Siirry sisältöön

Arabian kieli

Muokkaa linkkejä
Wikipediasta
Arabia
Oma nimi ʿarabiyya (عربية)
Muu nimi arabian kieli
Tiedot
Alue Lähi-itä, pohjoinen Afrikka
Virallinen kieli  Algeria
 Yhdistyneet arabiemiraatit
 Bahrain
 Djibouti
 Egypti
 Eritrea
 Irak
 Jemen
 Jordania
 Komorit
 Kuwait
 Libanon
 Libya
 Marokko
 Mauritania
 Oman
 Qatar
 Saudi-Arabia
 Somalia
 Sudan
Syyrian lippu Syyria
 Tšad
 Tunisia
Palestiina Palestiina
 Sansibar
Puhujia 300 miljoonaa
Sija 5
Kirjaimisto arabialainen
Kielenhuolto Arabiankielen korkein neuvosto (Algeria)
Irakin tiedeakatemia
Jordanian arabian kielen akatemia
Arabian kielen akatemia (Libya, Egypti, Marokko, Saudi-Arabia, Somalia, Sudan, Syyria, Israel, Palestiina)
Beit Al-Hikma säätiö (Tunisia)
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta afro-aasialaiset kielet
Kieliryhmä seemiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ar
ISO 639-2 ara
ISO 639-3 ara

Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli[1], jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa. Se on maailman viidenneksi[2][3] tai neljänneksi[4][5][6][7] puhutuin kieli. Lisäksi arabiaa käyttää lähes kaksi miljardia muslimia päivittäisissä rukouksissaan. Arabia jakautuu standardiarabiaan ja lukuisiin alueellisiin kieliin, joista osa poikkeaa toisistaan huomattavan paljon. Standardiarabiaa käytetään kirjallisuudessa ja virallisissa yhteyksissä, mutta kukaan ei puhu sitä. Arabiaa kirjoitetaan 28 perusmerkistä koostuvalla aakkostolla oikealta vasemmalle.

Asema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maat, joissa arabia on ainoa virallinen kieli (vihreä), toinen virallinen kieli (sininen) tai ei-virallinen vähemmistökieli (vaaleanharmaa).

Arabiaa puhuu äidinkielenään maailmassa yli 300 miljoonaa ihmistä. Arabimaiden lisäksi se on enemmistökieli Afrikan Tšadissa sekä vähemmistökieli esimerkiksi Afganistanissa, Israelissa, Iranissa ja Nigeriassa. Lisäksi yli puolitoista miljardia muslimia käyttää arabiaa päivittäisissä rukouksissaan.[8][9][10] Arabiasta tuli vuonna 1974 Yhdistyneiden kansakuntien kuudes virallinen kieli.[8]

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 lopussa 34 282 henkilöä, joiden äidinkieleksi oli rekisteröity arabia. Vuonna 2020 arabia oli Suomen kolmanneksi puhutuin vieras kieli venäjän ja viron jälkeen.[11] Vuonna 2016 arabia nousi kolmanneksi suurimmaksi vieraskieleksi somalin ja englannin ohi. Arabian puhujia oli Suomessa vuonna 2016 21 783.[12]

Virallinen asema maittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtiot joissa on arabiankieli virallisena
Valtio Väkiluku Asema Arabian puhujien määrä[13] % arabian puhujia[14]
 Algeria41 701 000virallinen kieli yhdessä berberin kielen kanssa40 100 00080,00
 Bahrain1 343 000virallinen kieli690 30281,4
 Tšad10 329 208virallinen kieli yhdessä ranskan kielen kanssa1 320 0001,81
 Komorit798 000virallinen kieli yhdessä komorin ja ranskan kielen kanssa
 Djibouti810 179virallinen kieli yhdessä ranskan kielen97 9001,32
 Egypti90 000 000virallinen kieli82 449 20093,18
 Eritrea6 380 803virallinen kieli yhdessä tigrinjan ja englannin kielen kanssa249 7003,83
 Irak36 004 552virallinen kieli yhdessä kurdin kielen kanssa22 908 12085,81
 Israel8 238 300virallinen asema peruutettu v. 2018, nykyisin erityiskielen asemassa2 039 00024,82
 Jemen23 833 000virallinen kieli14 671 00054,68
 Jordania6 655 000virallinen kieli5 083 30096,93
 Kuwait2 789 000virallinen kieli1 735 00082,21
 Libanon4 965 914virallinen kieli4 180 00091,44
 Libya6 244 174virallinen kieli4 526 00072,09
 Malta445 426maltanarabia virallinen kieli yhdessä englannin kielen kanssa423 15495,00
 Mauritania3 359 185virallinen kieli3 140 00088,78
 Marokko33 250 000virallinen kieli yhdessä berberin kielen kanssa25 003 93074,29
 Oman4 055 418virallinen kieli2 518 81688,6
Palestiina Palestiina4 484 000virallinen kieli1 610 00037,49
 Qatar2 155 446virallinen kieli1 215 90075,39
 Saudi-Arabia30 770 375virallinen kieli27 178 77095,62
 Somalia10 428 043virallinen kieli yhdessä somalin kielen kanssa3 788 000 31,26
 Sudan40 235 000virallinen kieli yhdessä englannin kielen kanssa28 164 50070,00
Syyrian lippu Syyria20 956 000virallinen kieli17 951 63991,71
 Tansania
( Sansibar)		1 303 569virallinen kieli yhdessä swahilin ja englannin kielen kanssa
 Tunisia10 982 754virallinen kieli10 800 50098,34
 Yhdistyneet arabiemiraatit9 346 129virallinen kieli3 607 60039,71

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabia kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin yhdessä esimerkiksi heprean kanssa. Vanhin säilynyt arabiankielinen kirjoitus on 300-luvulta jaa. peräisin oleva kaiverrus Syyrian aavikolta. Arabit alkoivat kirjoittaa rikasta suullista perinnettään muistiin järjestelmällisesti kuitenkin vasta 800-luvulla. Arabiasta tuli islamin leviämisen myötä pyhä kieli ja Koraanin arabiasta tyylikkään arabian malli myös muille kuin arabeille.[8]

Arabien ekspansion seurauksena arabian kieli levisi laajoille alueille Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään ja syrjäytti entiset valtakielet kuten aramean, koptin kielen ja kreikan. Espanja ja Persia säilyttivät omat kielensä arabivallasta huolimatta, mutta näissäkin maissa kieliin lainattiin arabiankielisiä sanoja etenkin hallinnon ja tieteen aloilla. Nykyarabian katsotaan syntyneen 1800-luvulla.[8]

Kirjakieli ja useat puhekielet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[[Kuva:Arabic Varieties Map.svg|thumb|upright=1.35|Kartta arabian murteista.

  1: hassaniyya
  12: jubanarabia
  13: najdinarabia
  20: shihhiarabia
  21: omaninarabia
  29: malta
  30: nubinarabia
  Harvaan asuttu alue tai ei-arabiaa puhuvia alkuperäiskansoja]]

Yhden ainoan kielen sijaan arabia on kattotermi useille paikallismurteille, jotka poikkeavat niin paljon toisistaan, että eri alueiden puhujat eivät aina ymmärrä toisiaan. Eroja on sekä sanastossa, ääntämisessä että kieliopissa. Puhekielen murteista käytetään nimitystä ammiya (puhekieli). Fusha eli moderni standardiarabia kehittyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.[8] Fushaa käytetään kautta arabimaailman yhteisenä kirjoitettuna kielenä. [8][15]

Standardiarabian ja puhekielen ero on johtanut siihen, että arabit elävät diglossiassa eli käyttävät saman kielen eri muotoja eri yhteyksissä.[8] Murteita käytetään puhekielenä, mutta kirjoitetussa viestinnässä käytetään fushaa. Sitä käytetään kirjoitettuna ja osin myös puhuttuna yleiskielenä tiedotusvälineissä, kouluissa, kirjallisuudessa, lainsäädännössä ja tieteessä.[16]

Koska standardiarabia ei ole kenenkään äidinkieli, arabiaa puhuvat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa esimerkiksi kirjallisuutta on niukasti saatavilla varsinaisesti omana pidetyllä kielellä eli puhutulla murteella.[17] Jos arabi käyttäisi fushaa puheessa, se herättäisi ihmetystä. Sen sijaan on luonnollista, että henkilö puhuu fushaa, jos arabia ei ole hänen äidinkielensä.[17]

Länsimaissa katsotaan, että on vielä kolmas arabian kielen tyyppi, nimittäin Koraanissa esiintyvä klassinen arabia. Arabimaailmassa tätä eroa ei tehdä. Siellä katsotaan, että fusha on sama asia kuin Koraanin kieli tai muodostaa ainakin sen kanssa jatkumon. Todellisuudessa eroja on paljon sekä sanastossa että kieliopissa, joka fushassa on yksinkertaisempi.[8] Syntyperäiset arabian puhujat eivät enää täysin ymmärrä Koraanin kieltä.[18] Lännessä onkin arveltu, että fushan rinnastaminen klassiseen arabiaan on ollut keino siirtää Koraanin kielen arvostusta myös standardiarabiaan.[19][20]

Neljäskin kielimuoto on olemassa, sillä koulutetut arabit voivat käyttää yhteisenä puhekielenään fushan ja tavallisen puhekielen sekoitusta.[8]

Kirjakielen lisäksi Egyptin murteella on merkitystä arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä. Tämä johtuu Egyptin merkittävästä asemasta koko arabimaailman populaarikulttuurituotannossa – esimerkiksi egyptiläisiä elokuvia katsotaan laajalti maan rajojen ulkopuolella[21][22]. Egyptissä myös puhekielisellä teatterilla on pitkät perinteet, vaikka kaunokirjallisuus laaditaankin arabialaisella kielialueella lähes yksinomaan kirja-arabiaksilähde?.

Kirjoitusjärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arabialaista kalligrafiaa.

Arabiaa kirjoitetaan arabialaisen kirjaimistoon perustuvalla 28 merkistä koostuvalla arabian aakkostolla. Aakkosilla on neljä eri kirjoitusmuotoa: itsenäinen muoto, aloitusmuoto, keskimuoto ja lopetusmuoto, joita käytetään riippuen siitä, missä kohden sanaa ne esiintyvät. Kirjoitussuunta on oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoituksessa merkitään konsonantit, puolivokaalit ja pitkät vokaalit. Lyhyet vokaalit merkitään vain poikkeustapauksissa, kuten oppikirjoissa, lastenkirjoissa ja Koraanissa. Lyhyiden vokaalien ääntämys vaihteleekin suuresti murteesta toiseen, ja egyptinarabian murteissa konsonanttien ج sekä ق ja غ ääntämys vaihtelee[23].[24]

Kirjaimia on tapana jakaa aurinko- ja kuukirjaimiksi ääntämiskohdan mukaan. Aurinkokirjaimet ääntyvät suun etuosassa. Näillä on merkitys äänteiden assimilaation kannalta. Isoja ja pieniä kirjaimia ei arabiassa ole erikseen.[25]

Luettelo kirjaimista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo modernin standardiarabian kirjaimista itsenäisinä. Sanan alussa, keskellä tai lopussa ne ovat erimuotoisia. Arabiankielisen tekstin translitterointi latinalaisiin kirjaimiin on vakiintumatonta. STT on antanut ohjeita sanojen siirtämisestä englannin kielestä suomen kieleen.[26] Wikipediassa on myös annettu ohjeita sanojen transkriboinnista.

Kirjain Kirjaimen
nimi		 Klassinen
ääntämys		 Murteellisia
ääntämyksiä		 Aurinkokirjain (š)
vai kuukirjain (q)
اalif*/aː/
بbaː/b/q
تtaː/t/š
ثθaː/θ//t/ /s/š
جʤiːm/ʤ//g/ /ʒ/q
حħaː/ħ/q
خkhaː/x/q
دdaːl/d/š
ذðaːl/ð//d/ /z/š
رraː/r/š
زzain/
zaːi		/z/š
سsiːn/s/š
شšiːn/ʃ/š
صṣaːd/sˤ/š
ضḍaːd/dˤ/š
طṭaː/tˤ/š
ظẓaː/ðˤ/š
عʕain/ʕ/q
غghain/ɣ//g/q
فfaː/f/q
قqaːf/q//g/ /ʔ/q
كkaːf/k/q
لlaːm/l/š
مmiːm/m/q
نnuːn/n/š
هhaː/h/q
وwaw*/w/ /u://o:/q
يjaː*/j/ /i://e:/q
ءhamza*/ʔ/q

Diakriiteistä fatḥatan, kasratan ja ḍammatan esiintyvät vain sanan lopussa ja toimivat ainoastaan akkusatiivin, nominatiivin ja genetiivin sijapäätteinä.

Alif-aakkosella (ا) ei ole täysin itsenäistä äännearvoa, vaan se vaihtelee riippuen muista asioista kuten ylimääräisistä merkeistä. Vokaalimerkkinä se merkitsee pitkää /a:/-vokaalia. Sanan alussa se merkitsee sanan alkamista vokaalilla. Alifin yläpuolella oleva hamza (أ) tarkoittaa vokaalin olevan /a/ tai /u/, alapuolella oleva hamza (إ) taas /i/. Jos sananalkuisessa alifissa ei ole hamzaa, vokaali voi olla mikä tahansa, mutta se elidoituu pois, kun edeltävä sana päättyy vokaaliin; tätä voidaan joskus merkitä erityisellä alif waslalla (ٱ). Sananalkuista pitkää vokaalia /aː/ merkitään alif maddalla (آ).[27]

Lyhyitä vokaaleja ei tavallisessa kirjoituksessa merkitä lainkaan, ellei se ymmärtämisen kannalta ole merkittävää. Pitkät vokaalit kuitenkin merkitään: /aː/ alifilla (ا), /iː/ yaalla (ي) ja uː wāwilla (و). Hamzaa (ء) ei aina pidetä aakkosena lainkaan.[28]


Diakriitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
damma
shadda

Perusaakkoston lisäksi käytetään eri murteissa ja ortografioissa vaihtelevasti lisämerkkejä eri tarkoituksiin.[29]

Nimi Bā’-kirjaimen kanssa Ääntäminen
fatḥa بَ /a/
fatḥatan بً /an/
kasra بِ /i/
kasratan بٍ /in/
ḍamma بُ /u/
ḍammatan بٌ /un/
’alif ḫanjariyya بٰ /aː/; esiintyy vain harvoissa sanoissa, yleensä pitkä /aː/ kirjoitetaan alifilla
sukūn بْ konsonantin jälkeen ei äännetä vokaalia
šadda بّ konsonantti ääntyy kahdentuneena eli geminoituneena

Hamza äännetään glottaaliklusiilina. Se voi esiintyä yksinään (ء), wāwin tai pisteettömän yān yläpuolella tai alifin ylä- tai alapuolella.

Välimerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klassinen arabia ei tunne välimerkkejä, mutta niitä on nykykielessä käytössä, ja pitkälti ne ovat eurooppalaisista kielistä muunneltuina lainattuja.[30]

Sanojen muodostus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabian sanat muodostetaan seemiläisille kielille tyypillisesti yleisimmin kolmesta juurikonsonantista, jotka määrittävät sanan yleisemmän merkityksen, sekä vokaaleista koostuvasta osasta, joka antaa sanalle kieliopillisen merkityksen. Esimerkiksi sanajuuri k-t-b yhdistettynä vokaaleihin i-ā tuottaa sanan kitāb, 'kirja', ja sama sanajuuri yhdistettynä vokaaleihin ā-i tuottaa sanan kātib, 'kirjoittaja' eli 'kirjuri'.[31]

Äännerakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhuttua standardiarabiaa käytetään lähinnä uutislähetyksissä ja puheissa sekä muissa muodollisissa yhteyksissä. Muissa tilanteissa arabian puhujat käyttävät lähes yksinomaan omia murteitaan.[32]

Vokaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkät vokaalit koulutetun palestininalaisen puhujan ääntäminä.[33]
Diftongit saman puhujan ääntäminä.[33]

Standardiarabiassa on kolme vokaalia, /a i u/, jotka voivat esiintyä pitkinä tai lyhyinä. Näiden lisäksi on kaksi diftongia, /aj aw/. Vokaaleissa esiintyy murteesta toiseen hyvin suurta vaihtelua, ja standardiarabiassakin niiden tarkka äännearvo vaihtelee ympäröivien konsonanttien perusteella.

/a/ ääntyy takaisempana [ɑ] emfaattisten konsonanttien /sˤ dˤ tˤ ðˤ ɫ/ sekä konsonanttien /r q/ läheisyydessä; eräissä murteissa myös konsonanttien /x ɣ/ läheisyydessä.[33] Useimpien muiden konsonanttien läheisyydessä se ääntyy etisempänä [æ].

Konsonantit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Labiaali Dentaali Alveolaari Postalveolaari/
Palataali		 Velaari Uvulaari Faryngaali Glottaali
Tavallinen Emfaattinen
Klusiilit/
Affrikaatat		 Soinnittomat t tˤ k q ʔ
Soinnilliset b d dˤ d͡ʒ g
Frikatiivit Soinnittomat f θ s sˤ ʃ x ~ χ ħ h
Soinnilliset ð z ðˤ ~ zˤ ɣ ~ ʁ ʕ
Nasaalit m n
Tremulantit r
Approksimantit l (ɬ) j w

Emfaattisiksi kutsutut konsonantit /tˤ dˤ sˤ ðˤ~zˤ ɫ/ ääntyvät faryngaalistuneina eli kieli lähempänä nielua.

Marginaalifoneemi /ɫ/ esiintyy ainoastaan sanassa الله /aɫˈɫaː(h)/ ’Jumala’;[34] jos sitä edeltää vokaali /i/, se ääntyy kuitenkin [l], esimerkiksi بسم الله /bis.milˈlaː(h)) ’Jumalan nimeen’.[27]

Kielioppi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauseet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabian kielessä lauseet jakantuvat nominaalilauseisiin ja verbaalilauseisiin. Nominaalilauseet ovat sellaisia, joissa ei ole verbiä. Näiden käännöksissä vastaavasti käytetään olla-verbiä, jota arabiassa ei yleisesti ottaen käytetä. Verbaalilauseet alkavat jollain verbillä.[35]

Verbit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabian verbit taipuvat säännöllisesti. Aikamuotoja on kaksi: perfekti ja imperfekti. Perfekti muodostetaan jälkiliitteillä, ja sillä ilmaistaan mennyttä aikaa. Imperfekti muodostetaan etuliitteillä, ja sillä ilmaistaan nykyhetkeä tai tulevaisuutta. Muita verbimuotoja ovat käskytavat, aktiivin ja passiivin partisiipit sekä verbisubstantiivi. Verbien moduksia on varsinaisesti neljä: indikatiivi, imperatiivi, subjunktiivi ja jussiivi[36]. Verbit taipuvat kolmessa persoonassa, kolmessa luvussa (yksikkö, kaksikko ja monikko) ja kahdessa suvussa. Klassisessa arabiassa ensimmäisen persoonan sukua tai kaksikkoa ei ole, ja nykymurteista kaksikko on kadonnut. Klassisessa arabiassa on myös passiivimuotoja.[31]

Nominit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klassisessa arabiassa substantiivien sijamuotoja ovat nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi. Nykymurteissa substantiiveja ei enää taivuteta sijamuodoissa.[31] Pronominit esiintyvät sekä jälkiliitteinä että itsenäisesti.[31]

Substantiiveilla on kaksi sukua, maskuliini ja feminiini. Näihin liittyvät adjektiivit noudattavat pääsanan sukua ja lukua. Feminiiniin viittaavat äännetty a-pääte sekä kahdella pisteellä merkitty ha-kirjain sanan lopussa.[37]

Substantiiveilla on sekä epämääräinen että määrätty muoto, joista jälkimmäistä käytetään arabiassa enemmän kuin esimerkiksi indoeurooppalaisissa kielissä. Epämääräisen muodon tunnus on nunaatio eli n-äänteen lisääminen sanan loppuun. Määrätyssä muodossa on yleensä al-etuliite.[38]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Arabic language Encyclopaedia Britannica.
  • Elgibali, Alaa (toim.): Understanding Arabic: Essays in Contemporary Arabic Linguistics in Honor of El-Said Badawi by Alaa Elgibali. American University in Cairo, 1996. Teoksen verkkoversio.
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8
  • Johnson, Aabis: The Ultimate Beginners Learning Guide. Amazon. Teoksen verkkoversio.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Stefan Weninger, Geoffrey Khan, Michael P. Streck, Janet C. E. Watson: 1. Introduction, s. 1–6. DE GRUYTER, 21.12.2011. Teoksen verkkoversio Viitattu 7.2.2022.
  2. ↑ KIELET MAAILMASSA, 5. arabia 211 milj. (jos yksi kieli), viitattu 20.6.2011
  3. ↑ Maailman suurimmat kielet, Maailman puhutuimmat kielet ovat (10/2002) 5. arabia 220 milj. Kun lukuun otetaan mukaan myös muut kieltä sujuvasti osaavat, maailman suurimpien kielten lista näyttää seuraavalta. 5. arabia 296 milj., viitattu 20.6.2011
  4. ↑ Most Widely Spoken Languages in the World InfoPlease. Viitattu 5.12.2018. (englanniksi)
  5. ↑ Chart of the day: These are the world’s most spoken languages World Economic Forum. Viitattu 5.12.2018.
  6. ↑ The 10 Most Common Languages Accredited Language Services. Viitattu 5.12.2018. (englanniksi)
  7. ↑ Infographic: The World's Most Spoken Languages Statista Infographics. Viitattu 5.12.2018. (englanniksi)
  8. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Samir Abu-Absi: The Arabic Language The Encyclopedia of Islamic History. Viitattu 15.10.2014.
  9. ↑ World Arabic Language Day 2013. Unesco.
  10. ↑ Irina Bokova: World Arabic Language Day Unesco. Viitattu 14.7.2021.
  11. ↑ Suurimmat vieraskielisten määrät 2020 stat.fi. 31.12.2020. Tilastokeskus. Arkistoitu 21.12.2021. Viitattu 21.12.2021.
  12. ↑ Arabia on nyt Suomen kolmanneksi puhutuin vieras kieli – ohitti somalian viime vuonna iltalehti.fi. Viitattu 17.8.2017.
  13. ↑ Ethnologue Viitattu 21.03.2016
  14. ↑ Country population to get percentage Ethnologue. Viitattu 21.03.2016
  15. ↑ Johnson, ei. vl., s. 5–6
  16. ↑ Johnson, ei. vl., s. 5–6
  17. 1 2 Abouzahr, Hossam: How Arabs Have Failed Their Language 13.7.2021. New Lines Magazine. Viitattu 20.11.2021.
  18. ↑ Hämeen-Anttila 2004, s. 89
  19. ↑ Encyclopaedia Britannica
  20. ↑ Elgibali 1998, s. 105, 120
  21. ↑ Disney returns to using Egyptian dialect in dubbing movies Enterprise - the State of a Nation. 29.8.2017. Viitattu 13.12.2021. (englanniksi)
  22. ↑ Gary Greer: Top Egyptian Movies For Learning Arabic And Egyptian Arabic kaleela.com. 11.7.2020. Viitattu 14.12.2021. (englanniksi)
  23. ↑ Dempsey, Andrew: Egyptian Arabic – essential facts and features egyptianarabic.com. Viitattu 13.12.2021.
  24. ↑ Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 12-23. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007. ISBN 978-951-792-319-4
  25. ↑ Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 51-53. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007. ISBN 978-951-792-319-4
  26. ↑ Arabian kielen translitterointi STT. Viitattu 5.12.2021.[vanhentunut linkki]
  27. 1 2 Clive Holes: Modern Arabic: Structures, Functions, and Varieties. Georgetown University Press, 2004. ISBN 978-1-58901-022-2
  28. ↑ Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 51,145. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007. ISBN 978-951-792-319-4
  29. ↑ Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 19,24,29,38. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007. ISBN 978-951-792-319-4
  30. ↑ Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 19. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007. ISBN 978-951-792-319-4
  31. 1 2 3 4 Arabic language Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.10.2014.
  32. ↑ Katrin Kirchhoff, Dimitra Vergyri: Cross-dialectal data sharing for acoustic modeling in Arabic speech recognition. Speech Communication, 2005, 46. vsk, nro 1, s. 37–51. doi:10.1016/j.specom.2005.01.004
  33. 1 2 3 Robin Thelwal: Illustrations of the IPA: Arabic. Journal of the International Phonetic Association, 1990, 20. vsk, nro 2, s. 37–41. doi:10.1017/S0025100300004266 JSTOR:44526807
  34. ↑ Janet C. E. Watson: The Phonology and Morphology of Arabic. Oxford University Press, 2002. ISBN 978-0-19-925759-1
  35. ↑ Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 44-45. Helsinki: Finn Lectura, 2007. ISBN 978-951-792-319-4
  36. ↑ Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 218. Helsinki: Finn Lectura, 2007. ISBN 978-951-792-319-4
  37. ↑ Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 58. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007. ISBN 978-951-792-319-4
  38. ↑ Abu-Chacra, Faruk: Arabiaa aikuisille, s. 30,43. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007. ISBN 978-951-792-319-4

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • El Hilali, Maria: Arabia-suomi-sanakirja. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1163) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-984-5
  • Hallenberg, Helena & Perho, Irmeli: Arabiaa vasta-alkajille – seesam aukene! (3. tarkistettu painos) Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-161-6

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Afroaasialaiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arabian_kieli&oldid=23640721”