Euroopan pakolaiskriisi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turvapaikanhakijoiden määrä EU- ja EFTA-maissa vuonna 2015. Palkkien korkeus kuvaa turvapaikanhakijoiden määrää valtiossa, kun taas väri kuvaa turvapaikanhakijoiden määrää suhteessa valtion asukaslukuun.
Pakolaisia Unkarissa marssimassa kohti Itävallan rajaa syyskuun alussa 2015.

Euroopan pakolaiskriisi tai Euroopan siirtolaiskriisi[Huom 1] on vuosina 2014–2015 alkanut tapahtumasarja, jossa suuri määrä Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta lähtöisin olevia pakolaisia ja siirtolaisia on pyrkimässä Eurooppaan tarkoituksenaan hakea turvapaikkaa.[1] Turvapaikanhakijoiden tärkeimmät saapumisreitit Eurooppaan ovat meriteitse Välimeren yli ja vähemmissä määrin Balkanin niemimaan läpi.[2] Meriteitse saapuvien turvapaikanhakijoiden yleisimmät lähtömaat vuonna 2015 olivat Syyria (49 %), Afganistan (21 %) ja Irak (9 %).[3] Turvapaikanhakijoiden yleisimmät kohdemaat sijaitsevat Keski- ja Pohjois-Euroopassa.[4]

Arvioiden mukaan Euroopan unionin jäsenmaihin saapui vuonna 2014 noin 560 000 ja vuonna 2015 noin 1 260 000 turvapaikanhakijaa.[5] Meriteitse saapuvista turvapaikanhakijoista 58 % oli miehiä, 17 % naisia ja 25 % lapsia.[3] Välimeren ylitykseen liittyy merkittäviä riskejä ja ihmissalakuljetusta, ja huomattava määrä turvapaikanhakijoita onkin hukkunut matkalla Eurooppaan.[6] Euroopan unioni on vastannut pakolaiskriisiin kasvattamalla valvontaa ulkorajoillaan ja pyrkimällä estämään ihmissalakuljetusta. Euroopan komissio on myös esittänyt toistaiseksi toteutumattomia ehdotuksia turvapaikanhakijoiden jakamisesta unionin jäsenmaiden kesken. Moni yksittäinen jäsenmaa on myös palauttanut rajatarkistukset Schengen-alueen sisällä tai kiristänyt turvapaikanhakuun liittyvä lainsäädäntöään.[7][8]

Kriisin tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlannin merivoimien alus pelasti merihätään joutuneita siirtolaisia kesäkuussa 2015.

EU-jäsenvaltiot saivat Eurostatin mukaan 626 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2014, joka on suurin määrä vuoden 1992 jälkeen, jolloin turvapaikkahakemuksia tuli 672 000.[9]

Syyrian sisällissota ja Afganistanin sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin yksittäinen pakolaisuuden aiheuttaja on Syyrian sisällissota, joka on levinnyt myös Irakin ja Libanonin alueille. Syyrialaiset pakenevat paitsi oppositioliikkeiden väkivaltaa, myös oman hallintonsa omiin kansalaisiin kohdistamaa väkivaltaa. Myös Afganistanin sodan paheneminen on aiheuttanut alueella aiempaa suurempaa liikehdintää. Näiden maiden naapurimaiden pakolaiskiintiö on tullut täyteen. Esimerkiksi 80 miljoonan asukkaan Turkki ilmoitti mittansa täyttymisestä, kun maahan oli paennut lähes kaksi miljoonaa syyrialaista. Turkin EU-ministeri sanoi heinäkuussa 2015, että seuraava pakolaisaalto ohjataan Eurooppaan.[10][11]

Ilmastopakolaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaiskriisissä on kyse myös ilmastopakolaisuudesta. Esimerkiksi kesä 2015 oli historiallisen kuuma, mikä on saattanut saada ihmiset siirtymään uusille alueille.[10] Ennen Syyrian kriisiä maassa oli neljä vuotta kestänyt maan dokumentoidun historian pahin kuivuus, ja 800 000 ihmistä menetti elinkeinonsa.[12]

Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuun 2017 alkuun mennessä pääasiassa Italian – ja jossain määrin myös muihin pohjoisen Välimeren maiden – satamakaupunkeihin on saapunut yhteensä yli 100 000 siirtolaista.[13] Se on suurin Italiaan saapunut siirtolaismäärä kriisin aikana.[14] Tulijoista suurin osa on Länsi-Afrikasta, eivätkä he etsi turvapaikkaa, vaan työtä.[13]

Muuttoliike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin jäsenmaista turvapaikkaa
hakeneiden määrä, 2008–2015[15][5]
2008 152 890
2009 195 840
2010 206 880
2011 263 160
2012 278 280
2013 372 855
2014 562 580
2015 1 255 640
Euroopan unionin jäsenmaista turvapaikkaa
hakeneiden kansallisuus, 2015[5]
Syyrian lippu Syyria 362 775
Afganistanin lippu Afganistan 178 230
Irak 121 535
Kosovon lippu Kosovo 66 885
Albanian lippu Albania 65 935
Pakistanin lippu Pakistan 46 400
Eritrean lippu Eritrea 33 095
Nigerian lippu Nigeria 29 915
Iran 25 360
Muut valtiot 325 510
Yhteensä 1 255 640

Lähtömaat ja kulkureitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:n ulkorajayhteistyöstä huolehtivan erillisvirasto Frontexin mukaan voidaan erottaa seitsemän pääasiallista turvapaikanhakijoiden saapumisreittiä Eurooppaan. Tärkeimmät reitit ovat Keski-Välimeren reitti (Pohjois-Afrikasta Italiaan), Itä-Välimeren reitti (Turkista Kreikan saaristoihin) ja Länsi-Balkanin reitti (Kaakkois-Euroopan läpi Sloveniaan tai Unkariin). Neljä vähemmän merkittävää reittiä ovat Pohjois-Afrikan reitti (Afrikasta Kanarian saarille), Länsi-Välimeren reitti (Afrikasta Espanjaan), Apulian ja Calabrian reitti (Koillis-Afrikasta Italiaan) ja itärajojen reitti (Venäjän ja Itä-Euroopan läpi EU-alueelle).[1]

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuttoliike Eurooppaan alkoi kasvaa merkittävästi vuonna 2014, kun Euroopan unionin jäsenvaltioista turvapaikkaa haki ensikertalaisena 562 580 henkilöä, lähes 200 000 enemmän kuin vuonna 2013. Tämä oli suurin määrä sitten vuoden 1992, jolloin suuria määriä entisen Jugoslavian asukkaita haki turvapaikkaa EU:n jäsenvaltioista.[5][16] Frontex raportoi vuonna tapahtuneen 283 532 laitonta rajanylitystä.[17]

Tärkein kulkureitti maitse oli Länsi-Balkanin reitti (Serbian rajan yli Unkariin). Meritse siirtolaisia saapui pääasiassa Keski-Välimeren reittiä ja vähemmissä määrin Itä-Välimeren reittiä.[18]

2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saapujien kokonaismäärä vuonna 2015 kasvoi edellisvuoteen verrattuna entisestään, kun EU-maista turvapaikkaa haki ennätykselliset 1 255 640 henkilöä.[5]

Muuttoliikkeen luonteessa tapahtui muutos alkuvuonna 2015, kun Kreikka ohitti Italian siirtolaisten tärkeimpänä saapumismaana. Vuoden 2015 ensimmäisinä kuutena kuukautena 67 500 siirtolaista saapui Italiaan meritse, kun taas Kreikkaan saapui 68 000 siirtolaista. Italiaan saapuneiden siirtolaisten tärkeimmät lähtömaat olivat Afrikassa, kun taas Kreikkaan saapuneet olivat pääasiassa pakolaisia Syyriasta ja Afganistanista.[19]

Vuonna 2015 muuttoliike kiihtyi nopeasti loppuvuotta kohti, sillä alkuvuonna muuttoliikkeen taso ei vielä juurikaan poikennut vuoden 2014 luvuista. Frontex raportoi vuoden 2015 ensimmäisinä kuutena kuukautena tapahtuneen 228 507 laitonta rajanylitystä. Heinä-syyskuussa laittomia rajanylityksiä oli yhteensä 615 492, ja loka-joulukuussa 978 338. Näin virasto arvioi, että laittomien rajanylitysten kokonaismäärä oli vuonna 2015 jopa 1,82 miljoonaa. Saapumismaiden kärjessä olivat Kreikka, Italia, Kroatia ja Unkari.[20]

Sea arrivals to Greece and Italy, 2015.png
Kreikkaan (vihreä) ja Italiaan (oranssi) meriteitse saapuneiden siirtolaisten määrä vuonna 2015.
Sea arrivals to Greece and Italy in 2015 by nationality.png
Kreikkaan ja Italiaan meriteitse saapuneiden siirtolaisten kansalaisuudet vuonna 2015.

2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuttoliike Eurooppaan jatkui alkuvuonna 2016, toisin lievempänä kuin edellisenä vuonna. Kreikkaan saapui 123 000 siirtolaista tammi–helmikuussa 2016.[21] Maaliskuussa määrä kutistui 26 240 siirtolaiseen johtuen Makedonian rajapolitiikasta sekä EU:n ja Turkin välisistä rajasopimuksista.[1] Huhtikuussa Kreikkaan saapui vain 2 700 siirtolaista.[22]

Toisaalta samanaikaisesti Italiaan meriteitse saapuvien afrikkalaisten määrä on ollut kasvussa. Huhtikuussa Italiaan saapui 8 370 siirtolaista, ja maa ohitti Kreikan siirtolaisten merkittävimpänä saapumismaana ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun 2015.[22] Koko vuonna Italiaan saapui Libyasta 181 000 turvapaikanhakijaa. Luku oli kaikkien aikojen suurin. Muun muassa Lääkärit ilman rajoja -järjestö toi pakolaisia Italian satamiin vuonna 2016.[14]

2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 heinäkuussa uutisoitiin, että Italia uhkaa sulkea satamansa Välimerellä partioivilta ulkomaalaisilta pelastusaluksilta, koska maahan on saapunut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Avustusjärjestöt ovat tyrmistyneet suunnitelmista. Vaikka turvapaikanhakijoita on vuonna 2017 tullut Eurooppaan aikaisempaa vähemmän, on turvapaikanhakijoiden tulo Libyasta Italiaan lisääntynyt vuosi vuodelta. Heinäkuuhun 2017 mennessä Italiaan tulijoita (85 000) oli noin 20 % enemmän kuin vuoden 2016 tammi–heinäkuussa.[14] Italiaan tulijoista 40 000 on saapunut Sisilian saarelle, ja heistä 10 000 sen toiseksi suurimpaan kaupunkiin Cataniaan.[23] Cataniasta tunnin ajomatkan päässä sijaitsee pahamaineinen Mineon vastaanottokeskus, joka on tarkoin vartioitu ja piikkilanka-aidoin ympäröity.[23] Mineon keskuksessa on odottamassa turvapaikkapäätöstä Nigerian, Bangladeshin, Guinean ja Norsunluurannikon kansalaisia, ja keskuksen ympärillä esiintyy erilaisia lieveilmiöitä.[23] Mainitut valtiot ovat kaikki sellaisia, joista lähteneiden mahdollisuudet turvapaikkaan Euroopassa ovat heikot.[23] Paikan saaneista iso osa jatkaa edelleen muualle Eurooppaan; Ranskaan, Sveitsiin ja Itävaltaan.[23]

Aiemmin Italiaan tuli paljon syyrialaisia ja eritrealaisia, joista lähes kaikki saivat turvapaikan. Heistä monet jatkoivat matkaansa muihin EU-maihin. Vuonna 2017 Italiaan on tultu pääosin Länsi-Afrikan maista.[14] Kaikkiaan Euroopan satamakaupunkeihin on vuoden 2017 kuluessa tullut 100 000 ihmistä.[13]

Libyassa ihmissalakuljettajat ovat pakottaneet turvapaikanhakijoita jopa aseilla uhaten Eurooppaan matkaaviin aluksiin. Monet uusista tulijoista eivät kuitenkaan halua poistua Italiasta muihin EU-maihin, mikä on venyttänyt Italian vastaanottojärjestelmän kestokykynsä ylärajoille. Se on suunniteltu enimmillään 200 000 henkilölle, ja suunnilleen niin paljon maan vastaanottokeskuksissa oli heinäkuun alussa jo valmiiksi väkeä.[14]

EU:n antamat lupaukset Libyan rannikkovartioston vahvistamisesta ovat kiihdyttäneet ihmissalakuljettajien toimintaa. Ihmissalakuljettajille satojentuhansien ihmisten kuljettaminen yli Välimeren Eurooppaan on merkittävää liiketoimintaa, ja pelko sen tyrehtymisestä on saanut heidät ahneiksi.[14]

On uutisoitu, että eräiden viranomaisarvioiden mukaan muista Afrikan maista Libyaan ja sieltä yhä Eurooppaan on edelleen matkalla jopa miljoona ihmistä. Kun tähän lisätään IOM:n arvio, että Libyassa on jo noin 700 000–1 000 000 siirtolaista, on selvää, ettei turvapaikanhakijoiden tulo Eurooppaan ole laantumassa.[14]

Monet turvapaikanhakijoista pakenevat sotaa ja sortoa, mutta heitä tulee Libyaan ja Eurooppaan työn ja paremman toimeentulon perässä. Kansalaisjärjestöistä arvioidaan, että monet tulijat ajautuvat kadulle paperittomiksi.[14]

Kesällä 2017 Yleisradio uutisoi, että uuden järjestön on tarkoitus aloittaa Välimerellä merioperaatio, jonka tarkoituksena on estää siirtolaisveneiden pääsy Italiaan. Järjestön edustajan mukaan se yrittää löytää siirtolaisveneitä pelastaakseen niiden matkustajat. Sitten heidät viedään takaisin Afrikkaan. Tarvittaessa se antaa siirtolaisille ensiapua. Järjestön Italian osaston johtajan mielestä muut avustusjärjestöt tekevät epäsuorasti yhteistyötä ihmissalakuljettajien kanssa. Hänen mukaansa "Salakuljettajat hyötyvät [– –] koska he tietävät, että joku tulee hakemaan siirtolaiset muutaman kilometrin päästä rannikosta. He laittavat siirtolaisia entistä heikompikuntoisiin aluksiin. Ne eivät pelasta henkiä, vaan toimivat taksipalveluna Eurooppaan." Uusi järjestö puolestaan aikoo siirtolaisia löytäessään kutsua paikalle Libyan rannikkovartioston, joka voi ottaa Eurooppaan pyrkivät ihmiset haltuunsa.[24]

Kohdemaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvapaikkaa Euroopasta vuosina 2014 ja 2015 hakeneiden henkilöiden määrä[5]
Valtio Hakijoita 2014 Hakijoita 2015  % EU-alueen hakijoista Hakijaa / Miljoona asukasta
Alankomaiden lippu Alankomaat 21 780 43 035 3,4% 2 546
Belgian lippu Belgia 14 045 38 990 3,1% 3 463
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 32 120 38 370 3,1% 591
Bulgarian lippu Bulgaria 10 805 20 165 1,6% 2 800
Espanjan lippu Espanja 5 460 14 600 1,2% 314
Irlanti 1 440 3 270 0,3% 707
Italia 63 655 83 245 6,6% 1 369
Itävalta 25 675 85 505 6,8% 9 970
Kreikka 7 595 11 370 0,9% 1 047
Kroatia 380 140 0,0% 34
Kypros 1 480 2 105 0,2% 2 486
Latvia 365 330 0,0% 165
Liettua 385 275 0,0% 93
Luxemburg 1 030 2 360 0,2% 4 194
Maltan lippu. Malta 1 275 1 695 0,1% 3 948
Portugalin lippu Portugali 440 830 0,1% 80
Puolan lippu Puola 5 610 10 255 0,8% 270
Ranskan lippu Ranska 58 845 70 570 5,6% 1 063
Romanian lippu Romania 1 500 1 225 0,1% 62
Ruotsin lippu Ruotsi 74 980 156 110 12,4% 16 016
Saksan lippu Saksa 172 945 441 800 35,2% 5 441
Slovakian lippu Slovakia 230 270 0,0% 50
Slovenian lippu Slovenia 355 260 0,0% 126
Suomen lippu Suomi 3 490 32 150 2,6% 5 876
Tanskan lippu Tanska 14 535 20 825 1,7% 3 679
Tšekin lippu Tšekki 905 1 235 0,1% 117
Unkarin lippu Unkari 41 215 174 435 13,9% 17 699
Viron lippu Viro 145 225 0,0% 172
Euroopan unionin lippu Euroopan unioni 562 680 1 255 640 100,0% 2 470
Norjan lippu Norja[Huom 2] 10 910 30 470 5 898
Sveitsin lippu Sveitsi[Huom 3] 21 940 38 060 4 620

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyrian pakolaisia Budapestin Keleti-rautatieaseman edessä syyskuun 2015 alussa.

Pohjois-Afrikan levottomuuksien alettua Tunisiassa tammikuussa 2011 Italian Lampedusaan saapui lähes 19 000 ihmistä maaliskuun loppuun 2011 mennessä.[25] Lokakuun alussa 2013 tapahtui Lampedusan onnettomuus, jossa hukkui yli 300 eritrealaissiirtolaista.[26]

Huhtikuussa 2015 Välimerellä tapahtui historian suurin pakolaislaivan haaksirikko, jossa kuoli 800 henkilöä.[27] Kesän 2015 aikana ainakin yhdeksän ihmistä kuoli tunkeutuessaan Englannin kanaalin alittavaan Kanaalin tunneliin Ranskassa. Vuosina 2014–2015 Ranskan poliisin arvion mukaan noin 39 000 pakolaista yritti päästä tunneliin, joista tiedettävästi vain harva pääsi tunneliin asti ja sieltä Englantiin.[28]

Toukokuussa 2015 EU aloitti EUNAVFOR-operaation, jonka tavoitteena oli estää ihmissalakuljetusta Välimerellä. Parissa kuukaudessa operaatioon osallistuvat laivat pelastivat pari tuhatta merihätään joutunutta pakolaista. Operaatio laajeni myöhemmin salakuljettajien alusten valtaamisiksi lähinnä Libyan rannikolla. EU:n huippukokouksessa päätettiin syyskuussa 120 000 pakolaisen uudelleensijoittamisesta Kreikasta ja Italiasta muualle unionin alueelle.[29]

Paljon huomiota saivat muun muassa lokuussa 2015 itäisestä Itävallasta löytynyt ihmissalakuljettajien hylkäämä kuorma-auto, jonka sisältä löyty 59 kuollutta pakolaista, sekä syyskuussa Turkin Bodrumissa rantaan huuhtoutunut hukkuneen pakolaispojan ruumis.[29]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schengen-alue. Alueeseen kuuluvat maat sinisellä ja siihen pyrkivät keltaisella.
Vuonna 2015 Unkari rakensi aidan Serbian-vastaiselle rajalleen, joka on samalla myös Schengen-alueen ulkoraja. Myöhemmin Unkari rakensi aidan myös Kroatian rajalleen.
Väliaikainen pakolaisten vastaanottoleiri Saksassa heinäkuussa 2015.

Ulkomaantoimittaja Jukka Huusko luonnehti tilannetta kesällä 2015 suurimmaksi pakolaiskriisiksi sitten toisen maailmansodan.[30][10] Yleisradion toimittaja Maria Stenroos kutsui kriisiä kansainvaellukseksi.[31] Hallitsematon siirtolaisvirta on aiheuttanut eripuraa EU:n jäsenvaltioiden kesken, sillä siirtolaisten aiheuttamaa kuormitusta ei ole jaettu tasan.[32] Eniten turvapaikanhakijoita ovat vastaanottaneet Saksa ja Ruotsi.[33]

Ihmissalakuljetuksesta on tullut aseellisiin järjestöihin ja alueellista valtaa pitäviin heimoihin kytköksissä olevien ammattimaisten rikollisliigojen pyörittämää kauppaa.[34] Pariisissa toimivan siirtolaisasiantuntijan mukaan tilanne uhkaa vapaata liikkumista EU-maissa. Syyskuun 2015 alussa Saksan liittokansleri Angela Merkel varoitti ihmisten vapaata liikkuvuutta helpottavan Schengenin sopimuksen olevan uhattuna[35]

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kehui Saksaa siitä, että se on ottanut johtavan roolin pakolaisten vastaanottamisessa.[36] Obama päätti syyskuussa 2015, että Yhdysvallat ottaa vastaan ainakin 10 000 Syyrian pakolaista budjettivuonna 2016.[37]

Amnesty International ja Human Rights Watch ovat kritisoineet etsintä- ja pelastusoperaatioiden rahoitusta. Amnesty International on sanonut, että EU "kääntää selkänsä vastuunkannolleen ja saattaa selvästi tuhansien ihmisten hengen uhatuksi".[38][39]

Unkari pyrki rajoittamaan siirtolaisten tuloa maahan rakentamalla raja-aidan Serbian vastaiselle rajalle kesällä 2015.[40] Syyskuussa Unkari ilmoitti aitaavansa myös Kroatian ja Romanian rajansa.[41]

Euroopan unionin turvapaikanhakijoiden siirtojärjestely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuun lopulla 2015 EU:n sisäministerien kokous päätti 120 000 turvapaikanhakijan sijoittamisesta kahden vuoden aikana.[42] Heistä 66 000 on suunniteltu siirrettäväksi ensimmäisen vuoden aikana Italiasta ja Kreikasta muihin EU:n jäsenmaihin selvästi suojelun tarpeessa olevia turvapaikanhakijoita. Etusija annetaan Irakista, Syyriasta ja Eritreasta tulleille. Siirtäminen vastaanottajamaihin oli määrä alkaa kahden kuukauden kuluessa.[43] Myöhemmin siirrettävä määrä nousi 160 000 henkeen.[14]

Sijoitettavien turvapaikanhakijoiden määrä tiettyä maata kohden on päätetty kunkin maan väkiluvun, talouden koon ja keskimääräisen turvapaikkahakemusten määrän perusteella.[43] Italiasta on tarkoitus siirtää 15 600 ja Kreikasta 50 400 turvapaikanhakijaa muihin jäsenmaihin vuoden kuluessa. Lisäksi 54 000 turvapaikanhakijaa pyritään sijoittamaan Italiasta ja Kreikasta tai muusta jäsenmaasta, johon tulee poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Päätöksessä ilmoitetaan kohdemaat vain alkuvaiheen 66 000 siirrettävälle hakijalle.[44]

Myös päätöstä vastustaneet maat joutuvat ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita, ensi vaiheessa Unkari (1 294), Tšekin tasavalta (1 591), Slovakia (802) ja Romania (2 475). Päätettäessä tyhjää äänestäneeseen Suomeen tullee ensi vaiheessa 982 turvapaikanhakijaa Kreikasta ja 304 Italiasta. Eniten ottaa Saksa, yhteensä 17 036 hakijaa.[44] Ruotsissa eritrealaisia on sijoitettu muun muassa Luulajaan.[14] Heinäkuuhun 2017 mennessä kaikista siirroista vain 14 % on saatu toteutettua.[14] Syynä on, että koko järjestelmä on kuitenkin jo vanhentunut – pakolaissiirrot koskevat vain eritrealaisia ja syyrialaisia – nyt Italiaan saapuu ihmisiä Länsi-Afrikasta.[14] Suurin osa uusista tulijoista jää järjestelmän ulkopuolelle.[14]

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan nyt hyväksytty suunnitelma ei yksinään ole riittävä pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Sen mukaan sopimuksen piiriin kuuluvien turvapaikanhakijoiden määrää pitää todennäköisesti nostaa huomattavasti.[43]

Vaikutukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Suomeen saapui 1 030 kiintiöpakolaista ja 3 651 turvapaikanhakijaa. Pakolaiskiintiö oli 750 vuosina 2013 ja 2014. Vuoden 2014 turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli 1 346 ja kielteisiä 2 050.[45] Oleskelulupia Suomen turvapaikkayksikkö myönsi vuonna 2013 eri perusteilla yhteensä 1 827, joka oli 45 prosenttia kaikista turvapaikkapäätöksistä.[46]

Turvapaikkapäätöksiä tehtiin vuonna 2014 eniten irakilaisille (789), sekä venäläisille (295), ukrainalaisille (259), somalialaisille (246) ja nigerialaisille (241).[47] Hakijoita oli vuonna 2014 yhteensä 3 651. Vuonna 2014 turvapakkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 170 vuorokautta.[48]

Määrät Suomessa vuonna 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisuus 2016 [49] 2015 [50] 2014 [51] 2013 [52] 2012 [53] 2011 [54] 2010 [55] 2009 [56] 2008 [57]
Irak 1 247 20 485 826 819 837 586 575 162 1 255
Afganistanin lippu Afganistan 757 5 214 205 149 213 284 265 461 254
Somalian lippu Somalia 432 1 981 411 217 203 356 571 1 180 1181
Syyrian lippu Syyria 602 877 149 149 183 110 41 36 24
Albanian lippu Albania 83 762 109 51 18 11 12 9 16
Iran 153 619 95 819 129 124 142 162 144
? Tuntematon 77 303 64 78 94 18 3 4 4
Yhteensä kaikki
kansallisuudet:
5 651 32 476 3 651 3 238 3 129 3 088 4 018 5 988 4 035

Vuonna 2015 13. lokakuuta mennessä Suomesta oli hakenut turvapaikkaa 21 889 henkilöä.[58] Sisäministeriö arvioi 50 000 henkilön hakevan Suomesta turvapaikkaa vuonna 2015.[59]

Elokuussa Suomeen tuli 2 894 turvapaikanhakijaa ja syyskuussa 10 836. Syyskuun toisella viikolla Suomesta haki turvapaikkaa 1 683 henkilöä. Syyskuun toisen viikon turvapaikanhakijoista 1 348 eli 80 prosenttia oli kotoisin Irakista. Somaliasta tulijoita oli 122 ja Afganistanista 65.[60] Syyskuun seitsemän viimeisen päivän aikana (24.–30. syyskuuta) turvapaikanhakijoita tuli Suomeen 3 555. Lokakuun ensimmäisen seitsemän päivän aikana saapui 2 853 turvapaikanhakijaa eli lähes yhtä paljon kuin koko elokuussa. 1.–7. lokakuuta perheiden osuus on ollut 31 % turvapaikanhakijoista, yksinäisten miesten osuus on laskenut syyskuun 72 prosentista 65 prosenttiin ja alaikäisten osuus kasvanut syyskuun 2,2 prosentista 4,1 prosenttiin.[61]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2015 Pohjois-Suomessa aloitettiin tehostettu rajavalvonta, jossa rajavartiolaitoksen, poliisin ja tullin tarkoituksena on tavoittaa kaikki rajan luvatta ylittäneet rekisteröintiä varten. Sisäministeri ilmoitti, että Suomeen perustetaan järjestelykeskuksia, josta turvapaikanhakijat siirretään myöhemmin vastaanottokeskuksiin.[62] Syyskuun lopulla puolustusvoimien 30 hengen, pääasiassa varusmiehistä koostuva osasto lähetettiin Tornion rajalle auttamaan poliisia järjestelykeskuksen sisäänottotarkastuksissa, alueen suojaamisessa, sekä turvapaikanhakijoiden ohjaustehtävissä.[63] Suomen tulli siirsi Tornioon myös kymmeniä henkilöstön jäseniä muualta maasta ja toi rajalle siirrettävän läpivalaisuauton, jolla voidaan läpivalaista esimerkiksi rekka tai bussi.[64] Ulkomaalaisvalvontaa tehostettiin myös sisämaassa.[65]

Sisäasiainministeriö kutsui syyskuussa viestintäyhtiöitä kehittelemään ministeriön johdolla juttusarjoja ja kampanjoita turvapaikanhakijoista. Tilaisuudessa oli ministeriön omaa tiedotusväkeä, sekä kutsuttuna olivat ainakin Miltton ja SEK&Grey, tuotantoyhtiö Gimme Ya Wallet, Yle ja Radio Helsinki. Myös muun muassa Supercellin, Suomen Punaisen Ristin ja turvapaikanhakijoita auttavien ryhmittymien edustajia kutsuttiin mukaan. Sisäministeriön viestintäpäällikön mukaan kokoontumisen taustasyy oli Suomeen pyrkineiden turvapaikanhakijoiden suuri määrä. Ministeriö halusi kutsua markkinointiviestinnän ja viestinnän toimijoita pohtimaan, miten turvapaikanhakijakysymys pitäisi Suomessa kohdata. Ministeriö halusi myös rakentaa luottamusta tilanteessa, jossa oli suuri määrä turvapaikanhakijoita ja miettiä, muuttaako se Suomea ja miten siihen valmistaudutaan.[66]

Torniossa, Kemissä ja Helsingissä järjestettiin maahanmuuttoa vastustavia mielenosoituksia 19. syyskuuta.[67][68][69]

Mielenosoittajat heittelivät kiviä Suomen Punaisen Ristin työntekijää kohti ja laukoivat ilotulitteita turvapaikan hakijoita kuljettavaa linja-autoa kohtaan Lahden vastaanottokeskuksessa Hennalassa syyskuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä. Noin 30–40 mielenosoittajaa, joista yhdellä oli yllään Ku Klux Klan asu, heiluttivat Suomen lippuja.[70] Poliisi epäili toimittajan kehottaneen Ku Klux Klan -asuista pitelemään lippua kuvaamista varten, mutta lippu ei ollut hänellä kauan, mies ei osallistunut rauhattomuuksiin, eikä hänellä ollut asua enää pakolaisbussin tullessa.[71] Kouvolassa heitettiin polttopullo hätämajoitustilan ovelle 24.9.2015.[72]

Turun Runosmäkeen suunnitellun turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilan ikkunoita rikottiin ja rakennuksen ulko-ovea yritettiin polttaa 26. syyskuuta. Asukkaat järjestivät pakolaisia vastustavan mielenosoituksen.[73]

Helsingissä järjestettiin 3. lokakuuta Rajat kiinni! -mielenosoitus joka vastusti turvapaikanhakijoiden hallitsematonta maahantuloa. "Loppu rasismille" -mielenosoittajat puolestaan osoittivat mieltään Suomessa ilmenevää muukalaisvihamielisyyttä vastaan. Poliisi otti kiinni kuusi henkilöä ja kahta poliisiautoa vaurioitettiin. Osa "Loppu rasismille" -mielenosoittajista heitteli kananmunia poliisia kohti, yksi hyökkäsi poliisin kimppuun ja yksi vaurioitti poliisiautoa, kaksi viimeksi mainittua poliisi otti kiinni.[74]

9. lokakuuta neljän miehen porukka usutti Jyväskylässä koiransa kolmen turvapaikanhakijan kimppuun. Poliisi ilmoitti tutkivansa tapahtumia ainakin epäiltynä pahoinpitelynä.[75]

10. lokakuuta Hommaforumin järjestämään, "Jotain rajaa" -mielenosoitukseen Helsingissä otti osaa poliisin mukaan noin 250 henkilöä ja vastamielenosoitukseen noin 150 henkilöä. Osa vastamielenosoittajista oli naamioitunut.[76] "Jotain rajaa" -mielenosoituksessa vaadittiin muun muassa Suomen rajojen väliaikaista sulkemista turvallisista maista, kuten Ruotsista tuleville turvapaikanhakijoille. Puhujina esiintyivät muun muassa eurokansanedustaja Jussi Halla-aho ja Viron entinen ulkoministeri Kristiina Ojuland. Vastamielenosoitus pyrki häiritsemään mielenosoitusta metelöimällä. Poliisi eristi vastamielenosoituksen ja mielenosoitus sujui rauhallisesti.[77][78]

Suomalaisten mielipiteet mielipidetiedusteluissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltalehden lokakuussa 2015 julkaiseman 1 124 henkilöä kattaneen mielipidetutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista tahtoisi rajoittaa turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan. 24 prosenttia vastanneista ei päästäisi Suomeen enää yhtään turvapaikanhakijaa ja 32 prosentin mielestä heitä pitäisi päästää maahan nykyistä vähemmän. 31 prosenttia vastanneista piti Suomen turvapaikkapolitiikkaa sopivana. 59 prosenttia oli sitä mieltä, että turvapaikanhakijoille maksettavia tukia pitäisi leikata. Otos oli muodostettu siten, että se vastaa Suomen aikuisväestöä, virhemarginaali oli noin 2,5 prosenttiyksikköä.[79]

Vaasan yliopiston tekemän ja sisäministeriön maaliskuussa 2017 julkaiseman mielipidetutkimuksen mukaan turvapaikkatilanteessa huolestuttaa suomalaisia eniten koko yhteiskuntaa leimaava polarisaatiokehitys. Leimautumisen mahdollisuus koetaan hyvin suurena, olipa mielipide turvapaikkakysymykseen mikä tahansa, eikä omaa mielipidettä koeta voitavan esittää suoraan ja mahdollisuudet asialliseen, tietopohjaiseen keskusteluun esimerkiksi turvapaikkapolitiikasta koetaan heikoiksi. Läpi aineiston kannatusta sai esikotouttaminen Tutkimuksen mukaan korostui näkemys, että Suomen tulisi panostaa nykyistä enemmän sekä kehitysapuun että hyödyntää paremmin kiintiöpakolaisjärjestelmää. Turvapaikanhakujärjestelmää toivotaan kehitettävän siten, että kipeimmin apua tarvitsevat saisivat sitä varmimmin. Suomalaisia huolestuttivat myös turvallisuuteen liittyvät kysymykset ja erityisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin laittomasti maassa oleskeleviin henkilöihin suhtauduttiin kriittisesti.[80]

Hakemusten peruminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet Suomesta turvapaikkaa hakeneet henkilöt ovat peruneet hakemuksiaan ja haluavat takaisin kotimaahan, sillä Suomi on ollut heille pettymys, eikä palvelu vastaanottokeskuksessa ole vastannut heidän odotuksiaan. Joillekin ihmissalakuljettajat ovat antaneet väärän kuvan Suomesta. Osa on toivonut saavansa tehdä töitä ja kokenut toimettomuuden ja elämän vastaanottokeskuksissa turhauttavana.[81] Myös kulttuurieroihin liittyvät syyt ovat vaikuttaneet perumisiin: suomalaista ruokaa pidetään ihmisille kelpaamattomana koiranruokana, ja turvapaikanhakijat ovat joutuneet osallistumaan omien majoitustilojensa siivoamiseen ja keittiötöihin.[82][83] Suomalais-irakilaisen rauhanneuvottelijan ja Irakin asioiden tuntijan Hussein al-Taeen mukaan vuonna 2003 Saddamin vallan kaatumisen jälkeen Irakiin kasoi rahakas ja suhteellisen koulutettu uusi sukupolvi, joka haluaisi mahdollisimman kauas kaikista alueen konflikteista.[84] Nämä miehet ja pojat olivat tottuneet syömään hyvää ruokaa, ja he muodostivat merkittävän osa Suomeen kriisin aika tulleista irakilaisista.[84] Myös kallis tupakka, kylmä sää ja baarien puuttuminen ajavat takaisin kotimaahan tai Ruotsiin.[85][86]

Suomen valtio järjestää muun muassa Irakiin palaaville tilauslentoja. Valtio maksaa paluulentojen kustannukset.[87]

Käännyttäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttovirasto voi tehdä käännytyspäätöksen turvapaikanhakijalle, joka on hakenut oleskelulupaa kansainvälisen tai tilapäisen suojelun perusteella, mutta jolle ei ole myönnetty oleskelulupaa millään perusteella. Hakijalle voidaan määrätä samalla 30 päivän aika, jonka kuluessa hän voi poistua maasta vapaaehtoisesti. Poliisi panee täytäntöön käännyttämisen, eli maasta poistamisen.[88] Viranomaiset voivat myös järjestää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle ulkomaalaiselle palautuslennon takaisin lähtömaahansa.[89]

Sisäministeri Paula Risikon Valtakunnallisessa turvallisuusseminaarissa esittämän turvapaikkahakijatilanneraportin mukaan tammikuussa 2017 yhteensä 15 663 hakijaa oli saanut kielteisen päätöksen. Näistä kielteisen päätöksen saaneista 1 569 oli itsenäisesti poistunut maasta, 5 543 oli poistettu maasta ja 2 411 paluuta oli tuettu Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n kautta.[90]

Seksuaalirikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen raiskausrikosten määrä kasvoi yli 40 prosenttia vuonna 2016.[91] Keskusrikospoliisin analyysin mukaan tuhatta Suomessa oleskelevaa Irakin kansalaista kohden oli 12,9 seksuaalirikosepäilyä. Afganistanilaisten suhteellinen luku 10,9. Tuhatta Suomen kansalaista kohden vastaava luku oli 0,3.[92]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kriisiä on kutsuttu Suomen mediassa sekä pakolaiskriisiksi että siirtolaiskriisiksi. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty on käyttänyt tiedotuksessaan kriisiin liittyen sekä sanoja pakolainen että siirtolainen. Muuttajista on käytetty myös yleisesti sanaa turvapaikanhakija.
  2. Ei EU:n jäsenmaa
  3. Ei EU:n jäsenmaa

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Migratory routes map 2016. Frontex. Viitattu 20.8.2016. (englanniksi)
  2. Park, Jeanne: Europe's Migration Crisis 23.9.2015. Council on Foreign Relations. Viitattu 20.8.2016. (englanniksi)
  3. a b Over 1 million arrivals in Europe by sea: UNHCR Business Standard. 30.12.2015. Viitattu 20.8.2016. (englanniksi)
  4. Metelinen, Sami: "Tämä on kansainvaellus" – tuhannet pyrkivät Keski- ja Pohjois-Eurooppaan Verkkouutiset. 24.8.2015. Viitattu 16.9.2015.
  5. a b c d e f Record number of over 1.2 million first time asylum seekers registered in 2015 (PDF) 4.3.2016. Eurostat. Viitattu 20.8.2016. (englanniksi)
  6. Eklund, Ville: Kuoleman meri – näin paljon Välimereen hukkuu siirtolaisia 27.4.2015. MTV. Viitattu 16.9.2015.
  7. Mykkänen, Pekka: EU puuttuu maahanmuuttoon monella rintamalla: Turkille viisumivapaus, jäsenmaille ”jättisakkoja” solidaarisuudesta luistamisesta Helsingin Sanomat. 4.5.2016. Viitattu 20.8.2016.
  8. EU esittää pakolaisten torjumisesta 250 000 euron sakkoa Talouselämä. 4.5.2016. Viitattu 20.8.2016.
  9. Asylum statistics EUROSTAT. Viitattu 4. Syyskuuta 2015.
  10. a b c Jukka Huusko: Euroopassa on nyt pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan – ja se voidaan ratkaista vain Syyriassa Helsingin Sanomat. 21.8.2015. Viitattu 2.9.2015.
  11. Nick Tattersall, Larry King: Turkey warns next wave of Syrian refugees may end up in Europe Reuters Canada. 10.7.2015. Thomson Reuters Corporate. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
  12. Jenni Frilander: Pakolaisaalto on vasta alkusoittoa tulevasta Yle Uutiset. 12.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 14.9.2015.
  13. a b c EU ei löydä sopua turvapaikkapolitiikasta – neuvottelut jumissa jo kuukausia Yle Uutiset. Viitattu 8.7.2017.
  14. a b c d e f g h i j k l m Välimeren tragedialle ei näy loppua – Pakolaiskriisiin ehdotetut ratkaisut ovat vanhentuneita ja vaarallisia Yle Uutiset. Viitattu 6.7.2017.
  15. Asylum and first time asylum applicants by citizenship, age and sex Annual aggregated data (rounded) 18.3.2016. Eurostat. Viitattu 21.8.2016. (englanniksi)
  16. Asylum statistics 18.3.2016. Eurostat. Viitattu 21.8.2016. (englanniksi)
  17. Annual Risk Analysis 2015 (PDF) Huhtikuu 2015. Frontex. Viitattu 21.8.2016. (englanniksi)
  18. Latest trends at external borders of the EU (PDF) 2.2.2015. Frontex. Viitattu 21.8.2016. (englanniksi)
  19. The sea route to Europe: The Mediterranean passage in the age of refugees (s. 11) UNHCR. Viitattu 29.8.2016.
  20. Annual Risk Analysis 2015 (PDF) Maaliskuu 2016. Frontex. Viitattu 29.8.2016. (englanniksi)
  21. Buchanan, Larry & Peçanha, Sergio: Europe Tries to Shut Down Routes as Migrant Flow Intensifies The New York Times. 11.3.2016. Viitattu 29.8.2016. (englanniksi)
  22. a b Number of migrants arriving in Greece dropped 90% in April 13.5.2016. Frontex. Viitattu 29.8.2016. (englanniksi)
  23. a b c d e Toimittajalta: Eurooppaan pyrkijöitä on vaikea löytää Italian julistaman maahanmuuttokriisin etulinjasta Yle Uutiset. Viitattu 10.7.2017.
  24. Entisen suomalaisaluksen uusi elämä – maahanmuuttoa vastustava järjestö aikoo torjua siirtolaisia Välimerellä Yle Uutiset. Viitattu 12.7.2017.
  25. Lampedusan asukkaat raivostuivat siirtolaistulvaan Yle Uutiset. Oy Yleisradio Ab, Reuters. Viitattu 9.9.2015.
  26. Hannu Tikkala, Riku Jokinen: Yli 300 siirtolaisen epäillään hukkuneen Lampedusan saaren edustalla Italiassa Helsingin Sanomat. 4.10.2013. Sanoma company. Viitattu 9.9.2015.
  27. Europe is living through a maritime refugee crisis The sea route to Europe: The Mediterranean passage in the age of refugees, s. 2. 1.7.2015. UNHCR. Viitattu 20.9.2015. (englanniksi)
  28. Naina Bajekal: Inside Calais’s Deadly Migrant Crisis Time. Viitattu 23.3.2016. (englanniksi)
  29. a b Vuosi, jona pakolaiskriisi yllätti Euroopan Yle. Viitattu 23.3.2016.
  30. Jukka Huusko: Euroopassa on nyt pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan – ja se voidaan ratkaista vain Syyriassa Helsingin Sanomat. 21.8.2015. Sanoma company. Viitattu 9.9.2015.
  31. Maria Stenroos: Kansanvaellus paljasti unionin heikot kohdat – EU etsii nyt yhteistä tahtoa Yle Uutiset. 2.9.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 2.9.2015.
  32. Kähkönen, Virve: Pakolaiskriisi repii Eurooppaa – yksimielisyys löytyy vain siitä, että jotain pitäisi tehdä Helsingin Sanomat. 2.9.2015. Viitattu 2.9.2015.
  33. Jaakko Isoniemi: YK: Saksa ja Ruotsi eivät voi yksin kantaa pakolaistaakkaa Iltalehti. 18.8.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 9.9.2015.
  34. Jukka Huusko: Ihmissalakuljetus on kukoistava bisnes Helsingin Sanomat. Viitattu 2.9.2015.
  35. Katriina Mäkelä: Pakolaiskriisi uhkaa sulkea Euroopan rajat Iltalehti.fi. 2.9.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 9.9.2015.
  36. "Obama tells Merkel he appreciates her leadership on migrant crisis". Deutsche Welle. 27. Elokuuta 2015.
  37. "Obama Increases Number of Syrian Refugees for U.S. Resettlement to 10,000", The New York Times, 10. Syyskuuta 2015. 
  38. EU faces fury after new migrant shipwreck tragedy Yahoo! News. Viitattu 15. Huhtikuuta 2015.
  39. EU: Mediterranean Deaths Warrant Crisis Response 19. Huhtikuuta 2015. Human Rights Watch. Viitattu 20. Huhtikuuta 2015.
  40. Jussi Nurminen: Kiistellyn aidan pystyttäminen alkoi Unkarin ja Serbian rajalla Yle Uutiset. 13.7.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 9.9.2015.
  41. Jussi Nurminen: Unkari ympäröi itseään aidoilla – myös Kroatian vastaista rajaa aidataan Ule Uutiset. 16.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 21.9.2015.
  42. Neuvoston päätös 120 000 henkilön siirtämisestä Kreikasta ja Italiasta 22.9.2015. Euroopan unionin neuvosto.
  43. a b c Mikko Kuusisalo: EU:n turvapaikanhakijoiden siirtojärjestely hyväksyttiin – Suomi jätti äänestämättä Yle UUtiset. 22.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 23.9.2015.
  44. a b Petri Raivio: Turvapaikanhakijoiden siirroista ilmiriita: Mistä päätettiin? Ule Uutiset. 23.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 23.9.2015.
  45. Pakolaistilanne vuonna 2014 Pakolaisapu. Viitattu 18.9.2015.
  46. Turvapaikka-asiat 2013 (tilastokatsaus) 27.1.2014. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 18.9.2015.
  47. Turvapaikka- ja pakolaistilastot (viraston verkkosivu) Maahanmuuttovirasto. Viitattu 18.9.2015.
  48. Toteutuneet keskimääräiset käsittelyajat vuorokausissa vuonna 2014 (viraston verkkosivu) Maahanmuuttovirasto. Viitattu 18.9.2015.
  49. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2016
  50. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2015
  51. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2014
  52. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2013
  53. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2012
  54. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2011
  55. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2010
  56. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2009
  57. Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat 2008
  58. Poliisi aivan ymmällään – Ruotsista saapuvien pakolaisten määrä tyrehtyi äkkiä Ilta-Sanomat. 13.10.2015. Viitattu 13.10.2015. fi-FI
  59. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa nopeasti (ministeriön verkkosivu) Sisäministeriö. Sisäministeriö. Viitattu 13.10.2015.
  60. Olli Waris: Viime viikolla ennätyksellinen määrä turvapaikanhakijoita Iltalehti.fi. 14.9.2015. Alma Media.
  61. Perheiden osuus kasvanut liki kolmannekseen – suurin osa turvapaikanhakijoista yhä yksinäisiä miehiä Yle Uutiset. Viitattu 12.10.2015.
  62. Perttu Koistinen: Petteri Orpo Ylelle: Pohjois-Suomessa aloitetaan tehostettu rajavalvonta Verkkouutiset. 14.9.2015. Viitattu 20.9.2015.
  63. Teemu Hallamaa: Puolustusvoimat lähettää sotilaita Tornioon auttamaan pakolaisten ohjaamisessa Yle Uutiset, Kotimaa. 21.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 21.9.2015.
  64. Pekka Pantsu: Tulli tuo läpivalaisuauton länsirajalle – rakenteisiin piilotetut ihmiset ja tavarat paljastuvat Yle Uutiset Kotimaa. 21.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 21.9.2015.
  65. Riikka Valtonen: Ulkomaalaisvalvontaa tehostetaan myös sisämaassa Yle Uutiset. 21.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 21.9.2015.
  66. Jessikka Aro: Sisäministeriö pelästyi turvapaikanhakijoiden määrää – pyysi viestintägurut ideoimaan "valtavaa myrskyä" Yle Uutiset. 2.11.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 2.11.2015.
  67. Teija Santaharju: Parisataa ihmistä mielenilmauksessa Torniossa Yle Uutiset. 19.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  68. Jarno Virtanen: Myös Kemissä maahanmuuton vastustajat ovat liikkeellä Yle Uutiset. 19.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  69. Jarno Virtanen: Helsingin keskustassa mielenosoitus maahanmuuttoa vastaan – video Yle Uutiset. 19.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  70. Turvapaikanhakijoiden bussia heitettiin ilotulitteilla, SPR:n työntekijää kivillä Yle Uutiset. 25.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  71. Minna Passi: Toimittajan epäillään yllyttäneen Ku Klux Klan -huppupäätä Suomen lipun häpäisyyn Lahdessa HELSINGIN SANOMAT. 1.5.2016.
  72. Petri Lassheikki: Hätämajoituskeskuksen ovelle heitettiin polttopullo Kouvolassa Yle Uutiset. 25.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 25.9.2015.
  73. Joona Haarla: Turussa yritettiin polttaa kaavaillun vastaanottokeskuksen ovi – iso joukko osoitti mieltä lähiössä Yle Uutiset. 26.9.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 27.9.2015.
  74. Helsingin mielenosoitusten saldo: Kuusi otettiin kiinni, kahta poliisiautoa vaurioitettu Ilta-Sanomat. 3.10.2015. Viitattu 10.10.2015. fi-FI
  75. Koira usutettiin turvapaikanhakijoiden kimppuun Kangasvuoressa KSML.fi - Keskisuomalainen. Viitattu 10.10.2015.
  76. Jussi Salokorpi: Jotain rajaa -mielenosoitus täytti Narinkkatorin Helsingissä Yle Uutiset. 10.10.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 11.10.2015.
  77. Poliisi eristi mie­le­no­soit­ta­ja­ryh­mät toisistaan Helsingin Na­rink­ka­to­ril­la Kaleva. 10.10.2015. Kaleva Oy. Viitattu 11.10.2015.
  78. Halla-aho mielenosoituksessa: ”Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto” Suomen Uutiset. 11.10.2015. Viitattu 11.10.2015.
  79. IL:n kysely: Yli puolet rajoittaisi turvapaikanhakijoiden tuloa Talouselämä. Viitattu 10.10.2015.
  80. Puustinen, Alisa & Raisio, Harri & Kokki, Esa & Luhta, Joona: Kansalaismielipide: Turvapaikanhakijat ja turvapaikkapolitiikka Sisäministeriön julkaisu 9/2017. 21.3.2017. Sisäministeriö. Viitattu 21.3.2017. (suomeksi)(ruotsiksi)(englanniksi)
  81. Kasperi Summanen: Turvapaikanhakijoita haluaa pois Suomesta – Irakilaismies HS:lle: "palvelu ei ollut, mitä odotin" Verkkouutiset. 9.12.2015. Viitattu 7.2.2016.
  82. Silja Annila: Suomalainen ruoka ei kelvannut turvanpaikanhakijoille – näin maahanmuuttajat syövät kotimaissaan YleX. 1.10.2015. Viitattu 7.2.2016.
  83. Pasi Pieti ja Maria Pakkala: Turvapaikanhakija pettyi oloihin Suomessa: ”Nyt he pyytävät meitä siivoamaan ja osallistumaan keittiöhommiin…” Ilta-Sanomat, 12.1.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.2.2016.
  84. a b Turvapaikanhakijoiden ruokaprotesti: "Taustalla särkynyt unelma" mtv.fi. Viitattu 9.7.2017.
  85. Johanna Mattinen: Pettynyt turvapaikanhakija avautui AFP:lle: "Vihaan Suomea". Iltalehti, 26.9.2015. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.2.2016.
  86. Anna Egutkina: Ilonkyynelistä katkeruuteen: Pettymykset, kallis tupakka ja sää ajoivat irakilaismiehen Suomesta. Iltalehti, 7.2.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.2.2016.
  87. Pasi Pieti: Ensimmäinen palautuslento Suomesta Irakiin perillä – miehet suutelivat lentokentän lattiaa Bagdadissa. Ilta-Sanomat, 18.2.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.2.2016.
  88. Käännyttäminen Maahanmuuttovirasto. Viitattu 5.3.2017. (suomeksi)(ruotsiksi)(englanniksi)
  89. Kysymyksiä ja vastauksia kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palautuksista Sisäministeriö. Viitattu 20.5.2017.
  90. Muuttuva Suomi, turvallisempi Suomi Sisäministeriö. Viitattu 5.3.2017.
  91. Poliisi julkisti viime vuoden rikostilaston – ulkomaalaisten tekemiksi epäillyt raiskaukset lisääntyivät 40 prosenttia Helsingin Sanomat. 27.1.2017. Viitattu 12.5.2017.
  92. Irakilaisten tekemiksi epäiltyjen seksuaali­rikosten määrä rajussa kasvussa – Miksi he ovat yli­edustettuina raiskaus­tilastoissa ja mitä ilmiölle voisi tehdä? Helsingin Sanomat. 12.5.2017. Viitattu 12.5.2017.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]