Ramadan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ramadan
arab. رمضان‎, ramaḍān
Ramadanin puolikuu.
Ramadanin puolikuu.
Tyyppi islamilainen kuukauden kestävä paasto, saum.
Päivämäärä islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksäs kuukausi.
Alkaa kts. Ajankohta
Tapahtumapaikka maailmanlaajuinen
Muslimit odottavat auringon laskeutumista aloittaakseen ruokailun ramadan-kuukauden aikana Kairossa.

Ramadan (arab. رمضان‎, ramaḍān) on islamilaisen kuukalenterin yhdeksäs kuukausi. Sen näkyvin tapahtuma on koko kuukauden kestävä uskonnollinen paasto, saum. Paasto rajoittuu ainoastaan päivän valoisaan aikaan. Profeetan perimätiedon mukaan ramadanin ajaksi avataan Paratiisin portit, lukitaan Helvetin portit ja kahlitaan paholaiset.[1] Ramadan-kuun paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista,[2] joita jokaisen muslimin tulee noudattaa.

Ramadan-paaston ajankohta vaihtelee aurinkokalenterissa, sillä islamilaisessa kuukalenterin mukaisessa vuodessa on vain 354 päivää, vaikka kuukausia on 12. Tämän takia islamilaiset juhlat siirtyvät aurinkokalenterissa noin 11 päivää vuodessa, kunnes noin 33 vuoden välein juhlat ovat kiertäneet koko kalenterivuoden.[3] Kuukalenterissa uusi kuukausi alkaa, kun uudenkuun sirppi näkyy taivaalla.

Osallistujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka paasto ramadan-kuussa on pakollista, siinä otetaan huomioon islamilaiseen lakiin kuuluva kohtuullisuusperiaate ruksha.[4] Paasto on "pakollista jokaiselle täysjärkiselle, aikuiselle ja terveelle muslimille, joka ei siihen aikaan ole matkustamassa". [1] Šaria täsmentää paastoon osallistumista: "Mitä naiseen tulee, hänellä ei saa olla kuukautisia tai synnytyksen jälkeistä vuotoa. Mielenvikaisten, lasten ja matkustavaisten, naisten kuukautisten tai synnytyksen jälkeisen vuodon aikana ja vanhusten sekä imettävien tai raskaana olevien naisten ei tarvitse noudattaa paastoa." [1] Lapsille paastoaminen on vapaaehtoista, mutta jo nuoret henkilöt tulee käskeä paastoamaan.[5]

Kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan melkein kaikki muslimit todella paastoavat. Osallistujien määrä on 94–99 % kaikkialla muualla muslimimaissa paitsi entisen Neuvostoliiton alueella Keski-Aasiassa (66 %) ja Euroopassa Balkanilla (52 %).[6] Näissä maissa oli 1900-luvulla pitkään vallassa ateistinen hallinto.

Ramadanin vietto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paaston aikana muslimit pidättyvät ruoasta ja juomasta vuorokauden valoisana aikana eli aamuhämärästä auringonlaskuun.[1] Sääntö löytyy Koraanista (2:187): " syökää ja juokaa aamuhämäriin asti, kunnes vaalea lanka selvästi erottuu mustasta. Mutta sitten noudattakaa tarkoin paastoa yön tuloon saakka".[7] Paaston rajoittaminen valoisaan aikaan muistuttaa keskiajan munkkien tapaa paastota. Esimerkiksi Benedictus Nursialaisen luostarisääntö antaa vastaavat ohjeet 400-luvulla.[8] Kuukauden pituinen paasto on toisaalta lähellä kristillistä pääsiäispaastoa, jonka pituus on 40 päivää. Vaikka paasto kestää koko valoisan ajan päivästä, ramadan voi todellisuudessa merkitä ruoan kulutuksen lisääntymistä, sillä menetys otetaan takaisin illan tullen.[9][10]

Ruokailun lisäksi myös juominen, tupakointi, kiroilu, itsetyydytys ja sukupuoliyhteys ovat valoisaan aikaan kiellettyjä.[11] Ramadanin aikana muslimit työskentelevät yleensä vain aamupäivisin. Paaston päätyttyä vietetään seuraavan, šawwal-kuun kolmena ensimmäisenä päivänä id al-Fitr -juhlaa.[12]

Ramadanin viimeisten kymmenen yön joukossa on niin sanottu Laylat al-Qadr eli Voiman yö (suura 97), jolloin lausutut rukoukset ovat tuhansia kertoja ansiokkaampia kuin muina kuukausina. Juuri tuona yönä sanotaan Koraanin laskeutuneen alas profeetta Muhammedille. Oppineet eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, mikä yö tarkkaan ottaen on se oikea. Esimerkiksi Abu Dawud antaa hadithin joka toteaa: ”Jumalan profeetta neuvoi: etsikää Voiman yötä seitsemän viimeisen päivän joukosta.”[13] Al-Bukharin mukaan Voiman yö on joku kymmenen viimeisen Ramadan-kuun päivän joukosta. [14] Muhammedin vaimon Aishan mukaan profeetalla oli tapana vetäytyä rukoukseen (itikaf) kymmenen viimeisen päivän ajaksi Ramadan-kuussa joka vuosi elämänsä loppuun asti. Tämän jälkeen kaikki hänen vaimonsa jatkoivat tapaa. Voiman yön epätarkan ajoituksen takia monet ottavat viimeisinä päivinä vapaata työstä voidakseen rukoilla läpi yön. Rukoukset tuovat ansioita Paratiisiin pääsemiseksi.

Paastokauden haittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilainen paasto muistuttaa varhaisten kristillisten luostareiden tapoja, mutta on astetta ankarampi. Keskiajan yleisimmän luostarisäännön laatinut Benedictus Nursialainen määräsi munkit 40 päivän pääsiäisajan paaston aikana syömään vasta kello kuudelta illalla vesperan jälkeen, mutta kuitenkin valoisana aikana. [15][16] Islamissa kristillisten munkkien paastokauden asketismi on siirtynyt kaikkien uskovien velvollisuudeksi. Muslimit heräävät ennen aamunkoittoa aterioimaan päivän tarpeita varten (suhur-ateria). Paastotuntien määrä vaihtelee, mutta voi enimmillään olla 20 tuntia. Pimeän tullessa syödään runsas ateria ennen nukkumaan menoa (iftar-ateria).

Tällaisella päivärytmillä on haittansa. Yleisimmin havaitut terveydelliset ongelmat ovat elimistön kuivuminen, päänsärky, rytmihäiriöt ja huonovointisuus.[17] Kuivuminen ja veritulppien riski kasvavat erityisen paljon kun paastotaan lämpimissä oloissa, mutta myös ruumiillinen työ tai liikunta lisäävät näiden riskiä.[18] Myös kognitiiviset suoritukset heikkenevät.[17] Paastokuun aikana ihmiset ovat väsyneitä ja ärtyneitä. [19] Liikenneonnettomuudet ja luonnolliset kuolemat lisääntyvät ramadan-kuussa.[20] Paastoaika heikentää myös valtiotaloutta ja tuottavuutta. Jordanialaisen ekonomistin mukaan työn tuottavuus laskee jopa 35–60%.[10] Usein työtä tehdään vain aamupäivisin, ja väsymys ja huonotuulisuus haittaavat keskittymistä.[10]

Islaminopettajat ovat Suomessa todenneet, että muslimilapset voivat ramadankuussa olla väsyneitä ja myöhästyä tunneilta. Heidän ei tällöin tulisi osallistua liikuntatunneille, ja kokeitakin tulisi välttää. Viimeisen kymmenen päivän aikana voi esiintyä myös yövalvontaa rukoillessa, joten oppilaat ovat koulussa erityisen väsyneitä.[21]

Ramadan nähdään erityisenä pyhittymisen aikana. Jotkut muslimit katsovat, että silloin painottuu myös pyhä sota eli jihad Jumalan vihollisia vastaan.[22] Tilastojen mukaan islamilaiset terrori-iskut vähenevät ramadanin aikana muslimimaissa, mutta lisääntyvät ei-muslimimaissa.[23]

Ramadan Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin muslimeja asuu myös kaukana Lähi-idän leveysasteiden pohjois- tai eteläpuolella, missä päivän pituus vaihtelee voimakkaasti. Esimerkiksi Suomessa valoisa aika, joka periaatteessa pitäisi paastota, voi joskus kestää 74 päivää eli koko ramadanin yli.[24] Monet muslimit eivät Suomessa paastoakaan Suomen, vaan Mekan tai lähimmän muslimimaan eli Turkin auringon mukaan.[25]

Paasto muissa uskonnoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paastoaminen kuuluu islamin ohella kaikkiin muihinkin maailmanuskontoihin.[26] Muslimien kuukauden mittainen Ramadan-paasto vastaa kristillisten luostareiden käytäntöjä. Niissä pääsiäispaaston aikana ruokailu oli kielletty vuorokauden valoisina aikoina 40 päivän ajan.

Ajankohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska islamilainen kalenteri on puhdas kuukalenteri, ramadan ei ole aina samana vuodenaikana vaan se kiertää noin 30 vuoden kuluessa kaikkien vuodenaikojen ympäri. Periaatteessa muslimit edellyttävät uuden kuun näkemistä kuukauden vaihtumisen merkiksi, mutta joillekin muslimeille riittää tähtitieteellisesti laskettu hetki tai radioteitse kuultu ilmoitus.

Aikataulu, joka osoittaa ramadanin pyhän kuukauden alkua vuosina 1938–2038. Gregoriaanisen ja islamilaisen kalenterin mukaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Benedictus Nursialainen: Pyhän Benedictuksen luostarisääntö – Regula Sancti Benedicti. Basam Books, 2010. [978-952-5734-90-4 Teoksen verkkoversio].
  • Leiper, J.B., Molla, A.M. & Molla, A.M.: Effects on health of fluid restriction during fasting in Ramadan. European Journal of Clinical Nutrition, 2003, 57. vsk, s. 30–38. Artikkelin verkkoversio.

Islamilaiset lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sacred Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Onniselkä, Suaad, Hajjar, Anas & Hammoud-Rouhe, Mariam: Salam – Islamin polku 7–9. Opetushallitus, 2020. ISBN 978-952-13-6026-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Pirjo: Fiqh-as-Sunnah – Fiqh-s-Sunnah, Osa 3: Ramadanin paasto (Ramadan paaston säännöt) Islamopas. Viitattu 23.4.2020.
  2. Uskontunnustus "Shahada" – Islamin viisi pilaria Islamopas. Viitattu 23.4.2020.
  3. Veikkolainen, Sari: Ramadan ja Suomen yötön yö on hankala yhdistelmä - syödä saa vain iltamyöhään Yle uutiset. 19.5.2018.
  4. Reliance of the Traveller, 2017, s. 37 (c6.2)
  5. Malin, Tuula: Lasten paasto puhuttaa kouluja Suomen Kuvalehti. 21.5.2019. Viitattu 23.4.2020.
  6. The World’s Muslims: Unity and Diversity 9.8.2012. Pew Research Center.
  7. Koraani suura Al Baqara 2:187 Tulevaisuus.org. Viitattu 23.4.2020.
  8. Benedictus Nursialainen: Pyhän Benedictuksen luostarisääntö – Regula Sancti Benedicti. Helsinki: Basam Books, 2010. ISBN 978-952-5734-90-4.
  9. Salminen, Reeta: Video: Espoolainen Mujeeb Rehman lähti ramadan-ostoksille ja näytti, miten 19 tunnin paastoon valmistaudutaan Yle Uutiset. 5.5.2019. Viitattu 23.4.2020.
  10. a b c James Melik: How does Ramadan affect businesses? BBC News. 17.8.2012. (englanniksi)
  11. Jaakkola, Vappu: Ei ruoan murenta tai pisaraakaan vettä – "Ramadan on paras kuukausi" 14.6.2016. Koillissanomat. Arkistoitu 7.7.2018. Viitattu 14.4.2017.
  12. Mihin ramadanin viettäminen perustuu? 1.8.2011. National Geographic Suomi. Viitattu 14.4.2017.
  13. al-Qadr – Search results Sunnah.com. Viitattu 23.4.2020.
  14. al-Bukhari: Sahih al-Bukhari. Book 33. Retiring to a Mosque for Remembrance of Allah (I'tikaf). Numero 2026 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Sunnah.com.
  15. Pyhän Benedictuksen luostarisääntö, 2010, 108
  16. Tuomas Heikkilä & Maiju Lehmijoki-Gardner: Keskiajan kirkko, s. 59. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002.
  17. a b J B Leiper, A M Molla & A M Molla: Effects on health of fluid restriction during fasting in Ramadan. European Journal of Clinical Nutrition, vol. 57, Suppl 2, 30–38, 2003. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  18. Diabetesliitto: Ramadan ja diabetes 24.4.2020. Diabetesliitto.
  19. Leiper, Molla & Molla, 2003
  20. Demirci, S., Dogan, K.H. & Koc, S.: Evaluation of Forensic Deaths During the Month of Ramadan in Konya, Turkey, Between 2000 and 2009. The American Journal of Forensic Medicine and Pathology, Vol. 34 (3) 267–270, 2013. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  21. Muslimioppilailla oma vapaapäivä ja omat säännöt ramadanin takia – Purra: Ei erivapauksia islaminuskoisille. Suomen Uutiset, 20.5.2020. Artikkelin verkkoversio.
  22. The Religion of Peace.com: Why Islamic Terrorists Commit Attacks - In Their Own Words What Makes Islam so Different?. 2020.
  23. Roland Hodler, Roland, Raschky, Paul, A. & Strittmatter, Anthony: Religion and Terrorism: Evidence from Ramadan Fasting Conference paper. 9.3.2020.
  24. Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 123. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.4.2010).
  25. Veikkolainen, Sari: Ramadan ja Suomen yötön yö on hankala yhdistelmä – syödä saa vain iltamyöhään Yle Oppiminen. 6.6.2017. Viitattu 23.4.2020.
  26. Onniselkä ym., 2020, s. 30

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ramadan.