Ramadan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ramadan
arab. رمضان‎, ramaḍān
Ramadanin puolikuu.
Ramadanin puolikuu.
Tyyppi islamilainen kuukauden kestävä paasto, saum.
Päivämäärä islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksäs kuukausi.
Alkaa kts. Ajankohta
Tapahtumapaikka maailmanlaajuinen
Muslimit odottavat auringon laskeutumista aloittaakseen ruokailun ramadan-kuukauden aikana Kairossa.

Ramadan (arab. رمضان‎, ramaḍān) on islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksäs kuukausi. Sen näkyvin tapahtuma on koko kuukauden kestävä uskonnollinen paasto, saum.

Ramadan on kuukausi, jolloin Koraani lähetettiin profeetta Muhammedille.[1] Profeetan perimätiedon mukaan ramadanin ajaksi avataan Paratiisin portit, lukitaan Helvetin portit ja kahlitaan paholaiset.[2] Ramadan-kuun paasto on islamin neljäs pilari,[3] jota jokaisen muslimiksi tunnustautuvan tulee noudattaa.

Ketkä viettävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paasto on "pakollista jokaiselle täysjärkiselle, aikuiselle ja terveelle muslimille, joka ei siihen aikaan ole matkustamassa". [2] Šaria täsmentää paastoon osallistumista seuraavasti: "Mitä naiseen tulee, hänellä ei saa olla kuukautisia tai synnytyksen jälkeistä vuotoa. Mielenvikaisten, lasten ja matkustavaisten, naisten kuukautisten tai synnytyksen jälkeisen vuodon aikana ja vanhusten sekä imettävien tai raskaana olevien naisten ei tarvitse noudattaa paastoa." [2] Lapsille paastoaminen on vapaaehtoista, mutta jo nuoret henkilöt tulee käskeä paastoamaan.[4]

Ramadanin vietto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paaston aikana muslimit pidättyvät ruoasta ja juomasta vuorokauden valoisana aikana eli aamuhämärästä auringonlaskuun.[2] Sääntö löytyy Koraanista (2:187): "... syökää ja juokaa aamuhämäriin asti, kunnes vaalea lanka selvästi erottuu mustasta. Mutta sitten noudattakaa tarkoin paastoa yön tuloon saakka".[5] Paaston rajoittaminen valoisaan aikaan vastaa keskiajan munkkien tapaa paastota. Esimerkiksi Benedictus Nursialaisen luostarisääntö antaa vastaavat ohjeet 400-luvulla.[6] Kuukauden pituinen paasto vastaa toisaalta kristillistä pääsiäispaastoa, jonka pituus on 40 päivää.

Vaikka paasto kestää koko valoisan ajan päivästä, ramadan voi todellisuudessa merkitä ruoan kulutuksen lisääntymistä, sillä asia otetaan takaisin illan tullen.[7][8]

Ruokailun lisäksi myös juominen, tupakointi, kiroilu, itsetyydytys ja seksuaalinen kanssakäyminen ovat valoisaan aikaan kiellettyjä.[9] Ramadanin aikana muslimit työskentelevät yleensä vain aamupäivisin. Paaston päätyttyä vietetään seuraavan, šawwal-kuun kolmena ensimmäisenä päivänä id al-Fitr -juhlaa.[10]

Ramadanin viimeisten kymmenen yön joukossa on niin sanottu Laylat al-Qadr eli Voiman yö (suura 97), jolloin lausutut rukoukset ovat tuhansia kertoja ansiokkaampia kuin muina kuukausina. Juuri tuona yönä sanotaan Koraanin laskeutuneen alas profeetta Muhammedille. Oppineet eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, mikä yö tarkkaan ottaen on se oikea. Esimerkiksi Abu Dawud antaa hadithin joka toteaa: ”Jumalan profeetta neuvoi: etsikää Voiman yötä seitsemän viimeisen päivän joukosta.”[11] Toisten hadithien mukaan Voiman yö on joku kymmenen viimeisen ramadan-kuun päivän joukossa. Tämän takia monet muslimit ottavat vapaata työstä voidakseen rukoilla läpi yön. Rukoukset tuovat ansioita Paratiisiin pääsemiseksi.

Paastokauden haittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilainen paasto muistuttaa varhaisten kristillisten luostareiden tapoja, mutta on astetta ankarampi. Keskiajan yleisimmän luostarisäännön laatinut Benedictus Nursialainen määräsi munkit 40 päivän pääsiäisajan paaston aikana syömään vasta kello kuudelta illalla vesperan jälkeen, mutta kuitenkin valoisana aikana. [12][13] Islamissa kristillisten munkkien paastokauden asketismi on siirtynyt kaikkien uskovien velvollisuudeksi. Muslimit heräävät ennen aamunkoittoa aterioimaan päivän tarpeita varten (suhur-ateria). Paastotuntien määrä vaihtelee, mutta voi enimmillään olla 20 tuntia. Pimeän tullessa syödään runsas ateria ennen nukkumaan menoa (iftar-ateria).

Tällaisella päivärytmillä on haittansa. Yleisimmin havaitut terveydelliset ongelmat ovat elimistön kuivuminen, päänsärky, rytmihäiriöt ja huonovointisuus.[14] Kuivuminen ja veritulppien riski kasvavat erityisen paljon kun paastotaan lämpimissä oloissa, mutta myös ruumiillinen työ tai liikunta lisäävät näiden riskiä.[15] Myös kognitiiviset suoritukset heikkenevät.[14] Paastokuun aikana ihmiset ovat väsyneitä ja ärtyneitä. Liikennenonnettomuuksien ja luonnollisten kuolemien on todettu lisääntyvän ramadan-kuussa.[16] Paastoaika heikentää valtiotaloutta ja tuottavuutta. Jordanialaisen ekonomistin mukaan työn tuottavuus laskee jopa 35–60%.[8] Useinkin työtä tehdään vain aamupäivisin. Väsymys ja huonotuulisuus toisaalta haittaavat keskittymistä.[8]

Islaminopettajat ovat Suomessa huomauttaneet, että muslimilapset voivat ramadankuussa olla väsyneitä ja myöhästyä tunneilta. Heidän ei tällöin tulisi osallistua liikuntatunneille, ja kokeitakin tulisi välttää. Viimeisen kymmenen päivän aikana voi esiintyä myös yövalvontaa rukoillessa, joten oppilaat ovat koulussa erityisen väsyneitä ja tarvitsevat enemmän aikaa.[17]

Ramadan Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin muslimeja asuu myös kaukana Lähi-idän leveysasteiden pohjois- tai eteläpuolella, missä päivän pituus vaihtelee voimakkaasti. Esimerkiksi Suomessa valoisa aika, joka periaatteessa pitäisi paastota, voi joskus kestää 74 päivää eli koko ramadanin yli.[18] Monet muslimit eivät Suomessa paastoakaan Suomen, vaan Mekan tai lähimmän muslimimaan eli Turkin auringon mukaan.[19]

Ajankohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska islamilainen kalenteri on puhdas kuukalenteri, ramadan ei ole aina samana vuodenaikana vaan se kiertää noin 30 vuoden kuluessa kaikkien vuodenaikojen ympäri.

Aikataulu, joka osoittaa ramadanin pyhän kuukauden alkua vuosina 1938–2038. Gregoriaanisen ja islamilaisen kalenterin mukaan.

Periaatteessa muslimit edellyttävät uuden kuun näkemistä kuukauden vaihtumisen merkiksi, mutta joillekin muslimeille riittää tähtitieteellisesti laskettu hetki tai radioteitse kuultu ilmoitus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koraani suura Al Baqara 2:185 Tulevaisuus.org.
  2. a b c d Pirjo: Fiqh-as-Sunnah – Fiqh-s-Sunnah, Osa 3: Ramadanin paasto (Ramadan paaston säännöt) Islamopas. Viitattu 23.4.2020.
  3. Uskontunnustus "Shahada" – Islamin viisi pilaria Islamopas. Viitattu 23.4.2020.
  4. Malin, Tuula: Lasten paasto puhuttaa kouluja Suomen Kuvalehti. 21.5.2019. Viitattu 23.4.2020.
  5. Koraani suura Al Baqara 2:187 Tulevaisuus.org. Viitattu 23.4.2020.
  6. Benedictus Nursialainen: Pyhän Benedictuksen luostarisääntö – Regula Sancti Benedicti. Helsinki: Basam Books, 2010. ISBN 978-952-5734-90-4.
  7. Salminen, Reeta: Video: Espoolainen Mujeeb Rehman lähti ramadan-ostoksille ja näytti, miten 19 tunnin paastoon valmistaudutaan Yle Uutiset. 5.5.2019. Viitattu 23.4.2020.
  8. a b c James Melik: How does Ramadan affect businesses? BBC News. 17.8.2012. (englanniksi)
  9. Jaakkola, Vappu: Ei ruoan murenta tai pisaraakaan vettä – "Ramadan on paras kuukausi" 14.6.2016. Koillissanomat. Arkistoitu 7.7.2018. Viitattu 14.4.2017.
  10. Mihin ramadanin viettäminen perustuu? 1.8.2011. National Geographic Suomi. Viitattu 14.4.2017.
  11. al-Qadr – Search results Sunnah.com. Viitattu 23.4.2020.
  12. Pyhän Benedictuksen luostarisääntö, 2010, 108
  13. Tuomas Heikkilä & Maiju Lehmijoki-Gardner: Keskiajan kirkko, s. 59. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002.
  14. a b J B Leiper, A M Molla & A M Molla: Effects on health of fluid restriction during fasting in Ramadan. European Journal of Clinical Nutrition, vol. 57, Suppl 2, 30–38, 2003. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  15. Diabetesliitto: Ramadan ja diabetes 24.4.2020. Diabetesliitto.
  16. Demirci, S., Dogan, K.H. & Koc, S.: Evaluation of Forensic Deaths During the Month of Ramadan in Konya, Turkey, Between 2000 and 2009. The American Journal of Forensic Medicine and Pathology, Vol. 34 (3) 267–270, 2013. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  17. Muslimioppilailla oma vapaapäivä ja omat säännöt ramadanin takia – Purra: Ei erivapauksia islaminuskoisille. Suomen Uutiset, 20.5.2020. Artikkelin verkkoversio.
  18. Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 123. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.4.2010).
  19. Veikkolainen, Sari: Ramadan ja Suomen yötön yö on hankala yhdistelmä – syödä saa vain iltamyöhään Yle Oppiminen. 6.6.2017. Viitattu 23.4.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]