sekä sanoja pakolainen että siirtolainen. Muuttajista on käytetty myös yleisesti sanaa turvapaikanhakija.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Migratory routes map 2016. Frontex. Viitattu 20.8.2016. (englanniksi)
  2. Park, Jeanne: Europe's Migration Crisis 23.9.2015. Council on Foreign Relations.
  3. Dörrbecker, Maximilian: Map of the European Migrant Crisis 2015 (png) (Turvapaikkahakemukset 1.1.–30.6.2015 Euroopassa ja pakolaisten pääreitit. Frontex, Eurostat) 8.10.2015. Wikimedia.
  4. Metelinen, Sami: "Tämä on kansainvaellus" – tuhannet pyrkivät Keski- ja Pohjois-Eurooppaan Verkkouutiset. 24.8.2015. Viitattu 16.9.2015.
  5. a b Over 1 million arrivals in Europe by sea: UNHCR Business Standard. 30.12.2015. Viitattu 20.8.2016. (englanniksi)
  6. a b c Record number of over 1.2 million first time asylum seekers registered in 2015 (PDF) 4.3.2016. Eurostat. Viitattu 20.8.2016. (englanniksi)
  7. Eklund, Ville: Kuoleman meri – näin paljon Välimereen hukkuu siirtolaisia 27.4.2015. MTV. Viitattu 16.9.2015.
  8. Mykkänen, Pekka: EU puuttuu maahanmuuttoon monella rintamalla: Turkille viisumivapaus, jäsenmaille ”jättisakkoja” solidaarisuudesta luistamisesta Helsingin Sanomat. 4.5.2016. Viitattu 20.8.2016.
  9. EU esittää pakolaisten torjumisesta 250 000 euron sakkoa Talouselämä. 4.5.2016. Viitattu 20.8.2016.
  10. a b Asylum statistics explained (PDF) (sivu 1) 13.3.2017. Eurostat.
  11. a b Huusko, Jukka: Euroopassa on nyt pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan – ja se voidaan ratkaista vain Syyriassa Helsingin Sanomat. 21.8.2015. Viitattu 2.9.2015.
  12. Tattersall, Nick & King, Larry: Turkey warns next wave of Syrian refugees may end up in Europe Reuters Canada. 10.7.2015. Thomson Reuters Corporate.
  13. Kolehmainen, Jari: Säävuosi 2015 toi mukanaan useita ennätyksiä Suomessa ja muualla maailmalla Ilmastotieto. 29.12.2015. Arkistoitu .
  14. Frilander, Jenni: Pakolaisaalto on vasta alkusoittoa tulevasta 12.9.2015. Yle. Viitattu 14.9.2015.
  15. How climate change paved the way to war in Syria 26.2.2021. DW.
  16. a b Mäntymaa, Eero: EU ei löydä sopua turvapaikkapolitiikasta – neuvottelut jumissa jo kuukausia Yle Uutiset. 8.7.2017. Viitattu 8.7.2017.
  17. a b c d e f g h Burtsov, Petri: Välimeren tragedialle ei näy loppua – Pakolaiskriisiin ehdotetut ratkaisut ovat vanhentuneita ja vaarallisia Yle Uutiset. 6.7.2017. Viitattu 6.7.2017.
  18. Annual Risk Analysis 2015 (PDF) Huhtikuu 2015. Frontex. Viitattu 21.8.2016. (englanniksi)
  19. Latest trends at external borders of the EU (PDF) 2.2.2015. Frontex.
  20. The sea route to Europe: The Mediterranean passage in the age of refugees (s. 11) UNHCR. Viitattu 29.8.2016.
  21. Annual Risk Analysis 2015 (PDF) (sivu 12) Maaliskuu 2016. Frontex. Viitattu 29.8.2016. (englanniksi)
  22. Buchanan, Larry & Peçanha, Sergio: Europe Tries to Shut Down Routes as Migrant Flow Intensifies The New York Times. 11.3.2016. Arkistoitu . Viitattu 29.8.2016.
  23. a b Number of migrants arriving in Greece dropped 90% in April 13.5.2016. Frontex. Viitattu 29.8.2016.
  24. Raivio, Petri: Toimittajalta: Eurooppaan pyrkijöitä on vaikea löytää Italian julistaman maahanmuuttokriisin etulinjasta Yle Uutiset. 10.7.2017. Viitattu 10.7.2017.
  25. Leppänen, Mikko: Entisen suomalaisaluksen uusi elämä – maahanmuuttoa vastustava järjestö aikoo torjua siirtolaisia Välimerellä Yle Uutiset. 12.7.2017. Viitattu 12.7.2017.
  26. Darmanin annonce la dissolution de Génération identitaire en conseil des ministres 3.3.2021. BFM TV. Arkistoitu . (ranskaksi)
  27. Tapiola, Paula: Kreikka päästää turvapaikanhakijat saarilta mantereelle – EU-lähde pitää oikeuden päätöstä huolestuttavana Yle Uutiset. 19.4.2018. Viitattu 19.4.2018.
  28. a b Palo, Jyrki: Espanja on nyt siirtolaisten ykkösreitti Afrikasta Eurooppaan – Tulijamäärät kasvaneet ohi Italian Yle Uutiset. 1.8.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 1.8.2018.
  29. Asylum applicants (Page: First time applicant) 7.4.2022. Eurostat Data Browser.
  30. Asylum, First instance decisions (Page: Total positive decisions) 16.5.2022. Eurostat Data Browser.
  31. Asylum, Final decisions (Page: Total positive decisions) 12.5.2022. Eurostat Data Browser.
  32. 612 700 first-time asylum seekers registered in 2019, up by 12% compared with 2018 (PDF) (sivu 3) 20.3.2020. Eurostat.
  33. Lampedusan asukkaat raivostuivat siirtolaistulvaan Yle Uutiset. 28.3.2011. Oy Yleisradio Ab, Reuters. Viitattu 9.9.2015.
  34. Lampedusa disaster: Europe's migrant dilemma 4.10.2013. BBC.
  35. a b Herbert, Matt: Losing hope, Tunisia report (PDF) (diagrammit s.12-13; putkareissu s. 34) Tammikuu 2022. Global Initiative Against Transnational Organized Crime.
  36. Number of Tunisian migrants landing in Italy rose fivefold in 2020 12.1.2021. Reuters. Arkistoitu .
  37. Yardley, Jim & Povoledo, Elisabetta: Migrants Die as Burning Boat Capsizes Off Italy 3.10.2013. The New York Times.
  38. Two Years on from Lampedusa Tragedy, IOM Reflects on Mediterranean Deaths 2.10.2015. IOM.
  39. Europe is living through a maritime refugee crisis The sea route to Europe: The Mediterranean passage in the age of refugees, s. 2. 1.7.2015. UNHCR. Viitattu 20.9.2015. (englanniksi)
  40. Bajekal, Naina: Inside Calais’s Deadly Migrant Crisis 1.8.2015. Time. Viitattu 23.3.2016. (englanniksi)
  41. a b Pärssinen, Minna: Vuosi, jona pakolaiskriisi yllätti Euroopan 8.10.2015. Yle. Viitattu 23.3.2016.
  42. Huusko, Jukka: Euroopassa on nyt pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan – ja se voidaan ratkaista vain Syyriassa Helsingin Sanomat. 21.8.2015. Sanoma company. Viitattu 9.9.2015.
  43. Stenroos, Maria: Kansanvaellus paljasti unionin heikot kohdat – EU etsii nyt yhteistä tahtoa Yle Uutiset. 2.9.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 2.9.2015.
  44. Kähkönen, Virve: Pakolaiskriisi repii Eurooppaa – yksimielisyys löytyy vain siitä, että jotain pitäisi tehdä Helsingin Sanomat. 2.9.2015. Viitattu 2.9.2015.
  45. Isoniemi, Jaakko: YK: Saksa ja Ruotsi eivät voi yksin kantaa pakolaistaakkaa Iltalehti. 18.8.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 9.9.2015.
  46. Huusko, Jukka: Ihmissalakuljetus on kukoistava bisnes 23.4.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.9.2015.
  47. Mäkelä, Katriina: Pakolaiskriisi uhkaa sulkea Euroopan rajat Iltalehti.fi. 2.9.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 9.9.2015.
  48. Obama tells Merkel he appreciates her leadership on migrant crisis DW. 27.8.2015.
  49. Obama Increases Number of Syrian Refugees for U.S. Resettlement to 10,000 The New York Times. 10.9.2015.
  50. EU faces fury after new migrant shipwreck tragedy Yahoo! News. 15.4.2015. Viitattu 15.4.2015.
  51. EU: Mediterranean Deaths Warrant Crisis Response Human Rights Watch. 19.4.2015. Viitattu 20.4.2015.
  52. Nurminen, Jussi: Kiistellyn aidan pystyttäminen alkoi Unkarin ja Serbian rajalla Yle Uutiset. 13.7.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 9.9.2015.
  53. Nurminen, Jussi: Unkari ympäröi itseään aidoilla – myös Kroatian vastaista rajaa aidataan Yle Uutiset. 16.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 21.9.2015.
  54. Johansen, Martin: Udlændingestyrelsen: Hundredvis af asylsøgere har snydt med deres identitet Jyllands-Posten. 7.10.2017. JP/Politikens Hus A/S. Viitattu 30.8.2018. (tanskaksi)
  55. a b Pärssinen, Minna & Saraste, Anna & Parkkari, Jani: Miksi saksalaiset mellakoivat Chemnitzissä? Itäisessä Saksassa on vähän maahanmuuttajia, mutta paljon tyytymättömyyttä Yle Uutiset. 30.8.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 30.8.2018.
  56. Turtiainen, Suvi: Vuoden jono päiväkotiin ja pelkona parkkipaikkasynnytys – Berliinin vauvabuumissa loppuvat sekä kätilöt että hoitopaikat Yle Uutiset. 29.5.2018. Viitattu 29.5.2018.
  57. a b c Kuusisalo, Mikko: EU:n turvapaikanhakijoiden siirtojärjestely hyväksyttiin – Suomi jätti äänestämättä Yle Uutiset. 22.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 23.9.2015.
  58. Neuvostossa sopimus 40 000 pakolaisen siirtämisestä Kreikasta ja Italiasta 14.9.2015. EU:n neuvosto.
  59. Päätöslauselma 40 000 henkilön siirtämisestä 22.7.2015. Euroopan unionin neuvosto.
  60. a b Raivio, Petri: Turvapaikanhakijoiden siirroista ilmiriita: Mistä päätettiin? Yle Uutiset. 23.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 23.9.2015.
  61. EU reaches deal on disputed refugee quotas 23.9.2015. Al Jazeera. Arkistoitu .
  62. Refugee crisis: European Court of Justice rejects quota challenge 23.9.2015. DW.
  63. Stevis-Gridneff, Matina & Pronczuk, Monika: E.U. Court Rules 3 Countries Violated Deal on Refugee Quotas 2.4.2020. The New York Times. Arkistoitu .
  64. EU court rules against three states over refugees 2.4.2020. BBC.
  65. Pakolaistilanne vuonna 2014 Pakolaisapu. Viitattu 18.9.2015.
  66. Turvapaikka-asiat 2013 (tilastokatsaus) 27.1.2014. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 18.9.2015.
  67. Turvapaikka- ja pakolaistilastot (viraston verkkosivu) Maahanmuuttovirasto. Viitattu 18.9.2015.
  68. Toteutuneet keskimääräiset käsittelyajat vuorokausissa vuonna 2014 (viraston verkkosivu) Maahanmuuttovirasto. Viitattu 18.9.2015.
  69. Mäntymaa, Eero: Lähes joka toisen turvapaikanhakijan henkilöllisyys jää mysteeriksi – emme varmuudella tiedä keitä tänne tulee Yle UUtiset. 17.8.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 17.8.2018.
  70. Raatikainen sisäministerille: ”Millä perusteella Nerg väitti, että jokaisen Suomeen tulijan tausta tiedetään?” Suomen Uutiset. 8.3.2016. Viitattu 17.8.2018.
  71. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2016
  72. a b Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2015
  73. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2014
  74. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2013 [vanhentunut linkki]
  75. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2012
  76. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2011
  77. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2010
  78. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2009
  79. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2008
  80. Poliisi aivan ymmällään – Ruotsista saapuvien pakolaisten määrä tyrehtyi äkkiä Ilta-Sanomat. 13.10.2015. Viitattu 13.10.2015. fi-FI
  81. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa nopeasti (ministeriön verkkosivu) Sisäministeriö. Sisäministeriö. Viitattu 13.10.2015.
  82. Marjatta Rautio & Ville Juutilainen: Näin Suomi muuttui – katso miten turvapaikkakriisi eteni ja näkyi vuonna 2015 YLE Uutiset. 17.1.2016. Viitattu 16.6.2022.
  83. Olli Waris: Viime viikolla ennätyksellinen määrä turvapaikanhakijoita Iltalehti.fi. 14.9.2015. Alma Media.
  84. Perheiden osuus kasvanut liki kolmannekseen – suurin osa turvapaikanhakijoista yhä yksinäisiä miehiä Yle Uutiset. Viitattu 12.10.2015.
  85. a b Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus harppasi selvästi Yle Uutiset. Viitattu 3.1.2018.
  86. Perttu Koistinen: Petteri Orpo Ylelle: Pohjois-Suomessa aloitetaan tehostettu rajavalvonta Verkkouutiset. 14.9.2015. Viitattu 20.9.2015.
  87. Teemu Hallamaa: Puolustusvoimat lähettää sotilaita Tornioon auttamaan pakolaisten ohjaamisessa Yle Uutiset, Kotimaa. 21.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 21.9.2015.
  88. Pekka Pantsu: Tulli tuo läpivalaisuauton länsirajalle – rakenteisiin piilotetut ihmiset ja tavarat paljastuvat Yle Uutiset Kotimaa. 21.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 21.9.2015.
  89. Riikka Valtonen: Ulkomaalaisvalvontaa tehostetaan myös sisämaassa Yle Uutiset. 21.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 21.9.2015.
  90. Jessikka Aro: Sisäministeriö pelästyi turvapaikanhakijoiden määrää – pyysi viestintägurut ideoimaan "valtavaa myrskyä" Yle Uutiset. 2.11.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 2.11.2015.
  91. Knaappila, Tiina: "Harva enää kantaa vastuuta vähävaraisista suomalaisista" - Uusi avustusjärjestö Sininen risti sai mäntyharjulaisen puheenjohtajan 4.10.2015. Länsi-Savo. Viitattu 18.5.2019.
  92. Turvapaikanhakijoiden bussia heitettiin ilotulitteilla, SPR:n työntekijää kivillä Yle Uutiset. 25.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  93. Minna Passi: Toimittajan epäillään yllyttäneen Ku Klux Klan -huppupäätä Suomen lipun häpäisyyn Lahdessa HELSINGIN SANOMAT. 1.5.2016.
  94. Petri Lassheikki: Hätämajoituskeskuksen ovelle heitettiin polttopullo Kouvolassa Yle Uutiset. 25.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  95. a b Joona Haarla: Turussa yritettiin polttaa kaavaillun vastaanottokeskuksen ovi – iso joukko osoitti mieltä lähiössä Yle Uutiset. 26.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 27.9.2015.
  96. a b Helsingin mielenosoitusten saldo: Kuusi otettiin kiinni, kahta poliisiautoa vaurioitettu Ilta-Sanomat. 3.10.2015. Viitattu 10.10.2015. fi-FI
  97. Koira usutettiin turvapaikanhakijoiden kimppuun Kangasvuoressa KSML.fi - Keskisuomalainen. Viitattu 10.10.2015.
  98. Mattila, Ilkka: Yli 10000 osoitti mieltään rasismia vastaan Helsingin Sanomat. 28.7.2015. Viitattu 16.6.2022.
  99. Vaarne, Ville: Tampereen tukimielenosoitus keräsi yli tuhat osallistujaa YLE Uutiset. 28.7.2015. Viitattu 16.6.2022.
  100. Leppävuori, Anna: Oulun mielenosoitukseen tuli satoja – "Tasa-arvo ja kaikkien samanarvoisuus ovat perusarvoja" YLE Uutiset. 28.7.2015. Viitattu 16.6.2022.
  101. Torvinen, Pekka: Noin tuhat kokoontui Kansalaistorille toivottamaan pakolaiset tervetulleiksi – "Ihmisarvo ei ole mielipidekysymys" Helsingin Sanomat. 11.9.2015. Viitattu 16.6.2022.
  102. Palovaara, Jorma: Euroopassa suurmielenosoituksia pakolaisten puolesta - Kööpenhaminassa marssi 30000 ihmistä Helsingin Sanomat. 12.9.2015. Viitattu 16.6.2022.
  103. Suomi says Welcome HelsinkiIn. 11.9.2015. Viitattu 16.6.2022.
  104. Teija Santaharju: Parisataa ihmistä mielenilmauksessa Torniossa Yle Uutiset. 19.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  105. Jarno Virtanen: Myös Kemissä maahanmuuton vastustajat ovat liikkeellä Yle Uutiset. 19.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  106. Jarno Virtanen: Helsingin keskustassa mielenosoitus maahanmuuttoa vastaan – video Yle Uutiset. 19.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  107. Jussi Salokorpi: Jotain rajaa -mielenosoitus täytti Narinkkatorin Helsingissä Yle Uutiset. 10.10.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 11.10.2015.
  108. Poliisi eristi mie­le­no­soit­ta­ja­ryh­mät toisistaan Helsingin Na­rink­ka­to­ril­la Kaleva. 10.10.2015. Kaleva Oy. Viitattu 11.10.2015.
  109. IL:n kysely: Yli puolet rajoittaisi turvapaikanhakijoiden tuloa Talouselämä. Viitattu 10.10.2015.
  110. Puustinen, Alisa & Raisio, Harri & Kokki, Esa & Luhta, Joona: Kansalaismielipide: Turvapaikanhakijat ja turvapaikkapolitiikka Sisäministeriön julkaisu 9/2017. 21.3.2017. Sisäministeriö. Viitattu 21.3.2017. (suomeksi)(ruotsiksi)(englanniksi)
  111. Kasperi Summanen: Turvapaikanhakijoita haluaa pois Suomesta – Irakilaismies HS:lle: "palvelu ei ollut, mitä odotin" Verkkouutiset. 9.12.2015. Viitattu 7.2.2016.
  112. Silja Annila: Suomalainen ruoka ei kelvannut turvanpaikanhakijoille – näin maahanmuuttajat syövät kotimaissaan YleX. 1.10.2015. Viitattu 7.2.2016.
  113. Pasi Pieti ja Maria Pakkala: Turvapaikanhakija pettyi oloihin Suomessa: ”Nyt he pyytävät meitä siivoamaan ja osallistumaan keittiöhommiin…” Ilta-Sanomat, 12.1.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.2.2016.
  114. a b Turvapaikanhakijoiden ruokaprotesti: "Taustalla särkynyt unelma" mtv.fi. Viitattu 9.7.2017.
  115. Johanna Mattinen: Pettynyt turvapaikanhakija avautui AFP:lle: "Vihaan Suomea". Iltalehti, 26.9.2015. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.2.2016.
  116. Anna Egutkina: Ilonkyynelistä katkeruuteen: Pettymykset, kallis tupakka ja sää ajoivat irakilaismiehen Suomesta. Iltalehti, 7.2.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.2.2016.
  117. Pasi Pieti: Ensimmäinen palautuslento Suomesta Irakiin perillä – miehet suutelivat lentokentän lattiaa Bagdadissa. Ilta-Sanomat, 18.2.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.2.2016.
  118. Käännyttäminen Maahanmuuttovirasto. Viitattu 5.3.2017. (suomeksi)(ruotsiksi)(englanniksi)
  119. Kysymyksiä ja vastauksia kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palautuksista Sisäministeriö. Viitattu 20.5.2017.
  120. Pakkopalautukset tyssäsivät Irakin poliisiin? Suomen käännyttämät irakilaiset lähetettiin Bagdadista paluulennolla Helsinkiin 18.6.2018. Yle.
  121. Lakka, Päivi: Migri: Suuri osa irakilaisista turva­paikan­hakijoista oli sotilas­karkureita – ”Niin upseereita kuin rivisotilaita” 11.10.2019. Iltasanomat.
  122. Muuttuva Suomi, turvallisempi Suomi (PDF) (sivu 8) 31.1.2017. Sisäministeriö. Viitattu 5.3.2017.
  123. a b Palomaa, Antti: Seksuaalirikoksista epäiltyjen turvapaikanhakijoiden uhreista lähes puolet oli alaikäisiä Yle Uutiset. 9.5.2018. Viitattu 7.5.2018.
  124. Poliisi julkisti viime vuoden rikostilaston – ulkomaalaisten tekemiksi epäillyt raiskaukset lisääntyivät 40 prosenttia Helsingin Sanomat. 27.1.2017. Viitattu 12.5.2017.
  125. Yle selvitti: Yli sata turvapaikanhakijaa epäiltyinä seksuaalirikoksesta – joukkoraiskauksia kaksi, perättömiä tapauksia useita Yle Uutiset. Viitattu 3.1.2018.
  126. Irakilaisten tekemiksi epäiltyjen seksuaali­rikosten määrä rajussa kasvussa – Miksi he ovat yli­edustettuina raiskaus­tilastoissa ja mitä ilmiölle voisi tehdä? Helsingin Sanomat. 12.5.2017. Viitattu 12.5.2017.
  127. Suomen Kuvalehti 6.7.2018 sivu 26
  128. Suomen Kuvalehti 6.7 sivu 29
  129. Suomen Kuvalehti 6.7 sivu 30
  130. Suomen Kuvalehti 6.7.2018 sivu 33.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]