Tämä on lupaava artikkeli.

Maria Ohisalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maria Ohisalo
Maria Ohisalo vihreiden puoluekokouksessa 2015.
Maria Ohisalo vihreiden puoluekokouksessa 2015.
Suomen sisäministeri
Rinteen hallitus
6.6.2019–
Edeltäjä Kai Mykkänen
Vihreiden puheenjohtaja
15.6.2019–
Edeltäjä Pekka Haavisto
Kansanedustaja
17.4.2019–
Ryhmä/puolue Vihreä eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Helsinki
Henkilötiedot
Koko nimi Maria Karoliina Ohisalo
Syntynyt 8. maaliskuuta 1985 (ikä 34)
Helsinki
Tiedot
Puolue Vihreä liitto
Koulutus Yhteiskuntatieteiden tohtori (2017)
Uskonto evankelis-luterilainen[1]
Aiheesta muualla
Kotisivu

Maria Karoliina Ohisalo (s. 8. maaliskuuta 1985 Helsinki)[2] on suomalainen poliitikko ja tutkija. Hän on toiminut Suomen sisäministerinä vuodesta 2019, vihreiden puheenjohtajana vuodesta 2019,[3] ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton yhteispuheenjohtajana hän oli vuosina 2013–2014.[4][5] Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen hän on ollut vuodesta 2017. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohisalo syntyi vuonna 1985 Itä-Helsingin Vesalaan parikymppisten vanhempien lapseksi. Ohisalo eli lapsuutensa köyhyydessä Helsingin lähiöissä. Yksivuotispäivänsä hän vietti turvakodissa. Vanhemmat olivat välillä työttöminä, välillä pätkätöissä. Isän alkoholiongelma johti lopulta vanhempien eroon. Äiti puolestaan jatkoi opiskelua ja teki samalla töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Maria harrasti nuorena jalkapalloa ja yleisurheilua.[6]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohisalo valmistui ylioppilaaksi Mäkelänrinteen urheilulukiosta vuonna 2004 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2011 pääaineenaan sosiaalipolitiikka.[7][8] Ohisalo väitteli vuonna 2017 Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden laitoksella sosiologiasta tohtoriksi[8][9] Kaudella 2014–2017 Ohisalo oli Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen liittovaltuuston jäsen.[10]

Ohisalo on tutkinut ruoka-apua ja pitkäaikaisasunnottomuutta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa toimivassa pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksessa Soccassa ja ruoka-apua Itä-Suomen yliopistossa sekä toiminut tutkijana Y-säätiöllä.[9][7][8][11]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria Ohisalo puhui Vihreiden Oulun puoluekokouksessa vuonna 2015

Hän liittyi vihreiden jäseneksi 2008.[12] Kunnallisvaaleissa 2012 Ohisalo sai Helsingissä 612 ääntä ja valittiin varavaltuutetuksi.[7][13] Vuonna 2013 hän oli nuorisolautakunnan jäsen ja loppukauden 2014–2017 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen.[14][15] Helsingin kaupunginvaltuustoon Ohisalo valittiin vuoden 2017 kuntavaaleissa 4 400 äänellä.[16]

Ohisalo toimi Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton (ViNO) kansainvälisten asioiden työryhmän puheenjohtajana vuonna 2011.[7] Vuonna 2012 hän oli järjestön hallituksen jäsen ja kansainvälisten asioiden vastaava.[7] Vuonna 2013 hän toimi ViNOn puheenjohtajana yhdessä Veli-Matti Partasen kanssa ja vuonna 2014 Aaro Häkkisen kanssa.[5][4]

Ohisalo on ollut Vihreän liiton sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelmatyöryhmän jäsen 2010–2011.[17] Hän oli vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen vuosina 2013–2015.[18] Kesäkuussa 2015 hänet valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi.[19]

Ohisalo oli ehdolla vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa[20] ja sai 3 089 ääntä.[21] Hän oli ehdolla myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, sai 4 087 ääntä ja jäi 109 äänen päähän kansanedustajan paikasta.[22][23]

Seurakuntavaaleissa 2010 Ohisalo valittiin Kallion seurakunnan seurakuntaneuvoston jäseneksi, mutta hän erosi tehtävästä muuttaessaan pois alueelta lokakuussa 2011.[7][24] Kaudella 2015–2018 hän on Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston ja Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen.[25]

Vuonna 2012 Ohisalo toimi ulkoasiainministeriön pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuutta pohtineen nuorten työryhmän puheenjohtajana.[26] Hän oli myös Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton hallituksen jäsen vuonna 2012.[7]

Ohisalo oli ehdolla vihreiden puheenjohtajaksi vuoden 2017 Tampereen puoluekokousta edeltäneessä jäsenäänestyksessä ja herätti huomiota päästyään tuolloin verrattain tuntemattomana ehdokkaana hyvin lähelle puheenjohtajavaalin toista sijaa kuuden ehdokkaan vaalissa.[27] Ohisalo nimettiin 18. syyskuuta 2018 vihreiden viralliseksi puheenjohtajan sijaiseksi, kun Touko Aalto oli edellisellä viikolla jäänyt sairauslomalle.[28]

Kansanedustajaksi ja ministeriksi 2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohisalo asettui ehdolle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja hänet valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä. Ohisalo sai 11 797 ääntä ja oli koko maan seitsemänneksi eniten ääniä saanut naisehdokas.[29][30] Vihreät päätti kesäkuussa 2019 esittää Ohisaloa Antti Rinteen hallituksen sisäministeriksi.[31]

Kesäkuussa 2019 Ohisalo valittiin vihreiden puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Porissa.[3]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohisalo on pelannut jalkapalloa FC Konnussa ja FC Viikingeissä sekä yleisurheillut Helsingin Kisa-Veikoissa.[32][33] Aikuisiällä Ohisalo on voittanut palkintoja ratapyöräilyssä.[34] Nintendo on ollut hänelle tärkeä harrastus.[9]

Ohisalon puoliso on Miika Johansson.[35]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaalikone 2015 Yle. Viitattu 5.6.2019.
  2. Maria Ohisalo Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. a b de Fresnes, Tulikukka: Maria Ohisalo – parissa kuukaudessa ensin kansanedustajaksi, sitten ministeriksi ja nyt vihreiden puheenjohtajaksi Yle Uutiset. 15.6.2019. Viitattu 15.6.2019.
  4. a b Pohjanpalo, Olli: Vihreät kohti kahden puheenjohtajan mallia Helsingin Sanomat. 11.4.2013. Viitattu 2.10.2013.
  5. a b Lapintie, Lassi: Vihreät nuoret valitsivat uudet puheenjohtajat YLE Uutiset. 23.11.2013. Viitattu 25.11.2013.
  6. Yksivuotispäivä turvakodissa – Maria Ohisalo nousi syrjäytymisvaarasta politiikan huipulle kotiliesi.fi. 14.1.2018. Viitattu 26.6.2018.
  7. a b c d e f g Ohisalo, Maria: Curriculum Vitae (PDF) mariaohisalo.fi. Viitattu 2.10.2013.
  8. a b c Hujanen, Miikka: ”Kukaan ei käy leipäjonossa huvin vuoksi” Helsingin Uutiset. 27.8.2013. Viitattu 2.10.2013.
  9. a b c Yksivuotispäivä turvakodissa – Maria Ohisalo nousi syrjäytymisvaarasta politiikan huipulle Kotiliesi.fi. 14.1.2018. Viitattu 18.6.2018.
  10. Uusi valtuusto on valittu Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry. 29.11.2013. Viitattu 3.12.2013.
  11. Tutkijat selvittävät leipäjonojen organisointia Suomessa Itä-Suomen yliopisto. 12.8.2013. Viitattu 2.10.2013.
  12. Ilari Tapio: ”Vihreiden uusi Super-Maria”, Kainuun Sanomat 15.6.2019, s. A8
  13. Ehdokkaiden äänet – Helsinki Vaalit. 14.6.2013. Viitattu 2.10.2013.
  14. Hallitus HUS. Viitattu 11.2.2014.
  15. Nuorisolautakunnan jäsenen valinta Kaupunginvaltuuston pöytäkirja. 11.12.2013. Helsingin kaupunki. Viitattu 11.2.2014.
  16. Valitut - Helsinki 13.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 14.4.2017.
  17. Työryhmät 2010-2011 (arkistosivu) (Sosiaali- ja terveyspoliittinen työryhmä) Vihreät De Gröna. Viitattu 2.10.2013.
  18. Puoluevaltuuskunta 2013–2015 Vihreät De Gröna. Viitattu 6.12.2013.
  19. Korkki, Jari: Vihreiden uusi varapuheenjohtaja toivoo yhteistyötä perustulosta Yle Uutiset. 6.6.2015. Viitattu 6.6.2015.
  20. Vihreiltä nimekäs lista: Kasvi ja Cronberg eurovaaleihin Uusi Suomi. 29.10.2013. Viitattu 29.10.2013.
  21. Ehdokkaiden äänet – Koko maa Vaalit. 30.5.2014. Viitattu 4.6.2014.
  22. Ehdokkaiden äänet – Helsingin vaalipiiri Vaalit. 22.4.2015. Viitattu 6.6.2015.
  23. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Maria Ohisalo eduskuntavaaliehdokkaaksi Vino.fi. 17.6.2014. Viitattu 27.7.2014.
  24. Seurakuntaneuvoston kokous 09/2011 (PDF) 13.10.2011. Kallion seurakunta. Viitattu 2.10.2013.
  25. Paavalin seurakunnan uudet luottamushenkilöt Paavalin seurakunta. 9.11.2014. Viitattu 11.3.2015.
  26. Nuoret haastoivat Pohjoismaat Ulkoasiainministeriö. 24.10.2012. Viitattu 2.10.2013.
  27. Puheenjohtajavaalin suurimman yllätyksen tarjosi Maria Ohisalo Vihreä Lanka. 18.6.2017. Viitattu 30.4.2019.
  28. Vihreät: He korvaavat Touko Aallon Ilta-Sanomat. 18.9.2018. Viitattu 18.9.2018.
  29. Yle vaalikone Mari Ohisalo Yle. 15.4.2019. Viitattu 15.4.2019.
  30. Neihumn, Alec: Tässä ovat eduskuntavaalien äänikuninkaat ja äänikuningattaret! Joukossa tutut nimet ja jättiyllättäjä perussuomalaisista MTV Uutiset. 15.4.2019. Viitattu 15.4.2019.
  31. Vihreiden yli viiden tunnin kokous päättyi, tässä vihreiden ministerit: Haavisto, Ohisalo ja Mikkonen - Tynkkynen hävisi ministeripaikan vain yhdellä äänellä Iltalehti. Viitattu 5.6.2019.
  32. Ohisalo, Maria: Kuka Maria? Maria Ohisalon verkkosivut. Viitattu 18.10.2013.
  33. Markus Vilen teki kaksi ikäkausiennätystä. Helsingin Sanomat, 25.8.1998. Artikkelin verkkoversio (maksullinen) Viitattu 18.10.2013.
  34. Muhonen, Teemy & Luukka, Teemu: Vihreiden puheenjohtajan sijaiseksi nouseva Maria Ohisalo ei aio soitella yhtenään Touko Aallolle – ”Ei siitä mitään tule” Helsingin Sanomat. 18.9.2018. Viitattu 19.9.2018.
  35. Tiesitkö tätä? Vihreiden tulevan puheenjohtajan Maria Ohisalon puoliso on töissä öljy-yhtiössä, joka toimittaa polttoaineita St1:lle, ABC:lle ja Shellille www.iltalehti.fi. Viitattu 12.6.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Kai Mykkänen
Suomen sisäministeri
2019−
Seuraaja:
(nykyinen)
Edeltäjä:
Pekka Haavisto
Vihreän liiton puheenjohtaja
2019–
Seuraaja:
(nykyinen)